Laajakaistan tilanne Suomessa Suomen Seutuverkot ry:n kevätseminaari 23.4.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö
2 Valtion rooli ICT-sektorilla Keskeinen rooli viestintäpolitiikan suunnannäyttäjänä ja reilun toimintaympäristön luojana Viestintäpolitiikan yksi tavoite on edullisten, laadukkaiden ja monipuolisten viestintäpalvelujen edistäminen kaikkialla Suomessa. Kansallisten toimien ja sääntelyn ohella on huolehdittava, että Euroopan Unionin toimet ovat oikeasuhtaisia ja Suomen edun mukaisia. Suomalaisella sähköisen viestinnän kentällä on viime aikoina saavutettu huomattavaa edistystä teleyritysten ja muiden alan toimijoiden aktiivisuuden sekä rohkean viestintäpolitiikan ja tarkoituksenmukaisen viranomaistoiminnan yhteistuloksena. Huippunopeat ja toimintavarmat laajakaistayhteydet ovat keskeinen edellytys viestintämarkkinoiden kehittymiselle.
3 Laajakaistatarjonnan kehitys - nopeat kiinteät yhteydet Valokuituliittymä (FTTH/FTTB) on saatavilla n. 46 % kotitalouksista (Viestintävirasto 1.1.2015). Yli 50 % kotitalouksista liitetty kaapeli -tv verkkoihin ja n 43 % saisi kaapelimodeemin (Viestintävirasto 1.1.2015). Isoimpien taajamien keskusta-alueilla kilpailevaakin tarjontaa on runsaasti. Tarjonta usein vielä ylittää kysynnän. Laajakaista kaikille 2015 -hanke on selkeästi parantanut valokuituyhteyksien saatavuutta haja-asutusalueilla.
4 Laajakaistatarjonnan kehitys - nopeat langattomat yhteydet Suomessa on koko Euroopan korkein langattoman laajakaistan penetraatio 800 MHz 4G/LTE verkkojen rakentaminen on erittäin hyvässä vauhdissa Peittovelvoitteiden mukaisesti 4G-verkko kattaa 95 % väestöstä v. 2017 mennessä ja 99% väestöstä v. 2019 mennessä. Yhteisverkkohanke nopeuttaa rakentamista Itä- ja Pohjois-Suomessa Jo tällä hetkellä 4G-verkkojen yhteispeitto on korkea 700 MHz:n taajuusalue on osoitettu mobiililaajakaistan käyttöön v. 2017 lähtien (kansainvälinen taajuuskoordinaatio vielä kesken) Uusia taajuusalueita on edelleen kartoitettava mobiililaajakaistan käyttöön
Laajakaista kaikille -hanke Tukea valtiolta 69,5 M, kunnilta 40 M ja EU:lta 24,5 M Edellytyksenä kuntien osallistuminen (33, 22 tai 8 %) 22 % kunnat ELY:jen myöntämästä EU:n tuesta valtion tuen piiriin 1.1.2015 alkaen uusien hankkeiden osalta Toinen väliarviointi, VNp 13.11.2014 22 % kuntien EU-tukien rakentamis- ja maksatusaikatauluihin tapauskohtaista joustoa Viestintäviraston resurssit Kohtuulliset hallinnolliset maksut ja sijoitusehdot Loppuarviointi lvm.fi 5
Laajakaistahankkeen tilanne Verkkoa rakennettu Viestintäviraston vuosikyselyn mukaan noin 14 000 km (josta 2014 noin 6000 km) Nopean laajakaistan saatavuus on rakennettu noin 55 000 kotitaloudelle (josta 2014 noin 30 000) lvm.fi 6
Laajakaistahankkeen tilanne Valtion tukea on myönnetty 112 hankkeelle 46,4 M ja siitä on maksettu 21,8 M EU-tukea on myönnetty 45 hankkeelle 24,5 M ja siitä maksettu yli 6 M Vireillä olevia hankkeita on n. 21,7 M :n edestä Kilpailutettuja hankkeita, joiden tukihakemus ei ole vielä saapunut Viestintävirastoon 18,9 M :n edestä Halukkuutta on vielä n. 80 hankealueen käynnistämiseen (50 000 käyttäjää) Tuettujen hankkeiden yhteydessä on rakennettu verkkoja myös kaupallisille alueille (esim. koko kunta) Valtion lisärahoitukselle olisi edelleen tarvetta (n. 45 M ) lvm.fi 7
Laajakaistadirektiivin kansallinen implementointi EU:n laajakaistadirektiivi 15.5.2014 Tavoitteena laajakaistarakentamisen kustannusten alentaminen Koskee kaikkia infroja (tiet, radat, sähkö, vesi, lämpö, kaasu) Keskitetty(jä) tietopiste(itä) ja riitojen ratkaisuelin Implementoitava 1.1.2016 mennessä LVM:n vetämän työryhmän ehdotus viimeistelyvaiheessa Ehdotus lausunnoille toukokuussa lvm.fi 8
Laajakaistastan yleispalvelu Laajakaistan yleispalvelunopeuden nosto Kaikilla on ollut 1.7.2010 lähtien oikeus saada 1 Mb/s laajakaistayhteys kohtuuhinnalla LVM pyysi viime syksynä Viestintävirastoa tekemään tilannearvion mahdollisuudesta nostaa yleispalvelunopeutta vuoteen 2020 mennessä Ministeri Kiuru piti sidosryhmien kuulemiskierroksen tammikuussa 16.4. LVM:n asetus yleispalvelunopeuden nostosta 2 Mb/s 1.11.-15 alkaen Viestintävirasto määrittelee yleispalveluvelvolliset yritykset 31.12.- 15 mennessä Tavoitteena nostaa nopeus 10 Mb/s vuoteen 2021 mennessä Väliarviointi 2017 lvm.fi 9
Nettikäyttäjän käyttökokemukseen vaikuttavat tekijät Päätelaite Laitteen ja sovelluksen käyttäjäystävällisyys Laitteen suorituskyky Liityntäverkko Kapasiteetti (kuitu, kaapeli-tv, kiinteistöliittymä, WLAN, mobiili, xdsl ) Stabiilius Viive Alue-/runkoverkko Kapasiteetti Palveluntarjoajan liityntäverkko Kapasiteetti Palvelu Serverijärjestelmän kapasiteetti Samanaikaisten käyttäjien määrä lvm.fi 10
11 Laajakaistapolitiikan lähitulevaisuuden tarpeet - valokuituverkkoa on laajennettava Moninkertaistuvat tiedonsiirtomäärät ja yhteiskunnan toimintojen kasvava riippuvuus sähköisistä viestintäverkoista edellyttävät laajakaistayhteyksien jatkuvaa kehittymistä Valokuituyhteyksien saatavuus on yhä puutteellista monilla taajamien pientaloalueilla jopa pääkaupunkiseudulla! Näillä alueilla asuu jopa 60-65 % suomalaisista kyseessä siis laajamittainen haaste Kysyntää on edistettävä, mutta laaja kysyntäkään yhteyksille ei aina auta Asukkaiden aktiivisuuden ja osuuskuntatoiminnan ohella tarvitaan aktiivisuutta vakiintuneilta teleyrityksiltä myös näillä alueilla Todennäköinen tulevan hallituskauden avainkysymys viestintäpolitiikan alalla Toimenpide-ehdotus työn alla LVM:ssä EU:n laajakaistadirektiivin kansallisella täytäntöönpanolla voidaan osaltaan edistää infrastruktuurin yhteisrakentamista ja -käyttöä kuituverkkojen rakentumisen vauhdittamiseksi ja tehostamiseksi
Myös mobiiliyhteyksien kehitys edellyttää nykyistä merkittävästi tiheämpää valokuituverkkoa Kuitua tarvitaan tukiasemille Suuntana edistyneemmät pilvi- ja multimediapalvelut sekä mm. koneiden ja esineiden välinen viestintä 5G-teknologian on arvioitu kypsyvän käyttöön vuoden 2020 tienoilla pilotointitarvetta jo nyt Taajuuspolitiikassa huomioidaan uusien teknologioiden kehitys Taajuuksia on asetuksella osoitettu tuotekehitys-, testaus- ja opetuskäyttöön Aktiivisuus kansainvälisessä taajuuksien harmonisoinnissa on yhä tärkeämpää Suomella mahdollisuus jatkaa edelläkävijyyttä mobiiliviestinnän alalla, jos nopeiden verkkojen kiinteä perusinfrastuktuuri saadaan kuntoon Viestintäpolitiikan merkitys myös muilla sektoreilla kasvaa Esimerkiksi terveys-, teollisuus- ja työvoimaratkaisut ovat yhä bittilähtöisempiä Itseohjautuva autokaan ei enää kuulu pelkkään utopiaan Näiden palvelujen toiminta ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin nykyisen kuituverkon alueille nykyisten kuituverkkojen peitto ei siis ole riittävä 12
Kiitos! Pauli Pullinen ylitarkastaja Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintäpolitiikan osasto Viestintäverkot pauli.pullinen@lvm.fi 0295 34 2680