Suomen Palloliitto 1964 Finlands Bollförbund ( HELS I N KI HELSINGF O RS 1965
Yleistä SUOMEN PALLOLIITTO 1964 Tämä toimintakertomus käsittää kalenterivuoden 1. 1. - 31. 12. 1964. Päättyneen vuoden toimintaa voidaan tarkastella tyydytystä tuntien. Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa saavutetut menestykset osoittavat, että tehokkaan valmennustoiminnan avulla pystymme kouluttamaan maamme edustusjoukkueet kilpailukykyisiksi ainakin muiden pohjoismaiden kanssa. Liiton kaikissa portaissa suoritettu työ niin kilpailu-, koulutus-, valmennus- kuin järjestötoiminnankin alalla on jatkunut entistä tiiviimpänä. Tämä seuraportaasta alkaen ensiarvoisen tärkeäksi katsottava työ puolestaan takaa sen, että liittojohtoiselle vaimennustoiminnalle maan edustusta ajatellen riittää jatkuvasti pelaajamateriaalia. Toiminnasta saatua myönteistä kokonaiskuvaa himmentää kuitenkin jonkin verran katsojamäärien väheneminen kansallisissa otteluissamm. Tämä ilmiö, vaikkakin se lienee helpommin korjattavissa kuin esimerkiksi palloilumme tason nostaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi, on kuitenkin syytä pitää mielessä. Sarjaotteluiden yleisöhän on se tekijä, joka luo edellytykset liiton, piirien ja seurojen talouden menestykselliselle hoitamiselle. 3 L
Jalkapalloilun kansallinen kilpailutoiminta järjestettiin jo aikaisemmin vakiintuneita muotoja noudattaen ja vietiin lävitse laadittujen suunnitelmien mukaan. Kilpailutoiminnan laajuudesta saa käsityksen kun todetaan kaikissa liiton ja piirien järjestämissä virallisissa kilpailuissa pelatun yhteensä n. 9.000 jalkapallo-ottelua. Jos laskemme sarjakauden kestävän toukokuun alusta lokakuun loppuun, merkitsee emo ottelumäärä sitä, että jokaisena päivänä pelataan keskimäärin n. 50 ottelua eri puolilla Suomea. OttelllIlläärät ovat lisääntyneet pääasiallisesti alemmissa sarjoissa ja tämä lienee myöskin syynä jo alussa mainittuun yleisömäärien vähenemiseen. Tässä yhteydessä mainittakoon ottelussa HJK-Haka saavutettu uusi mestaruussarjan yleisöennätys 12.311 maksanutta katsojaa. Jääpalloilun kansalliset kilpailut saatiin suoritetuiksi säätekijöiden haittaamatta. Ne suoritettiin myöskin aikaisemmin omaksuttua käytäntöä noudattaen. Kun käytetään mittapuuna mestaruussarjan yleisömääriä voidaan todeta yleisön kannatuksen heikentyneen myöskin jääpalloilun kohdalla. Viime vuoden liittokokous muutti jääpallovaltuuston esityksestä mestaruussarjan 2-lohkoiseksi. Millä tavoin tämä vaikuttaa sarjan katsojamääriin, ei tätä kirjoitettaessa vielä ole tarkkaan tiedossa. Tuntuu kuitenkin siltä, että laskusmmta jatkuu. Jalkapalloilun kansainvälinen kilpailutoiminta oli päättyneen kauden aikana entistä tiiviimpää. Poikien maaottelut huomioon ottaen olivat edustuspelaajamme tulessa kaikkiaan 17 kertaa. A-joukkueemme pelasi pohjoismaisten maaotteluiden lisäksi maaottelut Islantia ja Länsi-Saksan ammattilaisjoukkuetta vastaan sekä MM-kilpailun karsintaottelut Skotlantia ja Italiaa vastaan. Joukkue pelasi siis kaikkiaan 7 maaottelua, joista voitti 3 ja hävisi 4. Erittäin merkittäväksi saavutukseksi on katsottava pohjoismaiden jalkapallomestaruus, joka nyt voitettiin ensimmäisen kerran maamme jalkapalloilun historiassa. Saavutusta ei lisäksi voida pitää aivan sattumanvaraisena, sillä sijoijttuihan Suomi edellisenä vuonna pohjois- 4 maisessa sarjataulukossa toiseksi samalla pistemäärällä Tanskan kanssa. Myönteisenä ilmiönä tulevien edustuspelaajien löytämistä ajatellen on todettava poikien maajoukkueen lisääntynyt ottelumäärä. Tavanmukaisten kahden maaottelun asemesta sai joukkue nyt mitellä voimiaan neljässä kansainvälisessä ottelussa. Ottelumäärän lisäys johtui tällä kerralla Tanskan Jalkapalloliiton järjestämästä juhlaturnauksesta. Ensi kesästä alkaen pelataan pohjoismaiset poikien maaottelut ainakin toistaiseksi turnauksen muodossa, joten otteluita ja sitä tietä myöskin ottelukokemusta saadaan entistä enemmän. Jääpalloilun kansainvälinen kilpailutoiminta supistui Ruotsia ja Norjaa vastaan pelattuihin maaotteluihin. Ruotsia vastaan pelattiin kolmella rintamalla kaksiosaiset ottelut, Norjaa vastaan vain A-oUelu yksiosaisena. Otteluissa Ruotsia vastaan kärsimme tappion kaikilla rintamilla. A-joukkue menestyi parhaiten häviten vain yhdellä maalilla, B- ja nuorten otteluissa olivat tappiot selvemmät. Norjaa vastaan pelattu A ottelu voitettiin. Olisi sangen toivottavaa, että Norjaan pitkähkön tauon jälkeen saavutettu maaottelukosketus muodostuisi jatkuvaksi. Koulutus- ja nuorisotoiminnan alalla on aikaisempia toimintamuotoja kehitetty edelleen. Koulutuksen painopiste on ollut seuravalmentajien työsaralla, koska heidän panoksensa katsotaan varsin ratkaisevaksi pyrittäessä nostamaan palloilumme tasoa. Valmentajien koulutusta on pyritti tehostamaan koulutusohjelmia kehittämällä ja muuttamalla mm. pikakurssi talvikurssiksi uusine koulutusohjelmineen. Päävalmentaja on maajoukkue-ehdokkaiden testaus- ja tarkkailumatkojen yhteydessä luennoinut eri paikkakunnilla myös seuravalmentajille ja muillekin asioista kiinnostuneille seuratoimitsijoille. Koulutusohjaaja suoritti syksyllä samanlaisen luentokierroksen jääpalloilun merkeissä. Kaikki nämä tilaisuudet ovalt keränneet ilahduttavan runsaasti osanottajia, joka seikka 5
on tyydytyksellä todettava. Se osoittaa, että harrastus palo loilua kohtaan elää edelleenkin voimakkaana. Liittokokous Liiton varsinainen liittokokous pidettiin Helsingissä maalis kuun 22. päivänä. Läsnä olivat seuraavat 55 edustajaa: Helsingin piiristä: E. Nuutinen, J. Hiltunen, E. Puntti, S. Svanström ja T. Sarnola; Turun piiristä: E. Laine, V. Niemi, O. Kuikka, E. Ojala ja E. Rantanen; Kymenlaakson piiristä: S. Malinen, E. Kiviharju, V. Jungell ja O. Tervo; Keski Suomen piiristä: M. Säisä, U. Rantanen ja S. Heinonkoski; Hämeen piiristä: U. Kari Koskinen ja S. Erkko; Joensuun piiristä: U. Långström; Länsi-Uudenmaan piiristä: P. Holm ja ti). Wikman; Saimaan piiristä: O. Raevaara, J. Muukkonen, K. Innanen. ja R. Mälkiä; Satakunnan piiristä: M. Lehtonen, M. Laippala, M. Sorsakivi ja G. Peräntie; Tampereen piiristä: R. Järvinen, P. Laine, J. Rautalin, A. Nyman ja T. Klinkman; Savon piiristä: V. Heikkinen, P. Pylkkönen, R. Pohjolainen ja K. Kröger; Vaasan piiristä: E. Palin, A. Jokinen, T. Palo mäki, F. Nyberg ja V. Kuivasniemi; Lapin piiristä: M. A. Kauppi, V. Saarela ja K. Salmi; Oulun piiristä: A. Rauko vaara, J. Kettumäki ja Hj. Tammelin; Lahden piiristä: A. Lie. vonen; Keski.Pohjanmaan piiristä: H. Still ja H. Pasanen; Ahvenanmaan piiristä: G. Lindqvist ja A. Lindblad. Liittohallitus Liittohallituksen kokoonpano on kuluneen vuoden aikana ollut seuraava: Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Osmo P. Karttunen 1 varapuheenjoht.: kan anedustaja Antero Väyrynen II» toimitusjohtaja Niilo Koskinen 111» konttoripäällikkö Turkka Laine Jäsenet: oikeusneuvosmies Nils Andersson johtaja Esko Lanamäki 6 (5 kok.) (6 kok.) (4 kok.) (4 kok.) (6 kok.) (6kok.) toimitusjohtaja Reino Lemmetty satamajärjestäjä Toivo Penttilä teknikko Elis Spring toimitusjohtaja Tauno Takala kauppias Väinö Tiainen asentaja Reino Valkama Liittohallitus on kokoontunut 6 kertaa. Työvaliokunta Työvaliokunnan kokoonpano on ollut seuraava: Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Jäsenet: Niilo Koskinen Reino Valkama Esko Lanamäki Toivo Penttilä Tauno Takala Työvaliokunta on kokoontunut 13 kertaa. Muut valiokunnat (13 kok.) (12 kok.) (13 kok.) (12 kok.) (12 kok.) (6 kok.) (6 kok.) (5 kok.) (5 kok.) (5 kok.) (6 kok.) Erotuomarivaliokunta: E. Pekonen, J. Alho, A. Eriksson, E. Koivisto, O. Ojama. Julkaisu ja propagandavaliokunta: J. Ruotsalainen, J. Ka hila, S. Kokkola, O. Lyytikäinen. Koulutusvaliokunta: T. Takala, A. Lintamo, U. Viitaniemi, A. Lehtonen. Nuorisovaliokunta: J. Kahila, n. Petäjistö, Y. Sotiola, O. Kristo, T. Samola. Sarjavaliokunta: Y. Reijonen, K. Linko, K. Tirri, E. Palin. Sääntövaliokunta: M. 'Holopainen, P. Henriksson, E. Linko mo, M. Mehto. Valitsemisvaliokunta: A. Lehtonen, O. Kristo, R. Wiik, T. Sarnola. Ulkoasiainvaliokunta: T. A. Ekholm, K. Altti, L. Bäekström, D. Lindell, A. Ljungqvist. 7
Jääpallojaosto: A. Ljungqvist, A. Väyrynen, V. Laurikainen, K. Herve, R. Lemmetty, K. Sand, V. Allinen, A. Haikala. Jääpallon koulutusvaliokunta: K. Herve, V. Allinen, A. Haikala, R. Moherg. Jääpallon valitsemisvaliokunta: V. Laru'ikainen, R. Arvola, V. Vuohelainen. Tilintarkastajat Liiton tilintarka tajina ovat toimineet Toivo Ylimaa ja Reino Järvinen, varalla L. E. Hartman, L. Lehtinen ja A. Häivä. Numerotarka tajana on ollut ekonomi Pentti Tuormaa (HTM). Piirit ja seurat Toimintavuoden päättyessä kuului liittoon 17 piiriä ja 606 seuraa. Uusia jäsenseuroja on vuoden aikana hyväksytty 30 jakautuen piireittäin seuraavasti: Helsingin piiri: Helsingin Jääkiekko eura, Jalkapalloseura Kierre, Keravan Kisa-Veikot, Kilo Idrottsförening, Koiton Riento, Mäkkylän Kisa-Pojat, Purolan Salpa, Ravintolain Urheilukluhi, Vantaan Viesti ja Zoom; Turun piiri: Kirjakkalan Alku, Luolavuoren Louhi, Patterin Haka ja Someron Pallo; Tampereen piiri: Kyröskosken Ponsi ja Tappara; Vaasan piiri: Lapuan Palloseura; Savon piiri: Kiuruveden Palloilijat, Lapinlahden Pallo-Veikot, Pallokerho -63 ja Sonkajärven Pahka; Satakunnan piiri: Ahlaisten Urheilijat, Harjavallan Työväen Urheilijat, Rauman Erotuomru:i- ja Valmentajakerho ja Toejoen Veikot; Oulun piiri: Raahen Työväen Palloilijat; Keski-Suomen piiri: Jyväskylän Toverit, Kar tulan Kiva ja Kyyjärven Kyky; Länsi Uudenmaan piiri: Nummen Hukat. Seuraavat 25 seuraa ovat lopettaneet palloilutoimintansa ja eronneet liitosta: Helsingin piiri: Hyvinkään Urheilutoverit, Jalkapallokerho, Peli-Toverit, Santahaminan Saarenpojat ja Tapanilan Urheilijat; Savon Piiri: Kajaanin Jäähukat, Kiuru- 8 \cden Jänne, Kuopion Työväen Kiekkoilijat, Lapinlahden to, Miettilän Palloseura ja Savon Jalkapallovalmentajat; atakunnan piiri: Harjavallan Pallo, Kaaron Kiisto ja Koii ton Isku; Saimaan piiri: Lappeenrannan Työväen Urheilijat; Lapin piiri: Karillaaran Työväen Palloilijat, Karjalahden Ihme, Kemijärven Kaiku ja Pohjan Haukat; Hämeen piiri: Hämeenlinnan hmat; Liinsi-Uudenmaan piiri: Lohjan Louhi ja Virkby Start; Joensuun piiri: Kontiolahden Karhut ja urmek en Sepot; Lahden piiri: Nastolan Terä. Liiton ru'ojen yhteinen jäsenmäärä vuoden lopu a on 178.409. Luetteloitujen pelaajien lukumäärä jalkapalloilu sa on 25.910, joista 14.153 nuoria ja jääpalloilussa 3.199. Ansiomerkit Suomen Urheilun ltnsiomerkit Liiton esitykse tä on Opetusministeriö myöntänyt allamainitut an iomerkit: Ulkomaalaiset Kultainen ansioristi: Aksel Floer, Norja. \ Hopeinen ansioristi: Eilif Andersen, Tanska, Gunnar Lange, Ruotsi. Hopeinen ansiomitali kullatuin ristein: Leo Dannin ja Edvard Y de, Tan ka. Muut Kultainen ansioristi: Anselm Anttila. Hopeinen ansioristi: Georg Braxen, Karl Haukia, Michael Holopainen, Martti Mikkonen, Erik Palin, Olavi Palo, Kurt Sand, Veikko Savolainen. Hopeinen ansiomitali kullatuin ristein: Aarre Salokangas, Torsten Svanström. 9
Hopeinen ansiomitali: Evald Eriksson, Per Holmberg, Oiva Järvinen, Ilmari Lakkisto, Aarre Lievonen, Tauno Mäkelä. Pronssinen ansiomitåli: Aarne Alho, Erkki Ettala, Reino Hannuksela, Einari Herranen, Vilppu Huhtaluukinen, Veikko JulIenmaa, Helge Lehtinen, Paavo Leinonen, Frans Mäkelä, Unto Saarinen, Helge Vienonen, Per-Olof Österlund. Liiton ansiomerkit Liittohallitus on vuoden aikana myöntänyt kultakellon sekä euraavalt ansiomerkit ja -levykkeet, joitten jaon liittokokouksen tulee vahvistaa: Kultakello : Kauko Korpela. Kultainen ansiomerkki: Yrjö KaivoIa, Otto Tervo, Kauko Tolkki, Jalmari Piukka, Jorma Lehto, Paavo Laine, Vilho Vuohelainen, Matti Kovalainen, Olavi Varma, Esko Lanamäki, Adolf Henriksson, Olavi Heinonen, Stig Holmqvist. Hopeinen ansiomerkki: Hellmuth Hess, Antti Hertola, Eero Puntti, Elis Spring, Martti Karjalainen, Keijo Pehu, Kauko Linko, Vieno Niemi, Helge Blåherg, Bertel Johansson, Gösta Backman, Reidar Nurmi, Erik Salmi, Leo Nastamo, Unto Saarinen, Eero Virtanen, Eino Nordling, Pauli Virtanen, Kalevi Lilja, Toivo Lankinen, Olavi Ture, Aarre Merilä, Eino Musto, Eero Kiviharju, Reino Arvola, Esko Aura, Pentti Harju, Kaarlo Sohlo, Reino Pyykkö, Veikko Sohlo, Antero Väyrynen, Olli Nuutinen, Eero Kaikkonen, Viljo Vatka, Reino Sillanpää, Lars Kindberg, Eero Nopsanen, Pentti Mustonen, Eero Tuominen, Olavi Maijala, Voitto Vanhala, Armas Korpela, Niilo Haaranen, Erkki Katila, Niilo Laakso, Johannes Toivonen, Jonne Hannuniemi, Hugo Siekkinen, Reino Lemmetty, Kaarlo Manninen, Pentti Särkkä, Veijo Huhtinen, Martti Kehämaa, Väinö Toivola, Pentti Mäkinen, Rauno Ruotsalainen, Olavi Toivonen, Pertti Tammilehto, Veikko Heiskanen, Veijo Valtonen, Toivo Laivo, Jaakko Rautalin, Pentti 10 Hiissa, Olavi Virtanen, Pauli Louhiaho, Fridolf Bäckström, Johan Granberg, Lars Rehn, Martti Häyhä, Paavo Nikko, Nils Andersson, Kosti öhman. Kultainen ansiolevyke: Hallan Visa, Aatos Lehtonen, Pargas Idrottsförening, Yngw1e Anderson, Ruotsi, Jalmari Suomela, iilo Tammisalo, Eino Soinio, Karl Alakari, Tauno Takala, Lauri Mäkinen. Hopeinen ansiolevyke: Paavo Tiainen, Artturi Tuurmo, Bruno Österlund, Georg Braxen, Turun piiri, Vaasan piiri, Martti Laippala, Uuno Miettinen, Vaasan Palloseura, Sven inikari, Kauko Innanen, Gamlakarleby Bollklubb. Pronssinen ansiolevyke: Väinö Niemi, Veli Holopainen, Tauno Aro, Upon Pallo, Epilän Esa, Solvalla Idrottsinstitut, Veli Kuusela, Tauno Rapatti, Åke Mallenius, Kajaanin Palloilijat, Kymenlaakson piiri, Henry Fagerholm, Satakunnan piiri, Joutsenon Kullervo, Valkeakosken Kosken-pojat, Vaaan Erotuomarik,erho, Porin Pallotoverit, Popinniemen Ponni tus. Liiton talous Tilinpäätös osoittaa alijäämää mk 13.169 :55. Valtion avustus oli 150.000 :-. Liiton henkilökunta pääsihteeri: koulutusohjaaja : päävalmentaja toimistosihteeri:» piirien tarkastaja: piirisihteeri: kirjanpijtäjä ja kassa: kirjeenvaihtaja: konekirjoittajatar: John Gustafsson Olav;; Haaskivi Olavi Laaksonen Esko Piipponen Torsti Helikari Anselm Anttila Arvo Nurmela Kaija Reijonen Anna-Liisa Westling H elga Sievo 15. 5. 1964 saakka 11
konekirjoittajatar:» toimistovirkailija: lähetti: Ritva Malmi 15. 5. -15. 6. 1964 Seija Tolvanen 24.6. - 31. 12. 1964 Kaarina Luote Ari Hartikainen Jääpalloilun A-maajoukkueeu valmentajana on toiminut Pentti Immonen. Sekalaista Liiton edustajana Valtion Urheilulautakunnassa on ollut Erkki Linkomo. Liiton edustajana Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Ke ku liitossa on ollut Jalmari Suomela. Yrjö Tornivuori on edustanut liittoa Stadion-Säätiön edustajistossa. udenmaan läänin urheilulautakunnassa on liittoa edustanut iilo Koskinen, varalla John Gustafsson. Niilo Koskinen on ollut liiton edustajana Suomen Olympiayhdistyksen hallituksessa. Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskuntaan ovat kuuluneet Niilo Koskinen ja Kalle Altti, varajäseninä Yrjö Reijonen ja John Gustafsson. Liiton edu tajina Oy Veikkaustoimisto Ah:n hallintoneuvostossa ovat olleet Karl Alakari, Toivo A. Ekholm ja Väinö Heikkinen. Yhtiön toimitusjohtajana on ollut Niilo Koskinen ja tilintarkastajana John Gustafsson. Otteluhuolto opimus päättyi vuoden lopussa. Toivo A. Ekholm on ollut Euroopan Jalkapalloliiton hallituksen jäsen. Allan Ljungqvi t on ollut Kansainvälisen Jääpalloliiton (IBF) puheenjohtaja, Antero Väyrynen liittohallituksen jäsen ja John Gustafsson sen sihteeri. Liiton kotipaikka on Helsinki. Liiton edustajana Kansainvälisen Jalkapalloliiton (FIFA) kongressissa Tokiossa 8-9.10. oli Dennis Lindell. Liiton edustajina Euroopan Jalkapalloliiton (UEFA) kongressissa Madridi sa 17.6. olivat Osmo P. Karttunen ja Toivo A. Ekholm. Liiton edustajina Pohjoismaiden Jalkapallokonferenssissa torlienissä Ruotsi sa 28.7. olivat Antero Väyrynen ja John Gustafsson. Ylimääräisessä konferenssissa Kööpenhaminassa 21. 1. edustivat liittoa Toivo A. Ekholm ja John Gustafsson. Liiton edustajina Tanskan Jalkapalloliiton 75-vuotisjuhlassa Kööpenhaminassa 18-20.5. olivat Osmo P. Karttunen, Antero Väyrynen ja John Gustafsson. 12 13
... Ii'"... o ;:r ;:s '" o ;:s tt:ltt:i<.. ;;: 1:;' 8" 1;;" o: ::t.... t I;);:S (l)... Oq "'f ;:s i> '" (l) 1;): rs ;:s it ;:s (l) 1;) (l) 0. ;:s ;:s e"". ;:s. e 000 0 1;) 1;) (l) (l)... ;.;- ;:s ;.;- 1;)....... i> 1;) (l)... '"... 1;):.. -< <i:l..c "'f... ;:s :::.;... '" 0 0 I;)>:i0 0. 1;) 1;): >:i... 1;) ;:s ;:s "'f "'f (l) (l)... ;:s ;:s... (l) ;:s ;:s (l) ;:s Ul c::1 o a= (%j 1:'"'4 1:'"'4 o 1:'"'4 o 1:'"'4 o II: > b @ "0 öt::l o (1) I 1-1. :a S [!l )0010 g,.. m ;:::... t...i. 0 0 '"1... '-<.. (1) I:l... (1) 0 p;" ;:S. elo Ii! o m... Ul m ;. S g.... 0 S. '"... o... I:l. ;::: 00 O. =:' ; I:l... m (1) 0... '"1. "0 1». ä' (1) ;::: I:l m... S 1» I». 0... (1)... =- (.J. c...r. 1»: (1) s;>: I:l... r: g. 0 S I:l... I:l qj (1) ;::: m mm;:::... 00 a.s' (1)..., t...i ;..., S'!=S o l:!:i 1::;::: -< 0... S' m... 'i:i '''0 0 :l 1::...... s ö (1) I:l F 0- '? 1:::... 0 o... S: e: I» I:l m Tilinpäätös joulukuun 31. päivänä 1964 Kulut: TULOSTASE Kilpailutoiminnan menot: Jalkap. alasarjojen tappio 57.625:- Oppik. cup kilp. tappio.... 2.455 :28 Jääp. maaott. tappio.... 14.346:12 Jääp. alasarjojen tappio.... 11.193 :04 85.619 :44 KilpaillLtoiminmm nettotulot: Jalkap. maa ottelut.... Jalkap. mest.sarja.... Jalkap. cup kilpailu.... Ammattik. cup kilp....... Jääp. mest.sarja....... SekaI. kilpailut....... 27.786:85 62.050 :49 22.177:17 1.270: 56 6.533 :28 5.996:94 Valtionavustus........ Veikkaustoimiston huoltosopimus.... Sekalaiset tulot........ Julkaisuvaliokunta.... Tilikauden alijäämä.... -- Tuotot: Valiokuntien menot: Koulutusvaliokunta......... 20.925 :11 Valitsemisvaliokunta.... 23.847:91 Erotuomarivaliokunta.... 7.761 :88 Nuorisovaliokunta.... 20.121 :77 Sarja, sääntö ja ulkoas.valiokunnat 485 :45 Jääpallojaosto.... 17.407:48 90.549:60 Yleiskulut: Palkat ja palkkiot.... 126.862 :08 Muut yleiskulut.... 57.437:62 184.2099: 70 Avustukset: Piireille.... 43.150:- Seuroille........ 18.260:- 61.410:- mk 421.878:74 125.815 :29 150.000:- 120.900:- 9.180 :09 2.813 :81 13.169:55 mk 421.878: 74 Omaisuus TASETILI Kassa tili... 1.904: 99 Pankkitili....................... 8.345 : 94 Postisiirtotili................................ 17.850: 11 Velallistili... 5.746:08 Arvopaperitili... 35.762:09 Irtaimistotili................................ 1.526: 28 mk 71.135 :49 Velkojatili Lainatili Pääomatili : Tilikauden alussa Pääoman vähennys Pääoma 29.323 :46 20.000:- 34.981 :58 13.169:55 21.812:03 mk 71.135:49 Helsingissä joulukuun 31. päivänä 1964 Osmo P. Karttunen J. Gustafsson
Tilintarkastuskertomus Suomen Palloliitto (Finlands Bollförbund) nimisen liiton 22 päivänä maaliskuuta 1964 pidetyn varsinaisen liittokokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat allekirjoittaneet tänään toimittaneet liiton hallinnon ja tilien tarkastuksen vuodelta 1964. Tarkastuksen p erusteella saamme liittokokoukselle esittää seuraavaa: Liittohallituksen työvaliokunnan kutsumana valvontatilintarkastajana toiminut ekonomi P. TUOl'maa (HTM) on jättänyt m eille tarkastuskertomuksensa, johon olemme tutustuneet. Liittohallituksen ja sen asettamien eri jaostojen ja valiokuntien kokouksista pidetyt pöytäkirjat on toimitettu meille kertomusvuoden aikana ja olemme niihin tällöin p erusteellisesti voineet tutustua. v. 1964 vahvistamaa talousarviota on mahdollisuuksien mukaan noudatettu, että omaisuus- ja tulostaseet ovat tili- ym. asiakirjojen mukaiset, että tilinpäätökseen otetut saatavat ovat mielestämme varmat, että palo- ym. vakuutuukset ovat voimassa, että arvopaperit ovat tallella ja ktmnossa. Edelläsanotun perusteella ja kun tarkastuksessa ' olemme todenneet liiton asioita ja taloutta hoidetun asiallisesti, huolellisesti ja toimintaan sopeutuvasti, ehdotamme, että tilinpäätös vahvistetaan ja tiliviclvollisille myönnettäisiin vastuuvapaus mainitun tilikauden tileistä ja hallinnosta. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1965. Toivo Yli maa Reino Järvinen Kirjanpidon tarkastuksessa totesimme : että kassaval'at, jotka laskimme, vastasivat kassatilin osoittamaa erotusta, että tilinavaus p erustui edellisen vuoden tilinpäätökseen, että kirjanpito oli erittäin huolellisesti ja tarkasti hoidettu ja että tulo- ja m enoeristä oli asianmukaiset h yväksyttävät tositteet, että tilinpäätös, joka p erustui kirjanpitoon ja omaisuusluetteloihin, oli oikein t ehty ja voimassa olevan kirjanpitolain määräysten mukaisesti laadittu. Tilinpäätös osoittaa alijäämää 13.169:55 mk. Liiton oma pääoma 31. 12.1964 on 21.812:03 mk. Omaisuustase päättyy 71.135 :49 mk: aan. Liittokokouksen 16 2 17
Jalkapalloilun valitsemisvaliokunta Jalkapalloilun valitsemisvaliokunta on toimintavuoden aikana työskennellyt samassa kokoonpanossa kuin edellisenäkin vuonna. Valiokunnan puheenjohtajana on toiminut Aatos Lehtonen sekä jäseninä Roland Wiik, Olavi Kristo ja Thur,e Sarnola. Lisäksi on päävalmentaja Olavi Laaksonen osallistunut kaikkiin valiokunnan kokouksiin. Sihteerinä on toiminut Torsti Helikari. Valiokunnan puheenjohtaja Aatos Lehtonen oli mukana Pohjolan valitsemisvaliokunnassa, joka valitsi Pohjolan joukkueen muun Euroopan joukkuetta vastaan 20. 5. Kööpenhamina sa pelattuun Tanskan Jalkapalloliiton 75-vuotisjuhlaotteluun. Mainittu valiokunta arvosti maajoukkuepelaajiamme sikäli, että saimme kolme pelaajaa mukaan Pohjolan joukkueeseen. Olli Heinonen pelasi ottelussa vasempana sivutukena, Juhani Peltonen vasempana laitahyökkäiijänä ja Jouni Gröndahl oli joukkueen varamaalivahti. Valitsemisvaliokunta on toimintavuoden aikana pitänyt 12 pöytäkirjamerkinnöin vahvi tettua kokousta sekä lisäksi neuvotellut lukui ia kertoja puhelimitse toimiala ansa liittyvistä kysymyksistä. Maajoukkueiden valinta tapahtui jo aikaisemmin omaksuttuja periaatteita noudattaen. Valintaan osallistui valiokunta kokonaisuudessaan, ja valinnan jälkeen oli maajoukkueet jaettu siten, että Aatos Lehtonen vastasi A-, Roland Wiik B ja Olavi Kristo nuoi1ten (22 v.) joukkueesta. A-maajoukkueen 18 valmentajana kaikissa maaotteluissa toimi päävalmentaja Olavi Laaksonen, B- ja nuorten maajoukkueissa käytettiin toisena valmentajana ansioituneita seuravalmentajia, joiden nimet käyvät selville tämän toimintakertomuksen yhteydessä toisaalla oleva ta tilastosta. Maajoukkue-ehdokkaiden liittojohtoinen valmennusyö suoritettiin ns. valmennusrenkaan puitteissa edellisen talvikauden aikana saadut kokemukset huomioon ottaen. Valmennusrenkaa een valittiin edellisen kauden päätyttyä yhteensä 55 pelaajaa, joista 26 ikänsä puolesta olivat vielä oikeutettuja pelaamaan nuorten maajoukkueessa. Edelliseen kauteen verrattuna tapahtui valmennusrenkaan pelaajien kohdalla siis melkoinen nuorennusleikkaus. Helmi-maaliskuun aikana järjestetjtiin valmennusrenkaaseen kuuluville pelaajille Otaniemen urheiluhalleille yhteensä 6 kaksipäiväistä leiriä. Näille leireille koottiin erikseen puolu tus- ja tukimiespelaajat sekä erikseen hyökkääjäpelaajat iten, että leirin vahvuus oli kullakin kerralla n. 15 pelaajaa... Viimeiselle leirille osallistui 24 pelaajaa, joiden katsottllll muodostavan maajoukkueen rungon alkavana kilpailukautena. Huhtikuun alu ta lukien siirryttiin ulkokauteen ja suoritettiin valmennusrenkaan pelaajista kootulla liittojoukkueella katsastusotteluita eri piirijoukkueita vastaan. Nuorten maajoukkue-ehdokkaille järjestettiin 6--9. 4. 64 Pajulahden urheiluopistolla leiri, johon osalli tui 16 pelaajaa. Leirin yhteyde sä suoritti leirijoukkue 2 katsastusottelua, joista toinen Pohjois-Kymenlaaksosta koottua ja toinen Lahden piirijoukkuetta vastaan. Kun maaotteluohjelmassa keskikesällä oli varsin pitkä tauko, katsoi valiokunta tarpeelliseksi Ruotsia vastaan pelattavaa maaottelua ajatellen järjestää heinäkuussa kaksi katsastusottelua. Samoin järjestettiin vielä lokakuussa MM-karsintaotteluihin valmistautumiseksi yksi katsastus Valkeakoskella sähkövalaistuksessa. 19
Katsastusotteluita pelattiin kauden aikana seuraavasti: 7.4. Kouvolassa P-Kymenlaakso - nuorten liittojoukkue... 0-4 (0-2) 9.4. Lahdessa Lahden piiri - nuorten liittojoukkue... 1-4 (0-2) 15.4. Turussa Turun piiri - Liit'tojoukkue,, 2-4 (1-3) 16.4. Porissa Satakunnan piiri-liittojoukkue 1-3 (0-1) 8.7. Äänekoskella K-Suomen piiri - Liittojoukkue... 0-4 (0-3) 15. 7. Hangossa L-Vudenmaan piiri - Liittojoukkue..., 0-3 (0-0) 13. 10. Valkeakoskella yhdistetty Valkeakoski - Maajoukkue 0-0 Tavanmukainen vuosittain pelattava katsastusottelu Maajoukkue - Lehdistö pelattiin Helsingissä Olympiastadionilla 26. 5. Ottelu päättyi Lehdistön joukkueen voittoon 4------0 (2-0). Joukkueiden kokoonpanot toisaalla. Seuraavaa kilpailukautta ajatellen järjestettiin Pajulahden urheiluopistossa 30. 10. - 1. n. ns. lupaavien pelaajien leiri, johon seurojen tekemien esitysten perusteella oli valittu osanottajiksi 24 pelaajaa. Päävalmentaja tarkkaili maajoukkue-ehdokkaiden kuntoa ja piti yllä yhteyttä heidän seuravalmentajiinsa eri paikkakunnille suoritettavien tarkastusmatkojen yhteydessä. Leiriym. koulutustilaisuuksissa toimivat myös valiokunnan jäsenet kouluttajina ja tarkkailijoina. Luonnollisesti suoritettiin pelaajien tarkkailua myös sarja- ym. otteluissa. Kansainvälinen otteluohjelmamme oli päättyneenä toimintakautena tavallista tiiviimpi. Ottelumäärän lisäys oli kuitenkin vain A-joukkueen kohdalla. Erittäin toivottavaa olisi saada ainakin nuorten (22 v.) joukkueelle kauden aikana muitakin kansainvälisiä otteluita kuin tavanmukaiset pohjoismaiset maaottelut. 20 Huomattavin ja samalla erittäin arvostettava saavutus oli kauden aikana saavutettu pohjoismainen jalkapallomestaruus, joka nyt voitettiin ensimmäisen kerran Suomen jalkapalloihm historiassa, Tämän saavutuksen yhteydessä on pantava merkille, että mestaruus voitettiin perusteellisesti uusitulla nuorella joukkueella, jonka pelaajilla'näyttää olevan mahdollisuus permanentata itsensä maajoukkueeseen. Erikoisuutena mainittakoon maajoukkueessamme tehty nuorennusleikkaus ennen Ruotsi-ottelua. A-joukkueemme pelasi kaikkiaan 7 maaottelua. Näistä 3 kuului pohjoismaiseen sarjaan, 2 MM-karsintakilpailuun ja 2 ottelua olivat tavallisia kansainvälisiä maaotteluita. Otteluista voitettiin 3 ja 4 päättyi tappioksemme. Maaliero otteluissa oli 8--16. Joukkueessa pelasi kauden aikana 23 pelaajaa, joka määrä on 3 vähemmän kuin viime vuonna. B-joukkue pelasi tavanmukaiset 3 pohjoismaista maaottelua. Ruotsille ja Norjalle hävisimme, Tanskaa vastaan päädyttiin tasatulokseen. Maaliero näissä otteluissa on tappioksemme 3-7. Joukkueessa pelasi kauden aikana 20 pelaajaa, eli 3 pelaajaa vähemmän kuin viime vuonna. Nuorten (22 v.) joukkueen ohjelmaan kuuluivat niinikään vain pohjoismaiset maaottelut. Joukkue menestyi paremmin kuin edellisenä kautena. Norja voitettiin, Ruotsille ja Tanskalle hävittiin. Maaliero näistä otteluista muodostui tappioksemme 4-6. Joukkueessa pelasi vain 15 pelaajaa, eli 5 vähemmän kuin edellisenä kautena. Maajoukkueiden kokoonpanot ja maaotteluihin liittyvät muut tiedot toisaalla. Edellisen toimintakertomuksen päätteeksi esitti valitsemisvaliokuiita toivomuksen, että käytännössä oleva valmennusjärjestelmä tuottaisi entistä parempia tuloksia. Näin on valiokunnan käsityksen mukaan tapahtunutkin. Saavutettiinl1an pohjoismainen jalkapallomestaruus ja maajoukkuepelaajat 21
ovat ottaneet valmennuksen vakavasti sekä samalla saaneet tarpeellista itseluottamusta. Valiokunta toivoo, että tämä kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. Aatos Lehtonen Roland Wiik Olavi Kristo Thure Sarnola Torsti Helikari Jalkapalloilun koulutusvaliokunta Jalkapalloilun koulutusvaliokuntaan ovat liittohallituksen nimeäminä kuuluneet Tauno Takala puheenjohtajana ja jäseninä Uuno Viitaniemi, Alpo Lintamo ja Aatos Lehtonen. Viimeksimainittu on toiminut koulutus- ja valitsemisvaliokuntien yhdysmiehenä. Valiokunnan työskentelyyn on kiinteästi osallistunut myös päävalmentaja Olavi Laaksonen. Valiokunnan sihteerinä on toiminut koulutusohjaaja Olavi Haaskivi. Koulutushenkilöstö : Koulutusvaliokunnan alaisen koulutushenkilöstön ovat muodostaneet: Koulutusohjaaja Piirien tarkastaja Alueohjaaja Liittovalmentajat Olavi Haaskivi Anselm Anttila Arvo Nurmela Leo Aaltonen, Georg Braxen, Kurt Martin ja Stig-Göran Myntti Lisäksi on päävalmentaja Olavi Laaksonen toiminut eri kurssien opettajana sekä suorittanut neuvontakäyntejä eri piireissä ja seuroissa järjestettyihin tilaisuuksiin. Valmentajakoulutus : Kauden aikana järjestetyille valmentajakursseille osallistui kaikkiaan 442 henkilöä (kurssi- ja leiriluettelo erillisenä liitteenä). Liiton valmentajapätevyyden (so. hyväksyttävästi suo- 22 23
ritettu jatkokurssi) saavuttivat tänä vuonna seuraavat 13 henkilöä: Helge Blåberg PIF Matti Ilander TaPa Leo Laaksonen MPS Bror Ljunggren EIF Kari Rajala RU-38 Anders Westerholm HIFK Esko Voutilainen STPS Toivo Hiltunen KaPa Oiva Järvinen JäPS Aarne Leppä TaPa Juha Malinen P-Pojat Ensio Rosenberg FoPS Timo Hirvonen MPS Kauden päätyttyä ovat eri valmentajakurssien suorittaneiden (vv. 1945-64) määrät seuraavat: pika- ja talvikurssi 2231, peruskurssi 1325 ja jatkokurssi 357 henkilöä. Ns. valiokurssin suorittaneita on 10. Ko. kurssia ei ole järjestetty kahtena viimeksikuluneena vuotena. Vuosittaiset valmentajapäivät JarJestettiin jälleen Otaniemessä 14--15.3. Tilaisuuteen osallistuivat kutsuttuina maajoukkue-, liitto- ja piirivalmentajat sekä mestaruus- ja Suomensarjaseurojen valmentajat yhteismäärältään 62 henkilöä. Liiton sarjaseuroissa toimivia ja avustusta nauttivia seuravalmentajia on tänä vuonna ollut 89. Näistä toimii mestaruussarjassa 10, Suomen-sarjassa 26, maakuntasarjassa 25, ja aluesarjassa 28. Valmentaja-avustuksien kokonaismäärä oli 18.100 markkaa. Ulkomaisille valmentajakursseille ovat liiton edustajina osallistuneet seuraavat: 22-27. 6. Leipzigissä Itä-Saksassa järjestetyille Euroopan Jalkapalloliiton (UEFA) valmentajakursseille osallistuivat Olavi Laaksonen ja Alpo Lintamo. 28. 6-4. 7. V'ejlessä Tanskassa järjestetylle Tanskan J alkapalloliiton valmentajakurssille osallistui Paavo Isaksson. 24 20--25.7. Bosössä Ruotsissa järjestetylle Ruotsin Jalkapalloliiton valmentajakurssille osallistui Seppo Kaukonen. Pelactjakoulutus: Liiton toimesta järjestettiin jälleen maalivahtileiri Eerikki Iässä 10--12. 7. Runsaasta ilmoittautumisesta huolimatta leirille osallistui ainoastaan 18 maalivahtia. Pelaajakoulutuksen pääpaino on edelleen seuraportaassa, jonka valmentajakuntaa pyritään jatkuvasti tukemaan liiton toimesta tilapäisneuvonnan ja ohjemateriaalin muodossa. Liittojohrtoinen pelaajaneuvonta on koskenut ainoastaan edustuspelaajistoa, minkä toiminnan ovat hoitaneet valitsemisja nuorisovalioktmta. Yhteistyö muiden järjestö.ien kanssct: Liiton toimesta on annettu ohjaaja-apua en järjestöjen kurssi- ja koulutustilaisuuksiin. Lisäksi on oltu kiinteässä ko ketuksessa koulullallitukseen, opettajajärjestöihin ja puolustusvoimiin, joiden kanssa jatkunut yhteistyö on muodostunut erittäin myönteiseksi. Yhteistyössä kouluhallituksen ja eri palloihunuotoja edustavien liittojen kanssa järjestettiin Vierumäellä 22-27.6. ns. Palloilukonferenssi, jossa eri opettajavalmistuslaitosten ja vastaavien opettajille esiteltiin mm. jalkapalloilun opetusmenetelmiä koulutyötä ajatellen. Kurssin jalkapallokouluttajana toimi Aatos Lehtonen, jonka lisäksi tilaisuuteen osallistui huomioitsijana koulutusohjaaja Olavi Haaskivi. Osittaisen liiton tuen turvin suoritti koulutusvaliokunnan jäsen, voim.op. Alpo Lintamo kouluhallituksen toimeksiannosta tarkastuskäyntejä kouluissa antaen jalkapallo-opetusta. Järjestötoiminta: 1. 3. 64 järjestettiin Helsingissä piirisihteerien neuvottelutilaisuus, jossa kosketeltiin ajankohtaisia kysymyksiä sekä piiri- 25
portaan toimintaa. Vastaavanlaisia tilai uuksia seuratoimitsijoille on järjestetty eräissä piireissä, minkä lisäksi piirien tarkastja Anselm nttila on suorittanut neuvontaa ekä osallistunut kurs i- ym. neuvottelutilaisuuksiin. Piirien koulutustoiminta: Kilpailutoiminnalli ella puolella viime vuosien aikana tapahtuneet huomattavat lisäyk et ovat osin vaikuttaneet siihen, ettei koulutustoimintaa piiriportaissa ole voitu suurestikaan lisätä. Myös varojen sekä kouluttajavoimien puute on rajoittanut tätä toimintaa. Koottaessa yhteenvetoja useiden vuosien ajalta, on voitu todeta, että piirien toimesta on koulutustoimintaan uhrattu huomattavasti enemmän varoja kuin mitkä ovat olleet liiton suorittamat avustukset. Yhteenvedot piirien koulutus toiminnasta esitetään erillisessä liitteessä. Muu toiminta: Suomen Urheiluopi ton esityksestä on liikunnanohjaajakurssin oppilaalle Olle Lundellille myönnetty 150 mk:n stipendi. Valmentajakoulutuk essa tapahtuneiden uudelleenjärjestelyjen johdosta muutettiin pikakurssin ohjelmaa, jolloin myös kurssin nimi muutettiin talvikurssiksi. Kurssin ohjelma koottiin kirja eksi nimeltä»jalkapallovalmentaja - talvikurssi». Kirjasen kokoami en ovat suorittaneet Olavi Laaksonen ja Olavi Haaskivi. Kirja en käännöstyön ruotsinkielelle on suorittanut Alpo Lintamo ja saadaan ruotsinkielinen paino julkaistuksi talvikautena 1965. Uuno Viitaniemi 26 Tauno Takala Aatos Lehtonen Alpo Lintamo Olavi Haaskivi Erotuomarivaliokunta Valiokunta, jonka muodo tivat Esko Pekonen (pj), Johan AUlO, Aarne Eriksson, Eino Koivisto ja Olavi Ojama sekä siht eri E ko Piipponen, piti kauden aikana 7 pöyt.'kirjalla vahvi tettua kokousta. Valiokunnan tehtävänä on ollut huolehtia yhteistoiminnassa piirien sekä erotuomarikerhojen kas el:: tuomarikouluttajien ja erotuomarien koulutuksesta, JarJestaa ja tukkailla erotuomarien toimintaa pääasiassa liiton järjestämi sä otteluissa sekä nimetä tarvittaessa erotuomarit ja rajamiehet maaottcluihin. Valiokunta on myös huolehtinut siitä, että jalka- ja jääpalloilun pelisä,ännöt ja niiden tulkinnat ovat ydenm.ia kansainväli ten pelisääntöjen kanssa. JalkapalloIlun pelisaannöt tarki tettiin ennen kauden alkua ja sääntökirjasesta otettiin uusi painos. Koulutu toimint,aa varten hankittiin aivan vuoden lopussa Län i-saksan Jalkapalloliitolta erotuomarien opetusfilmi, joka tulee kuitenkin käyttöön va ta seuraavalla kaudella. Erotuomarien sekä rajamiesten toimintaa ja peli ääntöjä ko kevia vastalau eita käsiteltiin kauden aikana jalkapalloilu a 6 ja jääpalloilussa 1, jotka kaikki esitettiin hylättäväksi. Kentältä poistoista aihentuneita kilpakieltoja määrättiin kauden aikana jalkapalloilussa 70 ja jääpalloilussa 1. Jääpalloilu Kan ainvälisen Jääpalloliiton (IBF) erotuomariluetteloon 27
ilmoitettiin valiokunnan esityksestä kaudeksi 1964 seuraavat 7 erotuomaria: Kurt Cederberg, Martti Hirviniemi, Taisto Enckell, Reino Koskinen, Ilmari Mattila, Pentti Veromaa ja Leo Kosunen. Tehtävät maaotteluissa : 15.2. Oulu: Suomi-Ruotsi (A), maalituomarit Ilmari Mattila ja Pentti Veromaa 16.2. Helsinki: Suomi-Ruotsi (A), maalituomarit Marliti Hirviniemi ja Nils Månsson (ottelun erotuomarit Leif Paulsen ja Henry Larsen Norja) 23.2. Lappeenranta: Suomi-Nrja (A), maalituomarit Erkki Manninen ja Heikki Sistonen (ottelun erotuomarit Nikolai Hlopotin ja Pjotr Below Neuvostoliitto) Muut ottelut: 4.2. Varkaus: Maajoukkue-Lehdistö, erot. Leo Kosunen ja Toimi Olkku, maalituomarit Veijo Kru:vonen ja Vilho Kantanen. Liittoerotu01narit (44): Helsinki: Taisto Enckell, Gunnar Hellgren, Martti Hirvi. niemi, Yrjö Kaivola, Wolf KaI'ni, Nils Månsson, Orjo Pättiniemi, Arnold Stubin ja Fjalar Åsten. Oulu: Pauli Hohtovirta, Osmo Hyrynkangas, Pauli Leskinen, Pentti Maijala, Ilmari Mattila, Olavi Myllykangas ja Pentti Veromaa. Saimaa: Erkki Manninen, Raimo Partanen, Veijo Partanen, Heikki Sistonen, Pentti Varjus ja Vilho Vuohelainen. Lappi: Heikki Hacklin, Veijo Karppinen, Einari Mansikkala ja Pauli RagliJtius. 28 Kymenlaakso: Pekka Nuutinen, Tollni Olkku ja Viljo Räty. Lahti: Toivo Pulkkinen, Ilmari Puhalainen ja Väinö Valoranta. Vaasa: Pentti Leivo, Teuvo Pelkonen ja Olavi Suomela. Turku: Helge Blåherg ja Reino Koskinen. Keski-Pohjanmaa: Kurt Cederberg ja Bjarne Nylen. avo: Veijo Karvonen ja Leo Kosunen. Keski-Suomi: Yrjö Hara ja Veli Holopainen. Joensuu: Kyösti Toukonen. Jalkapalloilu Kansainvälisen Jalkapalloliiton (FIF A) erotuomariluetteloon ilmoitettiin valiokunnan esityksestä ajaksi 1. 8. -64-31. 7. -65 seuraavat 7 erotuomaria: Erik Beijar, Pehr Enghlom, Martti Hirviniemi, Arvo Jokinen, Lauri Kantola, Antero Lartola ja Toimi Olkku-- Tehtävät maaotteluissa : 28. 4. Norrköping: Ruotsi-Romania (N), erotuomari Lauri Kantola 23. 6. Helsinki: Suomi-Ruotsi (P), erotuomari Eino Luoto, rajamiehet Jaakko Mäkinen ja Fjalar Åsten 2. 8. Helsinki: Suomi- Ruotsi (A), rajam: Pehr Engblom ja Toimi Olkku, (erot. Helmuth Köhler Itä-Saksa) 20. 8. Kuopio: Suomi-Norja (B), rajrun: Viljo Heikkinen ja Raimo Jääskeläinen, (erot. Gunna Miohaelsen Tanska) 20. 8. Kajaani: Suomi-Norja (N), rajam: Aulis Korhonen ja Pentti Lappeteläinen (erot. Bengt Ltmdell Ruotsi) 5 Lahti: Suomi-Tanska (P), rajam: Ilmari Puh alainen ja Väinö Valoranta (erot. Roland Bäckström, Ruotsi) 19. 9. Växjö: Ruotsi-Norja (B), erot. Lauri Kantola 29
19. 9. Borlänge: Ruotsi-Norja (N), erot. Arvo Jokinen 10.10. HvidoVTe: Tanska-Norja (P), erot. Nils Månsson 11. 10. Kööpenhamina: Tanska-Norja (A), erot. Erik Beijar, " rajam: Nils Månsson ja Eino Luoto 11.10. Tönsberg: Norja-Tanska (N), erot. Pehr Enghlom 11.10. Moskova: Neuvostoliitto-Itävalta (B ), erot. Arvo Jokinen, rajam. Pauli Louhiaho ja Väinö Valoranta Muut ottelut: 26. 5. Helsinki: Maajoukkue-Lehdistö, erot. Väinö Toivola, rajam. Armas Ahti ja Arnold Stubin 29. 5. Kuopio: Kuopion lyseo-köpings läroverk, erot. Aulis Raatikainen, rajamiehet Reino Miettinen ja Bruno Miettinen Liiltoerotuomarit: ( 66) Helsinki: Taisto Enckell, Gunnar Hellgren, Martti Hirviniemi, Wolf Karni, Georg Krutelew, Nils Månsson ja Jaakko Mäkinen. Turku: Pekka Aho, Helge Blåherg, Pehr Enghlom, Reino Koskinen, Eino Luoto ja Jossu Rubinstein. Tampere: Pentti Javanainen, Lauri Kantola, Ensio Malin, Eero Pauni, Veli Reinikainen ja Väinö Toivola. Vaasa: Erik Beijar, Arvo Jokinen, Pentti Leivo, Pauli Louhiaho, Teuvo Pelkonen ja Olavi Virtanen. Savo: Viljo Heikkinen, Raimo Jääskeläinen, Vilho Jääskeläinen, Leo Kosunen, Bruno Miettinen ja Aulis Raatikainen. Kymenlaakso: Veikko Heiskanen, Toimi Olkku, Reino Paavilainen, Matti Pylkkänen, Ossi Vainio ja Veijo Vanhala. Keski-Pohjanmaa: Kurt Cederberg, Bjarne Nylen, Paavo Piispanen, Svante Rönning ja Erik Stenman. Sainwa: Raimo Partanen, Veijo Partanen, Heikki Sistonen ja Pentti Varjus. 30 Lappi: Kauko ousiainen, Pauli Raglitius, Kalevi Äijälä ja Veikko Äijälä. Lahti: Ilmari Puhalainen, Toivo Pulkkinen ja Väinö Valoranta. Satakunta: Antero Lartola, Esko Lehto ja Olavi Peltola. Häme: Sauli Erkko, Mauno Koskinen ja Olavi Meriläinen. Länsi-Uusimaa: Kurt Kvarnström ja Per-Erik Lundell. Keski-Suomi: Yrjö Hara ja Rainer Tuovi. Oulu: Pauli Leskinen ja Pentti Veromaa". Ahvenannwa: Egon Johansson. Kurssitoiminta: 14-15.3. Eerikkilä: Jalkapalloilun erotuomarikouluttajat ja valioerotuomarit, osanottajia 15 piiristä yhteensä 46, luennoitsijoina valiokunnan jäsenet. 7-8. 11. Eerikkilä: Jääpalloilun erotuomarikouluttajat ja valioerotuomarit, osanottajia 13 piiristä yhteensä 40, luennoitsijoina valiokunnan jäsenet (Pekonen, Alho ja Ojama). Piireissä pidettyjen erotuomarien koulutustilaisuuksien ja osanottajien lukumäärät selviävät liiton toimintakertomuksessa toisaalla olevasta piirien koulutustoiminnasta laaditusta yhteenvedosta. Esko Pekonen Johan Alho, Aarne Eriksson, Eino Koivisto, Olavi Ojama Esko Piipponen 31
, Yleistä Nuorisovaliokunta Nuorisovaliokunnan ovat toimintavuoden aikana muodostaneet Jaakko Kahila, puheenjohtajana sekä jäseninä Olavi Kristo, Unto Petäjistö, Thure Sarnola ja Yrjö Sotiola. Osaan valiokunnan kokouksista ovat lisäksi osallistuneet päävalmentaja Olavi Laaksonen ja koulutusohjaaja Olavi Haaskivi. Sihteerinä on toiminut Torsti Helikari. Valioktmta on toimintakauden aikana pitänyt viisi pöytäkirjamerkinnöin vahvi tettua kokousta. Lisäk i on valiokunnan toimintaan liittyvistä kysymyk i tä neuvoteltu lukuisia kertoja puhelimitse. Valiokunnan puheenjohtajan Jaakko Kahilan 14.9. ja 17. 10. kaikkien jäsenten pyydettyä eroa nuorisovaliokunnan jäsenyyde tä kesken toimintakauden, ei valiokunnalla ole ollut kokouksia syyskuusta lähtien. Toiminnassaan on nuorisovaliokunta pyrkinyt samoihin tavoitteisiin kuin edellisenäkin toimintakautjena kehittäen edelleen poikien eri koulutus- ja kilpailumuotoja. Koulutustoiminnan 0 alta voidaan todeta nyt toista vuotta käytännössä olleen poikatarkkaajatoiminnan tehokas jatkuminen. Eri piirien alueilla toimivat poikatarkkaajina samat henkilöt kuin viime vuonnakin. Heiltä on valiokunta saanut val' teen otettavia esityksiä ehdokkaiksi poikien maajoukkueeseen. Poikatarkkaajia on myös käytetty kouluttajina poikien maajoukkue-ehdokkaiden leireillä. Kilpailutoiminta, niin kansallinen kuin kansainvälinenkin, li ääntyi edelliseen kauteen verrattuna. Piirien väliseen poikien cup-kilpailuun osallistui 15 joukkuetta eli kolme joukkuetta enemmän kuin viime vuonna. Kansainvälisessä kilpailutoiminnassa lisääntyi poikien maaotteluiden lukumäärä kahdella ottelulla Tanskan Jalkapalloliiton järjestämän juhlaturnauksen ansiosta. Ensi vuonna toteutuu nuorisovaliokunnan aikoinaan tekemä aloite, jonka mukaan pohjoismaiset poikien maaottelut järjestetään turnauksena vuorotellen eri maissa. Näin saadaan pojille kansainvälistä ottelukokemusta entistä enemmän, mikä seikka puolestaan antaa valitsemisvaliokunnalle paremmat mahdollisuudet maajoukkuepelaajien valmentamisessa nuorten ja miesten maajoukkuei iin. Pajulahdessa pidetyllä ns. isolla leirilä sattui ikävä tapaturma. Leirille osallistuvan Mikkelin Palloilijoiden Lasse Miettisen jalka jäi leiriläisiä noutamaan saapuneen linja-auton pyörän alle seurauksella, että jalka oli amputoitava. Nuorisovaliokunta teki tapauksen johdosta liittohallitukselle esityksen pelaajien tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen koroittamieksi, jonka esityksen liittohallitus hyväksyikin. uorisovaliokunnan toimialaan kuuluvat eri toimintamuodot käyvät tarkemmin selville seuraavasta. Kurssi- ja leiritoiminta Leirittämisen painopiste oli ehdokkaiden löytämisessä sekä päättyneen että alkavan kauden poikien maajoukkuei iin. Maaliskuussa pidetyllä leirillä suoritjeuiin karkea seulonta maajoukkueen rungon kokoamiseksi, kesäkuu sa pidetty leiri tähtäsi Ruotsia vastaan pelattavaan maaotteluun sekä Tanskan Jalkapalloliiton järje tiimään juhlaturnaukseen ja elokuun ns. iso leiri järjestettiin maajoukkue-ehdokkaiden löytämiseksi euraavaa' kautta ajatellen. Viimeksimainittu leiri palveli samalla valmistautumista syyskuussa pelattuun Tanska-otteluun. Kouluttajina leireillä toimivat nuorisovaliokunnan jäsenet. 32 3 33
Elokuun leirillä oli lisäksi mukana 6 poikatarkkaajaa tustustumassa poikien maajoukkue-ehdokkaiden tasoon ja valmennusmenetelmiin ja täten saamassa käytännöllistä kokemusta tehtäviinsä poikien maajoukkue-ehdokkaiden tarkkailemiseksi ja valmentamiseksi. Leirit järjestettiin suraava s ti: 27-30. 3. Pajulahden urheiluopistossa 10-13. 6. Eerikkilän urheiluopistossa 10-14. 8. Pajulahden urheiluopistossa (26 pelaajaa) (18 pelaajaa) (46 pelaajaa) Leirien lisäksi järjestettiin poikien maajoukkue-ehdokkaille Ruotsi-otteluun valmistautumiseksi välittömästi ennen Eerikkilän leiriä seuraavat karsintaottelut, joissa pelaajat vielä kerran katsastettiin: 9.6. Hämeenlinnassa HPK-poikien liittojoukk. 2-8 (0-4) 10.6. Riihimäellä RiPS-poikien liittojoukkue 0-2 (0-0) Kursseista ja leireistä samoinkuin piirien järjestämistä koulutustilaisuuksista ovat erilliset taulukot ja yhteenvedot toisaalla. Poikatoimintakilpailu Kilpailun järjestelyssä ei tapahtunut muutoksia viime vuoteen verratttma. A-sarjassa kilpailivat mestaruus- ja Suomensarjan seurat, B-sarjassa maakuntasarjan ja C-sarjassa muut seurat. Kilpailuun osallistuneiden lukumäärässä tapahtui pientä nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Vain Länsi-Uudenmaan piirin seurat jäivät kilpailusta pois kun viime vuonna vastaavasti kolme piiriä jäi pois. Kilpailutm osallistuvien seurojen lukumäärä oli tänä vuonna 106, viime vuonna 100. 34 Eri sarjoissa selviytyivät voittajiksi: A-sarjassa B-sarjassa Kokkolan Pallo-Veikot Riihimäen Palloseura 1.309 pistettä 765 " C-sarjassa Forssan Palloseura 720 pistettä Piirien välisen kilpailun voitti jälleen Tampereen piiri 3.615 pisteellä. Kilpailun täydellinen tulosluettelo toisaalla. Jalkapallomerkkisuoritukset Liiton seuroissa merkittiin vuoden aikana yhteensä 1.823 taito- ja harrastusmerkkisuoritusta, jotka jakaantuivat eri merkkien kesken seuraavasti (sulkeissa viime vuoden vastaavat luvut) : 1 lk:n taitomerkkejä 302 (259) II lk:n» 248 (252) III lk:n li> 331 (292) Harrastusmerkkejä 942 (957) Viime vuoteen verrattuna on merkkisuoritusten yhteislukumäärässä tapahtunut 63 merkin lisäys. Merkkisuorituskilpailujen parhaat seurat sarjoittain: A-sarjassa B-sarjassa C-sarjassa Kokkolan Pallo-Veikot Riihimäen Pallosetua Forssan Palloseura Yhteenveto merkkisuorituksista toisaalla. Tekniikkakilpailut 744 pisto 398» 467» Poikien tekniikkakilpailut jalkapalloilussa järjestettiin entiin perustein seura-, piiri- ja liittoportaassa. J alkapallotekniikan SM-kilpailut pidettiin Mikkelissä 23. 8. Saimaan piirin järjestäminä. Kilpailuun osallistui 16 piiriä täysilukuisin joukkuein eli 3 osanottajaa kustakin piiristä. Vain Ahvenanmaan piiri oli matkan pituuden vuoksi poissa kilpailuista. Kilpailu oli varsin hyvätasoinen. Pujottelussa saavutti Lapuan Virkiän Esa Pikkusaari uuden ennätyksen 23,4 sek. ja 60 m:n pikajuoksussa sivusi Oulun Palloseuran Pertti Käreaho aikaisem- 35
paa ennätystulosta 7,4 sek. Erikoi ta huomiota kiinnitti Lapin piirin ja sen seul'ojen voimakas esiinmarssi tässä kilpailussa. Henkilökohtaisen me taruuden voitti Rovaniemen Palloseuran Jouko Kiistala 1.877,5 pisteellä. Piirien välisen kilpailun voitti Lapin piiri 5.167 pisteellä. SM kilpailujen täydellinen tulosluettelo toisaalla. Piirien välinen poikien cup-kilpailu Kilpailuun Oy Uuden Suomen lahjoittamasta kiertopalkinnosta osallistui 15 piiriä ja mestaruuden voitti toistamiseen Turun piiri, joka 18. 10. Vaasassa pelatussa loppuottelussa voitti Vaasan piirin joukkueen 3-2. Mestaruuden voittaneen joukkueen kokoonpano kohdassa»j alkapalloilun kilpailutoiminta». Poikien maaottelut Poikien (18 v.) kansainväliseen kilpailutoimintaan kuuluvien tavanmukaisten Ruotsia ja Tanskaa vastaan pelattujen maaotteluiden lisäksi osallistui poikien maajoukkue Tanskan Jalkapalloliiton järje tämään juhlaturnaukseen 11-15.7. Turnauksessa pelasi joukkueemme Norjaa ja Ruotsia vastaan häviten selvästi molemmat ottelut. Myöskin Helsingissä kesäkuussa Ruotsia vastaan pelattu ottelu hävittiin, mutta syyskuussa Lahdessa Tanskaa vastaan pelatussa ottjelussa joukkueemme venyi tasatulokseen 1-1. Maajoukkueemme valmentajana on toiminut Thure Sarnola. Tarkemmat tiedot maaotteluista ja joukkueiden kokoonpanoista toisaalla. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa Valiokunta on ollut yhteistoiminnassa N appualaliiga-liiton kanssa antamalla kouluttajavoimaa liiton järjestämälle ohjaa j akurssille. Vakuudeksi: Torsti Helikari sihteeri Julkaisu- ja propaganda valiokunta Yleistä Julkaisu- ja propagandavaliokuntaan ovat toimintavuoden aikana kuuluneet Jouko Ruotsalainen puheenjohtajana sekä Sulo Kokkola, Jaakko Kahila ja Olli Lyytikäinen jäseninä. Valiokwman sihteerinä on toiminut Torsti Helikari. Sekä julkai u- että propagandatoiminta on hoidettu koko valiokwman puitteissa eikä kahteen jaokseen jakautuneena kuten edellienä vuonna. Valiokunta on pitänyt yhden pöytäkirjamerkinnöin vahvistetun kokouksen. Julkaisu- ja propagandatoimintaan liittyvistä kysymyksistä on sen lisäksi neuvoteltu lukuisia kertoja puhelimitse. Varsinkin julkaisuihin liittyvissä asioissa ovat liiton pääsihteeri, Pallo Pyörii-lehden toimitussihteeri J. Kahila ja valiokunnan sihteeri olleet kiinteässä yhteistoiminnassa. Julkaisutoiminta»Pallo Pyörii»-lehti ilmestyi toimintavuoden aikana kuutena numerona. Ensimmäinen numero julkaistiin jääpallomaaottelun Suomi-Ruotsi yhteydessä 15. 2., toinen numero huhtikuussa jalkapalloilun sarjakauden avajaisnumerona, kolma maaottelun Suomi-Länsi-Saksa yhteydessä 7.6., neljäs maaottelussa Suomi-Ruotsi 2. 8. viides maaottelussa Suomi Tanska 6.9. ja kuudes numero joulukuun alussa erikoisena joulunumerona. 36
Edellisenä vuonna tehdyn päätöksen mukaan julkaistiin lehdestä vain kaksi numeroa (2 ja 6) laajempina laitoksina ja muut numerot ilmestyivät käsiohjelman luontoisina maaotteluiden yhteydessä.»pallo Pyörii»-lehden päätoimittajana on edelleenkin toiminut pääsihteeri John Gustafsson ja toimitussihteerinä Jaakko Kahila. Painatus on suoritettu Kirjapaino Kvartto Oy:ssä. Ilmoitushankinnat on hoitanut toiminimi Sterling.»SPL tiedottaa - FBF information» ilmestyi vuoden aikana kolmena numerona, joista yksi puhtaasti jääpalloaiheisena. Muuten on lehden sisältö entiseen tapaan käsittänyt järjestöja koulutustoimintaan liittyviä asioita. Osa aineistoa, joka luonteeltaan olisi ollut tiedotuslehteen sopivaa, oli pakko loppuvuodesta toimittaa piireille ja seuroille monisteina, kun aikaa ei riittänyt tiedotuslehden toimittamiseen. Lehden päätoimittajana on ollut pääsihteeri John Gustafsson ja toimituskuntaan ovat kuuluneet koulutusohjaaja Olavi Haaskivi sekä toimistosihteerit Esko Piipponen ja Torsti Helikari.. Jalkapallokirja, Jääpallokirja ja liiton vuosikertomus ovat ilmestyneet entiseen tapaan pääsihteeri J. Gustafssonin toimittamina. Jalkapallokirjaan lisättiin aikaisempiin vuosiin verrattuna olympialaisten, MM-kilpailujen, liigamestarien ja Cupvoittajien Eurooppa-Cupin sekä kansainvälisen nuorisoturnauksen loppuotteluiden tulokset. Kun sekä liiton sääntöihin että kilpailusääntöihin on tullut paljon muutoksia, julkaistiin uusi sääntökirjanen, johon on koottu emo sääntöjen lisäksi piirien säännöt, liiton amatöörisäännöt ja rangaistusmääräykset sekä aivan uutena liiton eläkesääntö. Propagandatoiminta Kotimaahan smilltautuvan propagandan osalta on toiminta sujunut suurin piirtein aikaisemmin omaksuttuja periaatteita noudattaen. Toiminnan päämuotoina ovat olleet julkisten tie- 38 dotusvälineiden pitäminen ajan tasalla liiton puitteissa tapahtuvista toiminnoista sekä kansainvälisten ja Suomen Cupin loppuotteluiden mainostaminen. Lehdistölle on toimitettu ennakkopuntarointeja tulevista arjaotteluista sekä päivittäin uutisli:uskoja liiton piirissä tapahtuvasta kilpailu-, koulutus- ja järjestötoiminnasta. Sekä jalka- että jääpallosarjojen aikana on liiton toimistossa ollut toiminnassa tulospalvelu ottelutulosten saattamiseksi mahdollisimman tuoreina julkisuuteen. Lehdistölle on lisäksi pidetty eräitä tiedotustilaisuttksia kotimaassa pelattujen maaotteluiden ja Suomen Cupin loppuottelujen edellä. Valokuva- ja matriisipalvelua on pidetty yllä mahdollisuuksien mukaan. Ennen jalkapallosarjojen alkamista annettiin seuroille mahdollisuus myydä ns. kausikortteja kannattajilleen. Toimenpide ei kuitenkaan saavuttanut kannatusta, sillä vain kaksi me taruussarjan seuraa ai myydyksi 59 kausikorttia. Jääpalloiltill Suomi-Ruotsi maaottelun yhteydessä yritettiin tehdä jääpallopropagandaa tarjoamalla pääkaupungin kouluille pääsylippuja otteluun erikoisen halvalla. Lippujen ky yntä jäi varsin vähäiseksi. Kotimaahan suuntautuvan propagandan osalta tulkoon mainituksi, että tiivis maaotteluohjelma on ollut omiaan lisäämään toimintaa tälläkin alalla. Ulkomaille suuntautuva propagandatoiminta on päättyneen toimintavuoden aikana ollut entistäkin vilkkaampaa. Tämä on johtunut paitsi tiiviistä kansainvälisestä kilpailutoiminna ta, myös maajoukkueemme entistä paremmista saavutukista. Jalkapalloilumme on hiljalleen pääsemässä ylei een tietouteen Euroopassa. Sitä osoittavat liittoon saapuneet lukuisat tiedustelut, joita ovat lähettäneet sekä lehdistö että palloilunharrastajat eri maista. 39