Uudistuva ylioppilastutkinto - osa2 ylioppilastutkinto.fi digabi.fi
Ylioppilastutkinto 2020 houkutteleva, kiehtova, sähköinen tunnistaa tulevaisuuden osaajat Tarkoituksenmukainen ja hyödyllinen Luotettava ja toimiva Arvostettu KV ja kotona Lukion päättökoe Osa oppimisympäristöä Antaa palautetta - kokelaalle - lukiolle Toimii opiskelijan tukena, ohjaa älykäs Opiskelijavalinnat -rekrytointi Osaajien etsintä ja tunnistaminen Opintomenestys kehittäminen Tutkimus Tutkimuskäytön tehostaminen ja kehittäminen Open data Jatkuvasti kehittyvä
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Muutokset 1990-2014 - 2019 tutkinnon hajauttaminen äidinkielen koe saamen kielessä äidinkielen aineistokoe ja esseekoe matematiikan kokeiden uudistaminen eximia cum laude approbatur matematiikan kokeen valinnaisuus suomi/ruotsi toisena kielenä -koe kaksiosainen äidinkielen koe (tekstitaito + essee) terveystiedon koe mukaan ainereaaliin reaalikokeen uudistaminen (ainereaali) kokeilu tutkinnon rakenteen uudistamisesta (valinnaisuuden lisääminen) arvosanojen tasokorjaus kielten euroopp. viitekehyksen taitotaso tutkinto- matematiikan kokeen rakenneuudistus tutkinnon valinnaisuuden lisääminen (äidinkielestä ainoa pakollinen) suullisen kielitaidon koe äidinkielen kokeen uudistaminen yleissivistystä mittaava koe tutkinnon sähköistäminen 3
Arvosanojen vertailtavuudesta Mistä on kyse? Onko muutokseen tarvetta? Mitä tehdään?
Arvioinnista Arviointitiedolla on merkitystä sekä yksilö- että koulujärjestelmätasolla Palautetta oppilaalle hänen osaamisestaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tai muihin oppilaisiin Arvosanoilla kuvataan oppilaan suoritustasoa esim. opettajille, huoltajille tai muille oppilaitoksille Arvosanan muodostumiseen liittyvien periaatteiden ja arvosanan antamiskäytänteiden tulisi olla selkeitä ja ymmärrettäviä erityisesti oppilaille, mutta myös heidän huoltajilleen sekä muille arviointitietoa hyödyntäville sidosryhmille. (Ouakrim-Soivio)
Tiede-lehti 03/2014
Lähtisikö opiskelemaan? Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Äidinkieli, matematiikka ja kolme muuta parhaat pisteet (arvosana) antavaa koetta, joista kaksi voi olla reaaliaineen koetta Oikeustiede Hy Äidinkieli, toinen kotimainen kieli ja kaksi seuraavista: vieras kieli, matematiikka tai reaaliaineen koe Farmasia Hy Äidinkieli, matematiikka, kemia sekä yksi seuraavista biologia, fysiikka, psykologia tai terveystieto Humanistinen tiedekunta Hy Äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka tai reaaliaine (enintään viisi ainetta) Oikeustieteellinen Ty Äidinkieli, reaaliaine ja pitkään/keskipitkään oppimäärään perustuva koe sekä suomi toisena kielenä koe, lyhyeen oppimäärään perustuva koe (4 parasta)
Ylioppilastutkinnon uudistuksissa on pyritty sopeuttamaan tutkinto lukiolaisten määrän ja opiskelijoiden välisten erojen kasvuun. Valinnaisuutta on lisätty niin hajauttamalla tutkinto kolmeen lukukauteen sekä lisäämällä tutkintoon sisällytettävien kokeiden määrää. Lopputulos on nykyinen ylioppilastutkinto, joka koostuu n. 40 eri kokeesta 24 eri oppiaineessa. Vain äidinkieli on pakollinen.
5 % L 15% E 20% M 24 % C 20 % B 15 % A 5 % I Kun kaikki suorittivat ylioppilastutkinnossa samat aineet, oli kyse lähinnä valikoimattomasta kokonaisotannasta. Tällöin kokeiden pistejakaumat olivat Gaussin käyrän eli normaalijakauman mukaisia. (Arvo Lehtovaara) Oli käytännöllistä jakaa arvosanat tämän mukaisesti. Tuloksia oli helppo hyödyntää opiskelijavalinnoissa.
170% 160% 150% 140% 130% 120% 110% 100% 90% 80% N TeT N YhtO N FY N KE N PS N MA_p N MA_l N BI N FI N HI Reaalikoeuudistuksen jälkeen terveystiedon ja yhteiskuntaopin kirjoittaminen on selvästi yleistynyt. Muiden reaaliaineiden kirjoittajamäärät ovat laskussa. Pitkän ja lyhyen matematiikan kirjoittajamäärissä on laskua. 70% N ET 60% N GE 50% 2007 2007,5 2008 2008,5 2009 2009,5 2010 2010,5 2011 N Uevlt
Menettelytapa vertailtavuuden parantamiseksi Standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoista saadaan vertailukelpoinen indikaattori kunkin aineen ja kirjoituskerran kirjoittaneille. Standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo SYK = zai+zbi+ jne kirjoitettujen aineiden lkm Z-arvo = pistemäärä keskiarvo hajonta Arvosanat jaetaan normaalijakauman mukaisesti mutta ei aineittain vaan koko kirjoittajapopulaatiossa. Menettely edellyttää kahden peräkkäisen tutkintokerran käyttöä. Populaatioksi voidaan ottaa kaksi tutkintokertaa: Keväällä edellinen syksy mukaan. Syksyllä edellinen kevät mukaan.
SYK laskeminen Lasketaan vuoden koko kirjoittajajoukon kaikkien kirjoittajien SYK-pisteet. Esim. Lauri on kirjoittanut toistaiseksi AI, N, EA ja PS. Hän on voinut tehdä sen hajautetusti. Hänen SYK-lukunsa olisi tällöin SYK = zai+zn+zea+zps 4 Lauri voi myöhemmin kirjoittaa lisää aineita, jolloin luku muuttuu.
SYK käyttö - arvosanat Laudatur 5% Saadaan vuoden koko kirjoittajajoukon kaikkien kirjoittajien SYK-pisteet. Pistejakauman voidaan kaikkien vuoden aikana kirjoittaneiden populaatiossa olettaa noudattavan normaalijakaumaa. On mahdollista jakaa esim. 5 % Laudatureita koko vuoden aikana kirjoittavien joukossa.
SYK käyttö eri aineet Laudatur 5% MA FY Vuoden kaikkien kirjoittajien joukossa on tällöin mahdollista tarkastella eri aineiden kirjoittajajoukkoja. Esim tietyn aineen jaettavien laudaturien määrä perustuu tällöin kyseisen kirjoittajajoukon SYK-lukuihin. SYK
SYK käyttö - lukukausi Laudatur 5% MA Kevät Syksy SYK Vuoden kaikkien kirjoittajien joukossa on tällöin mahdollista tarkastella eri aineiden kirjoittajajoukkoja. Esim tietyn aineen jaettavien laudaturien määrä perustuu tällöin kyseisen kirjoittajajoukon SYK-lukuihin. Samoin aineen sisällä syksyn ja kevään arvosanat saadaan vaativuustasoltaan vertailukelpoisiksi.
SYK käytön vaikutuksia keväällä ja syksyllä eri aineissa 30% Fysiikka 25% 20% 15% 10% 5%. 0% L E M C B A I
SYK käytön vaikutuksia keväällä ja syksyllä eri aineissa 30,0 % Fysiikka 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % L E M C B A I
Iteroituva vaikutus Tehtävät ja arvostelu Valikoituminen
Tutkinnon sähköistäminen Mistä on kyse? Onko muutokseen tarvetta? Mitä tehdään?
Perusprosessi säilyy Koe Arviointi kouluissa Sensoriarviointi Tulokset Tehtävät Mahdollisuus anonyymiin arviointiin
Aikataulu oppiaineittain S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 SA GE FI RA YH PSY RU FIN UE UO ET TE HI EN EA IA PO LA BI ÄI S2 R2 VE FY KE SM MA
Laitteet Laitteita tarvitaan, jotta opetussuunnitelma voidaan toteuttaa Kokeen tekemisen on oltava mahdollista kokelaan omalla päätelaitteella. Ensimmäisen tuettavan päätelaitteen vaatimukset YTL:n sivuilla
Mitä sähköistäminen tarjoaa? Tieto- ja viestintätekniikka tulee osaksi normaalia opetusta lukiolaiset oppivat myös tietotekniikan hyötykäytön Kielikokeet voidaan jatkossa toteuttaa ilman erillistä kuullunymmärtämiskoetta. Suullisen kielitaidon mittaaminen häämöttää tulevassa (2019) Puheviestintä mahdollistuu Sähköisissä tehtävissä mahdollisuus hyödyntää autenttisempia tilanteita Anonyymi arviointi mahdollistuu Arviointi nopeutuu kokemukset kertovat Tutkimuskäyttö paranee merkittävästi Ilman faktoja meillä on vain mielipiteitä
Tavoitteiden mittaaminen Oppimiselle asetettuja tavoitteita tulee voida arvioida ja mitata. Bloomin taksonomia ja sen muunnelma (Krathwohl-Anderson) on tunnettu tapa jäsentää opetuksen tavoitteena olevia tiedon omaksumisen tasoja. Tasojen kuvaamiseen ja arvioinnin apuna voidaan käyttää tavoitteita kuvaavia verbejä.
Tehtävätyyppejä reaaliaineiden sähköisessä kokeessa Väittämä Määrittely Monivalinta Selitys Yhdistely Perustelu A B A tai B tai molemmat Moduulien määrä voi vaihdella eri koekerroilla ja eri aineiden kokeissa perusrakenteen ja kokonaispistemäärän pysyessä vakiona. Vertailu Arviointi Sovellus C C ja D Moduulien sisällä voi olla valinnaisuutta esimerkiksi valinnaisia määrittelytehtäviä tai valinnaisia sovellustehtäviä. Analysointi Muunnos Kehittäminen D Kokonaispistemäärä kaikissa reaaliaineissa 120 http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi
Mahdollisia reaaliaineiden koerakenteita Väittämä Yhdistely Määrittely Monivalinta Arviointi Monivalinta Sovellus Perustelu Analysointi Vertailu Kehittäminen Vertailu Kehittäminen Analysointi Analysointi Koe1 Koe2 Koe3 Koe4
Ohjelmistoja LibreOffice (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, vektorigrafiikka) GIMP (kuvankäsittely) Pinta (kuvankäsittely) InkScape (vektorigrafiikka) Dia (vektorigrafiikka) Geogebra wxmaxima (symbolinen laskenta) MAOL-taulukko Mahdollisia myös: Texas Instruments N-spire (symbolinen laskenta), mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä Casio ClassPad Manager (symbolinen laskenta), mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä LoggerPro (kuvaajat), mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä ChemSketch (kemian kaavat ja reaktioyhtälöt), mikäli lisenssineuvotteluissa saavutetaan sopimus 31.5.2014 mennessä
Kielten kokeiden kehittäminen Mistä on kyse? Onko muutokseen tarvetta? Mitä tehdään?
Ylioppilastutkintolautakunnan TTS 2012 2015 todettu tarve verrata kielikokeiden tuloksia Eurooppalaisen viitekehyksen ja Lukion opetussuunnitelman taitotasokuvauksiin. Kielikokeiden tulosten vertaaminen LOPS:n taitotasokuvauksiin on tärkeää kielikokeiden laadunvarmistuksen näkökulmasta. Vertaamisen avulla varmistetaan, että kielikokeet vastaavat LOPS:ssa kullekin oppimäärälle esitettyjä tavoitetaitokuvauksia.
EVK-asteikolla voidaan tehdä monia tasoerotteluja C2.1 C2.2 C2 C1.2 C1 C1.1 C B1.1 B2.2 B2.1 B1.2 B2 B1 B A1.2 A1.1 A2.2 A2.1 A2 A1 A Alle A1
Eri kielten yo-arvosanojen ja Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) taitotasojen vastaavuus Kieli Tavoitetaso Arvosana Pitkä englanti B2.1 Cum laude Keskipitkä ruotsi B1.1/B1.2 Magna cum laude Keskipitkä suomi B1.1/B1.2 Eximia cum laude Lyhyt ranska A2.1/A2.2 Approbatur/Lube nter Lyhyt saksa A2.1/A2.2 Approbatur/Lube nter
. Mitä seuraavaksi? Tavoitteena saada viitekehyksen mukaiset arvosanat ylioppilastutkintoarvosanan rinnalle todistukseen 1-2 kielessä syksy 2014 Tutkimusta, tutkimusta tutkimusta Sähköistämisen myötä mahdollistuu suullisen kielitaidon mittaaminen
Kielikokeen kesto- hahmotelmia Sähköinen koe: Koe kestää 6 tuntia ja suoritetaan yhtenä päivänä osakokeiden maksimikestot 1. Kuullun ymmärtäminen 1 t 2. Luetun ymmärtäminen 2 t 3. Sanasto ja rakenteet 1 t 4. Kirjallinen tuottaminen 2 t Aikanaan suullinen koe mukaan 33
Kirjautuminen Osa 1. Kuullunymmärtäminen: 1 t, ohjattu kulku Koe Kun osa 1 on ohi, niin paluu takaisin päävalikkoon. Kokelas voi tutustua muihin osakokeisiin ja valita itse minkä osakokeen hän tekee seuraavaksi 34
Osa 2. Tekstin ymmärtäminen: 2 t, vapaa kulku Kokeen päävalikko Osa 3. Sanasto ja rakenne: 1 t, vapaa kulku Palauttaminen Osa 4. Kirjallinen tuottaminen: 2 t, vapaa kulku HUOM! Kokelas EI voi surfailla osakokeesta toiseen 35
Äidinkielen kokeen uudistaminen Mistä on kyse? Onko muutokseen tarvetta? Mitä tehdään?
Raportti ei esittele uutta äidinkielen koetta, vaan antaa taustatietoja, joiden varaan koe voidaan rakentaa Tehtävät haastoivat mm. - tunnistamaan paikkansa pitämättömän tiedon - laajan aineiston tiivistämiseen ja keskeisten teemojen pelkistämiseen Kokeilun perusteella kokelailla on jonkin verran valmiuksia käsitellä tietoa ja arvioida sen pätevyyttä, mutta he ovat tottumattomia kielentämään havaintojaan. Vastauksista välittyi, ettei opiskelijoilla ole rutiinia sellaisten lukustrategioiden käyttöön, joiden avulla he osaisivat tai uskaltaisivat nopeasti valita tehtävän kannalta olennaiset ja jättää huomiotta epäolennaiset tekstit.
Äidinkielen tekstitaidon koetta uudistetaan vastaamaan hallitusohjelman kirjausta tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaavasta kokeesta. Jotta taitoa voidaan arvioida autenttisten ja tietoyhteiskunnalle tyypillisten laajojen ja monimuotoisten aineistojen avulla, on tärkeää, että kokeessa voidaan hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Äidinkielen kokeen uudistamisen ensimmäisen vaiheen tulokset ovat YTL:n verkkosivuilla Tiedon valintaa ja arvioinnin taitoja. Vad är relevant och tillförlitlig information?
Yleissivistys Mistä on kyse? Onko muutokseen tarvetta? Mitä tehdään?
Lukio tarjoaa yleissivistävää koulutusta. YO-tutkinto selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Palautetta kentältä: Det är något fel med studentexamen av idag. Det är inget mått på allmänbildningen, om man kan bli student genom att skriva svenska, finska, engelska, socialkunskap! Realämnen? Ingen matematik? Önskar en mera allmänbildande examen. - jatko-opinnoissa tarvitaan kokonaisuuksien hallintaa - reaaliaineiden kokeissa on ainerajat ylittäviä tehtäviä voidaanko hyödyntää? - yleisarvosana? - painotettu yleisarvosana syvyyttä ja laajuutta? - taito- ja taideaineiden rooli?
Matematiikan kokeen uudistuminen http://phasto.wordpress.com/2014/03/10/kaksiosainen-koe-luonnos-mallikokeesta/ Keväästä 2016 alkaen matematiikan koe tulee olemaan kaksiosainen: Uudistuksen tavoitteena on ops:n kaikkien osaamistavoitteiden tasapuolinen huomiointi arvioinnissa Joista Tehtäviä valitaan Max aika apuvälineet A-osa 4 4 3 h taulukkokirja B1-osa 5 3 6 h laskin, taulukkokirja B2-osa 4 3 6 h laskin, taulukkokirja 13 tehtävää, joista valitaan 10 B1 ja B2 tehtävät taulukkokirja sallittu koko kokeen ajan erottuvat toisistaan kaikki tehtävät 6 pisteen arvoisia vaativuustasoltaan A-osassa osa tehtävistä voi olla nykyistä helpompia
Muuta Erityisjärjestelyt: - haettava kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta - erikoislääkärin lausuntoa ei tarvita; erityisopettajan lausunto, tietyt lukitestit ja opettajien lausunnot - sähköiset hakukaavakkeet Syksyn tutkintomaksujen tilityspäivä jatkossa 5.9. Tehtävien tilaukset sähköisesti, samoin lähes kaikki muu viestintä Sähköisiä järjestelmiä kehitetään edelleen
Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt. (Kiinalainen sananlasku)