Eurasier
Rodun historia Eurasierin kehittyminen omaksi rodukseen alkoi 1960-luvulla Saksassa risteyttämällä chow-chow ja wolfspitz (keeshond). Tavoitteena oli ihanteellinen seura/perhekoira, jossa yhdistyy wolfspitzin ominaisuuksista esim. terveys ja kiinteä yhteys omistajaansa sekä arktisen koiratyypin ulkomuoto kauniilla värityksellä, mutta myös miellyttävä ja elinolosuhteisiimme hyvin sopeutuva luonne. Tämä uusi rotu, eurasierin kantamuoto, kulki nimellä wolfchow. Tähän rotuun päätettiin risteyttää vielä samojedi ja tämän jälkeen, vuodesta 1973 (FCI:n hyväksyntä), rotu on tunnettu nimellä eurasier. Vuoden 1972 risteytysten myötä wolf-chow-jalostus päättyi ja eurasierin jalostus alkoi. Rodun nimi, eurasier, kertoo sen osittain eurooppalaisesta ja osittain aasialaisesta alkuperästä. Ensimmäinen eurasierin virallinen rotumääritelmä on vuodelta 1973, jolloin VDH (Verband für das Deutsche Hundewesen e.v. Sitz Dortmund) ja FCI (Federation Cynologique Internationale) tunnustivat eurasierin omaksi rodukseen. Saksassa on tehty myöhemmin uusia chow-chow - wolfspitz - risteytyksiä, kuten esimerkiksi 1980-luvulla ja vuonna 2003 risteytettiin wolfspitz-uros kahden eurasier-nartun kanssa. Jälleen oli huomattavissa, kuinka hämmästyttävästi risteytyksistä syntyneet jälkeläiset edustavat täysin rotumääritelmän mukaista eurasieria. Wolf-Chow
Rodun historia Alkurodut Wolfspitz Chow chow Samojedinkoira
Rodun historia F1 sukupolvi 80-luvulla Saksassa Eurasier (Wolfspitz - Chow chow)
Rodun historia F2 sukupolvi 80-luvulla Saksassa Eurasier - Wolfspitz
Rodun historia F3 sukupolvi 80-luvulla Saksassa Eurasier - Wolfspitz
Rodun historia Vuonna 2012 Saksassa tehtyjä risteytyksiä Eurasier - Samojedinkoira
Rodun historia Vuonna 2012 Saksassa tehtyjä risteytyksiä Eurasier - Wolfspitz
Rotu Suomessa Suomeen ensimmäiset eurasierit tulivat 1989 Saksasta. Rodun tuonnissa Suomeen ja rotuyhdistyksen perustamisessa apuna olivat saksalainen ulkomuototuomari Hans Rossow ja hänen suomalainen vaimonsa Satu Rossow. He vierailivat Suomessa rajojen auettua eurasierinsa Dotso von Finnenhausin kanssa Jyväskylän näyttelyssä 1980-luvun lopulla. Heidän vierailunsa herätti välittömästi tulevien suomalaisten eurasier harrastajien kiinnostuksen rotuun. Ensimmäiset eurasier pentueet syntyivät Suomessa vuonna 1990. Dotso von Finnenhaus
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tilastotietoa Eurasierin rekisteröinnit 1989-2013 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Tilastotietoa Tuontikoirat maittain 1989-2013 3 % 6 % 3 % 2 %3 % 3 %3 % 3 % Belgia Iso-Britannia Italia 8 % Itävalta Kanada 2 % Luxemburg 27 % Norja Ranska 14 % Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska 23 % Tsekki
Yleisilme Tasapainoisesti rakentunut, keskikokoinen, pystykorvatyyppinen koira, jolla on pystyt korvat ja jossa esiintyy useita eri värejä. Karvan pituuden tulee olla sellainen, että rungon mittasuhteet erottuvat. Keskivahva luusto. Rungon pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi. Kuono ja kallo ovat lähes yhtä pitkät.
Pää Tasapainoinen. Ylhäältä ja sivulta katsottuna pään muoto on kiilamainen. Kuononselkä ja kallo-osa ovat yhdensuuntaiset. Litteä otsa, jossa on selvästi havaittava otsauurre. Selväpiirteinen niskakyhmy. Otsapenger vähäinen. VIRHEET: Liian leveä kallo-osa.
Pää Puutteellinen otsapenger Pyöreä kallo, korkea otsapenger, raskas kuono-osa Chow chow tyyppinen pää Kapea kallo Korkea otsapenger
Silmät Tummat ja keskikokoiset. Silmäaukot ovat hieman vinot. Silmäluomet ovat mustapigmenttiset ja tiiviit. VIRHEET: Ulkonevat silmät. Vaaleat silmät. Oikean kokoiset, muotoiset ja väriset silmät HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Liian syvälle sijoittuneet tai liian pienet silmät. Vaaleat silmät
Kuono, kirsu & huulet Hyvä pigmentti Pigmentin puutos kirsussa Kuono-osa kirsua kohti kapeneva. Kuononselkä ja alaleuan luut ovat suorat. Keskikokoinen ja mustapigmenttinen kirsu. Huulet: Tiiviit ja mustapigmenttiset huulet. VIRHEET: Liian karkea tai suippo kuonoosa. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Voimakas pigmentin puute. Roikkuvat huulet
Leuat, purenta & hampaat Leuat ovat vahvat ja alaleuan kaari leveä. Vahva ja täysi hampaisto (42 hammasta hammaskaavion mukaisesti). Joko leikkaava tai tasapurenta. Yläetuhampaat ovat joko tiiviisti alaetuhampaiden edessä tai niitä vasten. Väli ja -poskihampaat ovat yhdessä rivissä ilman välejä. Kaikki hampaat ovat kohtisuorassa leukoihin nähden. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Yhden tai usemman etuhampaan tai kulmahampaan, yhden tai useamman P3:n tai P4:n sekä yhden tai useamman M1:n tai M2:n puutos. Epänormaalit purennat.
Korvat Kiinnittyneet noin korvan tyven leveyden päähän toisistaan. Keskikokoiset, kolmion muotoiset, pystyt ja kärjistään hieman pyöristyneet. Korvankärjet ja otsapenkereen keskikohta muodostavat tasasivuisen kolmion. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Taitto- ja luppakorvaisuus. Oikean muotoiset, kokoiset ja hyvin asettuneet korvat Kookkaat korvat Leveälle asettuneet korvat Kapealle asettuneet korvat
Kaula Keskipitkä, lihaksikas ja tasapainossa yleisvaikutelman kanssa. Tiivis kaulanahka. Liittyy sulavasti runkoon. Hyvä kaula Lyhyt kaula
Runko Vahva. Korostunut säkä. Kiinteä, suora ja erittäin lihaksikas selkä. Pitkä, leveä ja lihaksikas lanne. Lanne sivulta katsottuna suora, leveä ja vahva. Lantioluun asento on hieman viisto. Rintakehä ulottuu kyynärpäiden tasolle ja on muodoltaan soikea. Eturinta on hyvin kehittynyt olematta esiintyöntyvä. Rintalasta ulottuu pitkälle taakse. Vatsaviiva on hieman kohoava. VIRHEET: Lyhytrunkoisuus. Liian hento luusto.
Runko Pitkä runko Lyhyt runko Hento luusto Takakorkea
Eturaajat & kulmaukset Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, sivulta katsottuna kohtuullisesti kulmautuneet. Olka- ja kyynärvarsi ovat lähes yhtä pitkät. Lavat lihaksikkaat ja hieman viistot. Kyynärpäät rintakehän myötäiset. Kyynärvarret keskipitkät ja lihaksikkaat. Vahvat ranteet. Välikämmenet keskipitkät, edestä katsottuna täysin suorat, sivulta katsottuna hieman viistot. Hyvä etuosa Kapea etuosa Leveä etuosa Hyvät kulmaukset Suorat kulmaukset
Takaraajat & kulmaukset Takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, sivulta katsottuna kohtuullisesti kulmautuneet. Reisi ja sääri ovat lähes yhtä pitkät ja vahvalihaksiset. Polvet vakaat. Sääret keskipitkät ja lihaksikkaat. Kintereet vakaat. Välijalat pitkät, leveät ja sivulta katsottuna pystysuorat. Hyvä takaosa VAKAVAT VIRHEET: Liian niukasti kulmautuneet polvet. Liian matalat tai sisä-/ ulkokierteiset kintereet. Hyvät takakulmaukset Suorat takakulmaukset
Käpälät Soikeat, tiiviit ja kohtuullisen kaareutuneet. Kynnet ovat vahvat ja tummapigmenttiset. Päkiät ovat kiinteät, paksut ja mustapigmenttiset. Päkiöiden välit ovat tiheäkarvaiset. Oikean muotoiset käpälät Kissan tassut
Häntä Korkealle kiinnittynyt, pyöreä ja kiinteä, paksu, kärkeä kohti kapeneva ja tuuheakarvainen. Häntä on joko eteenpäin selän päälle tai sivulle kaartunut tai selälle kiertynyt. Ulottuu suorana kintereeseen asti. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Koukkuhäntä.
Turkki Koko runko on tiheän pohjavillan ja keskipitkän, ei täysin rungonmyötäisen ja karhean karvan peittämä. Kuono-osa, pään etuosa, korvat ja raajojen etupuoli on lyhytkarvaiset. Häntä, eturaajojen takaosa (hapsut) ja takaraajojen takaosa (housut) ovat pitkäkarvaiset. Kaulassa karva on hieman pitempää kuin rungossa muodostamatta harjaa. Hyvä turkki Karva muodostaa harjan Lyhyt turkki Pitkähkö turkki
Värit Kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja, paitsi puhtaan valkoinen, valkokirjava ja maksanruskea.
Värit
Värit Valkoinen merkki rinnassa Valkokirjava Valkoinen
Liikkeet Maatavoittavat. Hyvä potku. Hyvä ulottuvuus eteenpäin.
Koko Urokset 52-60 cm, ihanne 56 cm. Nartut 48-56 cm, ihanne 52 cm.
Luonne Itsevarma, rauhallinen, tasapainoinen ja korkean ärsytyskynnyksen omaava. Valpas ja tarkkaavainen olematta äänekäs. Isäntäväkeensä erittäin kiintynyt. Pidättyväinen vieraita kohtaan olematta aggressiivinen. Ei riistaviettiä. HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Hermostuneisuus. Arkuus. Liika epäluuloisuus. Aggressiivisuus.
Virheet ja hylkäävät virheet Kaikki poikkeamat rotumääritelmän kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. Hermostuneisuus, arkuus, liika epäluuloisuus ja aggressiivisuus. Taitto- ja luppakorvaisuus. Kaksoissilmäripset (distichiasis), sisään- tai ulospäin kiertyneet silmäluomet (entropium tai ektropium). Liian syvälle sijoittuneet tai liian pienet silmät. Yhden tai usemman etuhampaan tai kulmahampaan, yhden tai useamman P3:n tai P4:n sekä yhden tai useamman M1:n tai M2:n puutos. Epänormaalit purennat. Koukkuhäntä. Voimakas pigmentin puute. Puuttuva sukupuolileima.
Eurasierissa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia Lonkka-, kyynär- ja polvivikoja esiintyy jonkin verran. Kilpirauhasen vajaatoiminta. Haiman vajaatoiminta. Ylimääräiset ripset (distichiasis) ja sisään- tai ulospäin kiertyneet silmäluomet (entropium tai ektropium). Eurasier kuuluu PEVISAan. Rekisteröinnin ehtoina ovat lonkkakuvauslausunto ja silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kuukautta.
Muita eurasierissa esiintyviä vikoja Heikot takakulmaukset, ahtaat takaliikkeet. Ylitaipuvat kintereet. Kapeat ja puutteelliset etuosat. Pigmentin puutos kirsussa, vaaleat silmät. Nikamamuutokset hännässä. Hammaspuutokset, purentavirheet. Arkuus, epäluuloisuus.
Arvostelussa erityisesti huomioitavaa Tyypillinen pää ja ilme ovat tärkeitä! Eurasierin kieli voi olla sininen, pilkullinen tai vaaleanpunainen. Eurasier saa olla pidättyväinen, sen tulee kuitenkin antaa tuomarin tutkia kehässä olematta arka tai pelokas. Eurasier ei saisi olla liian kevyt luustoinen, mutta ei myöskään liian raskas. Mittasuhteiden sopusuhtaisuus on tärkeää, mutta keskikoko ja -paino ovat kuitenkin tavoitteena.