Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.

Soveltamisala Ei ole meidän versiossa. --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa toimialueella. Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen. -meidän mallissa lopussa Määritelmät -kuntaliiton mallissa alussa

1 Jätehuollon tavoitteet Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. kommentit =================================================================================================================================== VERTAILU EROT ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- = sama

Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 2 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä 1) kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Loimi-Hämeen Jätehuollon yhteistoiminta-alueella sekajätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen voidaan liittyä joko kiinteistön omalla tai 4 mukaisella yhteisellä jäteastialla. Muualla kuin Loimaalla ja Sastamalassa biojätteen kiinteistöittäisen erilliskeräyksen järjestämisestä niillä kiinteistöillä, joilla se on jätehuoltomääräysten mukaisesti järjestettävä, vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Kiinteistöittäisessä jätehuollossa kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan, hankkii tarvittavat jäteastiat ja ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljetusyrittäjään, sekä tekee valitsemansa yrittäjän kanssa sopimuksen jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön keräyspaikasta [kunnan/kunnan jätelaitoksen] osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on luovutettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. [Jätehuoltoviranomaisen] päätöksen mukaisesti kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä [alueilla X ja X]. Näillä alueilla sijaitseva kiinteistö liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte on luovutettava aluekeräyspisteeseen. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten osoitettuun keräyspaikkaan. Kunnalla on velvollisuus järjestää vastuulleen kuuluvan asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Tämä tarkoittaa että kiinteistön haltija tai muun jätteen haltijan on luovutettavakunnan vastuulla olevat jätteensä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liitytään kiinteistöittäisesti omalla tai naapurien kanssa yhteisellä jäteastialla. Jätehuoltoviranomainen voi Jätelain perusteella päättää tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Tällaisilla alueilla jätteiden keräys ja kuljetus voidaan järjestää aluekeräyspisteillä. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle voidaan rajata alue jossa kiinteistöille on hankalat kulkuyhteydet, alueella on vähän jätteen haltijoita tai alueella syntyy vähän kuljetettavaa jätettä (JL 35 ). Rajauksesta päätöksen tekee Jätelautakunta. Rajauksen jälkeen rajatulle alueelle ei tarvitse enää tarjota kiinteistöittäisiä jätteenkuljetuspalveluja. Rajausta ei voida tehdä jos jätteenkuljetusta voidaan ympäristö- ja terveys syistä on pitää tarpeellisena. Ennen päätöksen tekemistä kunta varaa kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattavaa vaikutusta, mahdollisuuden lausua asiasta. Luovutusvelvollisuuden toteuttaminen edellyttää liittymistä jätteenkuljetusjärjestelmään, jossa jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta kunnan määräämään jätteen vastaanottopaikkaan. Kunnan vastuulla oleva kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan toteuttaa joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Liittyminen jätteenkuljetusjärjestelmään on kiinteistön haltijan vastuulla. Jätelaitoksen on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymisvelvollisuus perustuu. Kiinteistön jätehuollosta vastuussa olevalla kiinteistön haltijalla on velvollisuus tiedottaa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä ja seurata sen toteutumista. LHJ Vanhat määräykset => 11 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevaan joko oman kiinteistön kiinteistökohtaiseen keräysastiaan, saman jätteenkeräysvälineen käyttäjien yhteenliittymään (kimppaastia) tai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämään aluekeräyspisteeseen. Jätteiden keräysvälineitä tulee olla käytössään riittävä määrä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee täyttää näissä jätehuoltomääräyksissä esitetyt tekniset perusvaatimukset. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja tilojen tulee olla jätteiden säilyttämiseen, kuormaukseen ja kuljetukseen sopivia eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jätteenkeräyksen piirissä olevaan jäteastiaan tai keräyspaikkaan, lukuun ottamatta niitä jätteitä, jotka jätteen haltija jätelain, sen nojalla annettujen säädösten ja näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti hyödyntää tai käsittelee itse. 12 Yhden kiinteistön käytössä oleva jätteenkeräysväline

Yhden kiinteistön käytössä olevan jätteenkeräysvälineen tulee pääsääntöisesti sijaita kyseisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Mikäli huonot kulkuyhteydet tai muut perustellut syyt edellyttävät, voidaan yhden kiinteistön jätteenkeräysväline sijoittaa muualle kuin kiinteistön välittömään läheisyyteen. LHJ Vanhat määräykset => 12 Yhden kiinteistön käytössä oleva jätteenkeräysväline Yhden kiinteistön käytössä olevan jätteenkeräysvälineen tulee pääsääntöisesti sijaita kyseisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Mikäli huonot kulkuyhteydet tai muut perustellut syyt edellyttävät, voidaan yhden kiinteistön jätteenkeräysväline sijoittaa muualle kuin kiinteistön välittömään läheisyyteen

Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella ei ole meidän mallissa Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta [kunta/kunnallinen jätelaitos] tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. Jätelaissa sanottua ei kanta toistaa määräyksissä Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtaan 2 (Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon) Kiinteistökohtainen jäteastia Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtaan 2 (Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon)

3 Yhteisen jäteastian perustaminen Lähekkäin tai yhteisen tien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian (kimppa) käytöstä. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten hyötyjätelajien keräämiseen. Taajama-alueella jäteastian tulee sijaita korkeintaan 1 km päässä kiinteistöltä. Hajaasutusalueella yhteinen jäteastia tulee sijaita joko saman tien varrella tai muun luonnollisen kulkureitin varrella korkeintaan 5 km päässä kiinteistöltä. Yhteisastian käytöstä tai yhteisastiaan liittymisestä tulee sopia aina jätteenkuljettajan kanssa, joka pitää kirjaa yhteisastiaan kuuluvista kiinteistöistä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastian tulee olla kooltaan sellainen että yhteisastian käyttäjien jätteet mahtuvat kokonaisuudessaan astiaan kaikissa olosuhteissa. Yhteisastian tilavuuden yhteensä tulee olla vähintään 600 litraa, jos sitä käyttää yli 20 henkeä tai yli 5 kiinteistöä. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy ilmoituksen vastaanoton yhteydessä yhteisastian käytön. Yhteisastian sijainti- ja kokovaatimuksista voidaan perustellusta syystä poiketa. Poikkeama edellyttää jätehuoltoviranomaisen erillistä poikkeamispäätöstä. Kuljetuksen sopimuksen tekijän tulee varmistaa että kiinteistöt sijaitsevat jätehuoltomääräyksen mukaisella etäisyydellä jäteastiasta tai että kiinteistöt ovat hakeneet jätehuoltoviranomaiselta poikkeamaa astian sijaintivaatimuksista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustellusta syystä kieltää yhteisastian käytön tai määrätä muutoksia yhteisastian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai roskaantumista. Vapaa-ajan asuntojen osalta kiinteistöittäinen jätehuolto on järjestettävä toukokuusta alusta syyskuun loppuun. Jos vapaa-ajan asunnolla ollaan ympäri vuoden, tulee myös jätehuolto järjestää ympärivuotisesti. Kullakin sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastiaa käyttävällä vakituisessa käytössä olevalla kiinteistöllä on oltava käytössään sekalaisen yhdyskuntajätteen astiatilavuutta [75/150 litraa] [neljää viikkoa] kohden ja vapaaajanasunnolla [30/60 litraa] [neljää viikkoa] kohden. Kutakin sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastiaa käyttävällä henkilöllä on oltava vakituisessa käytössä olevalla kiinteistöllä käytössään sekalaisen yhdyskuntajätteen astiatilavuutta [25/50 litraa] [neljää viikkoa] kohden ja vapaa-ajanasunnolla [10/20 litraa] [neljää viikkoa] kohden. Sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastian tulee olla tilavuudeltaan vähintään [600 litraa], jos sitä käyttää yli [20 henkeä/5 kiinteistöä]. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ilmoitus yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta tehdään jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetusyritykselle. Jätteiden kerääminen voidaan toteuttaa myös useamman kiinteistön yhteisellä jäteastialla eli ns. kimppa-astialla tai useamman kiinteistön yhteisestä keräyspaikasta. Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta ja valvonta edellyttävät yhteisastioiden ja yhteisten keräyspaikkojen käyttöönoton ja siitä luopumisen ilmoittamista jätteenkuljetuksen suorittajalle ja jätehuoltoviranomaiselle. Jätteenkuljettajan tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaisella vuosittain tiedot kiinteistöltä kerätyistä jätteistä. Jätteenkuljettajan tulee ilmoituksessaan erotella tyhjennettävän jäteastian jätemäärät kunkin kiinteistön tuottaman jätemäärän mukaisesti viranomaisen rekisteritietoja varten. Yhteisastialle ja yhteiselle keräyspaikalle on nimettävä ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittajat tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa. LHJ Vanhat määräykset => 13 Saman jätteenkeräysvälineen käyttäjien yhteenliittymä (kimppa-astia) Vierekkäiset kiinteistöt/lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä (jäljempänä kimppa-astia) Jokaisella tällaisella kimppa-astialla pitää olla yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tulee jätteenkuljetussopimusta tehtäessä toimittaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omien yhteystietojensa lisäksi seuraavat tiedot kimppa-astiassa mukana olevista: yhteisen jäteastian/jäteastioiden sijainti, jokaisen kimppa-astiassa mukana olevan kiinteistön osoite ja kiinteistön haltijan/omistajan nimi ja yhteystiedot sekä asuntotyyppi (vakituinen asunto/loma-asunto). Vähintään viiden asunnon kimppa-astian osalta em. tiedot tulee ilmoittaa vuosittain, viimeistään 28.2. mennessä Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:lle. Pienempien yhteenliittymien osalta em. ilmoitus tulee tehdä siinä tapauksessa, että vuoden aikana on tiedoissa tapahtunut muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Samaa jäteastiaa käyttävä vakituinen tai vapaa-ajan asunto saa sijaita kulkutietä korkeintaan kilometrin päässä yhteisestä jäteastiasta. Edellä esitetystä poiketen kimppa-astia voi sijaita kauempanakin, mikäli se on lähempänä asuntoa kuin kaupungin/kunnan järjestämä aluekeräyspiste. Saman yksityisen tien varrella olevat kiinteistöt voivat aina käyttää kimppa-astiaa etäisyydestä huolimatta. Myös vapaa-ajan asunnot, joilla on venepaikka sellaisessa venesatamassa, johon on sijoitettu kimppaastia, voivat etäisyydestä huolimatta käyttää kyseistä jäteastiaa.

Kuntaliitonmallissa: Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat korttelikohtaiset järjestelmät Tämä esitetään poistettavaksi ei oleellinen alueellamme

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtaan 13 (Jäteastioiden täyttäminen ja jätteiden kuljettaminen ) Sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspiste [Jätehuoltoviranomaisen] päätöksellä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt liittyvät sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen käyttäjiksi ottamalla yhteyttä ja sopimalla asiasta [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] kanssa. [Kunta/kunnallinen jätelaitos] liittää [jätehuoltoviranomaisen] päätöksellä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteiden käyttäjiksi. [Kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] on ilmoitettava välittömästi kiinteistön omistajalle liittämisestä ja kerrottava liittämisen perusteet sekä liittämisestä seuraavat velvoitteet. Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Sekalaista yhdyskuntajätettä ei tule varastoida kiinteistöllä pidempään kuin [2 viikkoa/4 viikkoa].) Tämä esitetään poistettavaksi

4 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnan osoittamiin paikkoihin. Tuottajavastuunalaisia jätteitä vastaanotetaan tuottajayhteisöjen osoittamissa vastaanottopaikoissa, pois lukien pakkausjätteet, joita vastaanotetaan tuottajayhteisöjen, kuntien ja yrittäjien järjestämissä kierrätyspisteissä. Vastaanotto- ja käsittelypaikoista löytyy lista jäteyhtiön kotisivuilta (www.lhj.fi). Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista, jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi, tai jos jätteen vastaanottaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla (?). Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Jätteiden on mahduttava keräysastiaan niin, että astia on mahdollista sulkea tai peittää. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] järjestämät vastaanottopaikat, kuten jäteasemat, jätekeskukset ja [hyötyjätepisteet/ekopisteet/kierrätyspisteet]. [Kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Tällä määräyksellä varmistetaan, että kunnan vastuulle kuuluvat jätteet päätyvät oikeaan paikkaa ja kunnan vastuu, oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta ovat mahdollisia. Pakkausjätteiden osuus materiaalikierrätyksestä on merkittävä, joten pakkausjätteet tulisi saada talteen mahdollisimman tehokkaasti. Joidenkin tutkimusten mukaan (SYKE) kierrätys on tehokkainta silloin, kun keräysastia tai -piste on mahdollisimman lähellä kiinteistöä Alueellisien jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset on annettu keräyspaikkojen väärinkäytön ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Jätteiden toimittaminen alueellisiin vastaanottopaikkoihin ei saa aiheuttaa haittaa niissä kerättävien jätteiden hyötykäytölle eikä keräyspaikan tai sen ympäristön roskaantumista. Roskaantumisen ehkäisy edellyttää, että jätteitä ei jätetä keräysvälineiden ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että keräysvälineet ovat täynnä. Sekajätteen osalta vastaanottopaikkoja ovat jäteasemat ja jätekeskukset sekä lietteiden osalta jätevedenpuhdistamot sekä mahdolliset tähän tarkoitukseen tehdyt siirtopumppaamot. Tuottajavastuun alaiset jätteet on toimitettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 5 Erikseen lajiteltavat jätelajit Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava mahdollisuuksien mukaan (?)erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta silloin kun vastaanottopaikkoja on kohtuullisen matkan puitteissa tarjolla. Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä tai hyötyjätettä ei kerätä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnan, tuottajan tai kiinteistöittäistä jätteenkeräystä toteuttavan yrittäjän lisäksi muille toimijoilla (romunkerääjät) tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Hyötyjätteet toimitetaan [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] osoittamaan [ekopisteeseen/hyötyjätepisteeseen/kierrätyspisteeseen]. Tuottajavastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan. Pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen järjestämään tuottajien keräystä täydentävään keräyspaikkaan] 1.1.2016 alkaen. Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoitteet täyttyvät. Määräyksen tarkoituksena on erottaa kierrätyskelpoiset jätteet energiana hyödynnettävästä polttokelpoisesta jätteestä. Muu kuin tuottajavastuun alainen asuinkiinteistöillä erilliskerätty ja kierrätettävä jäte on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuudenpiiriin kuuluvaa jätettä, joka tulee toimittaa kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta kiinteistöjen tulee toimittaa jäte tuottajien järjestämään tai vaihtoehtoisesti kunnan järjestämään tuottajan keräystä täydentävään keräyspaikkaan, josta jätteet toimitetaan edelleen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pakkausjätteiden osalta tuottajilla on 1.1.2016 jälkeen oikeus pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja velvollisuus järjestää pakkausjätteiden alueellisten jätteenkeräyspisteiden verkosto sekä pakkausjätteiden käsittelyn. Kunta voi huolehtia ja täydentää pakkausjätteiden alueellista keräystä ja täydentää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Erilliskeräysvelvollisuuden lisäksi kiinteistöt voivat itse myös vapaaehtoisesti järjestää Jätelain 41 mukaisesti pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöltä silloin, kun tuottajayhteisö tai kunta ei kiinteistöittäistä palvelua tarjoa. Täydentävästä keräämisestä on sovittava tuottajayhteisöjen kanssa ja sen toteuttamisessa on huomioitava tuottajayhteisöjen lajitteluohjeet. Jätelain 47 mukaisesti myös muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuottajan vastuulle kuuluvian tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle. Keräys ja vastaanotto tulee tehdä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa ja kerätyt jätteet tulee toimittaa tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Pakkausjätteiden erilliskeräämisen tarkoitus on materiaalikierrätyksen tehostaminen, jolloin mm. päällekkäisen kuljetuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voimaan minimoida keräämällä pakkausjäte ja samaa materiaalia oleva muu jäte yhdessä. Jos tuottajayhteisön vastuulle kuuluvat jätteet (pakkausjätteet) ja kunnan vastuulle kuuluvat jätteet (muut kuin pakkausjätteet) kerätään samassa jäteastiassa, tulee menettelystä sopia tuottajayhteisöjen kanssa erikseen. Jätteen haltija voi itse kuljettaa kunnan määräämään vastaanottopaikkaan sellaiset kunnan vastuulle kuuluvat jätteet, jotka laatunsa puolesta soveltuvat kerättäväksi osana kiinteistäittästä jätteenkuljetusta, mutta jotka eivät suuren kokonsa tai muun ominaisuutensa puolesta sovellu kiinteistöittäseen jäteastiaan. LHJ Vanhat määräykset => 9 Jätteenkeräyksen järjestäminen Koko kaupunki / kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteenkeräysjärjestelmä on sopimusperusteinen. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyneet jätteet sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavat teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneet jätteet. Kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen kuulumattomalla kiinteistöllä jätteen haltijan on vietävä jätteensä asianmukaisesti lajiteltuna aluekeräyspisteeseen. Yhdyskuntajätteen keräämistä ja kuljettamista harjoittavat alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon yhdyskuntajätteen kerääjiksi hyväksytyt kuljettajat

Sekalainen yhdyskuntajäte 1. Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtiin: 2 (Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon) 5 (Erikseen lajiteltavat jätelajit ) ja 24 (Vaarallisten jätteiden jätehuolto ja kerääminen) Kuntaliiton malli Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, kuten metallia. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettu jäteastia joko kiinteistön itse järjestämänä tai siten kuin näissä jätehuoltomääräyksissä muualla määrätään. (Pieniä määriä palamatonta ainetta, kuten hehkulamppuja, posliiniastioiden sirpaleita ja pieniä PVC-esineitä, voi laittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Suuremmat palamatonta ainetta olevat jätteet ja jäte-erät, kuten suuret määrät PVC-muovia, on toimitettava [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] osoittamaan paikkaan. Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen Kuntaliiton malli Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä yhdyskuntajätteenä syntyvän energiajakeen erilliskeräys on kiellettyä [x.x.201x alkaen]. Sekalaiselle yhdyskuntajätteen keräämiseen tarkoitetun jäteastian lisäksi kiinteistöillä tulee olla käytössään energiajätteen keräämiseen tarkoitettu jäteastia. Energiajakeeseen aiemmin laitetut hyötyjätteet on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava kierrätykseen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Energiajakeeseen aiemmin lajiteltu kierrätyskelvoton jäte on laitettava sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Tämä esitetään poistettavaksi, ei ole oleellinen aluellamme

6 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Taajama-alueilla asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte Keräys-kartonki Keräysmetalli Keräys-lasi Pahvi Paperi 5 tai enemmän 6 tai enemmän x x x kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. (Taajama-alueilla, pois lukien [tähän yksilöidään taajamat/alueet, joissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät ole voimassa]) asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte Keräyskartonki Keräysmetalli Keräys-lasi Pahvi Paperi 3 tai enemmän [6] tai enemmän [10] tai enemmän (Erilliskeräysvelvoitteet eivät koske alueita [X ja X].) x x x x x x x x kuten jätelain 49 ja 50 määräävät ([Kunkin jätelajin jäteastiaan kerätään sekä pakkausjäte että muu samaa materiaalia oleva hyötyjäte.]) Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. [Taajama-alueilla/Alueilla X ja X] sijaitsevat kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia höytyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/jätteenkuljetusyrityksen] kanssa. Hyötyjätteet tulee kuljettaa [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään. Pientaloalueilla [X ja X] on mahdollista liittyä hyötyjätteiden [(keräysmetalli, -lasi, -kartonki ja -paperi)] kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen [käyttämällä jäteastiaa, joka on jaettu neljään tilavuusosaan/käyttämällä erillisiä säkkejä, joihin jätteet kerätään]. Asiasta sovitaan [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/jätteenkuljetusyrityksen] kanssa. Asumisessa syntyvä kierrätyskelpoinen muovipakkausjäte on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava tuottajan vastaanottopaikkaan kierrätystä varten tuottajien antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Kierrätyskelvoton muovijäte on laitettava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan (energiahyödyntämiseen toimitettavaksi). Asumisessa syntyvä muovijäte on laitettava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan (energiahyödyntämiseen toimitettavaksi). Kunnan velvollisuus rajoittuu tässä määriteltyjen jätteiden määräysten mukaiseen tai vapaaehtoiseen erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Biojätteen ja keräyskartongin kiinteistökohtaisilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista, tehostetaan ja helpotetaan kierrätystä ja parannetaan hyödyntämiskelpoisten jätteiden laatua. Kiinteistöllä omiin jäteastioihinsa kerättävät hyötyjätteet kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Määräyksen erilliskeräysvelvoitteet koskevat vain suurempia asuinkiinteistöjä. Rajaaminen on tarpeen erilliskerättyjen jätteiden kuljetuksesta aiheutuvien vaikutusten pitämiseksi kohtuullisina erilliskeräyksestä saavutettuun hyötyyn nähden. Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi on mahdollistettu myös erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vapaaehtoinen liittyminen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

7 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Taajama-alueilla, kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin tai useammalle jätelajille tarkoitettuihin jäteastioihin seuraavasti: Hyötyjätelaji Biojäte Keräyskartonki Keräysmetalli Keräyslasi Pahvi Erilliskerättävä, jos kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä (20 kg viikossa) kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg viikossa aina kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg viikossa] kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Muovi? (Taajama-alueilla, pois lukien [tähän yksilöidään taajamat/alueet, joissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät ole voimassa]) kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin [tai useammalle jätelajille tarkoitettuihin] jäteastioihin seuraavasti: Hyötyjätelaji Erilliskerättävä, jos Biojäte kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä [(50 kg viikossa)] Keräyskartonki kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Keräysmetalli kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [50 kg kuukaudessa/viikossa] Keräyslasi kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Pahvi kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Paperi kuten jätelain 49 ja 50 määräävät kyseistä jaetta kertyy keskimäärin [yli 50 kg Puu kuukaudessa/viikossa] kunnan jätehuoltoviranomainen päättää jätelajin Muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta (Erilliskeräysvelvoitteet eivät koske alueita X ja X.) ([Kunkin jätelajin jäteastiaan kerätään sekä pakkausjäte että muu samaa materiaalia oleva hyötyjäte.]) [Taajama-alueilla/Alueilla X ja X] sijaitsevat kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia höytyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/jätteenkuljetusyrityksen] kanssa. Hyötyjätteet tulee kuljettaa [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään. Muille kuin asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Myös kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt voidaan velvoittaa noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Muiden kuin asuinkiinteistöjen osalta velvoitteet perustuvat yksinomaan kiinteistöllä syntyvän jätteen määriin. Tällä tehostetaan kuljetuslogistiikkaa. Tuottajanvastuulla olevan keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa. Muilla kuin asuinkiinteistöltä kerätään jatkossa myös kierrätyskelpoista muovijätettä. Määräyksen tarkoituksena on edistää muovin erilliskeräystä ja kierrätystä ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti. Määräys voidaan asettaa muille kuin asuinkiinteistöille, joilla saattaa syntyä riittävästi hyvänlaatuista kierrätykseen kelpaavaa muovia

8 Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja merkittävä sekä toimitettava käsiteltäväksi näissä Loimi-Hämeen jäteyhtiö Oy:n osoittamaan paikkaan. Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuolto määräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kohteissa, joissa syntyvän maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on vähintään 800 tonnia tai muun kuin edellä mainitun rakennusjätteen määrä on vähintään 5 tonnia, on rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte kerättävä ja kuljetettava siten, että jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja aineista 1. betoni-, tiili-, laatta-, keramiikka- ja kipsijätteet 2. kyllästämätön puujäte ja muu energiana hyödynnettävä jäte 3. metallijätteet sekä 4. maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet. Purettavista rakennuksista on tehtävä purkuilmoitus tai maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määrätty purkamislupahakemus. Purkulupahakemuksen ja - ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle annettava selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta, lajittelusta sekä toimittamisesta hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, 55 ) sekä tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta tai ominaisuuksiensa vuoksi erityisiä toimia jätehuollolle aiheuttavista rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä Purkuilmoituksessa tulee kertoa mihin puretut jätteet toimitetaan. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta ja syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä, tulee lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimittaa Loimi-Hämeen jäteyhtiön tai kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti. Erilleenkeräämis -velvoitteen avulla on tarkoitus edistää eri jätelaatujen erilläänpitovelvollisuutta ja kierrätystä sekä ehkäistä energiana hyödynnettäväksi soveltumattomien jätteiden joutumista polttokelpoisen jätteen sekaan sekä ohjata tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä tuottajien järjestämään keräykseen. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut toimitetaan ensisijaisesti tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan ja lääkejätteet jäteyhtiön kanssa vastaanottosopimuksen tehneisiin apteekkeihin. Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli jätteen määrä ei ole kohtuuton. Jätelaitos voi velvoittaa toimittamaan maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaarallista jätettä olevat merkittävät erät toimitettavaksi muualle silloin kun käsittely ei kunnan tai kunnan jätelaitoksen järjestelmissä ole mahdollista. Jäteasetuksessa 15 rakennus- ja purkujätteelle annetut erilliskeräysvelvoitteet koskevat myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Kiinteistöillä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin ainoastaan siinä tapauksessa, että se on peräisin kiinteistön haltijan omatoimisesta remontoinnista tai silloin kun kiinteistön haltija vastaa itse rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta hankkiessaan palveluita yrityksiltä. Remontointia harjoittavan yrittäjän vastuulle jäävän n rakennus- ja purkujätteen jätehuollon järjestäminen on jätteen haltijan vastuulla Jätelain 4 luvun mukaisesti. LHJ Vanhat määräykset => 18 Rakennusjätteen keräys Kohteissa, joissa syntyvän maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on vähintään 800 tonnia tai muun kuin edellä mainitun rakennusjätteen määrä on vähintään 5 tonnia, on rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte kerättävä ja 9 kuljetettava siten, että hyödynnettävät ja seuraavat jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista: 1. betoni-, tiili-, laatta-, keramiikka- ja kipsijätteet 2. kyllästämätön puujäte ja muu energiana hyödynnettävä jäte 3. metallijätteet sekä 4. maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet. Purettavista rakennuksista on tehtävä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määrätty purkamislupahakemus. Purkulupahakemuksen ja - ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle annettava selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta, lajittelusta sekä toimittamisesta hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, 55 ) sekä tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta tai ominaisuuksiensa vuoksi erityisiä toimia jätehuollolle aiheuttavista rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä

Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 9 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Useamman kiinteistön kompostorille on nimettävä aina vastuuhenkilö. Yhteiskompostorin käytöstä on tehtävä aina kirjallinen ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja haittaeläintiiviissä kompostorissa. Taajamassa kompostorin on oltava lämpöeristetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Mikäli kompostorille ei ole kaavassa esitetty sijoituspaikkaa tulee sen sijaita vähintään 5 metrin päässä naapurin rajasta ja 20 m päässä talousvesikaivoista. Etäisyydestä naapurin rajaan voidaan poiketa naapurin kirjallisella suostumuksella. Etäisyysvaatimus ei koske puutarhajätekompostoria. Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 38 :ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria ei saa sijoittaa tulva-alueelle, eikä niin että sen ympäristön sulamisvedet kulkeutuvat suoraa vesistöön tai talousvesikaivoon. Kompostori on sijoitettava vähintään 20 m päähän talousvesikaivosta ja vesistöstä. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika kompostorissa on vähintään puolivuotta. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Kuivakäymäläjätteen jälkikompostointi on tapahduttava niin, että valumavedet eivät kompostointipaikasta pääse kulkeutumaan talousvesikaivoon tai vesistöön. Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Isomman rasvamäärän (kuten joulukinkun rasva) johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Oikeampi paikka jähmetetylle rasvalle on kompostori. Mikäli kiinteistöllä ei ole kompostoria tulisi isommat rasvaerät jähmettää ja sijoittaa pakattuna biojätejäteastiaan. Mikäli biojäteastiaa tai kompostoria ei ole tulee rasva jähmettää ja pakata ennen sekajäteastiaan laittamista. : Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. (Ylimääräisen rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty.) Kompostoituvien biojätteiden kompostointi kiinteistöllä on erittäin suositeltavaa. Kompostointi edistää etusijajärjestyksen toteutumista, ravinteiden osalta materiaalin kierrätystä ja jätteiden hyödyntämistä niiden syntypaikalla ilman kuljettamista. Biojätteiden erottaminen muusta talousjätteestä vähentää nopasti biohajoavan jätteen määrää sekajäteastiassa ja samalla jäteastian aiheuttamaa hajuhaittaa, jolloin jäteastian tyhjennysväliä voidaan hakemuksesta pidentää. Kompostorin tulee olla tiivis ja kompostoimiseen soveltuva. Kompostori voi olla myös omatekoinen, mutta se ei saa sisältää haitallisia aineita (esim freoneja). Jos kompostoinnin perusteella haetaan pidennystä yhteisen jäteastian tyhjennysväleihin, tulee kaikkien kiinteistöiden kompostoida omassa tai yhteiskäytössä olevassa kompostorissa kiinteistökohtaiset talousjätteet. Kompostorin sijoittamista naapurin rajan ja kaivon läheisyyteen on rajoitettu siitä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Rajoitukset eivät koske jätehuollolle rakennusluvassa varattuja paikkoja. Kompostorin sijoittamisesta voi olla määräyksiä myös rakennusjärjestyksessä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätelain 41 :n mukaan jätteen haltija voi itse käsitellä omaa ja naapureiden asumisessa syntyvää jätettä kiinteistöllään silloin, kun omatoiminen käsittely on pienimuotoista ja hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Haittojen ehkäisy edellyttää, että käytetään ainoastaan juuri tähän tarkoitukseen soveltuvia kompostoreita. Koska kompostorin sijoituspaikka on kiinteä, tulee pistemäisen jätevesikuormituksen syntyminen ja kulkeutuminen maaperään, vesistöön ja talousvesikaivoon ehkäistä. Haittojen ehkäisy edellyttää että kompostorista ei pääse mitään nesteitä maaperään eikä kompostoriin pääse missään olosuhteessa sade- tai valumavesiä. Kompostori tulee sijoittaa riittävän etäälle talousvesikaivoista, sillä kompostorin mahdollinen ylivuoto ei saa aiheuttaa vaaraa omalle tai naapurin talousvedelle tai pohjavedelle. Valmis ravinnepitoinen kompostituote on mahdollista hyödyntää kiinteistöllä asianmukaisesti esimerkiksi maanparannusaineena pellolla tai puutarhassa. Kompostituotteenhyödyntämisessä tulee varmistua että tuote on kompostoitunut ja hygienisoitunut riittävän hyvin. Puutarhajäte ei lähtökohtaisesti sisällä taudinaiheuttajia, joten sen kompostoiminen voi tapahtua myös avonaisemmassa kompostorissa. Kotitalouksien rasvat tulisi ensisijaisesti kompostoida, jotta niiden ravinteet saataisiin käyttöön, eivätkä ne aiheuttaisi tukkeumia viemäriverkostoissa tai rakennuksen viemäriputkistossa. LHJ Vanhat määräykset => 3 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida kiinteistöllä syntyvää biojätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu hajua tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun kuin puutarhajätteen kompostointia ei saa sijoittaa 15 m lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta kolmea metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin suostumusta vahvistetussa kaavassa tai hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Vierekkäiset kiinteistöt / lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samaa lämpöeristettyä kompostoria. Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee taajama-alueella tapahtua lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia tai lopputuotteen käyttöä. Komposti muuttuu lopputuotteeksi (ruokamullaksi) sen jälkeen, kun siitä ei voida havaita yksittäisiä biojätteitä. Lannan ja lietteiden yms. ammattimaiseen ja laitosmaiseen kompostointiin on haettava ympäristölupa.

10 Jätteen polttaminen ja hautaaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä. Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Mikäli poltossa syntyvän savun määrä on merkittävä, tulee poltosta tehdä ilmoitus pelastuslaitokselle. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä sytykkeenä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle kohtuuttomia savu-, noki-, haju- tai terveyshaittoja. Jätteen hautaaminen on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten ja eläinperäisten sivutuotteiden hautaaminen on sallittua Eviran antaman ohjeistuksen sekä kunnan terveysvalvontaviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. =Sama Jätteiden hävittäminen polttamalla on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Sallituissakin olosuhteissa on aina otettava huomioon kulloisetkin ympäristöolosuhteet sekä se, että mainittuja haittoja ei pääse syntymään. Jätteen hautaaminen on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Poikkeuksen muodostaa lemmikkieläinten hautaaminen, joka on sallittua Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jos lemmikki haudataan muualle kuin pieneläinhautausmaalle, on tuhkaus suositeltavaa. Hautaamisesta ei saa aiheutua haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläimiä tai eläinperäisiä sivutuotteita ei saa haudata pohjavesialueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen. Pieneläimet tulee haudataan vähintään puolen metrin syvyyteen. Eläintä tai eläinperäistä sivutuotetta ei tule pakata niin, että maatumien hidastuu tai estyy. LHJ Vanhat määräykset => 5 Jätteiden poltto Taajama-alueella saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kyllästämätöntä ja maalaamatonta käytöstä poistettua puuta sekä sytykkeenä pieniä määriä puhdasta paperia, pahvia ja kartonkia keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa, jollei jäljempänä ole muuta määrätty. Muu jätteenpolttotaajama-alueella on kielletty. Taajama-alueen ulkopuolella saa lisäksi avotulella polttaa 1 momentissa tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen pelastuslaissa (468/2003) säädetty tai määrätty. Poltosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille ja siitä tulee sopia heidän kanssaan ennen polton aloittamista. Tämä määräys ei koske jätteen polttoa, johon on saatu ympäristölupa. 6 LHJ Vanhat määräykset => 6 Maahan hautaaminen Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätteitä sekä yksittäisiä kuolleita lemmikkieläimiä. Jätteiden hautaamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja terveydelle. Hautaamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1374/2004) eläinjätteiden käsittelystä säätämät rajoitukset. Tuotantoeläimet tulee toimittaa aina niitä varten järjestettyyn keräykseen. Kunnan eläinlääkärit antavat tarkempia ohjeita ja määräyksiä kuolleiden lemmikkieläintenhävittämisestä. Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa Omassa asumisessa syntyvän puhtaan [tiili- ja betonimurskeen] pienimuotoinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Hyödyntämisestä on ilmoitettava [jätehuolto/ympäristönsuojeluviranomaiselle]. Tämä esitetään poistettavaksi asia ympäristönsuojelumääräyksissä

Jäteastiat 11 Jäteastiatyypit Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Jäteastiat on merkittävä jäteasetuksen mukaisesti. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää 1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun (ja jotka ovat [11.2.2013/1.3.2014/muu päivämäärä] voimassa olleiden standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN 840-3 ja SFS-EN 840-1 mukaisia); 2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 3. peitettävissä olevia vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan peitettynä vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; 4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita (esim. paperisäkkiin haravointijätettä). Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöitäisessä jätteenkuljetuksessa 01.01.2017 jälkeen. Kunnallinen jäteyhtiö tai jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Kiinteistön haltijan on aina huolehdittava keräysvälineiden puhdistamisesta ja kunnossapidosta. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, hajuhaittaa, roskaantumista tai ympäristön likaantumista. Keräysvälineet eivät myöskään saa houkutella haittaeläimiä tai aiheuta turvallisuusriskiä keräysvälineiden tyhjentäjille tai käyttäjille. Erilliskerättävän biojätteen keräysastia on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätteiden vastaanottopaikka, johon voidaan sijoittaa näiden jätehuoltomääräysten mukainen riittävä määrä jäteastioita. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on kiinteistöllä oltava tarvittava määrä jäteastioita syntyvään jätemäärään, erilliskeräysvelvoitteisiin ja tyhjennysväliin nähden, jotta syntyvät jätteitä ei tarvitse sijoittaa astioiden ulkopuolelle ja astiat saadaan suljettua. Sallittujen jäteastiatyyppien sekä jätesäkkitelineen käytöstä poistumisen syynä on jätteenkuljettajien työturvallisuus sekä mahdollisuudet tarvittaessa astioiden koneelliseen tyhjentämiseen. Jäteasetuksen 10 velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Lisäksi tilanteissa, joissa jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä on astiassa oltava jäteastian haltijan tiedot mahdollista yhteydenottoa varten. Biojäteastian pesu on määrätty jo asetuksessa.

Jäteastian merkitseminen PERUSTELUT Tämä esitetään poistettavaksi asia on jäteasetuksessa (jäteasetus 10 ) 12 Jäteastian merkitseminen Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan yhteisön sekä jätteen käsittelyn järjestävän [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/tuottajayhteisön] yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla. LHJ Vanhat määräykset => 22 Keräysvälineiden merkitseminen Keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan. Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetusliike. Keräysvälineiden (tai kansien tai tarramerkintöjen) ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat: Keräyspaperi vihreä Pahvi sininen Lasi valkoinen Metalli musta Ongelmajäte punainen Sekajäte harmaa Biojäte ruskea Energiajäte oranssi Muu hyötyjäte keltainen

13 Jäteastioiden täyttäminen ja jätteiden kuljettaminen Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään alle 120 l pakkaus tai säkki 15 kg 120-660 l astia 60 kg Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava, että astiaan soveltumattomat jätteet poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen paikkaan. Jos jäte ei kiinteistöittäisessä keräyksessä mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Jäte on merkittävä poisvietäväksi ja se tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Poikkeuksena pakkausvaatimuksesta ovat joulukuuset, joita ei tarvitse pakata. Erillinen jätepakkaus saa painaa korkeintaan 15 kg. Pakatun jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kuljetuksesta on erikseen sovittava kuljetusyrittäjän kanssa. Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä. Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, on jätteen haltijan toimesta toimitettava Loimi-Hämeen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan ei saa laittaa: - palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä - vaarallisia jätteitä - lääkkeitä - erityisjätteitä - aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle - aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista - nestemäisiä jätteitä - hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia - suuria määriä rakennus- ja purkujätettä - suuria määriä puutarhajätettä tai risuja Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään [alle 120 l astiat: 20 kg] [120-239 l astiat: 40 kg] Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Käsin siirrettäville jäteastioille on asetettu maksimipaino kuljettajien työturvallisuuden parantamiseksi. Määräyksissä on annettu mahdollisuus sijoittaa jäte kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella tilapäisesti jäteastian läheisyyteen. Tilapäisesti sijoitettavalle jätteelle on määritelty painoraja, sillä sijoittamisesta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa tai työturvallisuusriskiä vastaanottopaikalla tai jätteenkuljetukselle. Jätteiden pakkaamiseen liittyvillä määräyksillä pyritään ehkäisemään jäteastioiden likaantumista ja siitä aiheutuvia haittoja sekä esimerkiksi hienojakoisen pölyävän jätteen kuormaamisen ja kuljettamisen yhteydessä tapahtuvaa pölyämistä ja hallitsematonta leviämistä ympäristöön. LHJ Vanhat määräykset => 21 Keräysvälineet järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Yhdyskuntajätteen keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää: 1) 150/200 litran märkälujasta paperista tai muovista valmistettuja lujia jätesäkkejä; säkit on sijoitettava kannellisiin telineisiin ja suojattava sateelta sekä muulta kastumiselta ja eläimiltä; 2) käsin siirrettävissä olevia enintään 700 litran kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 3) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle; 4) maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon, tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; ja 5) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä. Keräysvälineeseen saa laittaa jätettä enintään: - alle 240 litran astiat: 20 kg - 240-660 litran astiat: 80 kg - koneellisesti kuormattavat kontit: 100 kg/m3

14 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seuraavasti: Jätelaji Pisin tyhjennysväli Sekalainen yhdyskuntajäte Taajama Haja-asutus alue Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi (tehtävä ilmoitus) Biojäte Taajama Haja-asutus alue Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön 2 viikkoa 4 viikkoa 4 viikkoa 8 viikkoa 1-2 viikko 2-4 viikkoa Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää silloin, kun kiinteistöllä syntyvä biojäte kompostoidaan, jätehuoltoviranomaiselle tehtävän kirjallisen ilmoituksen perusteella. Taajamissa pisin tyhjennysväli on kesällä 4 viikkoa ja talvella 6 viikkoa ja haja-asutus alueella 8 viikkoa. Päätöksen saatuaan kiinteistö sopii itse asiasta jätteenkuljettajan kanssa. Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti ympäri vuoden. Vanhojen asumattomien ja loma-asunto käyttöön rinnastettavassa käytössä olevien haja-asutus alueen kiinteistöjen jätehuolto tulee järjestää kuten vapaa-ajan asuntojen. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon. Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40) Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17) Sekalainen yhdyskuntajäte [2 viikkoa] [4 viikkoa]* Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistöllä on [4 viikkoa]** [6/8 viikkoa]** biojätteen erilliskeräys tai kompostointi Biojäte [1 viikko] [2 viikkoa] Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai [2 viikkoa] [4 viikkoa] koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön Keräyskartonki [8 viikkoa] [16 viikkoa] Keräysmetalli [8 viikkoa] [16 viikkoa] Keräyslasi [8 viikkoa] [16 viikkoa] * Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää ilmoituksen perusteella talviaikana [4 viikkoon kiinteistöillä, joissa asukkaita on enintään kaksi tai kiinteistöillä, jotka sijaitsevat haja-asutusalueella]. ** Biojätteen kompostoinnista tai erilliskeräyksestä tehdään ilmoitus, jos kiinteistö haluaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennettäväksi kesäaikana [4 viikon] ja talviaikana [6/8 viikon] välein. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä tehdään kirjallinen ilmoitus [kunnalle/kunnalliselle jätelaitokselle] alueilla, jotka kuuluvat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Alueilla, jotka kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin, kirjallinen ilmoitus tehdään [jätehuoltoviranomaiselle], jonka jälkeen asiasta sovitaan jätteenkuljettajan kanssa. Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vain kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajanasunnon jäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (viikot 18-40) näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. (Asiasta on tehtävä ilmoitus [kunnalle/kunnalliselle jätelaitokselle/jätehuoltoviranomaiselle].) Tyhjennysvälejä koskevilla määräyksillä on täsmennetty jäteasetuksen 10, joka velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että kaikki jäte mahtuu suljettavissa olevaan astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Taulukossa asetetut tyhjennysvälit ovat minimityhjennysvälejä. Hajuhaitat aiheutuvat yleensä nopeasti hajoavasta biojätteestä, minkä vuoksi biojätettä sisältävät astiat on tyhjennettävä muita useammin. Sekajäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää silloin kun hajuhaittoja aiheuttava biojäte erilliskerätään tai se on erotettu ja käsitelty sekä hygienisoitu (kompostoitu) syntypaikalla.