Standardi 3.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2
2 (130) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 9 2 Tavoitteet ja rakenne 11 2.1 Tavoitteet 11 2.2 Rakenne 12 3 Kansainvälinen viitekehys 14 4 Normiperusta 16 5 Yleiset kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat määräykset 18 5.1 Kirjaamista koskevat yleiset periaatteet 18 5.1.1 Liiketapahtumien kirjaaminen 18 5.1.2 Tilinpäätöserien netottaminen 20 5.1.3 Valvottavan tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset 20 5.1.4 Luovutukset takaisinostosopimuksin 21 5.1.5 Arvopapereiden lainaus 22 5.1.6 Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta 22 5.2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset ja aikaisempien tilikausien virheet 23 5.2.1 Siirtyminen rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamiseen 1.1.2005 24
3 (130) 5.2.2 Siirtyminen sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamiseen 1.1.2005 24 5.3 Käypä arvo arvostuksen perusteena 25 5.3.1 Käypään arvoon arvostamisen tekniikat 25 5.3.2 Käyvän arvon muutosten kirjaaminen 32 5.4 Hankintameno arvostuksen perusteena 33 5.4.1 Jaksotettu hankintameno 33 5.5 Ulkomaan rahan määräiset erät 33 5.6 Muita yleisiä määräyksiä 35 5.6.1 Asiakasvarat 35 5.6.2 Haltuun otettu omaisuus 35 5.6.3 Syndikoidut lainat 35 5.7 Kirjanpitoaineiston säilyttäminen 36 6 Rahoitusinstrumenttien arvostaminen ja suojauslaskenta 37 6.1 Rahoitusinstrumenttien määritelmät 37 6.1.1 Rahoitusvarat 38 6.1.2 Rahoitusvelat 40 6.1.3 Rahoitusjohdannaiset ja kytketyt johdannaiset 41 6.1.4 Dokumentaatiovaatimukset 42 6.1.5 Rahoitusinstrumentteihin kuulumattomat erät 42 6.2 Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen liittyvät määritelmät 43 6.2.1 Transaktiomenot 43 6.2.2 Efektiivisen koron menetelmä hankintamenon jaksottamisessa (IAS 39.9) 43 6.2.3 Suojauslaskentaan liittyvät määritelmät (osa IAS 39.9) 45
4 (130) 6.3 Rahoitusinstrumenttien arvostamista koskevat yleiset säännöt 45 6.4 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat 46 6.4.1 Kirjanpidollinen kaupankäyntivarasto 46 6.4.2 Alkuperäinen arvostaminen 48 6.4.3 Myöhempi arvostaminen 48 6.4.4 Voittojen ja tappioiden kirjaaminen 48 6.4.5 Luokittelun muuttaminen 48 6.5 Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 48 6.5.1 Eräpäivään asti pidettäviltä rahoitusinstrumenteilta vaadittavat ominaispiirteet 48 6.5.2 Alkuperäinen arvostaminen 51 6.5.3 Myöhempi arvostaminen, arvon alentuminen ja arvon alentumisen peruutus 51 6.5.4 Korkotuottojen, voittojen, tappioiden, arvon alentumistappioiden ja arvonalentumistappioiden peruutusten kirjaaminen 52 6.5.5 Luokittelun muuttaminen ja siihen liittyvät voitot ja tappiot 53 6.6 Lainat ja muut saamiset 54 6.6.1 Alkuperäinen arvostaminen 54 6.6.2 Myöhempi arvostaminen, voittojen ja tappioiden kirjaaminen 55 6.6.3 Arvon alentuminen ja maksun jääminen saamatta 56 6.6.4 Arvon alentumisen kaksivaiheinen arviointi 59 6.6.5 Korkotuotot arvon alentumisen kirjaamisen jälkeen 62 6.6.6 Siirtymäsäännökset 63 6.6.7 Kuvaus lainojen ja muiden saamisten arvonalentamistarpeen määrittelystä 64 6.7 Myytävissä olevat rahoitusvarat 65
5 (130) 6.7.1 Alkuperäinen arvostaminen 65 6.7.2 Myöhempi arvostaminen, arvon alentuminen ja arvon alentumisen peruutus 65 6.7.3 Voittojen, tappioiden, arvonalentumistappioiden ja arvonalentumistappioiden peruutusten kirjaaminen 66 6.7.4 Luokittelun muuttaminen 67 6.7.5 Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet 67 6.8 Rahoitusvelat 68 6.8.1 Alkuperäinen arvostaminen 68 6.8.2 Myöhempi arvostaminen 68 6.9 Rahoitusjohdannaiset 68 6.10 Suojauslaskenta 70 6.10.1 Suojaussuhteen määrittäminen ja suojaussuhteet 71 6.10.2 Suojausinstrumentit 72 6.10.3 Suojauskohteet 74 6.10.4 Suojauksen tehokkuus 76 6.10.5 Suojausinstrumenttien ja suojattavien kohteiden arvostaminen 77 6.10.6 Suojauslaskennan lopettaminen 82 7 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 86 7.1 Aineettomat hyödykkeet 86 7.2 Aineelliset hyödykkeet 87 7.2.1 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 87 7.2.2 Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 92 7.2.3 Saamisten vakuutena luottolaitokselle tulleet kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 94
6 (130) 8 Tase, tuloslaskelma ja niiden liitetiedot 95 8.1 Tase, taseen ulkopuoliset sitoumukset ja tuloslaskelma 95 8.2 Liitetiedot 96 9 Toimintakertomus 97 9.1 Toimintakertomuksen normiperusta 97 9.1.1 IFRS-valvottavien toimintakertomus 98 9.2 Liiketoimintaa ja taloudellista asemaa koskevat tiedot 98 9.2.1 Selostus liiketoiminnan kehittymisestä 98 9.2.2 Taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut 99 9.2.3 Tiedot olennaisista tapahtumista 102 9.2.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 103 9.2.5 Kuvaus riskienhallinnasta 103 9.2.6 Konsernirakenteen muutokset tilikauden aikana 104 9.2.7 Ehdotus voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi 105 9.2.8 Muut kuin taloudelliset tekijät 105 9.3 Vakavaraisuudesta esitettävät tiedot 107 9.3.1 Vakavaraisuuden tukemisesta annettavat tiedot 108 9.4 Konsernin toimintakertomus 109 9.5 Osakeyhtiömuotoisen kirjanpitovelvollisen toimintakertomus 109 9.6 Osuuskuntamuotoisen kirjanpitovelvollisen toimintakertomus 109 9.6.1 Osuuspankkien yhteenliittymän toimintakertomus 109 10 Konsernitilinpäätös 111 10.1 Laatimisvelvollisuus 112 10.2 Konsernitilinpäätöksen laajuus 113
7 (130) 10.3 Konsernitilinpäätöksen laatimisen yleiset periaatteet 114 10.4 Rahoitusleasingsopimukset 115 10.4.1 Alkuperäinen kirjaaminen 116 10.4.2 Myöhempi arvostaminen 117 10.4.3 Myynti- ja takaisinvuokraus 117 10.5 Konsernin sisäisten liiketapahtumien ja sisäisen omistuksen eliminointi 117 10.6 Vähemmistöosuuksien erottaminen 118 10.7 Osakkuus- ja yhteisyrityksen yhdisteleminen 118 10.8 Konsernitase ja tuloslaskelma ja liitetiedot 119 10.9 Osuuspankkien yhteenliittymän yhdisteltyä tilinpäätöstä koskevat erityismääräykset 120 10.10 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän konsernitilinpäätös 120 11 Osavuosikatsaus 121 11.1 Soveltaminen 121 11.2 Osavuosikatsauksen laatiminen 122 11.2.1 Selostusosa 123 11.2.2 Taulukko-osa 124 11.2.3 Katsauskausittainen tulosvertailu 124 11.3 Tilintarkastajien lausunto 125 11.4 Osavuosikatsauksen julkistaminen 125 12 Raportointi Rahoitustarkastukselle 126 13 Määritelmät ja lyhenteet 127 13.1 Määritelmät 127 13.2 Lyhenteet 127
8 (130) 14 Lisätiedot 128 15 Kumotut ohjeet ja määräykset 129
9 (130) 1 SOVELTAMINEN (1) Tätä standardia sovelletaan erillistilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevilta osin Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 5 :ssä tarkoitettuihin valvottaviin, jotka ovat seuraavat: luottolaitokset sijoituspalveluyritykset omistusyhteisöt, joiden tytäryritykset ovat pääasiassa luotto- tai rahoituslaitokset ja joiden tytäryrityksistä ainakin yksi on luottolaitos omistusyhteisöt, joiden tytäryritykset ovat pääasiassa sijoituspalveluyrityksiä tai muita rahoituslaitoksia, ja joiden tytäryrityksistä ainakin yksi on sijoituspalveluyritys rahoituslaitokset, joka luetaan samaan konsolidointiryhmään kuin luottolaitos tai sijoituspalveluyritys (2) Tätä standardia sovelletaan osavuosikatsauksen laatimista koskevilta osin seuraaviin Rahoitustarkastuksesta annetun lain 5 :ssä tarkoitettuihin valvottaviin: talletuspankit, lukuun ottamatta osuuspankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitoksia omistusyhteisö, joka on talletuspankin emoyritys osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö. Soveltamisalasta säännellään tarkemmin luvussa 11 "Osavuosikatsaus". (3) Mikäli kappaleessa 1 mainittu valvottava laatii tilinpäätöksensä tai konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain 30 :n ja kirjanpitolain 7 a :n perusteella, se soveltaa tätä standardia vain lukujen 9 "Toimintakertomus" ja 11 "Osavuosikatsaus" osalta. Niitä valvottavia, jotka
10 (130) laativat tilinpäätöksensä IFRS-säännösten mukaisesti, kutsutaan tässä standardissa IFRS-valvottaviksi. (4) Mikäli kappaleessa 1 mainittu valvottava laatii vain konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti luottolaitostoiminnasta annetun lain 30 ja kirjanpitolain 7 a :n perusteella, se laatii erillistilinpäätöksensä tämän standardin perusteella.
11 (130) 2 TAVOITTEET JA RAKENNE 2.1 Tavoitteet (1) Tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja osavuosikatsauksen sisältämä informaatio on keskeisessä asemassa, kun tallettajat ja sijoittajat sekä muut ulkopuoliset käyttäjät arvioivat valvottavan taloudellista asemaa, toiminnan tuloksellisuutta ja toimintaan liittyviä riskejä. Jotta ulkopuolinen voi arvioida eri valvottavien rahoituksen terveyttä ja toimintaan liittyviä riskejä, tilinpäätösinformaation tulee olla ymmärrettävää, luotettavaa, merkityksellistä ja vertailukelpoista. (2) Tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että valvottavan laatima tilinpäätös, konsernitilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikean ja riittävän kuvan valvottavan taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksellisuudesta. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että valvottavat soveltavat tilinpäätöksen laadintaan liittyviä aineellisia ja teknisiä määräyksiä mahdollisimman yhdenmukaisesti. (3) Standardin tavoitteena on palvella mahdollisimman kattavasti valvottavan tilinpäätöksen laadintaa. Tästä syystä standardissa toistetaan tarpeen mukaan myös kansalliseen lainsäädäntöön sisältyviä määräyksiä. (4) Rahoitusinstrumenttien arvostusta ja suojauslaskentaa koskevan 6. luvun tavoitteena on panna täytäntöön vaatimukset, jotka ovat ns. fair-value direktiivin (2001/65/EY) perusteella muutetun luottolaitostoiminnasta annetun lain ja sekä luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun asetuksen perusteella kansainvälisen rahoitusinstrumentteja koskevan tilinpäätösstandardin IAS
12 (130) 39:n mukaisia. Tavoite toteutetaan ottamalla huomioon myös ne kansallisen lainsäädännön kohdat, joissa rahoitusinstrumenttien arvostuksesta ja jaksotuksesta säädellään. (5) Toimintakertomusta koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että kaikki valvottavat antavat toimintakertomuksessaan tietoa toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tärkeistä seikoista, kuten tiedot toiminnan ja taloudellisen aseman kehityksestä. Toimintakertomusinformaation tavoitteena on tukea ja avata tilinpäätöksessä olevaa informaatiota. (6) Osavuosikatsausta koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että valvottavan laatima osavuosikatsaus antaa oikean ja riittävän kuvan valvottavan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi sääntelyn tavoitteena on edistää osavuosikatsausten vertailtavuutta rahoitussektorilla toimivien yritysten kesken. 2.2 Rakenne (7) Tämän standardin asiasisällön rakenne on seuraava: Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat yleiset määräykset Rahoitusinstrumenttien arvostus ja suojauslaskenta Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Tase, tuloslaskelma ja liitetiedot Toimintakertomus Konsernitilinpäätös Osavuosikatsaus (8) Tätä standardia luettaessa on otettava huomioon seuraavat seikat: Kun standardin kappaleen sisältö on lainattu kokonaan IAS 39:stä tai sen soveltamisohjeistuksesta, lähde ilmoitetaan kappaleen perässä suluissa, esim. (IAS 39.9), (AG85). Kun standardin kappaleen sisältö on lainattu osin IAS 39:stä tai sen soveltamisohjeistuksesta, osittain lainaamista kuvataan sanalla osa, esim. (osa AG17). Kun IAS 39:stä tai sen soveltamisohjeistuksesta kokonaan tai osin lainatun kappaleen sisältöä on tässä standardissa muokattu luettavammaksi, se ei missään tilanteessa merkitse, että Rahoitustarkastus olisi tulkinnut poikkeavasti alkuperäisiä IAS 39:n tai sen soveltamisohjeistuksen vaatimuksia. IAS 39:ssä tai sen soveltamisohjeistuksessa käytetty yhteisö sana on joissakin yhteyksissä korvattu tässä standardissa sanalla "valvottava". Valvottavalla tarkoitetaan tämän standardin 1. luvun mukaisia valvottavia.
13 (130) Soveltamisohjeistuksen (AG) lisäksi tässä standardissa on viitattu myös IAS 39:n täytäntöönpano-ohjeistukseen (IG) ja päätösten perusteluihin (BC). Myös näissä viittauksissa on käytetty edellä kuvattua viittaustekniikkaa. Koska käyvän arvon option käyttö ei ole mahdollista valvottaville, jotka laativat tilinpäätöksensä kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti, on IAS 39 -tekstiä muokattu siltä osin. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan tietyt käyvän arvon muutokset on kirjattava omassa pääomassa olevaan käyvän arvon rahastoon. Tämä rahaston nimi on johdonmukaisesti sisällytetty IAS 39 -standardin vaatimuksiin silloin, kun luottolaitoslaki vaatii sen käyttöä.
14 (130) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Tämän standardin laatimisessa on soveltuvin osin otettu huomioon International Accounting Standards Board:n (IASB) antamat IFRS-standardit sekä kansainvälisten tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) niihin antamat tulkinnat. Hyväksytyt standardit ja niiden tulkinnat syntyvät kansainvälisen avoimen toimintaprosessin tuloksena. Prosessiin osallistuu tilinpäätösten laatijoita, tilintarkastajia, tilinpäätösinformaation hyväksikäyttäjiä ja akateemisen maailman edustajia. Näihin standardeihin ottaa kantaa omalta osaltaan Euroopan pankkivalvojien komitean (Committee of European Banking Supervisors, CEBS) alaisuudessa toimiva tilinpäätösasioita käsittelevä alakomitea. (2) Informaation merkitystä tehokkaan markkinakurin edistämisessä ja tehokkaassa valvonnassa tarkastellaan syyskuussa 1998 annetussa julkaisussa "Enhancing Bank Transparency: Public disclosure and supervisory information that promote safety and soundness in banking systems" 1. Sen mukaan seuraavat informaation tuottamisen alueet on tunnistettava, jotta valvottavat saavuttavat riittävän tason tilinpäätösinformaation avoimuudessa: rahoitusasema (pääoma ja sen säilyminen, vakavaraisuus ja maksuvalmius) pankkitoiminnan tuloksellisuus tilinpäätöksen laatimisperiaatteet riskienhallinnan strategiat ja käytänteet riskit (mukaan lukien luottoriski, markkinariski, maksuvalmiusriski, operatiivinen riski, oikeudelliset ja muut riskit) liiketoimintaan, johtoon ja hyvään hallintokulttuuriin (corporate governance) liittyvä perusinformaatio. 1 Enhancing Bank Transparency, Basle Committee on Banking Supervision. Basle syyskuu 1998.
15 (130) (3) Koska suuri osa valvottavista harjoittaa pankkitoimintaa, standardin laatimisen perusteena ovat myös Baselin pankkivalvontakomitean suositukset (Core Principles Methodology 2 ). Näitä periaatteita soveltavat myös sijoituspalveluyritykset. Lokakuussa 1999 annettujen suositusten periaatteen 21 mukaan valvojan tulee vakuuttautua, että jokainen valvottava huolehtii riittävästä kirjanpidosta laatiakseen johdonmukaisten tilinpäätösperiaatteiden ja -käytänteiden mukaisesti tilinpäätöksen, joka mahdollistaa, että valvoja saa oikean ja riittävän kuvan valvottavan taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksellisuudesta valvottava julkaisee säännöllisesti tilinpäätöksensä, joka kuvaa oikein sen tilaa. (4) Periaatteen 21 perusteella valvottavan johto on vastuussa siitä, että kirjanpito on järjestetty luotettavalla tavalla ja että vuosittain julkistettavat tilinpäätökset on tilintarkastettu. (5) Periaatteen 21 perusteella valvottavan on vuosittain laadittava tilintarkastettu tilinpäätös, joka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösperiaatteisiin ja sääntöihin ja joka on tilintarkastettu kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien ja käytänteiden mukaisesti. (6) Periaatteen 21 perusteella säädetään raportointiohjeet, jotka selkeästi toteavat ne tilinpäätösmääräykset, joita käytetään myös valmisteltaessa valvojan raportteja (viranomaisraportointi). Tilinpäätösmääräykset perustuvat kansainvälisesti laajasti hyväksyttyihin, pankkitoimintasektorille tarkoitettuihin tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin. 2 Core Principles Methodology, Basel Committee on Banking Supervision. Basel lokakuu 1999.
16 (130) 4 NORMIPERUSTA (1) Valvottavien tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskeva kansallinen lainsäädäntö perustuu seuraaviin direktiiveihin ja komission suosituksiin: Neljäs neuvoston direktiivi yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 78/660/ETY (31978L0660); EYVL N:o L 222, 14.8.1978, s. 11. Seitsemäs neuvoston direktiivi konsolidoiduista tilinpäätöksistä 83/349/ETY (31983L0349); EYVL N:o L 193, 18.7.1983, s. 1. Neuvoston direktiivi pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 86/635/ETY (31986L0635); EYVL N:o L 372, 31.12.1986, s. 1. Komission asetus (EY) N:o 809/2004 (32004R0809); EYVL N:o L 149, 30.4.2004, s. 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta. Komission suositus rahoitusinstrumentteja ja muita vastaavia eriä koskevien tietojen julkistamisesta pankkien ja muiden rahalaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY mukaan vaadittavan julkistamisen täydentämiseksi, 2000/408/EY; EYVL N:o L 154, 27.6.2000, s. 36. Komission suositus ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisesta yritysten tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa 2001/453/EY; EYVL N:o L 156, 13.6.2001 s. 33. (2) Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskeva kansallinen sääntely perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) neljänteen lukuun sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) neljänteen lukuun luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annettuun valtionvarainministeriön asetukseen (1259/2000)
17 (130) rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevan lain (699/2004) neljänteen lukuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymän konsernitilinpäätöksestä annettuun valtioneuvoston asetukseen (89/2002) (3) Rahoitustarkastuksen osavuosikatsausta koskeva sääntely perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) neljänteen lukuun arvopaperimarkkinalain (495/1989) toiseen lukuun (4) Osavuosikatsausta koskeva ohjeistus pohjautuu olennaisilta osin valtiovarainministeriön asetukseen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (538/2002) ja kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeeseen tästä asetuksesta (29.10.2002). (5) Rahoitusinstrumenttien arvostamista ja suojauslaskentaa, muussa kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvostamista ja rahoitusleasingsopimuksia koskeva sitova sääntely perustuu IASB:n antamiin Euroopan komission hyväksymiin IAS 39 (EC 2086/2004, osittain hyväksytty), IAS 40 (EC 2238/2004) ja IAS 17 (EC 2238 /2004) standardeihin. Hyväksyttyyn IAS 39-standardiin sisältyvä rahoitusvarojen käypään arvoon arvostamismahdollisuus ei ole mahdollista luottolaitostoiminnasta annetun lain perusteella, ja siltä osin IAS 39 - standardin vaatimuksia ei ole otettu huomioon tässä standardissa. (6) Toimintakertomuksessa esitettävän taloudellisen informaation ohjeistus pohjautuu osin myös valtionvarainministeriön asetukseen arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (538/2002). Toimintakertomusta koskevan luvun 9 alussa on luetteloitu edellisten lisäksi ne normit, joissa käsitellään toimintakertomukseen liittyviä vaatimuksia. (7) Tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskeva Rahoitustarkastuksen määräyksenanto-oikeus perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 31 :ään. (8) Kirjanpitoa koskeva Rahoitustarkastuksen määräyksenanto-oikeus perustuu Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 21 :ään. (9) Osavuosikatsausta koskeva Rahoitustarkastuksen määräyksenanto-oikeus perustuu luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 41 :n 6 momenttiin.
18 (130) 5 YLEISET KIRJANPITOA JA TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 5.1 Kirjaamista koskevat yleiset periaatteet 5.1.1 Liiketapahtumien kirjaaminen (1) Liiketapahtumia ovat kirjanpitolain mukaisesti menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. (KPL 2 luku 1 ) (2) Liiketapahtumien kirjaamisessa valvottavia koskevat seuraavat poikkeukset. Valvottavien tulee kirjata kirjanpitolain 2 luvun 4 :n määräyksistä poiketen liiketapahtumat aika- ja asiajärjestykseen viivytyksettä päiväkohtaisesti; kirjaukset saadaan tehdä asiajärjestyksessä päiväkohtaisina yhdistelminä. (Ratalaki 21 ) ei tule soveltaa kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpidossa käytettäviä menetelmiä koskevan päätöksen (47/1998) lukua 3 korjausmerkintöjen tekemisestä. (Ratalaki 21 ) (3) Rahoitusvaroihin ja rahoitusvelkoihin kuuluva erä merkitään taseeseen, kun kirjanpitovelvollinen tekee sopimuksen erän hankkimisesta tai luovuttamisesta. (VMA 2 c ) (4) Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivälle. Valvottava saa kuitenkin kirjata viranomaisen valvoman selvitystoiminnan
19 (130) kohteena olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit selvityssääntöjen mukaiselle tavanomaiselle selvityspäivälle. (VMA 2 c ) (5) Käytettävää menetelmää (kaupantekopäivään tai selvityspäivään perustuvaa kirjaamiskäytäntöä) sovelletaan johdonmukaisesti kaikkiin sellaisten rahoitusvarojen ostoihin ja myynteihin, jotka kuuluvat samaan Luvussa 6 "Rahoitusinstrumenttien arvostaminen ja suojauslaskenta" määriteltyyn rahoitusvarojen ryhmään. (osa AG53) (6) Kaupantekopäivä on se päivä, jona yhteisö sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Kaupantekopäivään perustuva kirjaaminen tarkoittaa a) saatavan omaisuuserän ja sen maksamisesta johtuvan velan kirjaamista kaupantekopäivänä ja b) myydyn omaisuuserän kirjaamista pois taseesta, mahdollisen luovutusvoiton tai -tappion kirjaamista ja ostajalta saatavaa maksua koskevan saamisen kirjaamista kaupantekopäivänä. (osa AG55) (7) Selvityspäivä on päivä, jona omaisuuserä toimitetaan yhteisölle tai jona yhteisö toimittaa omaisuuserän toiselle osapuolelle. Selvityspäivään perustuva kirjaaminen tarkoittaa a) omaisuuserän kirjaamista sinä päivänä, jona yhteisö vastaanottaa sen ja b) omaisuuserän kirjaamista pois taseesta ja mahdollisen luovutusvoiton tai -tappion kirjaamista sinä päivänä, jona yhteisö luovuttaa sen toiselle osapuolelle. Soveltaessaan selvityspäivään perustuvaa kirjaamista yhteisö käsittelee vastaanotettavan omaisuuserän käyvän arvon mahdollista muutosta kaupantekopäivän ja selvityspäivän välisenä aikana kirjanpidossaan samalla tavalla kuin se käsittelee hankittua omaisuuserää. Toisin sanoen hankintamenoon tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävien omaisuuserien arvonmuutosta ei kirjata, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi luokitelluista eristä arvonmuutos kirjataan tulosvaikutteisesti, ja myytävissä oleviksi luokitelluista eristä se kirjataan omaan pääomaan. (AG56)
20 (130) 5.1.2 Tilinpäätöserien netottaminen Voimaan: 01.12.2005 Perustelu (8) Tuloslaskelmassa on ilmoitettava tuotto- ja kuluerät erikseen niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. (VMA 8 1 mom.) (9) Milloin kirjanpitovelvollisella on saaminen siltä, jolle hän itse on velkaa, on saaminen ja velka ilmoitettava taseessa erikseen, jollei kirjanpitovelvollisella ole lakisääteistä oikeutta kuittaamiseen ja jollei kirjanpitovelvollinen aio käyttää oikeuttaan kuittaukseen. Myös muut taseerät on ilmoitettava niitä toisistaan vähentämättä, jollei vähentäminen ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. (VMA 8 2 mom.) (10) Rahoitusvarojen ja -velkojen laillisesta kuittaamisesta säädetään mm. konkurssilaissa (120/2004) ja laissa eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista (1084/1999). Nettouttamista voi ohjata myös vakiintunut oikeuskäytäntö. 5.1.3 Valvottavan tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset Arvonalentumis- ja luottotappioiden seuranta Perustelu (11) Arvonalentumistappiot kirjataan silloin, kun on olemassa ns. objektiivinen näyttö niiden toteutumisesta. Objektiivista näyttöä ja arvonalentumistappioiden kirjaamista käsitellään tarkemmin kohdassa 6.6. "Lainat ja muut saamiset". (12) Valvottavalla tulee olla sellaiset järjestelmät, että se voi saamiskohtaisesti selvittää seuraavat asiat: saamisen maksamaton pääoma (bruttomäärä) saamisen bruttomäärän mukaan laskettu korkosaaminen saamisesta aikaisempina tilikausina tehdyt arvonalentumistappiot tilikauden aikana tehdyt arvonalentumistappiot, niiden lisäykset ja peruuttamiset tilikauden aikana toteutuneina luottotappioina poistetut saamiset saadut suoritukset toteutuneina luottotappioina poistetuista saamisista. (13) Valvottavan on merkittävä arvonalentumistappiot kirjanpitojärjestelmiin viipymättä sen jälkeen, kun objektiivinen näyttö niiden kirjaamiseen on olemassa.
21 (130) Voimaan: 01.12.2005 (14) Valvottavan on merkittävä arvonalentumistappio kirjanpitojärjestelmiin riippumatta odotettavissa olevasta vakuutuskorvauksesta. Odotettavissa oleva vakuutuskorvaus merkitään kirjanpitojärjestelmiin saamiskohtaisesti arvonalentumistappion oikaisuksi siten, että arvonalentumistappion kokonaismäärä ja siihen kohdistettu vähennys voidaan jatkuvasti erikseen selvittää. Odotettavissa oleva vakuutuskorvaus merkitään kirjanpitojärjestelmiin edellä sanotulla tavalla, kun vakuutusyhtiölle on tehty vahinkoilmoitus ja kun vakuutusyhtiö on ilmoittanut vastaanottaneensa vahinkoilmoituksen. (15) Mikäli valvottava jatkaa poistettujen saamisten perintää, tällaiset saamiset ja niiden muutokset on rekisteröitävä siten, että ne voidaan jatkuvasti selvittää. Rekisteristä on käytävä myös ilmi päätös perinnän lopettamisesta. (16) Arvonalentumistappioista samoin kuin saamisen poistamisesta toteutuneena luottotappiona on tehtävä kirjallinen päätös, joka on säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. (KPL 2 luku 10 2 mom.) Taseen ulkopuolisten erien seuranta (17) Valvottavan antamat takaukset ja muut taseen ulkopuoliset sitoumukset ja niiden muutokset on rekisteröitävä siten, että ne voidaan jatkuvasti selvittää. Tällaiset rekisterit on säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. (KPL 2 luku 10 2 mom.) (18) Suojaustarkoituksessa tehdyt sopimukset on rekisteröitävä siten, että suojaustarkoitus sekä se, mitä eriä niillä on tarkoitus suojata, voidaan jatkuvasti selvittää. Tällaiset rekisterit on säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. (KPL 2 luku 10 2 mom.) 5.1.4 Luovutukset takaisinostosopimuksin (19) Kun arvopaperit luovutetaan sellaisin ehdoin, että vastaanottaja on velvollinen palauttamaan ja luovuttaja samanaikaisesti velvollinen vastaanottamaan arvopaperit sovittuun hintaan tiettynä tai luovuttajan määräämänä ajankohtana, merkitään luovutus rahoitustapahtumana sekä luovuttajan että vastaanottajan kirjanpitoon. (Aito takaisinostosopimus.) (20) Kun arvopaperit luovutetaan sellaisin ehdoin, että vastaanottajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta palauttaa arvopaperit tai muut hyödykkeet luovuttajalle etukäteen sovittuun hintaan, merkitään luovutus luovuttajan
22 (130) kirjanpitoon myyntinä ja vastaanottajan kirjanpitoon ostona. (Epäaito takaisinostosopimus.) (21) Jos on selvää, että epäaidon takaisinostosopimuksen tehnyt vastaanottaja palauttaa vastaanottamansa arvopaperit ja muut hyödykkeet luovuttajalle, käsitellään sopimusta kirjanpidossa aidon takaisinostosopimuksen tavoin liiketoimen sisältöpainotteisuuden periaatetta noudattaen. (KPL 3 luku 3 ) 5.1.5 Arvopapereiden lainaus (22) Arvopapereiden lainausta ei merkitä liiketapahtumaksi lainanantajan ja lainansaajan kirjanpitoon. (23) Mikäli lainansaaja on luovuttanut arvopaperit laina-aikana edelleen, saatu luovutushinta merkitään lainansaajan taseeseen varoina ja vastaavansuuruisena velkana lainanantajalle. (24) Mikäli lainansaaja hankkii laina-aikana lainasopimuksen kohteena olevia arvopapereita, jotka lainansaajan on tarkoitus palauttaa lainanantajalle, arvopapereiden hankintamenoa ei merkitä lainansaajan varoiksi taseeseen, vaan se kirjataan lainanantajalle olevan velan lyhennykseksi. Arvopaperin hankintamenon ja velan kirjanpitoarvon erotus merkitään sen kauden tuotoksi tai kuluksi, jolloin palautettavaksi tarkoitetut arvopaperit on hankittu. (25) Lainanantajan ja lainansaajan on pidettävä lainaksi annetuista ja saaduista arvopapereista erillistä rekisteriä, josta käy ilmi lainauksen kohde, lainansaaja tai lainanantaja ja lainaussopimuksen päättymispäivä. Lainansaajan pitämästä rekisteristä tulee lisäksi käydä ilmi lainaksi saatujen arvopapereiden mahdollisen edelleenluovutuksen päivämäärä ja myyntihinta samoin kuin tällaisten arvopapereiden takaisinoston päivämäärä ja ostohinta. 5.1.6 Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta Perustelu (26) Mikäli yhteisön sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin on lakannut, rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta. Mikäli yhteisö on siirtänyt rahoitusvaroja toiselle osapuolelle siten, mutta sille on edelleen jäänyt olennainen osa rahoitusvaroihin liittyvistä riskeistä ja eduista, yhteisön on pidettävä koko toiselle osapuolelle siirtämäänsä omaisuuserä edelleen taseessaan. (27) Edellä mainitun pääperiaatteen tarkempi sisältö on esitetty standardin IAS 39 kappaleissa 15-37, jotka käsittelevät rahoitusvarojen kirjaamista pois taseesta.
23 (130) 5.2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset ja aikaisempien tilikausien virheet Voimaan: 01.12.2005 Suositus Annettu: 30.11.2004 Voimaan: 01.12.2005 Voimaan: 01.12.2005 Suositus Voimaan: 01.12.2005 Suositus Voimaan: 01.12.2005 (28) Valvottavan tulee noudattaa laatimisperiaatteiden ja -menetelmien soveltamisessa johdonmukaisuutta tilikaudesta toiseen. (KPL 3 luku 3 1 mom.) (29) Valvottavan tulee muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jos laki, siihen annettu asetus tai Rahoitustarkastuksen määräys vaatii muutosta. (30) Valvottava saa muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, jos tilinpäätös muutoksen ansiosta antaa luotettavaa ja entistä merkityksellisempää informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien ja olosuhteiden vaikutuksista yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. (31) Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset sekä aikaisempia tilikausia koskevien olennaisten virheiden oikaisut tulee tehdä oikaisemalla yksinomaan omaa pääomaa (edellisten tilikausien voitto/tappio). (KILAn lausunto 1750/2005). (32) Laatimisperiaatteiden muutoksesta johtuvalla oikaisulla tulisi oikaista tilinpäätöksessä esitettävän vertailuvuoden aloittavaa omaa pääomaa. Tällöin myös edellisen tilikauden vertailutiedot olisi oikaistava. (33) Mikäli olennainen virhe on syntynyt vertailuvuotta aikaisemmin, siitä johtuvalla oikaisulla tulisi oikaista vertailuvuoden aloittavan taseen omaa pääomaa. Tällöin myös edellisen tilikauden vertailutiedot olisi oikaistava. (34) Valvottavan on annettava laatimisperiaatteiden muutoksesta ja aikaisempia tilikausia koskevasta virheestä tietoja tilinpäätöksen liitteissä. Tällaisia ovat mm. tiedot tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksesta tai aikaisempia tilikausia koskevan virheen luonteesta ja rahamäärästä kuvaus siirtymäsäännöistä. Näitä tietoja ei tarvitse toistaa myöhempien kausien tilinpäätöksessä. (35) Liitetiedoissa omassa pääomassa tapahtuvista muutoksista on selkeästi eriteltävä laadintaperiaatteissa tapahtuneet muutokset, esim. seuraavasti:
24 (130) Oma pääoma:. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypään arvoon siirtymisestä johtuva käyvän arvon rahaston muutos. Kertyneet voittovarat tilikauden alussa aikaisemmin esitetyn tilinpäätöksen mukaisesti xxxx Tilikauden alussa omiin pääomiin kirjatut tilinpäätösperiaatteiden muutoksista johtuvat oikaisut: - muiden kuin omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon +xx - muiden laadintaperiaatteiden muutos +xx Tilikauden voitto Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa xxx xxxx 5.2.1 Siirtyminen rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostamiseen 1.1.2005 Perustelu Voimaan: 01.12.2005 Voimaan: 01.12.2005 (36) Luottolaitoslain muutoksen johdosta myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettava käypään arvoon 1.1.2005 lähtien. IFRS-säännökset eivät vaadi yhteisöjä oikaisemaan rahoitusinstrumentteja koskevia vertailutietoja, kun ne siirtyivät soveltamaan IFRS-säännöksiä 1.1.2005. Samoin myöskään luottolaitostoiminnasta annetun lain perusteella uusia arvostussäännöksiä soveltamaan siirtyvien valvottavien ei tarvitse esittää vertailutietoja rahoitusinstrumenttien arvostusperiaatteiden muutoksesta. (37) Luottolaitostoiminnasta annetun lain muutoksen (1305/2004) johdosta rahoitusinstrumenttien arvostuksesta johtuvat erot esitetään omassa pääomassa 1.1.2005. Sekä rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoa että omassa pääomassa olevan käyvän arvon rahastoa oikaistaan myytävissä olevien rahoitusvarojen ryhmään kuuluvan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotuksella. Kun ilmoitetaan asetuksen (VMA 1259/2000) mukaisesti liitetietona oman pääoman käyvän arvon rahaston muutoksista tilikauden aikana, on erikseen ilmoitettava käypään arvoon siirtymisen vaikutus. 5.2.2 Siirtyminen sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamiseen 1.1.2005 Perustelu Voimaan: 01.12.2005 (38) Mikäli valvottava siirtyy arvostamaan sijoituskiinteistönsä käypään arvoon, se on luonteeltaan vapaaehtoinen laatimisperiaatteen muutos. Tällöin valvottavan ensisijaisena tavoitteena on tuottaa vähintään yhtä luotettavaa mutta merkityksellisempää informaatiota kuin aikaisemmin tilinpäätöksissään.
25 (130) Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon siirtymistä käsitellään kohdassa 7.2.1 "Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet". Sen mukaan omaan pääomaan merkitään aikaisemmilta tilikausilta johtuneet käyvän arvon muutokset sillä tilikaudella, jolloin kirjanpitovelvollinen siirtyy soveltamaan luottolaitoslain 37 :ssä tarkoitettua käypään arvoon arvostamista. Voimaan: 01.12.2005 (39) Mikäli valvottava siirtyy sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamiseen 1.1.2005, edellisen tilikauden päättävän taseen vertailutietoja ei tarvitse oikaista. Annettaessa asetuksen (VMA 1259/2000) mukaista liitetietoa oman pääoman voittovaroissa tapahtuneista muutoksista tilikauden aikana, on erikseen ilmoitettava käypään arvoon siirtymisen vaikutus. 5.3 Käypä arvo arvostuksen perusteena Perustelu (40) Valvottavan tulee arvostaa tietyt rahoitusvarojen luokat käypään arvoon. Lisäksi valvottava voi arvostaa käypään arvoon muussa kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden (sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet) käypään arvoon. (41) Rahoitusinstrumenttien arvostaminen käypään arvoon on sopimuskohtaista. Mikäli rahoitusinstrumentin käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää kohdan 5.3.1 perusteella, instrumentti arvostetaan hankintamenoon. (42) Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon on kiinteistökohtaista. Mikäli poikkeuksellisissa tapauksissa on jo sijoituskiinteistöä hankittaessa olemassa selvää näyttöä siitä, että käypää arvoa ei voida jatkuvasti määrittää luotettavasti, tällainen kiinteistö tulee arvostaa hankintamenoon. 5.3.1 Käypään arvoon arvostamisen tekniikat Rahoitusinstrumentit Perustelu (43) Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään käyttäen yhtä seuraavista prioriteettijärjestyksessä esitetyistä arvostustavoista (VMA 2 e ): käypä arvo, joka on saatu vaikeuksitta määriteltävissä olevilta luotettavilta markkinoilta 3 3 Lähtökohtaisesti asetuksen termi " vaikeuksitta määriteltävissä olevat luotettavat markkinat" vastaa tässä IAS 39 standardin mukaista termiä toimivat markkinat.
26 (130) arvo, joka on johdettavissa rahoitusinstrumentin osien tai vastaavanlaisten rahoitusinstrumenttien markkina-arvosta arvo, joka on laskettavissa yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien perusteella hankintameno, jos käypää arvoa ei voida luotettavasti määritellä edellä lueteltujen kohtien mukaisesti. Perustelu Voimaan: 01.12.2005 (44) Käypä arvo määritetään rahoitusinstrumentin markkina-arvon perusteella silloin, kun rahoitusinstrumentille on vaikeuksitta määriteltävissä olevat luotettavat markkinat. (VMA 2 e ) (45) Transaktiomenojen sisällyttäminen rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon riippuu instrumentin luokittelusta. Luokittelua käsitellään luvun 6 "Rahoitusinstrumenttien arvostaminen ja suojauslaskenta" alakohdassa 6.1.1. (46) Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi toimivilla markkinoilla, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, meklarilta, toimialaryhmästä, hintainformaatiota antavalta toimijalta tai sääntelyviranomaiselta ja tällaiset hinnat kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. (osa AG71) (47) Toimivilla markkinoilla noteeratun rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on päästä sellaiseen hintaan, johon tällaista instrumenttia koskeva liiketoimi tilinpäätöspäivänä toteutuisi (siis ilman että instrumenttia muokataan tai että se sisällytetään erilaiseen instrumenttikombinaatioon) edullisimmilla toimivilla markkinoilla, joille yhteisöllä on välitön pääsy. Yhteisö oikaisee kuitenkin edullisimmilla markkinoilla toteutuvaa hintaa siten, että se kuvastaa vastapuolten luottoriskien eroja kyseisillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien instrumenttien ja arvostettavina olevien instrumenttien välillä. Parhaiten käypää arvoa osoittaa toimivien markkinoiden julkisten hintanoteerausten olemassaolo, ja kun tällaisia noteerauksia on, niitä käytetään rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluvan erän arvostamiseen. (osa AG71) (48) Hallussa olevan omaisuuserän tai liikkeeseen laskettavan velan asianmukainen markkinahinta on yleensä tarkasteluhetken ostokurssi, ja hankittavan omaisuuserän tai otetun velan asianmukainen markkinahinta on myyntikurssi. Kun yhteisöllä on varoja ja velkoja, joihin liittyvät markkinariskit kumoavat toisensa, se voi käyttää markkinoiden perusteella määräytyvää keskikurssia määrittäessään toisensa kumoavien riskipositioiden käypiä arvoja ja käyttää avoimeen nettopositioon osto- tai myyntikurssia sen mukaan, kummasta positiosta on kysymys. Kun tarkasteluhetken osto- ja myyntikursseja ei ole saatavissa, viimeisimmässä kaupassa toteutunut hinta antaa näyttöä tarkasteluhetken käyvästä arvosta, kunhan taloudellisissa
27 (130) olosuhteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia liiketoimen toteuttamisajankohdan jälkeen. (osa AG72) Suositus (49) Jos olosuhteet ovat muuttuneet liiketoimen toteuttamisajankohdan jälkeen (esimerkiksi riskitön korko on muuttunut yrityksen liikkeeseen laskeman joukkovelkakirjalainan viimeisimmän hintanoteerauksen jälkeen), olosuhteiden muutos otetaan huomioon käyvässä arvossa vastaavanlaisten rahoitusinstrumenttien tarkasteluhetken hintojen tai korkojen mukaisesti sen mukaan, millaisesta instrumentista on kysymys. Vastaavasti jos yhteisö pystyy osoittamaan, että viimeisimmässä liiketoimessa toteutunut hinta ei ole käypä arvo (esimerkiksi siksi, että se kuvastaa määrää, jonka yhteisö saisi tai maksaisi pakkotilanteessa toteutuvassa kaupassa, pakkoselvitystilassa tai panttihuutokaupassa) kyseistä hintaa oikaistaan. (osa AG72) (50) Jos voidaan osoittaa, että rahoitusinstrumentin käypä arvo ei ole saatavissa toimivilta markkinoilta luotettavasti, voidaan arvostamisessa käyttää esimerkiksi osto- ja myyntinoteerausten keskiarvoon perustuvaa tuottokäyrää tai viimeistä kaupantekokurssia. Rahoitusinstrumentin käyvän arvon luotettavuutta heikentää mm. se, että instrumentilla käydään kauppaa vain vähän ja erittäin epäsäännöllisesti edullisimmilla markkinoilla, joihin valvottavalla on pääsy. (51) Rahoitusinstrumenttien muodostaman salkun käypä arvo on instrumentin yksikköjen lukumäärän ja sen noteeratun markkinahinnan tulo. (osa AG72) (52) Kun rahoitusinstrumentin käypää arvoa ei voida määrittää toimivilta markkinoilta saatavissa olevan markkina-arvon perusteella, mutta markkinoilta on kuitenkin saatavissa käyvän arvon määrittämistä varten informaatiota, määritetään käypä arvo: rahoitusinstrumenttien osien perusteella johdettuun markkina-arvoon tai samanlaisten rahoitusinstrumentin markkina-arvosta johdettuun arvoon, edellyttäen, että niiden markkina-arvo voidaan määritellä luotettavasti. (VMA 2 e ) Suositus (53) Jos rahoitusinstrumentille kokonaisuutena ei ole olemassa julkista hintanoteerausta toimivilla markkinoilla, mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat, käypä arvo määritetään näiden osatekijöiden asianmukaisten markkinahintojen perusteella. (osa AG72) (54) Kun toimivilta markkinoilta on löydettävissä tuotto- ja riskiominaisuuksiltaan lähes samanlainen rahoitusinstrumentti, arvostetaan kohteena oleva rahoitusinstrumentti samaan arvoon, minkä jälkeen sitä
28 (130) oikaistaan rahoitusinstrumenttien välisten tuotto- ja riskiominaisuuksien erolla. (55) Jos rahoitusinstrumenttia ei voida arvostaa käypään arvoon edellä olevien kappaleiden 41-52 mukaisesti, on käyvän arvon määrittämisessä käytettävä yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja ja -menetelmiä. Näin määritettävän käyvän arvon tulee olla luotettava. (VMA 2 e ) (56) Arvostusmenetelmien käyttämisen tavoitteena on määrittää, mihin hintaan liiketoimi olisi arvonmäärittämispäivänä toteutunut toisistaan riippumattomien osapuolten välisessä vaihdossa, joka perustuu tavanomaisiin liiketaloudellisiin näkökohtiin. Käyvän arvon arviointi pohjautuu sellaisen arvostusmenetelmän tuottamiin tuloksiin, jossa käytetään mahdollisimman paljon markkinoilta saatavia syöttötietoja 4 ja luotetaan mahdollisimman vähän yhteisökohtaisiin syöttötietoihin. Arvostusmenetelmän voidaan odottaa tuottavan realistisen arvion käyvästä arvosta, jos se kuvastaa kohtuullisen hyvin sitä, miten instrumentti voitaisiin odottaa hinnoiteltavan markkinoilla arvostusmenetelmän syöttötiedot kuvastavat kohtuullisen hyvin markkinoiden odotuksia ja rahoitusinstrumentille luontaisten riskituotto tekijöiden arvoja. (AG75) (57) Arvostusmenetelmä kattaa kaikki tekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan, on yhdenmukainen rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa käytettävien hyväksyttyjen taloudellisten metodiikkojen kanssa, ottaa kaiken markkinoilta saatavan informaation huomioon koskien markkinaolosuhteita ja muita tekijöitä, jotka todennäköisimmin vaikuttavat arvostettavan rahoitusinstrumentin käypään arvoon. Arvostusmenetelmiä ovat esimerkiksi asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden osapuolten välisten viimeaikaisten markkinatransaktioiden käyttäminen mikäli tällaisia on käytettävissä, nojautuminen toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tarkasteluhetken käypään arvoon, rahavirtojen diskonttaaminen sekä optiohinnoittelumallit. Valvottava tarkistaa arvostusmenetelmän toimivuuden määräajoin ja testaa sen luotettavuuden joko käyttämällä hintoja, jotka ovat toteutuneet missä tahansa saman instrumentin (siis ilman muokkaamista tai sisällyttämistä uudenlaiseen instrumenttikombinaatioon) viimeaikaisessa todettavissa olevassa markkinatransaktiossa tai minkä tahansa käytettävissä olevan todettavissa olevan markkinatiedon pohjalta. (osa AG74 ja osa AG76) 4 Syöttötiedot ovat erilaisia laskennallisessa arvonmäärityksessä tarvittavia tekijöitä, esim. korkotaso, jotta käypä arvo voitaisiin laskentatekniikoiden avulla määrittää.
29 (130) (58) Tietyn rahoitusinstrumentin käyvän arvon arvioimiseen käytettävä asianmukainen menetelmä ottaisi huomioon todettavissa olevat markkinatiedot sellaisista markkinaolosuhteista ja muista tekijöistä, jotka todennäköisesti vaikuttavat instrumentin käypään arvoon. Rahoitusinstrumentin käypä arvo perustuu yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä (ja mahdollisesti muihin tekijöihin): rahan aika-arvo (toisin sanoen pohjakorko tai riskitön korko) luottoriski valuuttakurssit hyödykkeiden hinnat osakkeiden hinnat volatiliteetti (toisin sanoen rahoitusinstrumentin hinnan tai muun tekijän tulevien muutosten suuruus) riski ennen eräpäivää tapahtuvasta maksusta tai takaisinostosta rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän hoitopalvelumenot, esimerkiksi palkkiot. Riskittömät korot voidaan yleensä johtaa valtion joukkolainojen havaituista hinnoista, ja usein ne julkaistaan talousalan julkaisuissa. Tyypillisesti nämä korot vaihtelevat ennakoitujen rahavirtojen odotettavissa olevien toteutumispäivien mukaisesti eri aikahorisonttien korkojen tuottokäyrää mukaillen. Nykyarvoon perustuvia menetelmiä voidaan käyttää sellaisten oman pääoman ehtoisten instrumenttien tarkasteluhetken markkinahintojen arvioimiseen, joille ei ole olemassa todettavissa olevia hintoja. Aktiivisen kaupankäynnin kohteena olevien erien volatiliteetti pystytään tavallisesti arvioimaan toteutuneiden markkinatietojen perusteella tai käyttämällä volatiliteetteja, jotka ilmentyvät tarkasteluhetken markkinahinnoissa. (osa AG82) Sijoituskiinteistöt (muussa kuin omassa käytössä oleva kiinteistöomaisuus) Perustelu (59) Valvottava voi arvostaa muun kuin omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden joko hankintamenoon (hankintamenomalli) tai käypään arvoon (käyvän arvon malli). Jos käyvän arvon malli valitaan, tulee sitä soveltaa kaikkiin sijoituskiinteistöihin (muussa kuin omassa käytössä olevaan kiinteistöomaisuuteen). (LLL 37 ) (60) Sijoituskiinteistön käypänä arvona pidetään ensisijaisesti markkinaarvoa. Jos markkina-arvoa ei ole saatavilla, sijoituskiinteistön käypä arvo voidaan määrittää siitä kertyvien ennakoitujen nettorahavirtojen nykyarvon perusteella.
30 (130) (61) Käypänä arvona pidetään markkina-arvoa, jos se vastaa tilinpäätöspäivän todellista markkinatilannetta ja olosuhteita. (VMA 2 f) (62) Käypää arvoa määritettäessä jätetään nimenomaisesti ottamatta huomioon sellainen hinta-arvio, jota parantavat tai huonontavat erityiset ehdot tai olosuhteet, kuten epätavalliset rahoitus-, myynti- tai takaisinvuokrausjärjestelyt tai jonkun myynnin kanssa tekemisissä olevan osapuolen antamat erityisluonteiset vastikkeet ja hyvitykset. (osa IAS 40.36) (63) Yhteisö määrittää käyvän arvon vähentämättä mahdollisia transaktiomenoja, joita sille syntyisi myynnin tai muun luovutuksen yhteydessä. (IAS 40.37) (64) Käypää arvoa osoittavat parhaiten hinnat, joita tarkasteluhetkellä maksetaan toimivilla markkinoilla kiinteistöistä, jotka ovat samankaltaisia ja vastaavat sijaintipaikaltaan ja kunnoltaan tarkasteltavana olevaa kiinteistöä ja joita koskevat vastaavanlaiset vuokra- tai muut sopimukset. Yhteisö selvittää huolellisesti, poikkeaako kyseessä oleva kiinteistö niistä luonteeltaan, sijainniltaan, kunnoltaan tai sitä koskevien vuokra- tai muiden sopimusten suhteen. (IAS 40.45) (65) Käypä arvo on sidottu tiettyyn ajankohtaan. Koska markkinat ja markkinaolosuhteet saattavat muuttua, käypänä arvona esitetty arvo saattaa olla toiselta ajankohdalta arvioituna väärä tai epätarkoituksenmukainen. Käyvän arvon määritelmässä oletetaan myös, että vaihto tapahtuu samanaikaisesti ja myyntisopimus toimeenpannaan ilman hinnanmuutoksia, joita voisi tapahtua asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden toisistaan riippumattomien osapuolten välisessä kaupassa, jos itse vaihtotapahtuma ja sen toteuttaminen eivät tapahdu samanaikaisesti. (IAS 40.39) (66) Sijoituskiinteistön käypää arvoa määrittäessään yhteisö ei ota kahteen kertaan huomioon sellaisia varoja ja velkoja, jotka merkitään erillisiksi omaisuuseriksi tai veloiksi taseeseen. Esimerkiksi: laitteistot, kuten esimerkiksi hissit tai ilmastointilaitteet, ovat usein kiinteä osa rakennusta ja sisällytetään yleensä sijoituskiinteistön käypään arvoon eikä niitä kirjata erikseen aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi jos toimisto on annettu vuokralle kalustettuna, kaluston käypä arvo sisältyy yleensä toimiston käypään arvoon, koska vuokratuotot liittyvät kalustettuun toimistoon; kun kalusto sisältyy sijoituskiinteistön käypään arvoon, yhteisö ei kirjaa kyseistä kalustoa erilliseksi omaisuuseräksi. sijoituskiinteistön käypä arvo ei sisällä etukäteen maksettua tai vielä saamatta olevaa vuokratuloa, joka perustuu muuhun kuin
31 (130) rahoitusleasingsopimukseen, koska yhteisö kirjaa sitä koskevan saamisen tai velan erikseen. vuokralle otetun sijoituskiinteistön käypä arvo kuvastaa odotettuja rahavirtoja (mukaan lukien vuokrat, jotka odotetaan maksettavan). Jos siis kiinteistöstä saadusta arviosta on vähennetty kaikki odotettavissa olevat maksusuoritukset, on mahdollinen leasingvelka lisättävä, jotta päästäisiin kirjanpidossa käytettävään sijoituskiinteistön käypään arvoon. (IAS 40.50) (67) Jos tarkasteluhetkellä ei ole olemassa edellä kuvattuja toimivilla markkinoilla määräytyviä hintoja, yhteisö ottaa huomioon eri lähteistä saatavaa informaatiota, esimerkiksi: luonteeltaan, kunnoltaan tai sijainniltaan poikkeavien (tai erilaisten vuokra- tai muiden sopimusten kohteena olevien) kiinteistöjen tarkasteluhetken hinnat toimivilla markkinoilla kyseisten erojen vaikutuksilla oikaistuina; vastaavanlaisten kiinteistöjen viime aikoina toteutuneet hinnat vähemmän toimivilla markkinoilla oikaistuina sellaisten taloudellisen tilanteen muutosten vaikutuksella, jotka ovat tapahtuneet kyseisillä hinnoilla tehtyjen kauppojen toteuttamispäivän jälkeen. (IAS 40.46 a ja b) (68) Joskus edellä luetellut tietolähteet saattavat tuottaa erilaisia tuloksia sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta. Yhteisö harkitsee näiden erojen syitä päästäkseen luotettavimpaan käypää arvoa koskevaan arvioon käypää arvoa koskevien järkevien arvioiden vaihteluvälillä. (IAS 40.47) (69) Kun käypää arvoa ei voida määrittää markkina-arvon perusteella, saadaan käypänä arvona pitää kiinteistöstä kertyvien ennakoitujen nettorahavirtojen nykyarvoa, jos ne voidaan arvioida luotettavasti. (VMA 2 f) (70) Vastaisia rahavirtoja koskeviin luotettaviin arvioihin perustuvat ennakoidut diskontatut rahavirrat, joiden tukena on voimassaoleva vuokratai muu sopimus ja (milloin mahdollista) ulkoinen näyttö kuten esimerkiksi tarkasteluhetkellä vallitsevat markkinavuokrat samankaltaisista, sijainniltaan ja kunnoltaan vastaavista kiinteistöistä. (osa IAS 40.46 c) (71) Diskonttauskorkoina käytetään korkoja, jotka kuvastavat markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia arvioita rahavirtojen määrään ja ajankohtaan liittyvästä epävarmuudesta. (osa IAS 40.46 c) (72) Joskus edellä käytetyt luotettavat rahavirtojen arvioinnit ja diskonttauskorot saattavat tuottaa erilaisia tuloksia sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta. Yhteisö harkitsee näiden erojen syitä päästäkseen luotettavimpaan käypää arvoa koskevaan arvioon käypää arvoa koskevien järkevien arvioiden vaihteluvälillä. (IAS 40.47)