ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.5.2014 Dnro 422/5716/2014 kalastusalue oli hakenut 1.1.2014 lähtien toistaiseksi voimassa olevaa kalastuslain 37 :n 1 momentin 2 kohdan mukaista lupaa pyydystää kalastusasetuksen 17 :n 2 momentilla rauhoitettua saimaannieriää Vuoksen vesistöön kuuluvalla Pihlajavedellä. Hakemuksen mukaan kalastusalueella useat vesialueen omistajat ovat säännöllisesti istuttaneet saimaannieriää kalastusta varten. Poikkeuslupa mahdollistaa näiden istutusten hyödyntämisen sekä turvaa kalastusta varten tehtävien istutusten jatkumisen myös tulevaisuudessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia erityisiä syitä, joiden nojalla poikkeuslupa voitaisiin myöntää. Hakemuksessa ei ole esitetty perusteita sille, että istutuksilla on saatu aikaan kalastusta kestävä nieriäkanta Pihlajavedelle. Osoite Puhelin Faksi Sähköposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi 70101 KUOPIO
2 (5) VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Lausunto ja vastine HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös on kumottava ja poikkeuslupa myönnettävä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on velvoitettava maksamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Saimaannieriän toimenpideohjelman (2006) mukaan Pihlajavesi kuuluu alueeseen, jossa ensisijaisena tavoitteena on saada aikaan kalastusta kestävä saimaannieriäkanta. Pihlajavedellä ei myöskään ole todettu saimaannieriän luontaista lisääntymistä eikä siellä ole ollut tunnettuja lisääntymisalueita. Edellytykset saimaannieriän luontaiselle lisääntymiselle Saimaalla ovat lähinnä Puumalansalmen eteläpuolisilla alueilla, joissa rauhoitukselle on selkeät perusteet. Pihlajavesi on toimenpideohjelmassa katsottu alueeksi, jossa tavoitteena on istutuksilla ylläpitää kalastusta kestävä saimaannieriäkanta. Lupa pyydystää saimaannieriää Pihlajavedellä ei siis ole ristiriidassa saimaannieriän suojelun kanssa eikä tavoitteelle elvyttää Vuoksen vesistön saimaannieriäkantoja sen tunnetuilla luontaisilla lisääntymisalueilla. Kalataloushallinnon istutusrekisterin mukaan Pihlajaveteen on istutettu 2000-luvulla keskimäärin 4 000 kappaletta 1-3 -vuotiasta saimaannieriää vuosittain. Tämä istutusten säännöllisyys ja johdonmukaisuus, jonka toteuttajina ovat olleet pääasiassa samat vesialueen omistajat, kertoo jo siitä, että istutuksilla on saatu aikaan kalastusta kestävä kanta muutamille Pihlajaveden syvännealueille. Vesialueen omistajat eivät kalastuslupatuloilla ja muilla yksityisillä varoilla olisi tehneet näitä istutuksia, jos istutukset eivät olisi tuottaneet myös saalista. Poikkeuslupa on tarpeen näiden istutusten hyödyntämiseksi ja se turvaisi kalastusta varten tehtävien istutusten jatkumisen ja monipuoliset lohikalasaaliit Pihlajavedellä. Mikäli poikkeuslupaa ei myönnetä, aiheuttaa se vesialueen omistajille merkittävän taloudellisen menetyksen, sillä koko nieriä- istutusten tuotto jäisi hyödyntämättä. Mainittu toimenpideohjelma on sellainen suunnitelma, joka antaa vahvat perusteet poikkeusluvan myöntämiselle samoin kuin se, että Pihlajavedellä ei ole todettu saimaannieriän luontaista lisääntymistä valtion 1990-luvulla toteuttamista elvytysyrityksistä huolimatta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut lausunnon. Valittajalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Hallinto-oikeus hylkää valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.
3 (5) Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Kalastuslain 37 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on erityisestä syystä oikeus tiettyä vesistöaluetta tai sen osaa varten määräajaksi tai toistaiseksi antaa asettamillaan ehdoilla lupa tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa taikka niiden nojalla annetulla päätöksellä rauhoitetun kalan pyydystämiseen sen rauhoitusaikana. 1.1.2014 voimaan tulleen kalastusasetuksen 17 :n 2 kohdan mukaan nieriä on Vuoksen vesistöalueella rauhoitettu ja sen pyynti kielletty tammikuun 1 päivän alusta joulukuun 31 päivän loppuun. Mainittua asetusta koskevan maa- ja metsätalousministeriön perustelumuistion 12.11.2013 mukaan asetuksen tavoitteena on tehostaa saimaannieriän suojelua sekä edistää kestävän kalastuksen toteutumista. Lajin rauhoitus Vuoksen vesistöalueella on katsottu välttämättömäksi toimenpiteeksi, sillä viimeisen 10-20 vuoden aikana toteutetut toimenpiteet saimaannieriän elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi elinvoimaisena kantana alkuperäisessä elinympäristössään eivät ole olleet riittäviä. Asetuksella ohjattaisiin kalastusta saimaannieriän esiintymisvesistöissä sellaiseksi, että nieriään kohdistuva kalastuskuolevuus saataisiin minimoiduksi ja kantojen elpymiskehitys käynnistymään. Mainitun perustelumuistion mukaan saimaannieriän (Vuoksen vesistöalueella esiintyvä nieriä) kannat ovat taantuneet siinä määrin, että laji on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi ja nykyisin sitä esiintyy varmuudella luonnonvaraisena enää Etelä-Karjalan Kuolimossa. Saimaannieriän Kuolimon kannan elvyttämiseksi ja luonnossa lisääntyvän, kalastusta kestävän saimaannieriäkannan palauttamiseksi myös muille sille soveltuville alueille Vuoksen vesistöalueella on laadittu toimenpideohjelma vuonna 2006 (Saimaannieriän toimnenpideohjelma, Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 80/2006). Toimenpideohjelman mukaisista toimista, kuten kalastuksen tehostetusta sääntelystä, viljely- ja istutustoiminnasta sekä lisääntymisalueiden kunnostuksista huolimatta saimaannieriäkannan tila ei sen eri esiintymisalueilla ole elpynyt. Saimaannieriän uhkana on edelleenkin kannan tilaan nähden liian suuri kalastuskuolevuus. Myös karujen saimaannieriävesien ympäristö- ja kalastomuutokset ovat saattaneet osaltaan vaikuttaa saimaannieriäkannan edelleen jatkuvaan taantumiseen. Saatu selvitys Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen johdosta antamasta lausunnosta sekä asiakirjoissa olevasta istutusrekisteristä käy ilmi, että Vuoksen vesistöön kuuluvaan Pihlajaveteen, jonka pinta-ala on noin 712 km 2, on istutettu 2000-luvulla yhteensä 56 000 kappaletta 1-3 -vuotiasta saimaannieriää. Mukana luvussa ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosina 2002-2006 tekemät istutukset yhteensä 36 000 kappaletta. Osakaskunnat ovat istuttaneet vuosina 2000-2013 Pihlajaveteen noin 20 000 saimaannieriää.
4 (5) kalastusalue on perustellut hakemustaan ja valitustaan lähinnä sillä, että vesialueen omistajille aiheutuisi taloudellista tappiota, mikäli heille ei myönnettäisi lupaa pyydystää saimaannieriää, jota he ovat Pihlajaveteen istuttaneet. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Kalastusasetuksen 17 :n 2 kohdan mukaisen rauhoitussäännöksen tarkoituksena on turvata luonnonvaraisena esiintyvän saimaannieriäkannan säilyminen sekä edistää kestävän kalastuksen toteutumista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on kuitenkin kalastuslain 37 :n 1 momentin nojalla erityisestä syystä oikeus antaa lupa saimaannieriän pyydystämiseen sen rauhoitusaikana. Koska kysymys on laissa säädetystä poikkeuksesta, on sanottua lainkohtaa tulkittava suppeasti. Luvanhakijan on kyettävä osoittamaan sanotussa lainkohdassa tarkoitetun erityisen syyn olemassaolo. Jos vesistössä, jolle poikkeuslupaa haetaan, esiintyy saimaannieriän luonnonkantaa, hakijan on kyettävä myös osoittamaan, ettei lajin istutus- ja kalastustoiminta vaaranna luonnonkantaa ja sen elvyttämistavoitetta kyseisessä vesistössä. kalastusalue ei ole hakemuksessaan tai valituksessaan esittänyt sellaista kalastuslain 37 :n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä, jonka nojalla poikkeuslupa saimaannieriän pyydystämiseen sen rauhoitusaikana voitaisiin myöntää. Kalojen yleistä kalanhoidollista istuttamista ja pyytämistä ei voida pitää sanotussa lainkohdassa tarkoitettuna erityisenä syynä. Ottaen huomioon Pihlajaveden pinta-alan suuruus, hakemuksessa tai valituksessa ei ole myöskään esitetty riittäviä perusteita sille, että istutuksilla olisi saatu aikaan kalastusta kestävä saimaannieriäkanta kyseiselle vesistöalueelle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevin perustein laillisen harkintavaltansa puitteissa voinut hylätä hakemuksen. Oikeudenkäyntikulut Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. Myöskään asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Hallintolainkäyttölaki 74 1 ja 2 mom. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LO 00.33 V).
5 (5) Päätöksen ovat tehneet hallinto-oikeuden jäsenet Veijo Tarukannel, Toni Sarivirta ja Kirmo Saastamoinen. Esittelijäjäsen Kirmo Saastamoinen Jakelu Päätös, saantitodistuksin Oikeudenkäyntimaksu Jäljennös 97 euroa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus