2 2008 SUOMEN VAPAAKIRKON LAPIN LÄHETYS

2 2008 SUOMEN VAPAAKIRKON LAPIN LÄHETYS Kuva: Pekka Tolonen 1

GALLUP Mikä on elämässä tärkeintä? Riitta Tolonen Kesäkuun ensimmäisellä viikolla lämmin auringonpaiste houkutteli ihmiset ulos, puistoihin, katukahviloihin ja jäätelökioskille. Kolean toukokuun jälkeen nautittiin oikeasta kesästä. Teimme pienen haastattelukierroksen Rovaniemen keskustassa torstaiaamuna. Kysyimme, mitä haastateltavilla tuli mieleen sanoista 1. Tärkeintä elämässä 2. Tulevaisuus 3. Jeesus Jouni, 57 1. Terveys koska se on mennyt. Nyt sitä ei ole, niin tietää hyvin. 2. Eipä tässä enää tulevaisuutta ole. Vasen puoli on halvaantunut. 3. Ei se oikeestaan sano mulle mitään. Uskontoa se kai on. Jaana, 38 1. Perhe. 2. Ilo, usko, lapset. On vahva tulevaisuuden usko. Olen tyytyväinen ja onnellinen, elän hyvää aikaa. Lapset on tulevaisuus. 3. Ilo. Vapahtaja. Ilosanoma. Jyrki, 26 1. Terveys. 2. Perhe. 3. Voima. Emilia, 14 1. Varmaan perhe ja ystävät. 2. Terveys. 3. Kirkko. Jari, 14 1. Ystävät ja työ. 2. Terveys. 3. Kuolema. 2 LAPPILEHTI: SUOMEN VAPAAKIRKON LAPIN LÄHETYKSEN UUTIS- JA RUKOUSLEHTI. ILMESTYY KOLME KERTAA VUODESSA JA ON ILMAINEN. TILAUKSET/OSOITTEENMUUTOKSET: SUOMEN VAPAAKIRKON LAPIN LÄHETYS, PL 198, 13101 HÄMEENLINNA TAI SVK(at)SVK.FI TAI (03) 644 5150. TOIMITUS/SIVUNVALMISTUS: RIITTA JA PEKKA TOLONEN. PAINOPAIKKA: OY SEVENPRINT LTD, ROVANIEMI.

PÄÄKIRJOITUS Unelmia ja muistoja Heino Paakkinen, pastori Jokainen ihminen tarvitsee unelmia, muuten elämän arki käy liian yksitoikkoiseksi ja raskaaksi. Minulla on unelmissani kaksi kohdetta, joita joka päivä ajattelen ja joiden puolesta rukoilen. Ne ovat Israel ja Pohjois-Suomi. Molemmat kohteet tulivat tutuiksi jo nuorena, kun niissä vierailin. Herääminen Kiantajärvellä Noin neljäkymmentä vuotta sitten vietin kahtena kesänä lyhyen loman Kainuussa. Muistan elävästi erään kauniin kesäillan, jolloin olimme uistelemassa Kiantajärvellä. Yhtäkkiä siinä veneessä istuessani havahduin tajuamaan, kuinka lumoavan kaunis on Jumalan luoma luonto. Jälkeenpäin ajatellen se oli hetki, jolloin Jumala tarttui elämääni. Puolentoista vuoden etsinnän jälkeen löysin elävän yhteyden Jeesukseen. Erityisesti kiinnyin Kainuussa luontoon ja ihmisiin. Ihmisten nöyryys, vaatimattomuus ja jopa itsensä vähättely puhutteli minua. Monia vuosia myöhemmin Jumala johdatti minut Kajaanin vapaaseurakunnan työntekijäksi. Jälkeenpäin ajatellen ne olivat rauhallisia ja seesteisiä vuosia. Oli aikaa perheelle työn ja aherruksen keskellä. Eemeli Kajaanin ajalta mieleeni jäi Eemeli-niminen vanhus. Hän oli Raamatun profetiat täyttyvät silmiemme edessä. Tulevat tapahtumat tulevat ylittämään villeimmätkin unelmat ja odotukset, sillä Israel on palannut omalle maalleen. kokenut voimakkaan hengellisen uudistuksen vielä vanhalla iällä. Hän oli herkkä Pyhän Hengen vaikutuksille kokouksissa, eikä hävennyt ilmaista tunteitakaan, kun aihetta oli. Eemeli oli myös rukouksen ihminen. Niinpä hän usein tuli vapaakirkolle aamuisin rukoilemaan. Hän sai myös Jumalalta näyn, että seurakuntaan tulee herätys ja ihmisiä kastetaan kastealtaassa. Tämä herätyksen aika tulikin muutama vuosi sen jälkeen, kun itse olin jo siirtynyt muualle. Nousuvesi Jäämerellä Muutamien veljien kanssa päätimme lähteä kalaan Pohjois-Norjaan. Varustauduimme matkalle hyvin. Kartat ja vieheet mukana lähdimme pohjoista kohti ja olimme varmoja, että kaloja tulee. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun kaloja ei odotuksista huolimatta tullut. Apein mielin lähdimme ajelemaan kohden Jäämeren rannikkoa. Ilma oli sumuinen, ja sataa tihutti saapuessamme rannikolle. Laskuvesi oli alkanut ja veden raja oli kaukana. Lähdimme ajelemaan rannikkoa ylöspäin ilman seljetessä. Päätimme kuitenkin vielä pysähtyä ja kokeilla kalan syöntiä. Kala ei vieläkään tarttunut vieheeseen. Meren pinnan ollessa tyyni havaitsin pientä liikettä rantakivissä ja ymmärsin, että laskuvesi oli vaihtunut nousuveteen. Jos olisimme jääneet odottamaan, niin olisimme todennäköisesti saaneet kaloja, koska nousuvesi tuo kalat. Palattuamme kotiin olin rukoilemassa vapaakirkossa ja näin näyn tulevasta herätyksen nousuvedestä. Jouduin voimakkaan Hengen vaikutuksen alaiseksi jota kesti viikon ajan. Jälleen eräänä aamuna olin rukoilemassa ja näin ilmestyksessä kuinka kirkon ikkuna oli auki ja kyyhkynen lensi ulos. Ymmärsin, ettei herätys tule minun aikanani. Mitä aikaa me elämmekään tänään! Raamatun profetiat täyttyvät silmiemme edessä. Tulevat tapahtumat tulevat ylittämään villeimmätkin unelmat ja odotukset, sillä Israel on palannut omalle maalleen. 3

Torniolaisen Maria Kukkosen sydämellä Israel ja lähetystyö Marja-Leena Nurminen Istumme Maria Kukkosen kanssa hänen asuntonsa parvekkeella pelargonien katveessa. Ilta-aurinko paistaa lämpimästi länteen päin olevalle parvekkeelle, kun muistelemme yhdessä Marian pitkää elämää ja sen monisävyisiä vaiheita, joissa Jumalan johdatus ja huolenpito on ollut ihmeellisesti läsnä. Maria on täyttänyt helmikuussa 89 vuotta. Samana päivänä hänen ainoa elossa oleva veljensä sai siirtyä ajan rajan tuolle puolen, mihin tapahtumaan Marian puhe aina välillä palaa. Veli oli läheinen ja suru on vielä päivittäin läsnä, joskus hyvinkin ahdistavana. Maria viettää elämänsä ehtoopäiviä omassa pienessä kauniisti kalustetussa kaksiossaan aivan Tornion keskustassa. Hän saa kaksi kertaa viikossa apua kaupassa käyntiin ja lääkkeitten hakuun sisaren poikansa vaimolta, joka on sairaanhoitaja. Vaikka näkö ja kuulo ovat heikentyneet, Maria kykenee vielä yksinkin käymään lähikaupassa tarpeen tullen. Maria käy kerran viikossa lähellä olevan Tornion sairas- ja kuntoutuskodin päiväkeskuksessa. Siellä voi tavata muita vanhuksia, nauttia monipuolisista aterioista ja käydä saunassa. Arvo Ylpön opissa Maria on syntynyt Tervolassa toiseksi nuorimmaisena kuudesta lapsesta. Vanhemmat olivat pienviljelijöitä. Lapset saivat kristillisen kasvatuksen ja oppivat 4 Erityisen siunauksellisena Maria muistaa erään aamun, kun hän tuli kuudelta kirkolle ja ihmetteli, kun valot olivat päällä. Siellä kaksi veljeä, Simo Riihimaa ja Niilo Hakala olivat jo rukoilemassa. pienestä pitäen käymään seuroissa ja kirkossa. Kansakoulun ja rippikoulun käytyään Maria lähti lapsenpiiaksi, kuten siihen aikaan oli tapana. Vähän päälle parikymppisenä Maria pääsi Helsinkiin Arvo Ylpön perustaman Lastenlinnan lastenhoitajakurssille, joka kesti vajaan vuoden. Myöhemmin oli vielä jatkokoulutusta. Valokuva todistaa, että Maria sai opetusta itseltään Arvo Ylpöltä. Ammattiin valmistumisen jälkeen Maria meni työhön Kemin sairaalaan, mutta ei ehtinyt olla siellä kovinkaan kauan, kun sota puhkesi. Marian kolme veljeä joutui rintamalle ja Mariaa odotti Lotta-puku, johon pukeutuneena hän sai hoitaa sodassa haavoittuneita eri puolilla Suomea. Tästä kiitokseksi Maria on saanut veteraani-tunnuksen. Sodan päätyttyä Kuusamossa avautui lastenkodinjohtajan paikka, johon Maria valittiin. Hänen vastuullaan oli 40 lasta ja muu hoitohenkilökunta. Maria koki työnsä liian raskaaksi ja parin vuoden kuluttua hakeutui Kuusamon sairaalaan lastenosastolle, missä työssä hän oli eläkkeelle jäämiseen asti. Kuusamossa Maria avioitui Teofilus Kukkosen kanssa, joka oli opettaja. Avioliittoa ehti kestää vain vajaa kymmenen vuotta, kun mies kuoli sydäninfarktiin. Kuusamossa asuessaan Marialle tuli rakkaaksi lähetystyö sen monimuotoisuudessaan. Hän oli lähetystoimikunnan puheenjohtaja. Maria on koonnut 70-luvulla lähetysaiheisia lehtileikkeitä kansioonsa lähetystyöntekijöiden vierailuista Kuusamossa. Tansania, Namibia, Pakistan ja monien muiden maiden nimet vilahtelevat artikkeleissa. Maria järjesti myyjäisiä ja arpajaisia sekä majoitti lähetystyöntekijöitä, ja siten syntyi monia vuosia kestäneitä ystävyyssuhteita. Rukoilijan tehtävä säilynyt Maria myös matkusteli itse paljon. Israelissa Maria on käynyt yli kymmenen kertaa. Rakkaus ja kiinnostus tuohon Jumalan valitsemaan maahan ja kansaan on säilynyt vuosien ajan ja edelleenkin Marialle tulee useita eri Israel-järjestöjen lehtiä. Niistä hän saa esirukousaiheita, joita kantaa Isän eteen Israelia siunaten. Tornioon Maria muutti eläkkeelle jäämisen jälkeen 70-luvun

Juhani Erikssonin ollessa Torniossa vapaaseurakunnan työntekijänä Maria alkoi käydä vapaaseurakunnan tilaisuuksissa sillä seurauksella, että hän tuli uskoon. Kuva: Cyrus Jebraeil loppupuolella. Työ lähetyksen parissa jatkui myös uudella paikkakunnalla ensin luterilaisen kirkon piirissä ja myöhemmin myös vapaaseurakunnassa. Juhani Erikssonin ollessa Torniossa vapaaseurakunnan työntekijänä Maria alkoi käydä vapaaseurakunnan tilaisuuksissa sillä seurauksella, että hän tuli uskoon. Luonnollisena seurauksena tästä oli myös kasteelle meno ja liittyminen vapaaseurakuntaan. Piirakoita pankkiväelle Seurakunnassa Marialla on ollut monenlaisia vastuita ensisijaisesti lähetystyön parissa, mutta myös muihin palvelutehtäviin hän on innolla lähtenyt mukaan. Erityisesti Maria muistaa urakkahommat ruuanlaitossa ja leipomisessa kirkkorakennuksen remontin aikana vuosina 1985-86. Aamu kuudelta hän lähti aamupuuron keittoon työmiehille ja sitten oli karjalanpiirakoiden leipomista Jenny Kaartisen kanssa. Karjalanpiirakoita myytiin myyjäisissä ja melkein päivittäin piirakoita meni laatikollisia pankkien henkilökunnalle. Työpäivät olivat 12- tuntisia. Erityisen siunauksellisena Maria muistaa erään aamun, kun hän tuli kuudelta kirkolle ja ihmetteli, kun valot olivat päällä. Siellä kaksi veljeä, Simo Riihimaa ja Niilo Hakala olivat jo rukoilemassa. Rukoukset kantoivat; vapaaehtoisia työmiehiä saatiin, kirkko valmistui pikku hiljaa, laskut saatiin maksettua. Vaikka Marian voimat ovat vähentyneet ja ulkonainen olemus haurastunut, hän vielä jaksaa käydä Sanan kuulossa, kutoa sukkaparin lähetyskirpputorille silloin tällöin ja kantaa esirukouksin rakasta seurakuntaansa, lähetystyöntekijöitä ja uskomattomia omaisiaan Herran eteen. Marian leikekirjassa viimeisellä sivulla on jae Jesajan kirjasta, 46. luku jae 4: Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan. Tähän Jumalan lupaukseen Maria haluaa luottaa joka päivä. Tornion rukousaiheita: 1. Tarvitsemme paimenen. 2. Uudet iranilaiset, heidän sopeutumisensa ja palvelutehtävän löytyminen seurakunnassa. 3. Lapin lähetyksen pöytä kesäjuhlilla, että saisimme vietyä tietoa Lapin lähetyksestä ja seurakuntien tarpeista oikeille ihmisille ja että saisimme lahjoituksina tarpeeksi palkintoja arpajaisiin ja ehkä jotain pientä myytävää. 5

Sodankylän kiitokset ja rukoukset Kuva: Markku Kettunen Kiitosaiheet: Jumalan apu tähän asti Jumala puhuu -tilaisuudesta, jossa mukana olivat Johanna ja Tapani Tunturipuro EU-ruokatyössä on mukana paljon vastuullisia Kanadalainen Emily Müller vieraili toukokuussa seurakunnassamme ja kaikissa raamattukerhoissa Kiitos Hänen sanomattomasta armostaan Rukousaiheet: Lasten kesäleirille 25.-29.6. Jumalan siunausta ja tarpeeksi ohjaajia ja isosia Että Jumala antaisi vastuullisia muillekin työsaroille Jumalan johdatusta Sodankylän vapaaseurakunnalle Uusien ihmisten uskoontulo ja liittyminen seurakuntaan Pyhän Hengen virvoitusta Jumalan varjelusta niille, joita haastatellaan näissä Lappilehdissä 6

Jani haluaa nähdä nuorten tulevan uskoon Riitta Tolonen Jani Filppa on kiinnostunut nuorista. Vapaaseurakunnan sählykerholaiset tuntevat hänet ohjaajana, ja monille muille rovaniemeläisnuorille hän on tuttu erilaisten nuorisotapahtumien järjestäjänä. Tapahtumissa on ollut mukana vieraita myös Venäjältä, missä Jani on käynyt nuorten ryhmien kanssa evankelioimisreissuilla. Jani koki kouluaikana, mitä on olla kiusattu ja nöyryytetty. Sen seurauksena hän halusi tulla mieheksi, jota ei enää nöyryytetä, ja siihen tarkoitukseen sopi hyvin taistelulajien harrastaminen. Muut harrastukset löytyivät kadulta. Jumalan vetokoukku Sitten hän tutustui kavereihin, jotka olivat jotenkin erilaisia, eivät esittäneet mitään. Kävi ilmi, että he olivat uskovia. He olivat Jumalan vetokoukku Janin kohdalla. Heti uskoontultuaan Jani koki, että hänen tehtävänsä on ei-uskovien nuorten parissa. - Haluan luoda ystävyyssuhteita ja sitä kautta näyttää, että Jeesus rakastaa heitä. Haluan nähdä Rovaniemen nuorissa Pyhän Hengen työn tulosta, miten nuoret murtuvat Jumalan edessä ja ottavat Jeesuksen vastaan omaan sydämeensä, Jani kuvaa unelmaansa. - Jeesus on muuttanut minun elämäni ihan kokonaan! Janin perheeseen kuuluu Niinavaimo ja 3-vuotias Minttu, jolle odotetaan syksyllä pikkusiskoa tai -veljeä. Nyt Filpat suunnittelevat lähtöä Norjaan, Borgeniin. Jani, Niina ja Minttu palvelevat perheenä Herraa. Siellä alkaa syyskuussa Missionuorten opetuslapseuskoulu, johon Janin on tarkoitus osallistua. Tämänhetkisten suunnitelmien Rakentumis- ja rohkaisutapahtuma kristityille ja seurakunnille. Puhujina mm. Huw Davies ja Jukka Jämsén Englannissa syntyneestä kirkkojen ja seurakuntien uudistus- ja yhteistyöverkostosta (New Wine International). Tapahtuma alkaa perjantaina klo 19 Saila Seurujärven konsertilla Kairatemppelissä, Kairatie 37. mukaan he sen jälkeen palaavat Rovaniemelle ensi vuoden alussa ja Jani jatkaa nuorisotyön parissa vapaaseurakunnassa. SYYSSATEEN SIUNAUS 08 Kristittyjen yhteistapahtuma 24.-26.10.2008 Korkalovaaran kappeli, Vaaranlammentie 3, Rovaniemi Yhteyshenkilöt: Ev.lut. seurakunta Anne Lehmus 040 776 4678 Henry Rantala 040 546 9418 Helluntaiseurakunta Esa Pikkumäki 040 736 8579 Vapaaseurakunta Leila Valmari 040 529 5985 7 Kuva: Pekka Tolonen

Vapaakirkon Lapin lähetys PL 198 13101 Hämeenlinna 123576 ROVANIEMEN VAPAASEURAKUNTA Vartiokatu 14-16 L 2, 96100 Rovaniemi Puh. 040 529 5985 E-mail: rovaniemi(at)svk.fi Internet: www.rovaniemi.svk.fi Lapin lähetyksen yhdyshenkilö: Riitta Tolonen Metsärinne 5 A, 96910 Rovaniemi Puh. 040 778 2383 E-mail: riitta.tolonen(at)kotikone.fi SODANKYLÄN VAPAASEURAKUNTA Lompolontie 1, 99600 Sodankylä Puh. (016) 613 535 Lapin lähetyksen yhdyshenkilö: Markku Kettunen Vasantie 3 B 16, 99600 Sodankylä Puh. 040 738 7087 E-mail: markku.kettunen(at)pp9.inet.fi TORNION VAPAASEURAKUNTA PL 18 (Saarenpäänkatu 20), 95401 Tornio Puh. (016) 481 863 Fax (016) 481 016 E-mail: tornio(at)svk.fi Lapin lähetyksen yhdyshenkilö: Marja-Leena Nurminen Uusikatu 8 B 21, 95400 Tornio Puh. 040 5419 411 Lappilehden aineisto pekka.tolonen(at)kotikone.fi Sinulla on mahdollisuus tukea työtä Lapin lähetyksen alueella. Allaolevilla viitenumeroilla voit osoittaa tukesi jollekin Lapin vapaaseurakunnalle tai kaikille yhteisesti. Kiitos lahjastasi! 8