Suomen Valtakunnan Urheiluliäto VUOSIKIRJA 1979

Suomen Valtakunnan Urheiluliäto VUOSIKIRJA 1979 Toimitus: Ari J. Aalto Taitto: Pekka Seppänen Mukana palloilee POHJOLA-YHTIÖT palloilijan vakuutusyhtiö

Puheenjohtajan tervehdys Toimintavuoden 1978 aikana järjestettiin meillä Suomessa suurimmat kansainväliset urheilukilpailut sitten Helsingin Olympiakisojen 1952. Unohtumattoman kaunis helmikuinen viikko loi erinomaiset puitteet näiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen järjes tämiselle Lahdessa. Kisat olivat 70-vuotisjuhliaan juhlineelle Suomen Hiihtoliitolle erinomainen menestys. Saimmehan me kisojen myötä kultaa ja kunniaa, loistavan talviurheilukeskuksen ja hiihtourheilullem me varauksetta. kuuluvaa arvonantoa. Kuin pisteenä iin päälle valittiin sitten kulta-tyttö Helena Takalo syystalvella vuoden 1978 urheilijaksi. Kun jossakin urheilumuodossa on menestystä, sen vaikutukset heijastelevat myönteisesti muidenkin urheilumuotojen keskuuteen. Lahden MM-kilpailujen seurauksena kävi ilmeisesti myöskin näin. Huippuluokan moottoriurheilijamme Heikki Mikkola, Yrjö Vesterinen ja Markku Alen mainitakseni, näyttivät jälleen, että suomalainen sisu yhdistettynä tekni seen huipputaitoon antaa loistavan tuloksen. Yleisurheilijoidemme valmennustaito sai jälleen ilahduttavan lahjansa Martti Vainion EM-kullan muodossa. Kun edellämainittujen lisäksi palautamme mieliimme suunnistajien, painijoiden, soutajien ja monien muiden urheilumuotojen edustajien erinomaiset saavutukset, voidaan urheilumenestyksen tilinpäätökseen olla vähintäinkin tyytyväisiä. Suomen Valtakunnan Urheiluliitolle kulunut toimintavuosi oli järjestötoiminnallisesti uuden organisaation "sisäänajoa". Uusi neliosastoinen keskusliittoorganisaatio osoitti ensimmäisenä kautenaan organisaation tarkoituksenmukaisuuden. Järjestön puheenjohtajiston aktiivinen osallistuminen päävaliokuntien puheenjohtajien tehtävissä osoittautui selvästi tehoa lisääväksi toimenpiteeksi. Urheilun keskusjärjestökentässä tapahtuneet ratkaisut, jotka merkitsevät mahdollisesti yhden keskusjärjestön, TUK:n lakkautumista, olivat usein esillä vuo den aikana käydyissä järjestöpoliittisissa keskusteluissa. Hankkeen seuraukset on nähtävissä kuitenkin vasta vuoden 1979 aikana. SVUL tulee toimintaperiaatteittensa mukaisesti sekä nyt että tulevaisuudessa tekemään kaikkensa omien jäsenseurojensa palvelusten parantamiseksi. Näillä toimenpiteillä - ja ainoastaan näillä - SVUL pystyy ylläpitämään urheilullisen vaihtoehdon ylivoimaisuu den puoluepoliittiseen urheilutyöhön verrattuna. Erkki Kivelä puheenjohtaja 3

.. Ensi wosi on SVUL:n juhlawosi.. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto täyttää ensi vuon na 80 vuotta. Juhlavuottaan SVUL tulee viettämään tehostetun toiminnan merkeissä. Huippu urheilun alueella ovat hyvinä motiiveina sekä talvi että kesä olympialaiset. Kansallisesti merkittävinä tapahtumi na tullaan jälleen kerran kokoamaan " urheilukärpä sen puremat" ja urheilullisen vaihtoehdon valinneet Suurkisoihin. Juhlavuoden Suurkisat pidetään helmi maaliskuussa Kuopiossa ja kesäkuun alussa Tampereella. Osanot totavoitteena pidetään yli 60.000 svullilaisen osallis tumista talvi sekä kesäkisoihin. Juhlavuosi avataan virallisesti tammikuun 9. päivänä 1980 ja syksyllä 8. päivänä marraskuuta sulkeutuu juhlavuoden täysi kierros vastaanoton ja pääjuhlan muodossa. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton kehitys 17 seuran valtakunnallisesta Voimistelu ja Urheiluliitosta 44:n jäsenliiton, 18 jäsenpiirin, runsaan 3000 urheiluseu ran ja liki miljoonan henkilöjäsenen suurjärjestöksi on ollut nopeata sekä kehitysvaiheiltaan rikasta. Tä män kehityksen myötä Suomen Valtakunnan Urheilu liitosta on kehittynyt eräs keskeisin suomalaiseen lii kuntakulttuuriin vaikuttavista voimista. Tämä vaikut tamisen mahdollisuus on lisännyt SVUL:n vastuuta liikuntakulttuurimme kehityksen suunnasta. SVUL jäsenjärjestöineen vastaa yli 75 prosenttisesti maamme koko urheilutoiminnasta ja lähes kokonaan kansainvälisistä urheilullisista edustuksista. Juhlavuoden pääteemoiksi on valittu kuntoliikunta ja nuorisotoiminta. Ne tulevat korostetusti esiin kaikis sa juhlavuoden tapahtumissa. Suomen suurimpana urheilu ja liikuntajärjestönä SVUL haluaa ottaa entistä selvemmin vastuun koko kansan kun nosta. Tehtävämme on tarjota monipuoli sia liikuntapalveluja kaikille kansalaisille kestävän lii kuntaharrastuksen herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. SVUL haluaa osoittaa, että urheilu ja liikunta palvelee ihmisen kaikinpuolisen kanssakäymisen ja yhteisym märryksen lisäämistä. Jotta tämä toteutuisi tulevaisuudessa, on juhlavuosi sen aloittamiseksi erinomainen käynnistäjä. Erkki Mustakari 5

Tiedonkulkua kehittämässä 6 Vuoden 1976 lopulla tehty yritystutkimus kritisoi varsin voimakkaasti järjestömme tiedotustoimintaa. Sitä moitittiin hajanaiseksi, sattumanvaraiseksi ja tehottomaksi. Samaan aikaan toteutetun organisatiomuutoksen mukaisesti perustettu tiedotusvaliokunta on nyt työskennellyt pari vuotta pahimpien virheiden korjaamiseksi. Vaikka työ onkin monilta osin vielä kesken, voidaan vuoden 1978 tiliin kirjata jo monia parannuksia. Niistä ja eräistä työn alla olevista asioista seuraavassa. Henkilökuntalehti, Kotiottelu Henkilöstölehden tarve on järjestössämme ollut ilmeinen jo pitkään. Näiden lehtien avullahan suomalaisissa yrityksissä on totuttu jakamaan sisäistä informatiota. Meiltä tällainen on puuttunut. Nyt ovat ensimmäiset numerot ilmestyneet ja yllättäneet positiivisesti. Kirjoituksia on ollut runsaasti ja niiden sisällöstä päätellen päästään myöskin keskustelun alkuun näillä palstoilla. Lehden tulevaisuus riippuu siitä, muistammeko kaikki pitää tiedonvälitystä asianamme. Tiedon pitää kulkea organisatiossa ylhäältä alas, mutta sen pitää kulkea myöskin alhaalta ylös. Eikä sovi unohtaa, että hyvi n usein oman työn kannalta tärkein tiedonvälitys tapahtuu omassa organisatiotasossa. Virkailijamme ja luottamusmiehemme työskentelevät, juridisesti ottaen, yli 60 työnantajan palveluksessa. Muodostamme ku itenkin yhden suuren yrityksen, jota ulkopuolinen arvostelee yhtenä kokonaisuutena. Siksi meidän on muistettava koko organisation tiedontarve. Tämä uusi lehtemme leviää jokaiselle svullilaiselle päätoimiselle virkailijalie, myös seuroissa. Samoin keskusliiton, jäsenliittojen ja -piirien puheenjohtajilie. ESKO SARVIKAS Yhteydet lehdistöön Suuren järjestömme hyvät yhteydet lehdistöön ovat meille ensiarvoisen tärkeät. Suomalainen lehdistö kirjoittaa suorastaan kiitettävän aktiivisesti urheilusta. Emme kuitenkaan älyä aina palvella heitä vastaavalla tavalla. Viime syksynä " SVUL-tiedottaa" -informatio uusittiin. Tänään meillä on viikottainen yhteys n. 120 lehteen kautta maan. Posti lähtee joka tiistai. Tämän jakelun mukana jäsenjärjestömme voivat saada tiedotteensa lehdistölle korvauksetta. Useat liitoistamme ovat käyttäneet mahdollisuutt~ kiitettävästi hyväkseen. Kuitenkin yhtä monelle tämänkaltainen yhteydenpito lehdistöön näyttää melko vieraalta. Miksi tehdä järjestölleen toimintasuunnitelmia, jos emme pysty edes oman lajimme harrastajille kertomaan miten tullaan toimimaan. Urheilulehti Tämän päivän kehittämiskohteena on Urheilulehti. Se on ollut vuosikausia päättävien elinten silmätikkuna jatkuvien tappioitten takia. Viime vuosi oli lähes historiallinen, tulos oli positiivinen. Lehtemme tulisi olla, paitsi hyvä urheilulehti, myöskin järjestömme äänenkannattaja järjestö- ja urheilupoliittisessa keskustelussa. Ja se voi olla molempia oikein toimitettuna. Tiedotusvaliokunta ja lehden johtokunta ovat yhteisesti esittäneet resurssien lisäämistä, mm. toi mittajakuntaan. Tavoitteenamme on parempi Urheilulehti. Sivumäärä kasvaa, levikki samoin. Levikki on saatava vastaamaan järjestön suuruutta. Siitä on tultava sekä urheilun että järjestön todella vaikutusvaltainen äänenkannattaja. Ensivaiheessa emme voi luvata positiivisia tilinpäätöksiä. Levikin sam me kuitenkin sellaiseksi, että voimme tappion sijasta ruveta keskustelemaan kohtuullisista tiedotuskustannuksista. Liitto- ja piirilehdet Kehittämisryhmän työn aikana keskusteltiin myös jäsenjärjestöjen lehdistä hyvin kriittisesti, lähinnä taloudelliselta pohjalta. Tänään SVUL:n tiedotusväki tarkastelee asiaa hieman toisesta näkökulmasta. Tänäänkin on tärkeätä, etteivät nämä lehdet vaadi kohtuuttomia taloudellisia ja henkisiä ponnistuksia ja häiritse liikaa varsinaista työtämme. Kuitenkin monien jäsentemme lehdistä on tullut kenttäväelle "katekismus", jonka mukaan on opittu viemään harjoitus- ja kilpailu kaudet läpi. Haluamme kuitenkin korostaa yhteisen lehden merkitystä myös liitoille ja piireille. Urheilulehti tulee tämän vuoden aikana ja sen jälkeen tavoittamaan kaikki svullilaiset liikunnan päättäjät ja suuren joukon järjestömme ulkopuolisiakin. Viimemainituista esimerkkinä Eduskunta, läänien liikuntalautakunnat, urheilutoimittajat, muut liikuntajärjestöt. Omista päättäjistämme todettakoon liittojen, piirien ja seurojen johtokunnat. Näistä puolestaan löytyvät ne henkilöt, jotka miehittävät läänien ja kuntien liikuntalautakunnat. T.s. ne elimet, jotka tekevät yhteiskunnan päätöksia mm. liikuntapaikkarakentamisesta. Näiden päätösten määrä tulee kasvamaan keskitetyn valtakunnallisen liikuntapaikkasuunnittelun ja liikuntalain myötä. Varsinkin liittojen velvollisuutena tulee olla näiden päättäjien ajan tasalla pitäminen, lajinsa tavoitteista. Olemme työskennelleet voimakkaasti saadaksemme seurojen johtokunnat mukaan Urheilu lehden lukijakuntaan. Ensi vuoden alusta se onnistuu. N. 30.000 seuratoimitsijaa tulee silloin levikin piiriin. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että siellä missä varsinainen työ tehdään, tiedetään myös järjestön toiminnasta ja tavoitteista. Koulutusta tarvitaan Uskon, että tiedotustoiminta saadaan vuoden 1979 loppuun mennessä pääosin organisoitua. Samoin välineet kuntoon. Ensi vuonna istuvan valiokunnan tärkeimmäksi tehtäväksi tulee kouluttaa niin toimihenkilöt kuin luottamusmiehetkin oikeaan tiedottamiseen. Olemme nyt pyrkineet selvittämään millä tiedotetaan. Seuraavan valiokunnan tehtäväksi jätämme kouluttaa, mitä tiedotetaan ja miten. Vapaaehtoiseen työhön perustuvan urheilun organisation yläpäässä on tärkeätä oivaltaa tiedonkulun merkitys. Näin takaamme, ettei kentällä tehty työ menetä merkitystään ja että siellä tiedetään mitä on tehtävä ja miksi. Esko Sarvikas 7

Liikuntapaikkasuunnittelu - sukua liikuntalaille 8 Samanaikaisesti, kun liikuntalain valmistelussa on päästy loppusuoralle, on maahamme ryhdytty laatimaan väliportaan liikuntapaikkasuunnitelmia. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty pyrkimystä edistää rakennushankkeiden käsittelyä ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Hankkeen tarkoituksena on liikuntapaikkojen tarpeen hallittu tyydyttäminen valtakunnallisesti yhtenäisin perustein laaditun ohjelman mukaisesti. Suunnitelmat tulevat täten samalla ohjaamaan liikuntapaikkojen rakentamiseen osoitettavien valtionavustusten myöntämistä.. Em. seikat todistanevat, että liikuntapaikkasuunnittelulla on mitä suuremmassa määrin yhteyksiä myös liikuntalakiin. Kun liikuntalaki kohdistaa mielenkiintonsa erityisesti järjestöjen tulevaisuuden turvaamiseen, niin liikuntapaikkasuunnittelu pyrkii järkeistämään toiminnan edellytysten kehittämistä. Urheilu- ja liikuntaväen tuleekin juuri siksi osallistua liikuntapaikkasuunnitteluun aktiivisesti ja kiinteästi. Sen merkitys on huomattavasti suurempi, kuin sen saama vähäinen julkisuus antaisi ymmärtää. Ei liene epäilystäkään, etteikö pyrkimys rajall isten talousvoimavarojen järkiperäiseen ja suunnitelmalliseen käyttöön olisi jokaisen vastuullisen urheilumie hen ja -naisen tavoite. Maassamme on nyt jo aivan liikaa esimerkkejä huonoista liikuntapaikkainvestoinneista, joissa rakentamispäätöksen perusteet ovat olleet riittämättömät. Liikuntalaitoksen rakentaminen ei saa toki viimeinen keino paikkakunnan liikuntaharrastuksen elvyttämiseksi. Tällaiseen rakentamiseen ei Suomessa ole varaa. Mitä suuremmasta liikuntalaitoksesta on kysymys, sitä perusteellisemmin tulee arvioida ennen hankkeen toteuttamista sen tuleva käyttäjämäärä, laitoksen merkitys alueella harjoitettaville urheilumuodoille ja yleensä mahdollisimman suurten joukkojen liikuntaedellytysten tarjoajana sekä tietysti sen kiireellisyys suhteessa muihin liikuntalaitoksiin. Pyrkimys suunnitelmalliseen rakentamiseen on siten nähtävä pelkästään myönteisenä asiana, jota urheilujärjestöjen tulee nyt ja tulevaisuudessa kaikien keinoin tukea. Tällä hetkellä vireillä olevan suunnitteluhankkeen toteuttamiseen liittyy kuitenkin koko joukko näkökohtia, jotka edellyttävät hyvinkin kriittistä suhtautumista valmistuviin läänien liikuntapaikkasuunnitelmiin. Näkisinkin, että mikäli näiltä pidemmällä aikavälillä odotetaan sekä yhteiskuntaa että itse urheilu- ja liikuntatoimintaa palvelevia ominaisuuksia, meidän tulee tässä vaiheessa tunnustaa suunnitelmien perusteisiin ja erityisesti laatimisjärjestykseen sisältyvät eräät heikkoudet. Ensimmäinen viisivuotiskausi tulisikin täten omistaa suunnitelmien aukkojen täydentämiseen. Meidän tulee pystyä suhtautumaan nyt valmistuviin suunnitelmiin riittävän joustavasti. Niiden orjallinen noudattaminen ei ole tällä hetkellä perusteltua. Tiedetäänhän esim. suunnitelmien perustana olevan liikuntapaikkarekisterin puutteet sekä kunnissa suunnitteluvaiheessa vallinneet ja vieläkin vallitsevat erilaiset valmiudet liikuntasuunnitelmiensa esittämiseen läänien suunnittelutyöryhmille. Mielestäni joustava suhtautuminen ensivaiheen suunnitelmiin ei ole arkuutta ja välistävetämistä, vaan pikemmin viisautta. Suunnitelmien testauksen merkitystä korostaa myös niiden laatimisessa noudatettujen väestönpohjanormitusten ympärillä käyty keskustelu. Normien olemassaolon yleensä katsotaan toki edistävän reaalisen ja tarkoituksenmukaisen suunnittelun toteutum ista. Takaahan määrällisesti tietyn suuruinen väestöpohja rakennettavalle laitokselle vähintäänkin teoriassa käyttäjiä. Tässä suunnittelukokonaisuudessa käytetyt normit kohtelevat kuitenkin yksiselitteisesti sovellettuna osin epäoikeudenmukaisesti pieniä kuntia ja asutuskeskuksia. Suunnitelmien ominaispainoa voitaisiinkin lisätä ottamalla normeja sovellettaessa huomioon kunnan väestöpohjan lisäksi kunnan erityispiirteet yleensä, eri lajien harrastuksen suhteellinen laajuus alueella, lajien valtakunnalliseen kehittymiseen liittyvät näkökohdat sekä mahdollisesti myös muut toiminnallisuuteen liittyvät tekijät. Samoin koko väestöpohjakäsite tulisi em o toiminnaliisin perustein ulottaa koskemaan hankkeen sijoituskuntaa laajempaa aluetta. Normien soveltaminen ei siis saa merkitä sellaisia suunnitteluteknokraatin pöydällä tapahtuvia ratkaisuja, joiden mukaan 10000 asukkaan kuntaan rakennetaan yhden kilometrin pururata ja 20 000 asukkaan kuntaan kahden kilometrin pururata. Viiden vuoden aikaväliä koskeva suunnittelu merkitsee automaattisesti myös tarvetta painopistevalintoihin. Haluamme sitä tai emme. Tämän suuntaiset ratkaisut, jos mitkä, olisi mielestäni annettava laitosten pääasiallisten käyttäjien, urheilujärjestöjen, hankitta vaksi. Näin turvattaisiin edellytysten kehittyminen sulassa sovussa urheilu- ja liikuntatoiminnan järjestämiseen liittyvien kehityskuvioiden kanssa. Edut yhteiskunnan ja käyttäjien kesken ovat yhtenevät. Emmehän halua käyttäjiä vaille jääviä monumentteja. On luonnollista, että jos kysymyksen painopisteistä asettaa kenelle tahansa urheilulajin edustajalle, tulee tälle ensimmäiseksi mieleen oman urheilumuotonsa edellytyksien lisääminen. Mäkihyppääjiltä puuttuvat muovimäet, palloilijoilta hallit, yleisurheiiijoilta kentä~ jne. Jos kuitenkin kaikkien odotukset vedetään yhteen ja lopputulosta laajennetaan yhä lisääntyvän kuntoliikunnan tarpeilla, päätynemme varsin suuressa yhteisymmärryksessä seuraavaan johtopäätökseen. Seuraavan viiden vuoden liikuntapaikkarakentamisen painopisteen tulisi olla monikäyttöisten sisäliikuntatilojen määrän lisäämisessä. Paineita tähän suuntaan ovat erityisesti kasvattamassa sisäpalloilulajien harrastuksen räjähdysmäinen kasvu, uusien sisäurheilumuotojen seuramäärän ja samalla harrastuksen kasvu ja kaiken tämän rinnalla, hiihdon sekä hölkän suosiosta huolimatta se tosiasia, että myös kuntourheilijat kaipaavat entistä enemmän sisäliikuntatiloja. Painopistevalintoihin liittyy aina vaikeuksia. Oikeuden ja kohtuuden toteutumiseksi tulisikin tässä vaiheessa voimakkaasti lisätä yhteistyötä kaikkien liikuntatiloja rakentavien ja rakentamista tukevien tahojen välillä.. Esimerkkinä yhteistyökumppaneista voisin mainita vaikkapa opetusministeriön urheilu- ja nuorisoosasf9n, kouluhallituksen ja ammattikasvatushallituksen, jotka viime vuosikymmenien aikana ovat yhteensä tuellaan edistäneet lukuisten liikuntalaitoshankkeiden toteutumista. Tällainen yhteistyö on tarpeen myös kuntien välillä vähänkin suuremman rakennuskohteen s'.lunnittelussa. Koordinaatiolla ja yhteistyöllä pystytään em o painopistesiirtymä varmasti toteuttamaan muuta rakentamista kohtuuttomasti viivästyttämättä. Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiota erääseen liikuntapaikkasuunnitteluun liittyvään yleiseen puutteeseen. Nykyisen kaltaisena toteutettuna hanke jättää useiden eri urheilumuotojen harjoittamisen edellytykset joko kokonaan tai sitten osittain tarkastelun ulkopuolella. Tällaisia ovat esim. vesiurheilumuodot, purjehdus ja moottoriveneily sekä suunnistus erityisesti karttojen osalta. Kuitenkin kartta on oleellinen osa suunnistustoimintaa, eikä sitä kuitenkaan voida luokitella urheiluvälineeksi. Ensin mainittujen kohdalla taas yhteiskunnan ratkaisut edellytysten kehittämiseksi merkitsevät mm. vesialueiden ja -laituritilojen varaamlsta. Liikuntalakiluonnos määrittelee yhteiskunnan ja järjestöjen välisen työnjaon sellaiseksi että julkinen sektori huolehtii ensi sijaisesti riittävien ja tarkoituksenmukaisten edellytysten tarjoamisesta järjestöjen vastatessa toiminnan järjestämisestä. Kuten alussa mainitsin liikuntapaikkasuunnittelu kulkee käsi kädessä liikuntalain periaatteiden kanssa. Myös tässä kysymyksessä tulisi toimia samoin. Siten liikuntapaikkasuunnittelu voitaisiin esimerkiksi seuraavan viiden vuoden aikana laajentaa käsittämään koko urheilu- ja liikuntatoiminnan edellytysten kehittämissuunnittelun. Olen tahallisesti jättänyt tästä artikkelista pois erään liikuntapaikkasuunnitteluun liittyvän menettely tapaongelman käsittelyn. En kuitenkaan voi olla viittaamatta kyseiseen seikkaan. Maassamme yhä enenevässä määrin noudatetun periaatteen mukaisesti liikuntalaitosten rakennuttajlna toimivat useimmiten kunnat, kuntainliitot ja vastaavat. Lopullisen vastuun hankkeen rahoittamisesta kantaa valtionavustuksista ja lainoituksesta huolimatta siten Kunta. Tätä realiteettia ei mielestäni nyt vireillä olevassa hankkeessa ole otettu riittävän vakavasti. Kuntien panosta on vaadittu useissa hankkeen eri vaiheissa. Liikuntapaikkarekisterin laadinta tapahtui pääosin kuntien antamien tietojen pohjalta. Läänien alustavien suunnitelmien perustana olivat kuntien toivomusluettelot tai enemmän tai vähemmän perusteelliset kuntien liikuntasuunnitelmat. Nämä molemmat vaiheet toteutettiin kohtuuttoman kireällä aikataululla. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan vaikuta kielteisesti kuntien yleiseen suhtautumiseen liikuntapaikkarakentamiseen. Niiden ratkaisuistahan koko toteutus on riippuvainen. Urheilujärjestöjen edustajat voisivat tähän ongelmaan antaa ensiapua lisäämällä välittömästi myönteisessä hengessä tapahtuvaa yhteydenpitoa kuntien päätöksentekijöihin ja kunnissa oleviin liikuntalaitosrakentamisen asiantuntijoihin ja saamalla näin aikaan perustasolle, kuntaan, urheilua ja liikuntaa palvelevan yhteistyön. Kalevi Suortti osastopääll i kkö 9

Suunnistus sopii kaiken ikäisille 10 Mikä on sellainen urheilulaji, joka sopii yhtä hyvin alle 10- ja yli 60-vuotiaalle ja jossa kaikenikäiset voivat kilpailla Suomen mestaruuksista? Tämä laji on metsien urheilu suunnistus, jonka harrastus on maassamme viime vuosina räjähdysmäisesti kasvanut. La Jin harrastuspohja on laaja ja lisäksi Suomen huippusuunnistajat ovat viime vuosina osoittaneet olevansa maailman parhaita. Suunnistus on viime vuosina pyrkinyt hankkimaan mainetta perheurheiluna. Siihen voi ottaa osaa koko perhe: äiti, isä ja lapset. Perheen pienimmille on yleensä järjestetty " päivähoitopaikka" kilpailukeskukseen ja kaikille muille riittää kilpailusarjoja. Suomen mestaruuksia jaetaan alle 12- ja yli 62-vuotiaille sekä kaikille siltä väliltä. 1970-luvun ihminen on huonokuntoisempi kuin esimerkiksi ennen sotaa elänyt edeltäjänsä. Nykyisin elintaso on korkeampi, muutta ihmisten fyysinen kunto silti heikompi, koska harva joutuu enää leipätyössään fyysisen rasituksen pariin. Siksi pidetään suurta ääntä kuntoliikunnan tarpeellisuudesta. Suuri osa suomalaisista tuntee kuntourheiluna vain hiihdon ja hölkän. Suunnistus voisi monelle silti olla näitä mielekkäämpää. Suunnistuksessa harrastajakin kokee liikkumisen lisäksi myös löytämisen i(oa. Pururadan vauhdikkaaseen kiertämiseen pystyy moni, mutta suunnistuksessa täytyy lisäksi olla järki mukana. Suunnistamisen alkeet on helppo oppia. Kaikki miehet ovat joutuneet lajin kanssa tekemisiin armeijassa ja naisista useimmat koulun voimistelutunnilla. Huipputasolle pääseminen on yhtä vaikeaa kuin missä tahansa muussa urheilu lajissa. Huippuluokan miessuunnistaja löytää rastit metsässä 5 minuutin kilometrivauhdilla. Parhaat suunnistajat pystyvät juoksemaan radalla 10000 metriä puoleen tuntiin. Suunnistuskilpailujen määrä on viime vuosina kasvanut valtavasti. Suurimmissa kilpailuissa - esimerkiksi Kainuun Rastiviikolla - on tuhansia osanottajia. Suunnistuksessa ei menesty pelkästään juoksemalla, vaikka kovasta juoksukunnosta on tietysti hyötyä. Kilpailija tarvitsee avukseen kompassin, josta hän ottaa suunnan ja kartan, jota lukemalla hän valitsee reittinsä. Suunnistuskartta on erikoisin e merkkeineen asiaan vihkiytymättömälle "hebreaa", mutta suunnistaja lukee karttaa helposti. Suunn istuskilpailujen harmeja ovat olleet peesaajat, jotka juoksevat tunnetuimpien kilpailijoiden perässä yrittämättäkään itse suunnistaa. Nykyisin on varsinkin yhteislähtöisissä viesteissä kehitetty hajontajärjestelmiä, joilla peesaajat on saatu kuriin. Kilpailijat joutuvat hakemaan rasteja eri järjestyksessä, eivätkä he voi tietää mille rastille kilpatoveri on menossa, joten jokaisen on juostava oma juoksunsa. Kilpailuja suunnistuksessa riittää ympäri vuoden, sillä talvisin harrastetaan hiihtosuunnistusta. Siinä periaate on sama kuin kesäsuunnistuksessakin, mutta eteneminen tapahtuu hiihtäen ja yleensä valmiiksi aukaistuja latu-uria pitkin. Ratkaisevaa on valita nopein re itti monista vaihtoehdoista. Suomi on voittanut hiihtosuunnistuksen useimmat maailmanmestaruudet. Suunnistus on pohjoismaalainen laji. Maailmanmestaruuskisoissa Norja, Ruotsi ja Suomi ovat kahmineet useimmat mestaruudet ja mitalit. Lajin harrastus on kuitenkin leviämässä eri puolille. Kansainvälisessä Suunnistusliitossa on nykyisin 23 jäsenmaata ja uusia on tulossa lähivuosina paljon. Suunnistuksen kaukaisimmat pesäkkeet ovat Kanada, Uusi Seelanti, Filippiinit ja Meksiko. Australiassa harrastus on niin vireää, että se havittelee vuoden 1985 MM-kisojen järjestämistä. Vuonna 1979 järjestetään suunnistuksen MMkilpailut Tampereella. Järjestelykoneisto on toiminut jo pari vuotta valmistelupuuhissa. Hyvien järjestelyjen kruunaajana olisi suomalaisten menestys kilpailuissa. Siihen on täysi syy uskoa, sillä viime vuonna MM-kisoissa Norjan Kongsbergissa Suomi sai yhteensä viisi mitalia, joista kultainen tuli naisten viestisuunnistuksessa. Suunnistusta markkinoidaan yhä enemmän jokamiehen kuntourheiluna. Sitä edistävät kuntorastistot, joita on jo sadoilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Sitä edistävät myös seurojen aloittamat ohjatut aloittelijoiden opetustilaisuudet. Jos sinua kiinnostaa luonnossa liikkuminen ja kuntosi kohentaminen, niin tervemenoa kesällä rastien etsintään metsän raikkauteen. Antti 0_ Arponen SVUL:n toimintakertomus wodeha 1978 SVUL:n jäsenet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n varsinaiset jäsenet vuonna 1978 olivat seuraavat 44 erikoisliittoa ja 18 piiriä: JÄSENLIITOT: Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Karateliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiiuliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto' Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto JÄSEN PIIRIT: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Salamapalloliitto Suomen Soutuliitto Suomen Squash liitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluautoilijoiden liitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajain liitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjalan piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri 11

Näin SVUL kasvaa Vuosi Erikoisliittoja Seuroja Jäseniä Jäsenliitot liittyneet 1932: 1900-05 Urheilu-. Voimistelu-. Hiihto-. Pesäpallo-. Paini-. pyöräily-. Poikaurheiluliitto 1906 70 3.065 1935: Painonnosto-. Nyrkkeilyliitto 1937 : 1911 287 16.099 Jääkiekkoliitto 1938: 1916 554 38.149 Uimaliitto 1945: 1921 308 22.411 Suunnistusliitto 1947: 1926 465 40.799 Koripallo-. Luistelu-. M iekkailuliitto 1948: 1931 5.99 53.575 Na isten Liikuntakasvatusliitto 1957: 1936 9 801 89.295 Käsipalloliitto 1961 : 1941 11 1.021 115.084 Taitoluistelu-. Kuntourheilu-. Lentopalloliitto 1946 12 1.781 202.407 1951 16 1.527 358.457 1956 16 1.403 350.997 1962 : Ratsastajain-. Soutu-. Tennis-. Ampujain-. Golf-. Kenootti-. Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 1963 : pöytätennis-. Judo-. Sulkapallo-. Moottoriliitto 1964: Purjehtija liitto 1965 : 1961 20 1.586 436.927 Moottorivene-, Vesihiihtoliitto 1966 36 2.294 609.450 1970 37 2.563 744.336 1972 38 2.557 772.554 1966 : Salamapallo-. Ampumahiihtoliitto 1967 : Kävelyurheiluliitto 1971 : Maahockeyliitto 1973 : 1973 40 2.615 789.260 Squashliitto. Urheilusukeltajain liitto 1974: 1974 41 2.738 813.013 Urheiluautoilijoiden liitto 1975 42 5.118 909.764 1975: Metsästäjäliitto -1-1 - SVUL:n luottamushenkilöorganisaatio vuonna 1978 LIITIOKOKOUS I I LlITIOVALTUUSTO l I LlITIOHALLITUS. - - - ---- - - - PUHEENJOHTAJISTO - - ------ - - I I LlIKUNTAPOLlITIINEN URHEILUVALIOKUNTA VALIOKUNTA TALOUSVALIOKUNTA TIEDOTUSVALIOKUNTA ---- - ------ - ---- - ----- URHEILUOSASTO LIIKUNTAPOLIITIINEN OSASTO I TALOUSOSASTO TIEDOTUSOSASTO TIETEELLINEN URHEILUHALLIEN URHEILULEHDEN SÄÄNTÖVALIOKUNTA VALIOKUNTA JOHTOKUNTA JOHTOKUNTA KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA JERISMAJAN JOHTOKUNTA ANSIOMERKKI } VALIOKUNTA ~ HENKILÖSTÖVALIOKUNTA ~ - I 1976 43 5.180 910.277 1976: Tanssiurheilun Keskusliitto 1977 44 5.187 921.439. 1977: Karateliitlo 12 1978 44 5.563 927.091 13.

SVUL:n liiltovahuusto 1978... 81 14 JäsenIIItoista AmatOöri nyrkkellljälnliitto Ampujalnllltto Ampumahiihtoliitto Golfliitto Hiihtoliitto JudolIitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto KoripallolIitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto KävelyurheilulIitto LentopallolIItto Luisleluliitto Maahockeyliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto SNLL Nykyaik. 5 ott.l. PainIlIItto Painbnnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto PyöräilylIItto Pöytätennisliitto RatsastajainlIitto SalamapallolIItto Soutuliitto Squash liitto SulkapallolIItto Suunnistusliitto Taitoluisteluliitto Tennisliitto Uimaliitto UrheiluautoilIjoiden liitto Urheiluliitto Puheenjohtaja: Hannu Koskivuori Varapuheenjohtajat: Erkki J. Tolvanen Erkki J. Wolvalln Varsinainen jäsen Aimo Lindgren Maunu Wirtanen Erkki J. Tolvanen Aimo Laaksonen Hannu Koskivuori Alpo Heikkinen Paavo M. Petäjä Pekka Ristola Timo Harju Erkki Turunen Tapani Mattila Erkki J. Woivalin Karl Kuula Martti Huhtamäki Pertti Tuomala Jorma Järvi Maire Suominen Santeri Hyttinen Kalevi Salokangas Ove Holvlkari Väinö Kangaspunta Rune Nylander Raimo Peltonen Aarto Avellan Kalevi Ruuttu Raimo A. Kaunisto Erkki E. Nurmi Arne Berner Jorma Salomaa Liisa Orko Impi Jokinen Tauno Sutela Mauri Vlerumäki Mauri Rauvanto Martti Alopaeus Matti Huttunen Peter Tallberg Simo Klimscheffskij Esa Ellonen Viktor Jaosson Marjatta Arkela Nils Bäckman Mauno Rlntanen Tuomo Tennilä Matti Salmen kylä Kalevi Kapanen Urho Rouvali Veli Sunlla Pertti Ojala Algot Kettunen Carl Olaf Homen Pentti Karvonen Veikko Marttinen Olavi Niemelä Kosti Raslnperä Varajäsen Tauno Salminen K.O. Tanner Kaarlo O. Leppänen Pentti Nurminen Rolf Hohenthal Pauli Vainio Pauli Sulkula Toivo Lehtovuori Kaj Lindberg Unto Viitala Frank Moberg Heikki Kukkola Seppo Tarkkonen Olle Herold Raimo Vlskari Väinö Ryyppö Antero Koivunen Erkki Isoniemi Erkki Levy Lars Erlk Ahlgren Pentti Tarkkanen Pentti Niemelä Eero Ehrnrooth Erkki Alho Valto Mattila Mikko Taka Sihvola Arto Norovirta Hel mer Viiala Ari Kautto liisa Mattlla Oukari Mirjam Vllppola Arto Norovirta Kauko Penttilä Antero Luonlla Antti Heinonen Mikko Linna Ilkka Tuominen Raimo Vauhkonen Sakari Sorjonen Mauri Moren Jukka Wuolio Seppo Alkunen Juha Heinonen Ari Kinnunen Marja Ramm Schmidt Aaro Huovila Helvi Peltonen Ralf Westerback Yrjö M. Lehtonen Olli Järvelin Nisse Hagman Oiva Halmetoja Eila Mikola Lauri Vesala Unto Bryggare Urhellusukeltajaln Liitto VesihiihtolIItto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Tanssiurheilun Keskusliitto JäsenpIIreistä Etelä Karjala Etelä,Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keskl Pohjanmaa Keski Suoml Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi Pohja Pohjois-Karjala Pohjois,Pohjanmaa Pohjols Savo Satakunta Suur Savo Uusimaa Varsinais-Suomi LIsäjäsenet Mauri Vallema Ilpo Raatikainen Jorma Perolahti P.J. Barck Pekka Ojonen Tuomo Jalantie Juha Eronen He ikki Parkatti Christer Wilkman Vell Mattl Salo Verslnalnen jäsen Henkllökoht. varajäsen Erkki Ikävalko Jorma Valtonen Ilmari Ylä Autio Yrjö Perålä Matti Lähdesmäki Matti Jaskarl Pirkko Lilja Rauni Kivistö Juhani Salmen kylä Juhani Kokko Arvi Jantunen RIItta Sarkko Olavi Lehtisalo Martti Noponen Raija Vuorio Anneli Vanamo Einar Nissilä Martti Niemi Orvo Anttila Mikko Koski Jukka Lampiniva Kalevi Talikka Tapio Poikolainen Pauli Koskinen Mauri Katavlsto Erkki Hautamäki Teemu Pesola Raija Salomaa Olavi Siekkinen Marketta Viitala Esa RIihimäki Veikko Krlstiansson Reijo Salomaa Kauko Jortlkka Olavi Eronen Erkki Timonen Reino Mikkelä Timo Rauss! Lasse AhtIainen Reijo Lamminpää Pentti Larjanne Pentti Salovaara Olavi Poikela Lauri PuotIniemi Seppo Pelttari Timo Leinonen Eino Kiiski Kalevi Eronen Pentti Alho Eero Kokko Eero Kelhä Aaro Luttinen Lauri Reinikainen S ~ kar l Partanen Kalevi Tiihonen Pentti Niskanen Tauno Salonen Toivo T. Pohjala Henry Granfors ReijO Karl Leo Turunen Eero Katajala Pellervo Hyytiäinen Pirkko Mantere Pentti Räty Kerstin Uusitalo Pentti Plhlakoski Timo Pekkala Aulis Potinkara Timo Lehmuskoski Jaakko Äärllä Pentti Palonen Varsinainen jäsen loienkllökohl. varajäsen Aino Manninen Maija Lilsa Saarinen Pirkko Väänänen Päivi Koskela Hilkka Hakola Terttu Liisa Juusti Magnus Ståhlberg Nils Erlk Nyman Kaarlo Hartiala Antti Ahlström Mauri Miettinen Paavo Komi Pekka Silvola Raimo Vanninen Pertti Paloheimo Aulis Aaltonen Leena Jääskeläinen Kauko PalvaIin Eino Uusitalo Pentti Kurunmäki Raimo Lindholm Matti Malin Seppo Westerlund Erkki Asp Kalervo Löfberg Timo Tolkka Sylvi Salmo Alla Flöjt Kai Hagelberg Pekka Oja 15

Liittovaltuuston kokoukset 16 KEVÄTKOKOUS SVUL:n liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 5. 6. 1978 SVUL:n toimitalon palloilu hallissa. Kokouksen puheenjohtajana oli Hannu Koskivuori. Sihteereinä toimivat pääsihteeri Mauri Oksanen ja vt. osastopäällikkö Kalevi Suortti. Kokouksessa oli läsnä 68 varsinaista ja 16 varajäsentä. Liittovaltuusto hyväksyi liittohallituksen esittämän vuosikertomuksen vuoden 1977 toiminnasta sekä vahvasti tilinpäätöksen kuultuaan tilintarkastajien lausunnon. Liittohallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Liittohallituksen esityksenä käsiteltiin myös SVUL:n talouden runkosuunnitelma vuosiksi 1979-81. Liitto valtuusto hyväksyi edelleen liittohallituksen esityksestä SVUL:lle lisätalousarvion loppusummaltaan 1.698.000 markkaa, josta jäsenjärjestöille osoitettiin yhteensä 1.449.000 markkaa. Jäsenjärjestöjen toimintamäärärahaesitys vuodelle 1978 oli laadittu ensimmäistä kertaa vuonna 1977 liittokokouksessa hyväksyttyjen uusien jakoperusteiden mukaisesti. Esitys hyväksyttiin liittovaltuustossa muutoksitta. SVUL:n toimintasääntöjen uudistamisen suoranaisena jatkona oli kevään aikana valmisteltu liittovaltuuston vahvistettavaksi myös piireille uudet mallisäännöt. Muutoksina aikaisempiin sääntöihin uudet säännöt merkitsevät piirien eri toimielinten toimikausien pidentymistä sekä piirien ja keskusliiton toimintasääntöjen entistä suurempaa keskinäistä vastaavuutta. Mallisäännöt vahvistetiin esityksen mukaisesti. Kokous antoi myös julkilausuman. SYYSKOKOUS Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pide tiin 18. 12. 1978 perinteisissä puitteissa SVUL:n toimi talon pa lloiluhallissa. Kokouksen avasi liittovaltuus ton puheenjohtaja Hannu Koskivuori käsitellen puheenvuorossaan ajankohtaisia järjestöpoliittisia ky symyksiä. Kokouksen sihteerinä toimi pääsihteeri Mauri Oksanen ja pöytäkirjanpitäjänä osastopääll ikkö Kalevi Suortti. Kokouksessa oli läsnä 86 liittovaltuuston varo sinaista ja 14 varajäsentä sekä ilman äänioikeutta lu kuisa joukko liittohallituksen jäseniä sekä jäsenjärjestöjen ja keskusjärjestöjen muita edustajia. SVUL:n varapuheenjohtaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Hieta esitteli liittohallituksen esityksen SVUL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuodelle 1979. Keskustelun jälkeen esitys hyväksyttiin muutoksitta. SVUL:n liittohallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin toimikaudeksi 1979-82 uudelleen Jukka Uunila. Erovuoroisten tilalle liittohallitukseen toimikaudeksi 1979-80 valittiin seuraavat henkilöt: Väinö Eskelinen varajäsen Orvo Anttila Juhani Salmenkylä Irja Kleemola Martti Alopaeus Alpo Heikkinen Lasse Ahtiainen Pertti Tuomala Impi Jokinen Pertti Ojala. Tilintarkastajiksi vuodeksi 1979 valittiin KTM Olle V. Salmi (KHT) ja ekonomi Ilmari Aro (HTM) ja heidän varamiehikseen ekonomi Ilkka Haarlaa (KHT) ja KTM Martti Seppänen (KHT). Liittovaltuusto vahvisti myös seitsemäntoista SVUL:n piirin sääntömuutokset. Liittohallituksen esityksestä liittovaltuusto käsitteli myös SVUL:n edustussääntöjen muuttamista, SVUL:n eläkesääntöjen muuttamista sekä päätti!isäksi lisätalousarviosta vuodelle 1978. Edustussääntömuutokset hyväksyttiin yksimielisesti liittohallituksen esittämällä tavall a, sen sijaan eläkesäännöt hyväksyttiin eräin lisäyksin. Lisätalousarvion loppusumma oli 600.000 markkaa. Summa jaettiin kokonaisuudessaan jäsenjärjestöille toimintamäärärahana. Lisätalousarvion pohjana oli opetusministeriön keskusjärjestöille osoittama 1.1 miljoonan markan!isämmräraha, josta SVUL:n osuus oli 561.000 markkaa. SVUL:n liittohallitus 1978 SVUL:n liittohallitukseen ovat vuonna 1978 kuuluneet seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Erkki Kivelä, s. 4. 1. 1918, toimitusjohtaja Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1956, vpj. 1960-1968, pj. 1971 -, liittovaltuuston pj. 1968-1970, Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen, Pesäpalloliiton pj. 1955-1971, SVUL:n kunniajäsen 1975. Varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen, s. 29. 1. 1922, varatuomari Helsin gistä. Liittohallituksen vpj. 1975-, liittovaltuuston jäsen 1972-17, yh teiskuntapollittisen valiokunnan pj. 1973-76, liikuntapoliittisen valiokunnan jäsen 1917, pj. 1978, valtion liikuntakomitean pj. 1974-1917, Kuntourheiluliiton vpj. 1969-1974. Varapuheenjohtaja Esko Sarvlkas, s. 22.5. 1932, johtaja Hyvinkääitä. Liittohallituksen jäsen 1975-, liittovaltuuston jäsen 1969-17, tiedotusvaliokunnan pj. 1978- järjestövaliokunnan pj. 1971-1972, suunnit teluvallokunnan 1973-76 ja henkilöstövaliokunnan jäsen, järjestöasi ainryhmän pj., '1973-76, Uudenmaan piirin johtokunnan jäsen 1961-17, vpj. 1967-1970 ja pj. 1971-77. Varapuheenjohtaja Jukka Uunila, s. 4. 6. 1923, toimitusjohtaja Helsin gistä. Liittohallituksen vpj. 1961-, urheiluvaliokunnan pj. 1978-, Etelä-Pohjanmaan piirin pj. 1961-1962, Urheilu liiton johtokunnan jäsen 1961-1974 ja pj. 1965-1974, Olympiakomitean vpj. 1965-1968 ja pj. 1969-, SVUL:n kehittämisryhmän pj. 1975-1976. SVUL:n kunniajä sen 1975. Varapuheenjohtaja Seppo Hieta, 4. 2. 1935, varatuomari Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1970-, talousvaliokunnan pj., Lentopalloliiton vpj., 1964-1965 ja pj. 1966-1973, Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen. Vä inö Eskelinen, s. 23. 9. 1923, nuorisotoimenjohtaja Leppävlrralta. liittohallituksen jäsen 1917-, Hiihtoliiton johtokunnassa 1970, SVUL:n Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston pj. 1972-, SVUL:n Nuorten johtokunnan jäsen 1971-, pj. 1917-. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituk sessa johtaja Alpo Heikkinen. Carl.Olal Holm/in, s. 24.3. 1936, toimitusjohtaja Espoosta. Lllttohallituk sen jäsen 1917-, kansainvälisen valiokunnan jäsen 1978-. Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1917-, Suomen Olympiakomitean pääsihteeri 1969-73, Olympiayhdistyksen hallituksessa 1917-. (Henkilökoh talnen varajäsen liittohallituksessa isännöitsijä Nisse Hagman). Irja Kleemola, s. 23. 4. 1926, koulunjohtaja Vantaalta. SVUL:n liittohalli tuksen jäsen 1978, SNLL:n hallituksen jäsen 1966-, Suomen Kuntourheiluliiton liittovaltuuston jäsen 1973-. (Henkilökohtainen varajäsen liit tohallltuksessa opetusneuvos Impi Jokinen). Väinö Lassila, S. 17. 5. 1925, dipl. ins. Porista. SVUL:n liittohallituksen jäsen 1978, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja 1975-. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa ekonomi Pertti Ojala). Matti Lähdesmäki, s. 23.3. 1929, opistoniohtaja Kuortaneelta. liittohallituksen jäsen 1917. Liittovaltuuston jäsen 1968-1917. KuntourheiluliIton johtokunnan jäsen 1961-73. SVUL:n Etelä Pohjanmaan piirin johtokunnan jäsen 1959-, SVUL:n liikuntapoliittisen valiokunnan jäsen 1917, Vaasan läänin urheilulautakunnan jäsen. (Henkilökohtainen vara jäsen liittohallituksessa toimitusjohtaja Mauri Vierumäkl). Osmo Niemelä, s. 21. 8. 1926, diplomi-insinööri Espoosta. Liittohallituksen jäsen 1974-, liittovaltuu ston jäsen 1972-1974, SVUL 75 järjestelytoimikunnan pj. 1973-1975, Suunnistusliiton johtokunnan jäsen 1965-, vpj. 1968-1969 ja pj. 1970, liikuntapoliittisen valiokunnan jäsen 1917, Olympiakomitean valtuuskunnan jäsen. (Henki lökohtainen varajäsen liittohallituksessa rakennusmestari Heikki WolIsten.) Lauri Reinikainen, s. 18. 9.1930, rehtori Karttulasta. Liittohallituksen jäsen 1978, SVU L:n Pohjois Savon piirin johtokunnan jäsen 1964-, pj. 1969. SVUL:n liittovaltuuston jäsen 1970. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa professori Pentti Alho.) Esa RIIhimäki, 5. 11. 10. 1923, piirijohtaja Jyväskylästä. Liittohallituksen jäsen 1917-78. SVUL:n Etelä- Pohjanmaan piirin johtokunnassa 1956-66, Keski Suomen piirin johtokunnassa 1969-, puheenjohtaja 1973-, SVUL:n johtokunnan jäsen 1964-67. Ollut jäsenenä Peräseinä joen, Seinäjoen (pj. 1965-66) ja Jyväskylän urheilulautakunnissa. SVUL:n ansiomerkkivaliokunnan jäsen 1975-. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa kenttäpäällikkö Orvo Anttila). Juhani Salmenkylä, 8. 3. 1932, varatuomari Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1971 -, suunnitteluvaliokunnan pj., KoripallolIiton johtokun nan jäsen 1953-1961 ja pj. 1970-1971. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa varatuomari Seppo Alkunen). Marjatta Väänänen, s. 9.8. 1923, fll.malsterl Helsingistä. Lllttohallltuk sen jäsen 1976-, Taitoluisteluliiton pj. 1975. (Henkilökohtainen varajäsen liittohallituksessa ylitarkastaja Leena Jääskeläinen). LIIttohallitus on pitänyt vuoden 1978 aikana 10 kokousta, joissa pöytä kirjaan on merkitty 117 pykälää. liittohallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Erkki Kivelä 9, Seppo Hieta 7, Paavo Pekkanen 9, Esko Sarvlkas 8, Jukka Uunila 8, Väinö Eskelinen 9, Carl Olaf Homen 9, Irja Kleemola 9, Väinö Lassila 3, Matti Lähdesmäki 8, Osmo Niemelä 9, Lauri Reinikainen 9, Esa Riihimäki 8, Juhani Salmen kylä 9 ja Marjatta Väänänen 4 kertaa. Varajäsenistä ovat olleet palkalla Nisse Hagman 1, Alpo Heikkinen 1, Leena Jääskeläinen 2 ja Pertti Ojala 5 kertaa. Kokouksiin on lisäksi osallistunut liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori 9 kertaa, liittohallituksen sihteeri nä on ollut Mauri Oksanen ja kokousten pöytä kirjanpltäjänä toimistopäällikkö Kalevi Suorlti. Kokouksissa ovat lisäksi olleet läsnä keskustoimiston osastopäälliköt. 17

Liittohallitus 1979 Puheenjohtaja: Toimitusjohtaja Erkki Kivelä Varapuheenjohtajat: Varatuomari Seppo Hieta Varatuomari Paavo Pekkanen JOhtaja Esko Sarvikas Toimitusjohtaja Jukka Uunila Varsinaiset jäsenet: Varatuomari Martti Alopaeus Kenttäpäällikkö Orvo Anttila Liikunnanohjaaja Väinö Eskelinen Varatuomari Carl Olaf Homen Koulunjohtaja Irja Kleemola Opistonjohtaja Matti Lähdesmäki Diplomi insinööri Osmo Niemelä Rehtori Lauri Reinikainen Varatuomari Juhani Salmenkylä Fli.maist. Marjatta Väänänen Varajäsenet: Ekonomi Pertti Ojala Konttoripääli. Lasse Ah tiainen Johtaja Alpo Heikkinen Isännöitsijä Nisse Hagman Opetusneuvos Impi Jokinen Ekonomi Pertti Ojala Toim. joht. Mauri Vierumäkl Rak. mest. Heikki Wollsten Metsät. toht. Pentti Alho Kenttäpäällikkö Orvo Anttila Varatuomari Seppo Alkunen Ylitarkastaja Leena Jääskeläinen Valiokunnat ja työryhmät 1978-79 TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Pentti Alhola, Nisse Hagman, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmen kylä, Teuvo Holopainen (esittelijä). URHEILUHALLlEN JOHTOKUNTA: Kai Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Pertti Ojala, Esko Salasuo, Erkki Viinikainen, Erkki Helenius (esittelijä). HENKILÖSTÖVALIOKUNTA: Mauri Moren (puheen johtaja), Raimo Aromaa, Hilkka Hakola, Kirsti Laaksonen, Pentti Pihlakoski, Pauli Swanljung, Esko Eklund (esittelijä). TIEDOTUSVALIOKUNTA: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Eeva-Kaarina Holopainen, Kari Kallio, Reino Lakkonen, Matti Salmenkylä, Mikko Taka-Sihvola, Erkki Mustakari (esittelijä). URHEILULEHDEN JOHTOKUNTA: Jukka Salomaa (puheenjohtaja), Kai Michelsson (1978), Esko Ojala, Jaakko Okker, Tauno Va inio, Antero Viherkenttä, Rai mo Viskari (1979), Erkki Mustakari (esittelijä). ANSIOMERKKIVALIOKUNTA: Arvi Jantunen (puheenjohtaja), Antti 0 Arponen, Pellervo Hyytiäinen, Olavi Lehtisalo, Aino Manninen, Esa Riihimäki, Matti Taisi, Erkki Helenius (esittelijä). URHEILUVALIOKUNTA: Jukka Uunila (puheenjohtaja), Friedrich Blanz, Tapani Ilkka, Leena Jääskeläinen, Pekka Oja, Kalevi Tuominen, Heikki Niininen (Esittelijä 1978), Aulis Potinkara (esittelijä 1979). TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Antti Ahlström (puheenjohtaja), Erkki Asp, Kauko Huikuri, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, Heikki Ruusko, Tor Jungman (esittelijä). KANSAINVÄLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (pu heenjohtaja), Arne Berner, Väinö Eskelinen, Carl Olaf Homen, Paavo Pekkanen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg, Marjatta Väänänen, Erkki Mustakari (esittelijä 1978), Tor Jungman (esittelijä 1979). LlIKUNTAPOLlITIINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Osmo Niemelä, Pertti Paloheimo, Ilmari Ylä Autio, Kalevi Suortti (esittelijä). SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Alkunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli Swanljung, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä). SVUL:n Kunniajäsenet KUNNIAPUHEENJOHTAJAT: Jukka Rangell (1954-) Ivar Wilskman (1914-1932) KUNNIAJÄSENET: Bruno Arjanko Bore Bergman Impi Jokinen Risto Kalajo Kaarina Kari Akseli Kaskela Urho Kekkonen Erkki Kivelä Eina Kopponen Hannu Koskivuori Kallio Kotkas Ukko Könn l Väinö Lahtinen Aaro Laine Jukka Lehtinen Harry Lindblad EDESMENNEET KUNNIAJÄSENET: Karl G. R. Ahlbäck Toivo Aro J. F. Blomqvist Ernst Bredberg Viktor Damm Aksel Ek Viktor Heikel Arvo Himberg Mikko Hämäläinen Eemeli Juureva Yrjö Kalonieml V. A. M. Karikoski Aarne Kiira Kauno Kleemola Ali Koskimaa Kalle Käkönen Heikki Lehmusto K. E. Levälahtl liisa Mattlla Oukarl Paavo Olnaala Liisa Orko Erkki Palolampi Lauri Pihkala Reino Piirto Valle Resko Helka Ristolainen Urho Saariaho Anton Salmen kylä Yrjö Salmela Tauno Salonen Heikki Savolainen Aaro Tynell Jukka Uunila John Lindstedt Edvard Lundström K. H. Marjantie Une Melkko Erkki Merinen V. J. Niiniluoto Väinö Pynninen Oskari Rikkilä Veli Saarinen Lauri Santala Viktor Smeds Erkki Sorakuru Lauri Tanner Väinö Teivaala Yrjö Valkama Arvo Vartia Gösta Wasenlus Ivar Wilskman Aatos Vuolle Apiala 18 19

Järjestötoiminta ja liikuntapoliittinen toiminta 1. Yleistä 3. Sääntömääräiset kokoukset Vuoden 1978 alusta SVUL:n sisäinen organisaatio muuttui mm. siten, että liikuntapoliittisen valiokunnan sekä suunnitteluvaliokunnan alaisen järjestöasiainryhmän toimialat yhdistettiin. Toimihenkilöorganisaatioon muodostui näin uusi liikuntapoliittinen osasto. Luottamushenkilöorganisaatiossa tämä merkitsi vastaavasti liikuntapoliittisen valiokunnan tehtäväalueen täsmentymistä. Kevään aikana valmisteltiin valiokunnall.e sekä osaston toimihenkilöille uudet tehtäväkuvaukset, jotka sittemmin liittohallituksessa vahvistettiin yhdessä keskusliiton muiden elinten tehtäväkuvausten kanssa. SVUL:n järjestörakenteen yleisen selkiytymisen myötä aloitettiin myös osastokohtaisten keskipitkän tähtäyksen suunnitelmien laadinta. Valiokunta antoi osaltaan työn edistymisestä liittohallituksen joulukuun kokouksessa raportin. Rinnan SVUL:n sisäisen organisaatiouudistuksen kanssa osasto ja valiokunta ovat tiiviisti seuranneet maassa tapahtuvia muita järjestöllisiä muutoksia pyrkien toimenpiteillään huolehtimaan SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen aseman ja oikeuksien säilymisestä muutostilanteissa. Yleensäkin voidaan todeta, että järjestöllisten ja liikuntapolitiikkaan liittyvien asioiden määrä ja merkitys ovat kuluneen vuoden aikana selvästi lisääntyneet. Urheilu ja liikunta ovat yhä enemmän myös aineksia yleiseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. SVUL:n liikuntapoliittisen osaston ja valiokunnan tehtävänä on ollut SVUL:n toiminta-ajatukseen tukeutuvien, urheilullisen vaihtoehdon mukaisten näkökantojen esille tuominen tässä keskustelussa. 2. Toimihenkilöt Osaston toimihenkilöinä ovat olleet osastopäällikkö (27.10.1978 saakka vt. osastopäällikkö) Kalevi Suortti ja järjestösihteeri Marga Lindahl. 3.1. Li ittovaltuusto Liittovaltuuston sääntömääräiset kokoukset pidettiin seuraavasti: kevätkokous 5. 6. 1978 ja syyskokous 18. 12. 1978. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi toimikaudeksi 1978-81 valittiin Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Hannu Koskivuori. Kevätkokoukseen osallistui yhteensä 68 varsinaista ja 16 varajäsentä. Syyskokouksessa oli paikalla 100 äänioikeutettua jäsentä. Molemmat kokoukset pidettiin Helsingissä. 3.2. Liittohallitus Liittohallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa käsitellen 177 pöytäkirjattua asiaa. SVUL:n varapuheenjohtajat toimivat vuoden aikana ensimmäistä kautta liittohallituksen alaisten pääval i okuntien puheenjohtajina. Tämä vaikutti mitä ilmeisimmin myönteisesti valiokuntien välisen koordinaation sekä valiokuntien ja liittohallituksen väl isen tehtäväjaon selkiinnyttämiseen. 4. Jäsen- ja toimintatilastointi SVUL:n vuositilastoinnin pohjana oleva aineisto koottiin pääosin seurojen, piirien ja liittojen vuosiilmoituksilla. Seuratietojen käsittely tapahtui ATK:n avulla, piirien ja liittojen toimintatiedot käsiteltiin vanhaan tapaan liikuntapoliittisella osastolla. Osaston toimihenkilöt ovat osallistuneet SVUL:n talousvaliokunnan asettaman työryhmän työskentelyyn. Ryhmän tarkoituksena on laatia esitys ATK:n laajemmasta hyödyntämisestä mm. vuositilastoinnissa. Ratkaisuja tältä alueelta on odotettavissa vuoden 1979 aikana. SVUL:n jäsenmäärä 1. 1. 1978 oli edelliseen vuoteen verrattuna jälleen hiukan kohonnut. Piirien kautta ilmoitettujen 2.472 seuran yhteinen henkilöjäsenmäärä oli 670.659. Tämä lisättynä piireihin kuulumattomien seurojen sekä Suomen Metsästäjäliiton seurojen henkilöjäseniin saadaan SVUL:n kokonaisjäsenmääräksi 921.439. 20

22 Osaston toimesta valmisteltiin vuoden aikana myös tilastokirja, johon on koottu maan urheilujärjestöjen toiminnan laatua ja laajuutta, färjestöjen rakennetta ja näiden välistä yhteistoimintaa kuvaavaa aineistoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että SVUL:n valtiolta saama toimintamääräraha ei vastaa sitä toimintaa, jota SVUL jäsenjärjestöineen maan koko liikuntakulttuurissa niin määrillisesti kuin laadullisestikin edustaa. 5. Jäsenjärjestöjen määrärahat Sekä liittojen että piirien toimintamäärärahaesitys laadittiin uusien jakoperusteiden mukaisesti. Aikaisemmista jakoperusteista poiketen ei liittoja uu sien jakoperusteiden mukaan enää verrata toisiinsa. Liittokohtaisen määrärahakehityksen ilmaisevat liiton oman toiminnan kehittymistä kuvaavat toimintatiedot. Jakoperusteissa on myös vahvistettu ns. kas vun rajat, joiden mukaan minkään liiton toimintamääräraha ei voi pienentyä edellisestä vuodesta, ellei vai tiolta tuleva kokonaismääräraha vähene. Toisaalta minkään liiton toimintamäärärahan vuosittainen kasvu ei voi olla suurempi kuin kolme kertaa se prosenttiluku, jolla jaettavana oleva kokonaismääräraha kasvaa. 6. Sääntöasiat Sääntöasioiden valmistelusta SVUL:n luottamushenkilöorganisaatiossa vastasi sääntövaliokunta. Sen esittelijänä toimi osastopäällikkö Kalevi Suortti. Valiokunta valmisteli kevään aikana mm. esityksen piirien mallisäännöiksi. Liittohallitukselle tehtiin myös esitys edustussääntöjen muuttamiseksi, minkä liittovaltuusto sittemmin vahvisti. SVUL:n liittohallitus määritteli sääntövaliokunnan esityksestä jäsenjärjestöjen käyttöön urheiluseuran tunnusmerkit. Liittohallituksen suosituksessa todetaan, että SVUL:n piirin jäsenenä olevan urheiluseuran tulee perustua henkilöjäsenyyteen. Valtio'neuvosto asetti 5. 10. 1978 komitean valmistelemaan yhdistyslainsäädännön uudistamista. Komitea, jonka puheenjohtajana toimii ministeri Esko Rekola, otti nimekseen yhdistyslakikomitea. Myös urheilujärjestöt saivat edustuksensa kyseiseen komiteaan. SVUL:n esityksestä sen jäseneksi nimettiin osastopäällikkö Kalevi Suortti. Komitean toimeksiannosta voidaan poimia eräs urheilujärjestöjenkin toimintaa läheisesti sivuava ongelma. Komitean tehtävänä on nimittäin mm. uudistaa rekisteröintimenettelyä sen nopeuttamiseksi ja rekisterimerkintöjen pitämiseksi tosioloja vastaavana. Tältä osin komitean työhön tuo lee siis suhtautua toiveikkaasti. 7. SVUL viikko SVUL-viikkoa vietettiin 11.-20.11.1978. Viikon pääjuhla pidettiin Seinäjoella SVUL:n Etelä Pohjanmaan piirin 70 vuotisjuhlien yhteydessä. 8. Kilpailujäsensopimusneuvottelut TUL:n aloitteesta käynnistettiin marraskuussa 1978 neuvottelut voimassa olevan kilpailujäsensopimuksen sisällöstä. SVUL:n liittohallituksen nimeäminä neuvottelijoina ovat Erkki Kivelä, Paavo Pekkanen, Jukka Uunila ja Mauri Oksanen. Näiden lisäksi neuvotteluihin on osallistunut myös Kalevi Suortti. Yleissääntö avoimesta kilpailutoiminnasta on peräisin vuodelta 1966. Sittemmin sopimusta on täsmennetty 7.10.1977 allekirjoitetulla lisä- ja allekirjoituspöytäkirjoilla. 9. Yleinen liikuntapolitiikka Yleiseen liikuntapolitiikkaan liittyvistä hankkeista kohosivat vuoden aikana tärkeimmiksi liikuntalain valmistelu sekä valtakunnallisen väliportaan liikuntapaikkasuunnittelun aloittaminen. Liikuntalain antamisen Iykkäytyminen yleensä huolestutti urheilujärjestöjä siinä määrin, että asiaan kiinnitettiin julkilausumissa huomiota. Samanaikaisesti SVUL pyrki kuitenkin vaikuttamaan myös siihen, että laki vastaisi sisällöltään järjestömme sille asettamia tavoitteita. Erityisesti korostettiin lain mukanaan tuoman yhteiskunnan tuen merkitystä urheiluseuroille sekä järjestömäärärahojen jakoperusteissa tukeutumista kaikilla tasoilla toiminnan määrään ja laatuun. Samanaikaisesti jäsenkunnallemme annettiin koulutus- ja neuvottelutilaisuuksissa jatkuvasti ajan kohtaista tietoa lainvalmistelun nykytilasta sekä lain oletetuista vaikutuksista. Läänien liikuntapaikkasuunnittelu tapahtuu opetusministeriön asettaman valtakunnallisen liikuntapaikkatoimikunnan ohjeiden mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on laatia lääneille seuraavan viiden vuo den aikavälilie suunnitelma liikuntapaikkarakentamiseksi, jota on edelleen tarkoitus käyttää pohjana lii kuntapaikkojen rakentamista koskevassa valtionavustus- ja lainoituspäätöksenteossa. Vuoden loppuun mennessä läänit saivat ensimmäiset alustavat suunnitelmansa lähes valmiiksi. SVUL on jäsenjärjestöineen kiinnittänyt erityistä huomiota hankeen liian kiirelliseen aikatauluun korostaen juuri Koulutustoiminta 1_ YLEISTÄ Vuonna 1978 SVUL:n koulutustoiminta saavutti ja osittain ylittikin sille asetut tavoitteet. Valmentajakoulutus keräsi edelleen suuria osanottajamääriä. Valmentajakoulutuksen tehostamiseksi pyrittiin erityisesti avustamaan liittoja lajiosien tuottamisessa. Kertomusvuoden yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu toiminnan painopisteen siirtäminen entistä enemmän järjestökoulutukseen. Tavoitteeseen pyrittiin nimittämällä urheiluosastolle koulutussihteeri, jonka vastu ualueeksi tuli pelkästään järjestökoulutus. Myös ur heiluvalio'kunnan asettaman työryhmän laatima päätoimisen henkilöstön täydennyskoulutuksen KTsuunnitelma ja osaston tekemä seurojen kehittämiskurssi antavat uutta pontta järjestökoulutukseen. Kertomusvuoden aikana urheiluosasto toimitti kuusi julkaisua. SVUL:n ja urheiluopistojen välinen yhteistoiminta koulutuksen alueella lisääntyi vuoden aikana merkittävästi. Mm. viidestä A-valmentajaseminaarista neljä järjestettiin yhteistoiminnassa opistojen kanssa. 2_ PÄÄTOIMISET TOIMIHENKILÖT Urheiluosaston koulutuspäällikkönä on toiminut Erkki Oikarinen ja 15.3. alkaen koulutussihteerinä Markku Perttula sekä osastosihteerinä Ritva Hakopää. SVUL:n jäsen piireissä toteuttavasta koulutustoimin nasta vastaavat. piirien koulutusohjaajat: Ko Arvo Järvelä Lappi ja Länsi-Pohja Ko Jukka Suomäki Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu siksi ensi vaiheen suunnitelmien ohjeellisuutta. Muuten suunnitelmallisuuden lisäämiseen tässä taloudellisesti mittavassa kysymyksessä on suhtauduttu myönteisesti. Samalla on pyritty vaikuttamaan suunnitelmien sisältöön siten, että ne mahdollisimman hyvin palvelisivat urheilu- ja liikuntatoiminnan yleiskehittämistä maassamme. Ko Johannes Turunen Häme Ko Pauli Tuorila Satakunta Ko Kari Koskinen Lahti ja Kymenlaakso 31.10.78 asti Ko Aulis Heinänen Uusimaa ja Helsinki Ko Markku Perttula Helsinki 15.3. asti Ko Juha Tikkanen Helsinki Ko Reijo Rinkinen Helsinki 1.6.78 alkaen Ko Jarkko Raninen Varsinais-Suomi 3_ JULKAISUTOIMINTA Urheiluosasto on toimittanut vuoden 1978 aikana seuraavat julkaisut: 1. IHMISSUHTEET VALMENNUKSESSA, sivuja 128, toimittanut Laura Kivelä 2. SVUL KOULUTTAA 197, sivuja 129, toimittanut Erkki Oikarinen 3. VOIMAVALMENNUS, sivuja 142, toimittanut Paavo V. Komi, Leo Silen ja Tor Jungman 4. SUOMALAISIA LAPSILIIKUNTATUTKIMUKSIA, sivuja 47, toimittanut Timo Haajanen ja Maaret Veistola 5. LIIKUNTATIETEIDEN JA URHEILUN PERUSSA NASTOA ENGLANNISTA SUOMEKSI, sivuja 168, toimittanut Pekka Reponen ja Tor Jungman 6. TUTKIMUKSIA ANABOLlSISTA STEROIDEISTA JA MUISTA DOPING-AINEISTA sivuja 38, toimittanut Maaret Veistola 4_ JÄRJESTÖTOIMINNALLINEN KOULUTUS Ko Matti Kartila Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala 4. 1. Suunnitteluseminaari 18.-20.5. Vierumäki Ko Matti Haapoja Keski-Pohjanmaa ja Keski-SuomiOsanottajia 20 Ko Markku Muurimäki Etelä-Pohjanmaa 4. 2. Jäsenpiirien valiokuntien puheenjohtajat Ko Sulo Repo Suu-Savo ja Etelä-Karjala 28.-29.1. Vierumäki 15.11.78 asti Osanottajia 69 23

24 4. 3. Seura toiminta kurssit Seuratoimintakurssien toteuttamisesta vastaa piirien koulutusvaliokunnat. Seurakuntatoimintakurssin suorittaneet piireittäin: Etelä-Karjala.................. 23 Etelä-Pohjanmaa...................... 106 Helsinki................................... 28 Häme............................. 152 Kainuu................................... 98 Keski-Pohjanmaa.............. 64 KesKi-Suomi............................... 95 Kymenlaakso.............................. 24 Lahti................... 132 Lappi................................... 27 Pohjois-Pohjanmaa......................... 9 Pohjois-Savo........... 75 Satakunta................................. 35 Suur-Savo................................ 18 Uusimaa........ 44 Varsinais Suomi................ 124 Seuratoimintakurssin suorittaneita oli vuonna 1978 yhteensä 1054. 4. 4. Seuratoiminnan kehittämiskurssit SVUL:n ja eräiden li ittojen keskeinen yhteistoiminnan puitteissa järjestettiin seuroille toiminnankehittämiskursseja. Kurssitoiminta käynnistettiin vuoden lopulla. Kehittämiskursseille osallistuneet seuramäärät: Voimisteluliitto 1 kurssi 4 seuraa Luisteluliitto 1 2" Urheiluliitto 3 29 " 5. PÄÄTOIMISTEN TOIMIHENKILÖIDEN KOULUTUS 5.1. Jäsenpiirien piirijohtajat ja koulutusohjaajat 15.- 16.5. Otaniemi Ohjelmassa: - kenttätoiminnan kehittäminen - SVUL:n tiedotuksen kokonaissuunnitelma - koululiikunnan kehittäminen Osanottajia 25 5. 2. SVUL:n, jäsenliittojen ja -piirien toimistohenkilöstö, liittojen toiminnanjohtajat ja piirien piirijohtajat 2.-6.10. Vierumäki. Ohjelmassa: - piirien ja liittojen toimintojen sisäinen yhteistyö - liitto- ja piiritoimistot yleisön palvelijoina Osanottajia 88 5. 3. Jäsenpiirien talousasioita hoitavat toimistosihteerit 14.12. Helsinki Ohjelmassa: - palkkakirjanpidon muutokset - veron pidätykset - tositteiden asiallisuus Osanottajia 19 5. 4. Jäsenliittojen valmennus- ja koulutusjohto 30. 1. Vierumäki Osanottajia 35 6. VALMENTAJAKOULUTUS 6. 1. Valmentajien täydennyskoulutus 6. 1. 1. A- ja B-valmentajien alueelliset täydennuskoulutustilaisuudet Vuoden 1978 aikana järjestettiin 13 aluekohtaista A ja B-valmentajien täydennyskoulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä 399 valmentajaa. Aiheena oli: VOIMAVALMENNUS Osanottajat jakaantuivat piireittäin seuraavasti: Etelä-Karjala................ 26 Etelä-Pohjanmaa........................... 49 Helsinki................................... 57 Häme............. 28 Kainuu................................. 2 Keski-Suomi............................... 28 Kymenlaakso.............................. 5 Lahti..................................... 15 Lappi..................................... 10 Länsi-Pohja............ 5 Pohjois-Karjala.......... 23 Pohjois-Pohjanmaa......................... 36 Pohjois-Savo................ 31 Satakunta................................. 14 Suur-Savo................................. 16 Uusimaa............................ 21 Varsinais-Suomi.................... 33 399 6. 1. 2. A-valmentajille täydennyskoulutusseminaari Suomen Urheiluopisto järjesti yhteistyössä SVUL:n urheiluosaston kanssa A-velmentajille täydennyskoulutusseminaarin 18.-22.6. Vierumäellä Osanottajia 69 Aiheena oli: OIKEA HARJOITIELU OIKEAAN AIKAAN Osanottajat jakaantuivat liitoittain ja piireittäin seuraavasti: Suomen Ampujainliitto...................... 1 Suomen Ampumahiihtoliitto................. 3 Suomen Hiihtoliitto......................... 21 Suomen Judoliitto............ _........... 1 Suomen Jääkiekkoliitto............... 1 Suomen Koripalloliitto.............. _.. 2 Suomen Kävelyurheiluliitto....... 1 Suomen Lentopalloliitto..................... 6 Suomen Luisteluliitto....................... 1 Suomen Purjehtijaliitto...................... 1 Suomen Pyöräilyliitto....................... 1 Suomen Sulkapalloliitto..................... 1 Suomen Suunnistusliitto.................... 7 Suomen Taitoluisteluliitto................... 2 Suomen Tennisliitto................. 1 Suomen Uimaliitto.......................... 2 Suomen Urheiluliitto........................ 10 Suomen Voimisteluliitto..................... 1 Ei lajia................................ 6 69 Etelä-Karjala.................... 2 Etelä-Pohjanmaa.............. _..... 3 Helsinki........ _............... 6 Häme. _. _.......... _. _. _.... _.. 5 Kainuu.............. _. _.............. 1 Keski-Pohjanmaa............ 2 Keski-Suomi............................... 3 Kymenlaakso.............................. 4 Lahti..................................... 4 Lappi......................, 5 Pohjois-Karjala.................. 3 Pohjois-Pohjanmaa......................... 7 Pohjois-Savo...................... 7 Satakunta................................. 4 Suur-Savo................................. 2 Uusimaa...................... 2 Varsinais-Suomi................. 7 Muu................................. 2 69 6. 1. 3. A-valmentajaseminaarit Vuoden 1978 aikana järjestettiin 5 A valmentajaseminaaria, joista urheiluopistot järjestivät 4 seminaaria ja urheiluosasto yhden seminaarin. Seminaarin suoritti 142 valmentajaa. Valmentajat jakaantuivat liittoittain ja piireittäin seuraavasti: Liitto Suomen Ampujainliitto...................... 4 Suomen Ampumahiihtoliitto................. 4 Suomen Hiihtoliitto......................... 32 Suomen Judoliitto.......................... 1 Suomen Jääkiekkoliitto.......... 7 Suomen Kanoottiliitto....................... 1 Suomen Karateliitto.............. 1 Suomen Koripalloliitto..................... 1 Suomen Lentopalloliitto..................... 10 Suomen Luisteluliitto...... ;.... 1 Suomen Miekkailuliitto...................... 1 SNLL...................,.......... 1 Suomen Painonnostoliitto................... 2 Suomen Pesäpalloliitto...................... 2 Suomen Purjehtijaliitto...................... 1 Suomen Pyöräilyliitto....................... 1 Suomen Pöytätennisliitto.................... 1 Suomen Soutuliitto......................... 1 Suomen Squashliitto........................ 1 Suomen Suunnistusliitto.................... 8 Suomen Taitoluisteluliitto................... 5 Suomen Tennisliitto..,..................... 3 Suomen Uimaliitto.......................... 9 Suomen Urheiluliitto........................ 41 Tanssiurheilun Keskusliitto.................. 1 Puolustusvoimat........................... 1 CIF..................... 1 Ei lajia................................ 1 143 Piiri Etelä-Karjala................ 5 Etelä-Pohjanmaa........................... 8 Helsinki................................... 14 Häme...................... 14 Kainuu................................ 7 Keski-Pohjanmaa.................. 4 Keski-Suomi............................... 7 Kymenlaakso.............................. 8 Lahti................. 14 Lappi.................................. 3 Länsi-Pohja................ 6 Pohjois-Karjala..................... 4 Pohjois-Pohjanmaa......................... 9 Pohjois-Savo......................... 6 Satakunta................................. 2 25

26 Suur-Savo................................. 8 Uusimaa........... 9 Varsinais-Suomi........................ 15 143 6. 1. 4. B-valmentajakoulut Vuoden 1978 aikana järjestettiin 21 B valmentajakoulua (perusosaa) joista urheiluosasto järjesti 19 ja urheiluopistot 3. Valmentajakoulun suoritti 904 valmentajaa jakautuen lajeittain ja piireittäin seuraavasti: Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto........ 7 Suomen Ampujainliitto...................... 22 Suomen Ampumahiihtoliitto........... 8 Suomen Hiihtoliitto..................... 159 Suomen Judoliitto......................... 14 Suomen Jääkiekkoliitto........... 64 Suomen Kanoottiliitto....................... 6 Suomen Karateliitto.......... 2 Suomen Koripalloliitto.................... 14 Suomen Kuntourheiluliitto................... 7 Suomen Kävelyurheiluliitto.................. 1 Suomen Lentopalloliitto..................... 60 Suomen Luisteluliitto....................... 1 Suomen Maahockeyliitto.................... 1 Suomen Miekkailuliitto...................... 2 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto........ 39 Suomen Painiliitto.......................... 18 Suomen Painonnostoliitto................... 2 Suomen Pesäpalloliitto...................... 16 Suomen Purjehtijaliitto...................... 5 Suomen Pyöräilyliitto....................... 7 Suomen Pöytätennisliitto.................... 9 Suomen Ratsastajainliitto................... 16 Suomen Soutuliitto......................... 3 Suomen Squashliitto........................ 1 Suomen Sulkapalloliitto..................... 1 Suomen Suunnistusliitto..........,...... 50 Suomen Taitoluisteluliitto................... 6 Suomen Tennisliitto........................ 16 Suomen Uimaliitto.......................... 56 Suomen Urheiluliitto............ 241 Suomen Voimisteluliitto..................... 5 Tanssiurheilun Keskusliitto.................. 3 Jousiampujainliitto......................... 3 Ei lajia................... 39 904 Etelä-Karjala......... 23 Etelä-Pohjanmaa........................... 38 Helsinki.......... 149 Häme................. 108 Kainuu................................. 26 Keski-Pohjanmaa.......... 45 Keski-Suomi............................... 44 Kymenlaakso.............................. 57 Lahti..................................... 30 Lappi.............................. 55 Länsi-Pohja............................ 35 Pohjois-Karjala............... 28 Pohjois-Pohjanmaa......................... 50 Pohjois-Savo........................ 27 Satakunta................................. 66 Suur-Savo................................. 24 Uusimaa..................... 35 Varsinais-Suomi................ 61 ÖID........................ 61 Muu.....................? 904 6. 1. 5. C-valmentajakursslt C-valmentajien koulutus on tapahtunut entiseen tapaan piirien koulutusvaliokuntien järjestäminä. C-valmentajakurssin suorittaneita oli vuonna 1978 yhteensä 4.421, jotka jakautuvat piireittäln seuraavasti: Etelä-Karjala................. 184 Etelä-Pohjanmaa................. 237 Helsinki......................... 425 Häme............. 377 Kainuu.................... 232 Keski-Pohjanmaa..... 185 Keski-Suomi....... 216 Kymenlaakso............... 243 Lahti......................... 141 Lappi..................... 143 Länsi-Pohja............................ 53 Pohjois-Karjala..................... 220 Pohjois-Pohjanmaa....................... 266. Pohjois-Savo........................ 174 Satakunta................................. 408 Suur-Savo....... 248 Uusimaa............... 330 Varsinais-Suomi..................... 339 4.421 7. KOULUTUSTOIMISTON SUUNNITTELUJAKSOT 4.-7.9. Solvalla Ohjelmassa: esiintymistaidon koulutus B-valmentajakoulun AV-materiaalin ideointi ja tuottaminen Judoliiton toiminnan esittely 11.-14.12. Kisakallio Ohjelmassa: SVUL:n urheiluvaliokunnan/osaston KT-suunnitelma vv. 1979-82 SVUL:n henkilöstökoulutusohjelman esittely omien voimavarojen ja resurssien käytön tehostaminen Jääkiekkoliiton ja piirien välinen yhteistoiminta SVUL:n tieteellinen toiminta vuonna 1978 1 SVUL:n tieteellinen valiokunta SVUL on keskusjärjestönä edelläkävijä urheilu- ja liikuntatutkimuksessa, sillä vuonna 1963 tutkimustoiminnasta vastaamaan perustettu tieteellinen valiokunta oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. SVUL:n oman tutkimustoiminnan näkyvin puolestapuhuja on vuosien mittaan ollut valiokunnan monivuotinen puheenjohtaja kansleri Kaarlo Hartiala. Kuluneena vuotena kansleri Hartialan aktiivisuutta tarvittiin kuitenkin uuden alueen, nimittäin SVUL:n kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen. Vuoden 1978 alusta hän öttikin vastaan kansainvälisen valiokunnan puheenjohtajuuden. Kansleri Hartialan seuraajaksi tieteellisen valiokunnan puheenjohtajan tehtäviin liittohallitus nimitti valiokunnan monivuotisen jäsenen ravitsemustieteen professori Antti Ahlströmin. Kuluneena vuotena valiokuntaan kuuluivat lisäksi seuraavat alansa asiantuntijat: professori Erkki Asp, tri Kauko Huikuri, tri Juha Karvonen, tri Simo Mäkelä ja apulaisprofessori 8. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ ypteistoiminta Liikunnan didaktiikan lehtorit ja lääninkouluttajat 13.-15.8. Vierumäki Ohjelmassa: urheiluvalmennus kouluiässä liikuntavammojen ehkäisy, hoito ja teippaus kuvanauhoituslaitteisiin tutustuminen ja käyttökoulutus Osanottajia 21 9. MUU KOULUTUS Akupunktiotilaisuus 11.9. Helsingissä, jossa luennoijana toimi professori Heino Tiik. Osanottajia 34 Heikki Rusko. SVUL:n tutkimussihteeri Tor Jungman hoiti valiokunnan esittelijäin tehtäviä virkavapauteensa 16.10. saakka. Hänen viransijaisekseen valittiin liik. tiet. maist. Eero Hynninen. 2 Toiminnan puitteet Vuonna 1977 valmistunut tieteellisen valiokunnan KTsuunnitelma antoi puitteet kuluneen vuoden toiminnalle. Toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on palvella omalla erikoisalueellaan SVUL:a ja sen jäsenyhteisöjä. 3 Tutkimukset SVUL:n tutkimustoiminta toteutetaan usealla eri tavalla. Yleisin tapa on myöntää liittojen hakemuksesta apurahoja liittojen itsensä organisoimiin lajikohtaisiin tutkimuksiin. Vuonna 1978 apurahoista pääsivät osallisiksi paini-, painonnosto- ja lentopalioliitto. Painiliiton tutkimuksessa keskityttiin vuoristoharjoittelun ja korkealla paikalla kilpailemisen vaikutuksiin. 27

Ongelman tekivät nimenomaan painijoille ajankohtaiseksi Meksikon MM-kilpailut ja niitä edeltänyt korkean paikan leiri Ranskassa. Pa inonnostoliiton organisoimassa tutkimuksessa keskityttiin erilaisten voimaharjoittelutapojen vertailuun ja lentopalloliiton tutkimuksessa fysiologiseen lajianalyysiin sekä ponnistusvoiman kehittämiseen. Valiokunta on tukenut myös Helsingin yliopiston kliinisen kemian laitokselle tehtyä tutkimustyötä. Tämä tutkimus on ensisijassa kohdistunut yleisurheilijoihin, jääkiekkoilijoihin ja hiihtäjiin. Toinen tapa toteuttaa tutkimustoimintaa on valiokunnan ideoinnin jälkeen ulkopuolisille toimeksiannettava tutkimus. Näin käynnistettiin SVUL:n seuratoimintaan liittyvä tutkimus sekä suunniteltiin myöhemmin toteutettavaksi äkillistä painonpudottamista ja sitä seuraavaa tarkkaamista selvittävä tutkimus. Tämä ongelma-aluehan on erittäin tärkeä ns. painorajaurheiluissa. 4 Julkaisutoiminta Valiokunnan julkaisutoiminnan tarkoituksena on välittää jo osaksi sovelletussa muodossa uusimpia liikuntatieteellisiä tutkimustuloksia SVUL:n jäsen kunnalle. Vuonna 1978 ilmestyivät seuraavat julkaisut: Suomalaisia lapsiliikuntatutkimuksia (toim. Ve istola ja Haajanen), Urheilun ja liikuntatieteen perussanastoa englannista suomeksi (toim. Reponen ja Jungman), Voimavalmennuskirja (Komi, Silen ja Jungman) sekä abstraktikokoelma Doping ja anaboliset steroidit (toim. Veistola). 5 Pohjoismainen yhteistyö Kansainvälinen toiminta 28 1. Toimialueen selkiyttäminen Toisena toimintavuotenaan SVUL:n kansainvälisen valiokunnan tavoitteena oli oman tehtäväalueensa selkiyttäminen. Tätä silmälläpitäen valiokunta valmisti kevään -78 aikana i iittohallituksen hyväksyttäväksi toimen kuvauksensa. Sen mukaisesti SVUL:n kansainvälisen valiokunnan tehtäväalue muodostuu niistä kansainvälisistä urheiluasioista, jotka kuuluvat mm. UNESCO:n, Euroopan neuvoston, Euroopan urheiluministerikokouksien, ICSPE:n, Eurooppakonferenssien ja NGO-clubin toimintaan. Kansainvälisten erikoisliittojen toiminta ei kuulu valiokunnan toimialueeseen. Kansainvälisen valiokunnan erityistehtävistä mainittakoon seuraavat: Suomessa tapahtuvan kansainvälisen urheilu politiikan seuranta ja siihen vaikuttaminen Pohjoismaisen yhteistyön tarkoituksena 'on tehostaa urheilu- ja valmennustietouden välitystä sekä koordinoida eri urheilujärjestöjen tutkimustoimintaa.. SVUL:n tieteellinen valiokunta järjesti toukokuussa 1978 pohjoismaisen tutkimusyhteistyöelimen, NSIF:n kokouksen Helsingissä. Kokoukseen otti osaa kolmetoista tutkijaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa NSIF järjesti Norjassa marraskuussa lapsiliikuntaa käsittelevän tutkimusseminaarin. Professori Ole Wasz-Höckert ja apul.prof. Heikki Rusko olivat seminaarissa tieteellisen valiokunnan edustajina. liikuntakulttuurin kansainvälisen kehityksen aktiivinen seuranta, ongelmien ja muutostapahtumien ennakointi sekä niistä aiheutuvien esitysten teko liittohallitukselle jäsenjärjestöjen neuvonta ja ohjaus sekä niiden etujen valvonta kansainvälisissä kysymyksissä keskusliiton kansainvälisen edustuksen valmistelu ja toteutus. 2. SVUL:n kansainvälinen ohjelma Toimialueen selkiytymisen myötä muotoutui kevään - 78 aikana myös valiokunnan lähiajan toimintaaikataulu. Apartheid-ongelma, politiikan lisdäntyminen kansainvälisessä urheilussa, doping ja muut kansa invälisen urheilun ajankohtaiset kysymykset aiheuttivat sen, että valiokunta katsoi ensimmäiseksi tehtäväkseen SVUL:n kansainvälisen ohjelman laatimisen. Työ käynnistyi kesällä ja alustavaan käsittelyyn se tuli loppuvuodesta. 3_ Muu toiminta Kuluneena vuotena kansainvälinen valiokunta on valmistanut SVUL:n käyttöön useita kannanottoja ja lausuntoja kansainvälisestä urheilusta. Esimerkkinä näistä näistä mainittakoon lausunto opetusministeriön urheilu- ja liikuntapolitiikan kansainvälisen yhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä käsitelleen työryh- Nuorisotoiminta Yleistä Vuoden 1978 toiminnan linjat noudattivat vuonna 1972 hyväksyttyjä perusperiaatteita. Toimintoja ovat toteuttaneet nuorisosihteeri ja piirien koulutusohjaajat. Vuoden 1978 aikana on myös tehty uusi nuorisotoimintaa koskeva kartoitus. Kyselylomakkeiden yhteenvetona havaittiin, että SVUL tarvitsee uudistetun nuorisotoimintasuunnitelman sekä siihen tarvittavat toteutusresu rssit. Vuoden kurssi muodot ja materiaalit tulevat valmistumaan vuoden 1979 kuluessa ja käytännön toimintaan p_ääosiin juhlavuoden 80 alkupuolella. Toimintavuoden aikana saatiin Sampo-kirjaan kaksi uutta lisäosaa sekä nuorisotoimintaan uusi julkaisu Urheiluseuran nuorisovalmennus. Koulutus- ja leiritoiminta Valtakunnalliset kou lutusleirit järjestettiin elo- ja joulukuussa Vierumäellä. Elokuun leiri: Luistelu 13 Koripallo 31 Yleisurheilu 9 Uinti 22 Yht. 75 Kouluttajia 7 män mietinnöstä sekä lausunto liikuntakulttuurin ja urheilun yhteistyöpöytäkirjasta DDR:n ja NL:n kanssa vuosille 1979-80. Lisäksi valiokunta on auttanut liittohallitusta keskusjärjestön kansainvälisten edustusten valmistelussa. Valiokunta kokoontui vuonna 1978 neljä kertaa ja siihen kuuluivat seuraavat jäsenet: Kaarlo Hartiala, puheenjohtaja Arne Berner Väinö Eskelinen Carl-Olaf Homen Paavo Pekkanen Paavo Seppänen Peter Tallberg Marjatta Väänänen Tor Jungman, esittelijä Joulukuun leiri: Piirien koulutusleirit Ampumahiihto Hiihto Uinti Judo Lentopallo Pyöräily Kouluttajia 7 37 10 32 12 20 118 11 Koulutusleirit ovat vuonna 1978 keränneet osanottajia yhteensä 3971. Edellisvuoden verrattuna lisäystä on 466 henkeä. Vastaavasti piirien järjestäneillä liikuntaleireillä on tapahtunut päinvastainen kehitys. Vuonna 1977 liikuntaleireillä oli osanottajia 1453 ja vuonna 1978 1205, joten suuntaus on vähenemään päin. Tulevaisuudessa pitäisi pyrkiä liikuntaleirien lukumäärää huomattavasti kohottamaan. Nuoriso-ohjaajakoulutus on keskittynyt piireihin. Koulutettuja ohjaajia oli vuonna 1977 511 ja vuonna 1978509. Piireissä on myös järjestetty erilaisia jatkokoulutustilaisuuksia. 29

Pi iri Piirin Pi irin Urheilukoulun Kansainvälinen toiminta koulutuslairl liikuntaleiri ohjaajakurssi Etelä-Karjala 83 6 Nuorisourheilun yhteistoimintavaliokunta on organi- Etelä-Pohjanmaa 264 440 77 soinut keskusliitossa tapahtuvan kansainvälisen ei- Helsinki 149 71 51 kilpaurheilullisen toiminnan Opetusministeriöltä saa- Häme 347 12 27 Kainuu 119 59 33 mansa erillismäärärahan turvin. Nuorisourheilun yh- Keski Pohjanmaa 185 153 37 teistoimintavaliokunta on koottu kaikkien eri keskus- Keski Suomi 167 34 liittojen edustajista. Kymenlaakso 539 66 32 Lahti 174 30 18 Vuonna 1978 järjestettiin Suomessa Hanasaaressa Lappi 82 45 Pohjoismainen Nuorisourheilukomitean kokous, jos- Länsi Pohja 114 23 sa oli osanottajia jokaisesta pohjoismaasta. Yhteen- Pohjois Karjala 145 23 sä osanottajia oli 19. POh jois Pohjanmaa 61 41 Pohjois Savo 160 202 8 NUYV on myös vuoden 1978 aikana lähettänyt osa Satakunta 518 74 19 nottajat Pohjoismaille nuorisoleiri lie Ruotsiin ja Poh- Suur Savo 359 joismaille nuorisojohtajakurssille Tanskaan. Uusimaa 316 41 Varsinais-Suomi 189 SVUL:n edustajina NUYV:ssa ovat olleet valiokunnas- 3.971 1.205 509 sa Jaakko Holopainen puheenjohtajana sekä jäseninä Juha Eronen ja Kalevi Suortti. SVUL:n nuorisosihteeri on toiminut NUYN:n oto-sihteerinä sekä SVUL:n Nuorten sihteerinä. Ansiomerkkivaliokunta 30 SVUL:n liittohallitus ja ansiomerkkivaliokunta jakoivat vuonna 1978283 SVUL:n ansiomerkkiä. Määrä on toiseksi suurin 1970 luvulla. Vuodelle antoivat juhlavaa tuntua eri jäsenjärjestöjen ja urheilun merkkihenkilöiden vuosi päivät. Tahko Pihkala täytti 90 vuotta, samoin Kaarina Kari. SVUL:n puheenjohtaja Erkki Ki velä on poikanen heihin verrattuna, vaikka täyttikin 60 v. Jäsenjärjestöistä viettivät juhliaan mm. Hiihtoliitto, 70 v, Luisteluliitto, 70 v, Pöytätennisliitto, 40 v, sekä Etelä-Pohjanmaan piiri ja Satakunnan piiri, 70 v. Ruotsin keskusurheiluliitto, Riksidrottsförbund, juhli kesäkuussa näyttävästi 75-vuotispäiviään. Ansiomerkkivaliokunta kokoontui vuoden aikana kuu si kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana oli Arvi Jantunen, jäseninä Pellervo Hyytiäinen, Olavi Lehtisalo, Aino Manninen, Esa Riihimäki ja Matti Taisi. Valiokunnan esittelijänä toimi Erkki Helenius, sihteerinä Antti O. Arponen ja pöytäkirjanpitäjänä Ari J. Aalto. SVUL:n ansi9merkkien anomusten ja merkki päivien lisäksi suurtyönä on ollut syksyllä Suomen urheilun ansioristien ja -mitalien anomusten käsittely. Vuonna 1978 esityksiä tuli piirien ja liittojen kautta yli 500. Ansiomerkkivaliokunta ei ole ollut täysin tyytyväinen opetusministeriön päätöksiin näistä urheilun huomionosoituksista. Tämän vuoksi valiokunta laatikin asiasta kirjelmän opetusministeriölle käytyään pitkällisiä keskusteluja esittelijä Sinkki Iän kanssa. Suomen urheilun ansioristejä ja -mitaleita tuli SVUL:n osalle vuonna 1978316 kpl: kultaisia ansioristejä 16, hopeisia ansioristejä 21, hopeisia ansiomitaleita kullatuin ristein 73, hopeisia ansio mitaleita 112, ja pronssisia ansiomitaleita 94. MYÖNNETYT SVUL:N ANSIOMERKIT 1971-78 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 Kunniajäsenmerkki 14 SVUL kunniakllpi 2 3 3 SVUL kllpl 33 9 5 Kultainen ansiomerkki 9 14 11 7 22 28 9 18 Hopeinen ansiomerkkl17 62 63 72 92 157 67 98 Tunnustusmerkki 17 28 33 27 73 35 41 Kultainen plakettl 12 17 5 5 17 4 5 5 Hopeinen plakettl 61 42 65 50 31 65 39 59 Tunnustusplakettl 33 23 17 7 3 12 13 20 Kulta.ilrl 14 4 5 8 5 6 2 4 Hopea.iiri 20 17 7 10 3 5 Tunnustus.lirl 35 27 21 24 21 30 5 25 181 206 235 223 239 420 190 283

Tiedotustoiminta 32 Kulunut toimintavuosi oli tiedotusosaston kannalta aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen aktiivinen ja tuloksia aikaansaava. Tähän vaikutti merkittävältä osaltaan ensikertaa toiminut keskusliiton uusi organisaatio. Uudessa organisaatiossa keskusliiton varapuheenjohtajien rooli päävaliokuntien puheenjohtajina osoittautui sekä tarkoituksenmukaiseksi että tehokkaaksi. Tiedotusosaston tehtävistä normaalit rutiinit, kuten esimerkiksi määräaikaisjulkaisut, lehdistötilaisuudet, koottujen kalenteri en työstäminen jne. veivät huomattavimman osan. Huolimatta tästä, tiedotuso sastolla käynnistyi sekä saatettiin päätökseen monta merkittävää asiaa. Koko keskusliiton KT-suunnitelma saatettiin alkuun ja ensi käsittelyyn syksyn kuluessa. Tiedotuksen osalta suunnitelma on runko sen jatkuvalie tarkastelulle ja kehittämiselle. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain ja täten luodaan edellytykset, ei ainoastaan KT-suunnitelmien vaan myös PT-suunnitelmien luonnolliseen rakenteluun. SVUL:n keskusliittoa kosketteleva Tiedotusohjeisto saatiin valmiiksi. Ohjeiston on tarkoitus antaa tietoa erilaisten käytännön asioiden hoitamisesta silloin kuin ne liittyvät tiedottamiseen. Ohjeisto tullaan jakamaan jäsenjärjestöjen ja keskusliiton toimihenkilöi den ja luottamusmiesten käytettäväksi. SVUL:n henkilökuntalehden suunnittelutyö saatiin valmiiksi ja lehti aloittaa ilmestymisensä tammikuussa 1979. Lehden tarpeellisuus on jo pitemmän aikaa ollut ilmeinen ja aika näyttää miten hyvin se henkilöstöä palvelee. Lehdistöpäivät järjestettiin 18-20.4.1978 Rukalla. Osanottajia oli kaikkiaan parikymmentä ja päivien ohjelmasta vastasivat pääsihteeri Mauri Oksanen ja tiedotuspäällikkö Erkki Mustakari. Jatkossa tullaan lehtistöpäivän sijaan käynnistämään järjestelmä, missä useammilla eri tilaisuuksilla, valtakunta sopivasti kattamalla, tullaan informaatiota jakamaan useammille lehdistön edustajille. Järjestelmä käynnistyy vuoden 1979 alusta. SVUL:n vuosikirja toimitettiin siten, että se oli käytettävissä kesäkuun liittovaltuuston kokouksessa. Vuo sikirja painettiin Hangon Kirjapaino Oy:ssä, siinä oli 223 sivua ja painos oli hieman vajaa 4000 kappaletta. Sisäisen tiedotustoiminnan välineistä SVUL Tiedottaa kiertokirje oli edelleen merkittävin. Kahdesti kuukaudessa ja yli 400 kappaleen painoksina ilmestyessään, se saavutti jäsenjärjestöt, keskusliiton luottamusmiesjohdon sekä runsaat 100 tiedottajaa ympäri maan. Jokatiistainen toiminnanjohtajien palaveri sekä siitä työstetty T J-palaverin muistio huolehti eräästä jakelultaan suppeasta mutta tiedotusmielessä erittäin arvokkaasta tehtävästä. SVUL:n tiedottamisesta vastaavan tiedotusvaliokunnan puheenjohtajana toimi kuluneen vuoden aikana SVUL:n varapuheenjohtaja Esko Sarvikas. Varapuheenjohtajana toimi tiedotuspäällikkö Mikko Taka Sihvola ja jäseninä toimittaja Eeva-Kaarina Holopainen, apulaisjohtaja Kari Kallio, tiedotuspäällikkö Reino Lakkonen ja toimittaja Matti Salmenkylä. Valio kunta piti vuoden aikana kahdeksan (8) kokousta. Tiedotusvaliokunnan apueliminä toimivat vuoden kuluessa seuraavat ryhmät: 1. Tiedotusohjeistoryhmä: Pj. Mikko Taka-Sihvola, Reino Lakkonen, Kari Kall io ja Esko Sarvikas. 2. Henkilökuntalehtiryhmä: Pj. Kari Kallio, Reino Lakkonen, Eeva-Kaarina Holopainen. 3. Urheilulehden kehittämisryhmä: Pj. Esko Sarvikas, Matti Salmenkylä Jukka Salomaa ja Jouni Vilermo. Tiedotusosaston päällikkönä toimi vuoden aikana VO Erkki Mustakari. Tiedotussihteerinä toimi HuK Ari J. Aalto.

Suomen Urheilulehti SVUL:n edustus erilaisissa yhteisöissä vuonna 1918 Suomen Urheilulehti ilmestyi vuoden aikana kerran viikossa. Kesällä toimitettiin Finnspo-78 messujen takia Urheilulehden ylimääräinen erikoisnumero, 40- sivuinen jäsenliittoja ja keskusliittoa esitellyt lehti. Lehden painos oli yli 50.000 ja se jaettiin voittopuolisesti SVUL:n Keski-Suomen piirin alueelle, koska messut pidettiin Jyväskylässä. Syksyn aikana toimitettiin Urheilijan Joulu-78. Lehden ilmestymispäivä oli marraskuun alussa. Toimittamisesta ja taitosta vastasi Urheilulehden päätoimittaja Jouni Vilermo. Joulua ennen ilmestyi myös järjestyksessään kolmas Urheilu kalenteri jonka aikaisempien vuosien malliin kokosi ja taittoi Antti O. Arponen. Suomen Urheilulehti painettiin edelleen Lehtisepät KY:n toimesta Pieksämäellä, Urheilijan Joulu Hangon Kirjapaino OY:ssä ja Urheilukalenteri -79 Weilin & Göös OY:ssä Espoossa. Urheilulehden päätoimittajana toimi Jouni Vilermo ja toimittajana Lauri Karppinen. Huolimatta numeraalisesti niukoista henkilöresursseista pystyivät toimittajat suunnitelmalliseen ja artikkeleissa varsin tasokkaaseen työhön. Edelleen lehden kireä talousseuranta pakotti avustajien käytössä turvautumaan suureen harkintaan, jonka pääkriteeri ei aina ollut suinkaan kirjoittamisen taito vaan paremminkin palkkioiden suuruus. Tämä toimenpide valitettavasti näkyi tilaajakunnan hälyttävän suurena muutoksena - toiseen vaakakuppiin jäädessä kiitettävä taloudellinen tulos. Sekä Urheilu lehden johtokunta että tiedotusvaliokunnan asettama Urheilulehden kehittämisryhmä ovat tämän ongelman selvittämiseksi ryhtyneet toimenpiteisiin jotka voidaan käytännön toimenpiteinä toteuttaa aikaisintaan syksyllä -79. Eräs Urheilu lehden palvelumuodoista SVUL:n jäsenliitoille, liittojen erikoisosastot, on ollut sekä kiitoksen että voimakkaan kritiikin kohteena. Kyseisten osastojen mukanaolo on ollut eräs suurin vaikuttaja tilaajakunnan suureen vaihtumiseen. Kuluneen vuoden aikana omia osastoja tekivät Urheilulehteen Ampumahiihtoliitto, Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Moottoriveneliitto, Painiliitto, Pesäpalloliitto, Soutuliitto ja Tanssiurheilun Keskusliitto. Vuoden aikana ilmestyi 9 teemanumeroa, joissa keskityttiin merkittäviin urheilutapahtumiin. Kuluneena toimintavuotena Urheilulehti täytti 80 v. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin vastaanotto SVUL:n toimitalossa 28.12.1978 sekä juhlapäivällinen lehden entisille päätoimittajille ja toimituskuntien ja johtokuntien puheenjohtajille. Urheilulehden johtokunnan puheenjohtajana toimi vuoden aikana Jukka Salomaa, varapuheenjohtajana Jaakko Okker sekä jäseninä Kai Michelsson, Esko Ojala, Tauno Vainio ja Antero Viherkenttä. Kokouksissa oli asioiden esittelijänä Erkki Mustakari ja sihteerinä Ari J. Aalto. Lehden konttoria hoitivat Brita Halava ja Maija Vuokko. Maija Vuokko oli osittain myös SVUL:n tiedotusvaliokunnan palvelllksessa. Lehden levikki päällikkönä toimi Kauko Saarela ja ilmoituspäällikkönä 1.4.1978 asti Pekka Monni ja siitä lähtien Aate Juola. JÄÄKENTTÄSÄÄTIÖ - edustajiston jäsen Erkki Kivelä KANSALAISJÄRJ ESTÖJ EN RAITTlUSJÄRJ ESTÖJ EN KESKUSLIITTO - edustaja Juhani Kokko LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMIS SÄÄTiÖ - valtuuskunnan jäsen Joel Juppi OTANIEMEN URHEILUSÄÄTIÖ - valtuuskunnan jäsen Irja Kleemola, varajäsen Hilkka Hakola valtuuskunnan jäsen Mikko Leppänen, varajäsen Erkki Helenius valtuuskunnan jäsen Bengt Broms, varajäsen Mauri Rauvanto valtuuskunnan jäsen Antti Lanamäki, varajäsen Kalervo Löfberg valtuuskunnan jäsen Teuvo Holopainen, varajäsen Heikki Niininen hallituksen jäsen Erkki Helenius, varajäsen Mikko Leppänen hallituksen jäsen Olavi Leht isalo, varajäsen Rolf Haikkola POHJOIS-SUOMEN URHEILUN KALOTTlKESKUS SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö Erkki Helenius GRETA JA VIKTOR SMEDSIN RAHASTOSÄÄTIÖ -hallituksen pj Erkki Kivelä, varajäsen Rolf Hohenthai. -hallituksen varapj Jukka Uunila, varajäsen Aaro Laine -hallituksen sihteeri Erkki Helenius STADIONSÄÄTlÖ -edustajiston jäsen Nisse Hagman (yleisurheilu) -edustajiston jäsen Alpo Heikkinen (hiihto) -edustajiston jäsen Tuomo Jalantie (voimistelu) -edustajiston jäsen Mauri Vierumäki (pain i) -edustajiston jäsen Raimo Vauhkonen (pyöräily) -hallituksen jäsen Jukka Uunila -hallituksen jäsen Rolf Haikkola SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS -valtuuskunnan pj Kaarlo Hartiala -valtuuskunnan jäsen Erkki Kivelä -valtuuskunnan jäsen Jukka Uunila -valtuuskunnan jäsen Osmo Niemelä -valtuuskunnan jäsen Mauri Oksanen -hallituksen pj Jukka Uunila -hallituksen varapj Hannu Koskivuori -hallituksen varapj Pertti Paloheimo SUOMEN RETKEILYMAJAJÄRJESTÖ -edustajiston jäsen Jaakko Holopainen -hallituksen jäsen Erkki Helenius SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUS LIITTO -hallituksen jäsen Erkki Helenius, varajäsen Väinö Ryyppö SUOMEN URHEILUMUSEOSÄÄTIÖ -hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä, varajäsen Irja Kleemola -hallituksen pj Osmo Niemelä -hallituksen jäsen Erkki Helenius SUOMEN URHEILUOPISTO -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston pj Erkki Kivelä -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Kai Hagelberg -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Yrjö Kokko -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Paavo Pekkanen -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Juhani Salmen kylä -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Lauri Pihkala -kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Eero Ehrnrooth 34 35

-kannatusosakeyhtiön hallituksen pj Esko Sarvikas -kannatusosakeyhtiön hallituksen varapj Tauno Salonen -kannatusosakeyhtiön hallituksen jäsen Pentti Karvonen -kannatusosakeyhtiön hallituksen jäsen Mauri Oksanen -opiston johtokunta = hallitus + opiston johtaja SUOMEN URHEILUSÄÄTIÖ -valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus -hallituksen pj Erkki Kivelä -hallituksen varapj Jukka Uunila -hallituksen jäsen Irja Kleemola -hallituksen jäsen Juhani Salmenkylä -hallituksen jäsen Esko Sarvikas -hallituksen jäsen Seppo Hieta -hallituksen jäsen Osmo Niemelä -hallituksen sihteeri Mauri Oksanen TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖ -valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus -hallituksen pj Seppo Hieta Meissä on.. Iestä loka lälltöön Olemme erikoistuneet lehtien, seuralehtien, mainoslehtien, henkilökuntalehtien painamiseen_ Tätä varten meillä on kaksi offsetrotaatiota ja yli kymmenen vuoden kokemus offsetlehtityössä_ Olemme keskellä Suomea_ Täältä lehtenne tavoittavat päivässä koko maan_ Meillähän se painetaan Urheilulehtikin_ Lehtlteh"'s Pleksä.. äellä -hallituksen jäsen Jaakko Estola -hallituksen jäsen Kai Hagelberg -hallituksen jäsen Jaakko HOlopainen -hallituksen jäsen Lauri Kärävä -hallituksen jäsen Mikko Leppänen -hallituksen jäsen Osmo Niemelä -hallituksen jäsen Juhani Salmenkylä -hallituksen varajäsen Nisse Hagman -hallituksen varajäsen Irja Kleemola -hallituksen varajäsen Erkki Viinikainen -hallituksen sihteeri Erkki Helenius URHEILULÄÄKETIETEEN SÄÄTiÖ -hallituksen jäsen Antti Ahlström -hallituksen jäsen Heikki Niininen VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVELUN KESKUS TOIMIKUNTA -yhdyshenkilö Erkki Helenius VALTION URHEILUNEUVOSTO -jäsen Mauri Oksanen Töölön Urtleilutalosäätiö ja Töölön Urtleiluhallit Töölön Urheilutalosäätiö Töölön Urheilutalon omistaa Töölön Urheilutalosäätiö. Talossa sijaitsevat SVUL:n ja sen jäsenliittojen toimistot, Työterveyslaitoksen eräiden osastojen tutkimustilat, SVUL:n Helsingin piirin, Olympiakomitean ja Urheilulääketieteen säätiön toimitilat, erään liikelaitoksen toimistot, Töölön Urheiluhallien ja SVUL:n Squashhallien hallinnassa olevat liikuntatilat, henkilökunnan ravintola, kokoustilat ja autohallit sekä yhteiset arkisto-, varasto- ja huoltotilat. Talon kokonaispinta-ala on 11.579,5 m' ja kuutiomäärä 47.870 m 3 Talo valmistui 1967. Säätiön valtuuskuntaan, jonka muodostaa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton liittohallitus, ovat vuonna 1978 kuuluneet SVUL:n liittovaltuuston valitsemina seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja kauppaneuvos Erkki Kivelä varapuheenjohtaja varatuomari Seppo Hieta varatuomari Paavo Pekkanen johtaja Esko Sarvikas kauppaneuvos Jukka Uunila jäseninä liikunnanohjaaja Väinö Eskelinen varalla toimitusjohtaja Alpo Heikkinen toimitusjohtaja Carl-Olaf Homeln varalla isännöitsijä. Nisse Hagman koulunjohtaja Irja Kleemola varalla opetusneuvos Impi Jokinen toimitusjohtaja Väinö Lassila varalla toimistopäällikkö Pertti Ojala opistonjohtaja Matti Lähdesmäki varalla kauppaneuvos Mauri Vierumäki lehtori Lauri Reinikainen varalla professori Pentti Alho diplomi-insinööri Osmo Niemelä varalla rakennusmestari Heikki Wollsten piirijohtaja Esa Riihimäki varalla kenttäpäällikkö Orvo Anttila varatuomari Juhani Salmenkylä varalla varatuomari Seppo Alkunen fil.maisteri Marjatta Väänänen varalla ylitarkastaja Leena Jääskeläinen 36 37