Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tero Ristimäki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Tero Ristimäki puheenjohtaja 0405832657 tero.ristimaki@talentia.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.10.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - Talentian johtoryhmä 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia. 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Sote-alueiden perustamista tulee vielä täsmentää siten, että kunnat tekevät perussopimuksen, jonka pohjalta perustetaan uusi sote-organisaatio järjestämisalue eikä järjestämisorganisaatio ole tarkoitus perustaa nykyisten erikoissairaanhoidon erva-alueiden pohjalle. Sote-alueiden hallinto tulee järjestää siten, että johdossa ja asiantuntijoissa on edustettuina tasapainoisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista (lääkärit, hoito-ja sosiaalialan ammattihenkilöt). Lakiesitysluonnoksessa on todettu, että sosiaali- ja terveysalueilla tehtävään palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden arviointiin ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen tavoitteiden asettamiseen sekä keinojen valintaan on otettava mukaan kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien kokemusten ja mielipiteiden selvittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on keskeinen toimijataho, joka voi järjestelmällisesti selvittää palvelujen käyttäjien kokemuksia. Henkilöstön tieto ja kokemukset tulee hyödyntää. Sote-alueille tulee luoda järjestelmä, joka takaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön osallistumisen palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden arviointiin ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen tavoitteiden asettamiseen sekä keinojen valintaan. Parhaiten tämä onnistuu ottamalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden kuntayhtymien perustamissopimuksiin kohta alueen tuottamisvastuussa olevien kunta- ja kuntayhtymien henkilöstön (kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajista tai vaihtoehtoisesti lääketieteen, hoitoalan ja sosiaalialan ammattihenkilöiden) edustuksesta kuntayhtymän hallinnossa. Lakiehdotuksen 14 mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto siirtyy Suomessa kattavasti vain joitain poikkeuksia lukuun ottamatta maakunnallisille tuotantokuntayhtymille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuntien johtamisjärjestelmiin ei jää sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista käytännössä lainkaan. Esitykseen sisältyy riski, että kuntien edellytykset selviytyä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävästä jäävät heikoiksi ja tavoite jää toteutumatta, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaja ei löydä kunnasta yhteistyötahoa. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen?
kantaa Avoimet vastaukset: 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: - Laatimismenettelyssä on turvattava alueen tuottamisvastuussa olevien kunta- ja kuntayhtymien henkilöstön edustajien osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet (kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajat tai vaihtoehtoisesti lääkärien, hoito- ja sosiaalialan ammattihenkilöiden edustus). 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? kantaa
Avoimet vastaukset: kantaa 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? kantaa Avoimet vastaukset: - Pykälän kohta viisi tehtävärakenne on avattava perusteluissa laajemmin kuin vain väestön ikääntymistä koskevien palvelujen osalta. Valmisteilla olevissa sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistuksissa sekä sosiaalialan ammattihenkilölain valmistelussa käsitellään sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien (AMK) välisiä tehtävärakenteita. Myös toimeentulotuen Kela-siirto ja kuntouttavan työtoiminnan ja työvoimanpalvelukeskusten uudistamisessa on piirteitä, jotka vaikuttavat erityisesti sosiaalialan ammattihenkilöiden tehtävärakenteisiin.tehtävärakenteissa tehtävät muutokset edellyttävät aina asian käsittelyä yhteistoiminnassa
henkilöstön kanssa. Tehtävärakenteita ei tule muuttaa lyhytnäköisesti ja mekanistisesti siirtämällä tehtäviä korkeammin palkatuilta ryhmiltä alemman koulutustason ryhmille ja näin alentaa palkkakustannuksia. Tehtävärakenteiden muuttaminen merkitsee aina muutoksia henkilöstöryhmien tehtävänkuviin ja osaamisvaateisiin. Niillä on myös heijastuksia palkkauksen osalta tehtävien vaativuuden arviointiin ja sen perusteella maksettaviin palkkoihin. Näillä perusteluilla tehtävärakenteita koskevat päätökset on aina valmisteltava yhdessä sote-alueiden ja tuottajien kanssa. On myös tärkeää, että myös palvelujen kilpailutus toteutetaan yhteistyössä sote-alueiden ja tuottajien kesken. Tehtävärakenneratkaisuissa ja palveluiden kilpailutuksessa on aina turvattava alueen tuottamisvastuussa olevien kunta- ja kuntayhtymien henkilöstön edustajien osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet. 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Sote -alueilla on paljon tiedon keruuseen, ennakointiin ja suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Niitä varten on kuitenkin olemassa lukuisia muita tahoja kuten THL, alueiden korkeakoulut (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) maakuntien liitot, tuottamisvastuussa olevat tahot, kunnat jne. On vaarana, että järjestämisalueen hallinto paisuu mm. näiden tehtävien johdosta ja palveluja joudutaan sen vuoksi leikkaamaan. STM:n tulisi laatia keskeisimmille palvelualueille selkeät henkilöstömitoitukset, joiden perusteella kentälle saataisiin riittävästi henkilöstöä. Ympärivuorokautisen päivystyksen osalta lain perusteluissa ei ole pohdittu sosiaalipäivystyksen asemaa ja erityisiä tehtäviä, jotka liittyvät mm. lastensuojelun viranomaistehtäviin. Sosiaalipäivystyksen osalta tulee pohtia ratkaisua, jossa sitä ei automaattisesti liitetä osaksi terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä vaan osaksi muuta sosiaalityön ja sosiaalihuollon palveluja. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: - Palveluiden järjestäminen on lakiesityksessä määritelty riittävän isoihin väestöpohjiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa tulisi voida jättää paikallista ja alueellista harkintavaltaa lakiesitystä
laajemmin.alueellisesti on voitava rakentaa tuotantoalueita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteko ja toteuttaminen on kiinteä osa kuntien muuta palvelutoimintaa sen johtamista ja päätöksentekoa. Tämä mahdollistaa parhaiten lähipalvelujen turvaamisen sekä palvelujen integraation ihmisten arkielämään tasolla.mikäli laissa säädetään palvelujen tuottamisesta, on lain sanamuotoa ja perusteluita tarkennettava siten, että yhtenäisen kokonaisuuden vaatimusta ei kategorisesti edellytetä jokaiselta palvelun tuotantovastuulliselta organisaatiolta, kunhan riittävä integraatio muutoin toteutuu. 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 22. Muita huomioita luvusta 3. - Samaan aikaan sote-järjestämislain valmistelun kanssa on käynnissä hankintalain uudistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on palveluita, joissa ihmisten avun ja tuen järjestäminen vaatii yksilöllisiä ja erilaisia menettelytapoja hankkia palveluja. Palveluiden hankinta edellyttää asiakkaiden kanssa säännöllistä kokonaisvaltaista palvelusuunnittelua, jossa katsotaan kullekin asiakkaalle paras palvelujen järjestämistapa. Palvelusuunnitteluun liittyy myös saadun palvelun laadun arviointi. Palvelusuunnitelmat tulee tehdä siten, että pystytään järjestämään erilaisia palveluja erilaisilla tuottamistavoilla. Tuottamisvastuisiin kuntiin ja kuntayhtymiin tarvitaan palveluohjaukseen ja palvelusuunnitteluun nykyistä parempaa resursointia, organisointia sekä osaamista. Moniammatilliseen osaamiseen tulee yhdistää palvelujen käyttäjien kokemuspohjaista osaamista. Sote-alueiden tulee palvelustrategiassaan tarjota rinnakkain useita erilaisia palvelujen järjestämis- ja hankintamenettelyjä tuottajille. Tarvitaan kunkin asiakkaan monialaisiin tarpeisiin sopivia vaihtoehtoja järjestää ja tuottaa palvelut. Palvelujen järjestämistapoina tulee mahdollistaa myös henkilökohtainen budjetointi, SGEImenettely ja suorahankinta.
23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
25. Muita huomioita luvusta 4. vastauksia. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? vastauksia. 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? kantaa Avoimet vastaukset: - Tulosohjaukseen liittyvissä neuvotteluissa tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kunta-alan pääsopijajärjestöjen edustajille tulee mahdollistaa tiedonsaanti ja osallistuminen käytäviin neuvotteluihin.
29. Muita huomioita luvusta 5. - 27 mukaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kokoonpanossa tulee olla sosiaali- ja hoitoalan ammattihenkilöitä ja lääkäreitä edustavien tahojen jäsenet. Ammattihenkilöitä edustavien järjestöjen edustusta puoltaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä on tarkoituksen mukaista ottaa huomioon myös henkilöstön osaaminen ja asiantuntemus. 32 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella Tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtävissä sote-alueen tulee olla tiiviissä yhteistyössä alueiden korkeakoulujen sekä valtakunnallisten tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimus-, kehittäminen ja koulutus tulee koordinoida, linjata ja sovittaa yhteen valtakunnallisesti. Yhdistämällä sote-alueen ja alueen korkeakoulujen (ammattikorkeakoulut ja yliopistot) sekä tutkimuslaitosten resurssit saadaan kaikkia osapuolia hyödyttävää synergiaetua. Tältä osin 32 tulee muuttaa muotoon: 32 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella Sosiaali- ja terveysalue vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä, jota se toteuttaa yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja valtion sektoritutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue päättää yhtenäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteesta alueellaan sekä tuottamisvastuussa olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Terveydenhuoltolain mukaiset sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt ja alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat tällä hetkellä alueellisen kehittämistoiminnan tukena. Lakiluonnoksen perusteluiden mukaan tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalue huolehtisi yhtenäisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenteiden muodostamisesta alueellaan. Kehittämisrakenteiden tuleekin yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta integroituneeksi kokonaisuudeksi. Sosiaalialan kehittämisen näkökulmasta edellä olevat kirjaukset eivät ole riittävät, kun huomioidaan 6 luvun koulutuskorvauksia ja tutkimustoiminnan rahoitusta koskevat kirjaukset sekä vuoden 2015 valtion budjettiesityksen sosiaalialan osaamiskeskusten perusrahoituksen erittäin suuret leikkaukset. Lähtökohtana tulee olla, että sosiaalialan osaamiskeskusten asema tulee säilyttää ja niiden toimintamahdollisuudet turvata. Vahvalla sosiaalialan kehittämistoiminnalla päästään parhaaseen mahdolliseen yhteistyöhön perusterveydenhuollon yksiköiden ja myös erikoissairaanhoidon kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskusten tukea tarvitaan tutkimus, koulutus ja kehittämisyhteistyöhön myös muiden toimijoiden kuten korkeakoulujen, THL:n, STM:n sekä muidenkin ministeriöiden kanssa. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: - 37 ja 38 Koulutuskorvaus yliopistolliselle sairaalle ja yliopistolle keskittyvät ainoastaan lääkärikoulutukseen. Perusteluissa mainitaan, että jatkossa selvitetään koulutuskorvausten käyttöön otto myös sosiaalihuollon ja sosiaalityön yliopistokoulutuksesta aiheutuviin sekä erikoistumiskoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä maininta ei ole riittävä.sosiaalihuollon ja sosiaalityön evo-rahoitus on otettava mukaan järjestämislakiin ja luotava säädöspohja jo nyt. Sosiaalityön koulutuskorvaus ja sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen (sosiaalityön ammatillinen lisensiaattikoulutus) rahoitusta tulee lisätä järjestämislakiin. Rahoituksen toteuttaminen voidaan selvittää, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, kevään 2015 aikana ja toteuttaa seuraavalla kehyskaudella.tältä osin ainakin 38 on muutettava:38 Koulutuskorvaus yliopistolle: Erikoissosiaalityöntekijä-, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle korvataan valtion varoista koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Erikoissosiaalityöntekijä-, erikoislääkäri- ja rikoishammaslääkärikoulutuksen korvaus perustuu koulutuksen suorittaneiden sosiaalityöntekijöiden,lääkärien ja hammaslääkärien lukumäärään ja koulutuksesta määrättyyn korvaukseen. 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? kantaa Avoimet vastaukset: - Järjestämislakiin on kirjattu ainoastaan terveydenhuollon tutkimustoiminnan rahoitus. Esitys on tältä osin epätasapainoinen ajatellen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Sosiaalihuollon tutkimustoiminnan
rahoitus tulee lisätä järjestämislakiin. Rahoituksen toteuttaminen voidaan selvittää kevään 2015 aikana ja toteuttaa seuraavalla kehyskaudella.tältä osin 40-43 :iä on muutettava. 40 :n on muutettava muotoon Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimustoimikunta: Sosiaali- ja terveysalue asettaa nelivuotiskaudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon yliopistollisen tutkimustoimikunnan mahdollisine jaostoineen. Tutkimustoimikunnassa on monitieteinen edustus sosiaali- ja terveysalueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköistä. 41 on muutettava muotoon: 41 Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveyden tutkimuksen rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä 40 :ssä tarkoitettujen sosiaali- ja terveysalueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen sosiaalihuollon ja terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta sosiaali- ja terveysalueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti.ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Jos sosiaali- ja terveysalueiden aluejako muuttuu nelivuotiskauden aikana, sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä on muutettava aluejaon muutosta vastaavasti. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen rahoitusta. 42 on muutettava muotoon: Valtakunnallinen sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen arviointiryhmä: Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa valtakunnallisen asiantuntijoista koostuvan terveyden tutkimuksen arviointiryhmän. Arviointiryhmän tehtävänä on arvioida sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä painoalueiden ja tavoitteiden saavuttamista kuluneella nelivuotiskaudella ja tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotus yliopistotasoisen sosiaalihuollon ja terveyden tutkimuksen rahoituksen jakamisesta sosiaali- ja terveysalueille seuraavana nelivuotiskautena. 43 on muutettava muotoon: Korvausmenettely: Koulutuskorvauksen ja tutkimusrahoituksen maksaminen: Aluehallintovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto maksavat valtion koulutuskorvauksen. Koulutuksen suorittaneiden ja opinnot aloittaneiden opiskelijoiden määrään perustuva koulutuskorvaus maksetaan yliopistollisen sairaalan ylläpitäjälle sekä erikoissosiaalityöntekijä, erikoislääkäri ja erikoishammaslääkärikoulutusta järjestävälle yliopistolle ilman eri hakemusta. Toteutuneisiin koulutuskuukausiin perustuva korvaus maksetaan puolivuosittain hakemusten perusteella. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta korvausta on haettava viimeistään saman vuoden syyskuun 30 päivänä ja toisen vuosipuoliskon osalta viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. Aluehallintoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston on ratkaistava määräajassa jätetty korvaushakemus sen kalenterivuoden aikana, jolloin hakemus on saapunut. Aluehallintovirasto maksaa tutkimusrahoituksen kuukausittain sosiaalija terveysalueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeiden toteuttajille. Muilta osin korvauksen maksamiseen ja muuhun menettelyyn sekä muutoksenhakuun liittyvissä asioissa noudatetaan, mitä valtionavustuslain 20 :n 1 momentissa, 21, 24 26 ja 28 :ssä, 29 :n 2 momentissa sekä 30 ja 34 :ssä säädetään.
35. Muita huomioita luvusta 6. vastauksia. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan epäselvä tehtäväjako AVIen, Valviran ja STM:n välillä jatkuu. Valvonnan osalta on turvattava aluehallintovirastojen ja Valviran sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaresurssit sekä riittävät toimivaltuudet tehokkaalle valvonnalle.. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. - 60 Henkilöstön ammattitaidon ylläpito. Pykälä on perusteltu ja tärkeä henkilöstön osaamisen mutta myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Hoitotyössä, sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa täydennyskoulutuksen ohella työnohjaus on erittäin merkittävässä asemassa sekä jaksamisen että osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Pykälään tuleekin lisätä työnohjaus ja sen järjestämisvelvollisuus sekä STM:n valtuutussäädöksellä työnohjauksen sisällön, laadun ja määrän sekä seurannan ja arvioinnin tarkemmasta ohjeistamisesta. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) kantaa Avoimet vastaukset: kantaa
39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia. 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: - Henkilöstövaikutusten arvioita ei lakiluonnoksen perusteluissa ole lainkaan. Sote-uudistuksessa tulee tapahtumaan todella suuria muutoksia, jotka koskevat henkilöstöä. Oleelliseen rooliin nousee, kuinka henkilöstö osallistetaan muutosprosesseihin ja kuinka muutosta johdetaan. Näin suureen muutokseen sisältyy myös henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä. Lain toimeenpanoon tuleekin liittää kiinteästi henkilöstövaikutusten ennakointi ja arviointi sekä yhteistoimintalain, työturvallisuuslain ja työsuojelulain mukaiset toimenpiteet. Henkilöstön siirtyminen uusien työnantajien palvelukseen on todettu olevan liikkeenluovutus ja henkilöstön siirtyvän sen kuntayhtymän palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen on ollut ennen tuottamisvastuun siirron toteutumista. Pykälään ei kuitenkaan sisälly kuntarakennelain mukaista 5 vuoden irtisanomisturvaa. Sekä Paras-hankkken lainsäädännössä että kuntarakennelaissa on säädetty henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojasta. Olisi loogista, että vastaavankaltainen irtisanomissuoja sisältyisi myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin. Tätä edellyttää kunta-alan henkilöstöryhmien yhdenvertainen kohtelu.henkilöstön siirtyminen uusien työnantajien palvelukseen todetaan olevan liikkeenluovutus. Henkilöstö siirtyy sen kuntayhtymän palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen on ollut ennen tuottamisvastuun siirtoa. Kuitenkin henkilöstö ei siirry pelkästään kunnista kuntayhtymiin. Esimerkiksi Mänttä-Villppulan kaupungissa sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty Mäntänvuoren terveys Oy:ssä, jonka omistavat yksityinen Pihlajalinna Oy (51%) ja Mänttä-Vilppulan kaupunki (49%). Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut palautetaan tuotettavaksi kuntayhtymässä, katsomme, että siinäkin tapauksessa kysymys on liikkeenluovutuksesta. Tämä ei kuitenkaan selkeästi ole ao. pykälässä säädetty. Tuotantovastuisten kuntien ja kuntayhtymien muodostamisen yhteydessä palkat on harmonisoitava. Tämä edellyttää merkittävää rahallista panostusta sekä valtiolta että kunnilta. Harmonisointi tulee tehdä tuottamisvastuisten kuntien ja kuntayhtymien toiminnan alkamisesta jälkeen kahden vuoden kuluessa.toimeenpanolain 8 :ssä 2 momentissa viitataan ainoastaan tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien perustamiseen ja siihen liittyvään yhteistoimintaan. Tämä pykälä on ulotettava koskemaan myös sosiaali- ja terveysalueita. Pykälän toinen momentti on muutettava seuraavasti: Tämän lain mukaiset sosiaali- ja terveysalueiden ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien perustamista koskevat päätökset toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa sen mukaisesti, mitä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Uusien tuottajaorganisaatioiden muodostamisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä henkilöstön jaksamiseen, työn mitoitukseen ja ammatilliseen johtamiseen. Muutosvaihe tulee edellyttämään resurssien
varaamista henkilöstön perehdyttämiseen, lisääntyvään täydennyskoulutustarpeisiin sekä työnohjauksen saatavuuteen ja johtamisen tukeen. 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä?
kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? kantaa Avoimet vastaukset: kantaa 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia.
47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. vastauksia.