KAUNIAISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KAUNIAISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KV hyväksynyt 18.10.2010 60

LUKIJALLE Mitä ympäristönsuojelumääräykset ovat ja ketä ne koskevat? Kauniaisten kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sisältävät määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Kauniaisten kaupungissa. Määräykset sitovat kaikkia - kaupungin alueella toimivia asukkaita, yrityksiä ja muita, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Määräykset eivät kuitenkaan koske sellaisia ympäristönsuojelulaissa (86/2000) erikseen mainittuja toimintoja, jotka on rajattu niiden ulkopuolelle. Esimerkiksi ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa ei ole velvollisuutta noudattaa näitä määräyksiä, koska itse ympäristöluvassa on jo säännelty riittävästi ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksillä pannaan täytäntöön ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja kuntalaisten on noudatettava näitä paikallisia määräyksiä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen muiden säädösten lisäksi. Mitä muuta ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä on noudatettava? Ympäristönsuojelumääräykset sisältävät Kauniaisten kaupungin paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä ohjeita ja määräyksiä terveyshaitan, viihtyvyyshaitan tai muun ympäristön pilaantumisena pidetyn vaikutuksen estämiseksi. Ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin, joten määräykset voivat koskea vain kyseisen lain soveltamisen piiriin kuuluvia asioita. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että määräyksissä säännellään vain erilaisten päästöjen johdosta syntyvää ympäristön pilaantumista - kuten esimerkiksi jätevesi- tai kemikaalipäästöistä aiheutuvaa haittaa luonnolle tai naapurille. Esimerkiksi ympäristön muokkaamisesta johtuvaa vastaavaa haittaa määräykset eivät kuitenkaan koske. Siten esimerkiksi se, että joku läjittää soraa tontillaan niin, että se varjostaa naapurin tonttia, ei johda ympäristönsuojelulain rikkomiseen. Ympäristöhaittoja ehkäiseviä säädöksiä on myös muualla lainsäädännössä. Tällaisia säädöksiä sisältävät ainakin seuraavat lait, joilla varmistetaan muun muassa asianmukainen jätehuolto tai suojellaan ihmisten terveyttä ja luontoa: Luonnonsuojelulaki (1096/1996) - mm. luonnonsuojelualueiden rauhoittaminen Vesilaki (264/1961) - mm. vesistöjen ruoppaamisen rajoittaminen Terveydensuojelulaki (763/1994) - mm. asuintoihin kantautuvan melun, pölyn ja savun ehkäisy Kemikaalilaki (744/1989) - mm. kemikaalien huolellinen säilyttäminen Jätelaki (1072/1993) - mm. jätteiden asianmukainen käsittely Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) - mm. rakennetun ympäristön terveellisyys ja turvallisuus Näiden säännösten valvonta kuuluu eri viranomaisille: terveydensuojelulain valvonta kuuluu kunnissa terveydensuojeluviranomaiselle ja maankäyttö- ja rakennuslain valvonta rakennusvalvontaviranomaiselle. Vesilain ja jätelain valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muu lainsäädäntö ja ympäristönsuojelumääräykset voivat sisältää myös samaa asiaa koskevaa, päällekkäistä sääntelyä. Tällöin on yleensä noudatettava näitä kaikkia, eli säännöksien katsotaan olevan rinnakkaisia niin, että aina "tiukinta" ja ympäristönsuojelun kannalta parasta säännöstä on noudatettava. Jos ympäristönsuojelumääräys on ristiriidassa ympäristönsuojelulain tai lain nojalla annetun asetuksen kanssa, ei määräystä noudateta.

Määräykset, suositukset ja lisätiedot Ympäristönsuojelumääräyksissä on varsinaisten määräysten lisäksi kursiivilla merkittyjä suosituksia, joissa esitetään suositeltavia toimintatapoja pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Suositukset eivät ole sitovia, mutta niiden noudattaminen on toivottavaa. Muusta lainsäädännöstä tai esimerkiksi yleisestä pohjaveden tai maaperän pilaamiskiellosta voi kuitenkin johtua, että jokin suosituksissa esitetty tapa on näistä muista perusteista johtuen käytännössä pakollista. Määräykset sisältävät lisäksi nuolilla erotettuja viittauksia, joilla viitataan johonkin toiseen määräyksissä olevaan samaan aiheeseen liittyvään pykälään. Kyseiseen aiheeseen liittyvästä muusta ympäristönsuojelua edistävästä lainsäädännöstä, jota ei jo olemassa olevan sääntelyn takia ole otettu osaksi ympäristönsuojelumääräyksiä, on lisätietoja määräyksissä sekä perusteluissa. Ympäristönsuojelumääräysten perustelut ovat saatavilla tarvittaessa Kauniaisten kaupungin ympäristötoimesta. Mistä voin saada lisätietoa ympäristönsuojelumääräyksistä? Ympäristönsuojelumääräyksiä on saatavilla Kauniaisten kaupungin ympäristötoimesta, puh: 09-50561 (vaihde), käyntiosoite: Kauniaistentie 10, postiosoite: PL 52, 02701 Kauniainen. Lisäksi ympäristönsuojelumääräykset ovat Internetissä Kauniaisten kaupungin kotisivuilla osoitteessa http://www.kauniainen.fi/ymparisto/ymparistotoimi.htm. Kauniaisten ympäristönsuojelumääräyksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja valvonta kuuluvat Kauniaisten kaupungin ympäristötoimen tehtäviin. Miten ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvotaan? Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kauniaisissa toimii yhdyskuntalautakunta. Mikäli rikkomuksia havaitaan, tulee asiasta ottaa kirjallisesti yhteyttä kaupungin ympäristötoimeen. Asian jatkokäsittely riippuu kunkin tapauksen olosuhteista. Viime kädessä valvonta voi johtaa esimerkiksi yksittäisen määräyksen antamiseen tai poliisille tehtävään esitutkintapyyntöön. 3

Toimivalta ympäristönsuojelumääräysten antamiseen perustuu ympäristönsuojelulain 19 :ään. Ympäristönsuojelulain 19 Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Kunnanvaltuusto voi antaa tämän lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin tämän lain mukaan luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella; 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; sekä (30.12.2004/1300) 7) vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. (30.12.2004/1300) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä mainituin perustein. Ennen ympäristönsuojelumääräysten antamista on asianomaiselle alueelliselle ympäristökeskukselle sekä työvoima- ja elinkeinokeskukselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Päätös ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Määräykset on lähetettävä tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 4

SISÄLLYSLUETTELO LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 6 1 Tavoite ja soveltamisala... 6 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 6 3 Poikkeaminen määräyksistä... 6 4 Määritelmät... 6 LUKU 2 JÄTEVEDET...7 5 Viemäriin johdettavat jätevedet... 7 6 Jätevesien esikäsittely... 7 7 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu...7 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 8 LUKU 3 KEMIKAALIT...8 9 Polttonesteiden ja muiden terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi ja käsittely. 8 10 Säiliöiden tarkastaminen... 9 LUKU 4 JÄTTEET...9 11 Jätteiden sijoittaminen maaperään... 9 12 Rakennusten julkisivujen kunnostustöissä syntyvät jätteet... 11 13 Jätteiden poltto kiinteistöllä... 11 14 Käytöstä poistetun säiliön käsittely... 12 LUKU 5 LUMEN VASTAANOTTO...12 15 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö... 12 LUKU 6 PÖLYN TORJUNTA...13 16 Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt... 13 17 Rakennus-, korjaus- ja purkutyöt sekä maanrakentaminen... 13 LUKU 7 MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA...14 18 Yleissäännös... 14 19 Tiedotus- ja ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta... 14 20 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan sekä muut erityistilanteet... 15 LUKU 8 SAVU- JA HAJUPÄÄSTÖT...16 21 Polttamisessa syntyvät päästöt... 16 LUKU 9 MUUT MÄÄRÄYKSET...16 22 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyömisestä... 16 23 Määräysten voimaantulo... 17 LIITE KAUNIAISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSIIN...17 Suositukset kemikaalien ja ongelmajätteiden säiliö- ja astiavarastoinnille Kauniaisissa... 17 5

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite ja soveltamisala Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena ovat paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa (86/2000) on säädetty. Ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi Kauniaisten kaupungissa on noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, ellei jäljempänä toisin määrätä. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eikä lain 61, 62 ja 78 :n mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten säännöstöjen rinnalla ja tarvittaessa samanaikaisesti. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Kauniaisten kaupunginvaltuusto antaa ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kauniaisten kaupungissa toimii yhdyskuntalautakunta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää näissä määräyksissä sille kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Poikkeaminen määräyksistä 4 Määritelmät Näissä ympäristönsuojelumääräyksissä annetuista määräyksistä voidaan poiketa, mikäli yksittäinen määräys johtaa hakijan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Poikkeuksen myöntää hakemuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Poikkeusta ei kuitenkaan voida myöntää, mikäli poikkeus aiheuttaa todennäköisesti vähäistä suurempaa ympäristön pilaantumista. Näissä ympäristönsuojelumääräyksissä tarkoitetaan 1) pohjavedellä maa- tai kallioperässä olevaa vettä 2) tärkeillä pohjavesialueilla pohjavedenmuodostumisalueita, jotka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi (Kauniaisissa ei tällaisia alueita käytännössä sijaitse) 3) vesistöllä vesilain (264/1961) 1 luvun 1 :n 2 momentin mukaista avopintaista sisävesialuetta luonnollisine ja keinotekoisine osineen (lukuunottamatta 2 :ssä mainittuja vesiä kuten ojia, noroja, lähteitä, kaivoja jne.) sekä 3 :n mukaisia aluevesiä 6

4) maanalaisella säiliöllä maanpinnan tason alapuolella maaperässä tai bunkkerissa olevaa säiliötä 5) maanpäällisellä säiliöllä maanpinnan tason yläpuolella tai kellaritilassa olevaa säiliötä 6) vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella käytännössä koko Kauniaisten kaupungin aluetta LUKU 2 JÄTEVEDET 5 Viemäriin johdettavat jätevedet HSY Vesilaitoksen toiminta-alueella kiinteistö on aina liitettävä yleiseen viemäriin. Vesilaitoksen toiminta-alue käsittää Kauniaisissa koko kaupungin alueen. Vapautuksen liittymisvelvollisuudesta voi myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Sade- ja pintavedet on käsiteltävä Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti. Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin tai puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisestä ja vesihuollon hoitamisesta on säädetty vesihuoltolain 119/2001 luvussa 3. Yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä on säädetty valtioneuvoston päätöksessä 365/1994. Jätemyllyn asentaminen viemäriverkkoon liitetyn kiinteistön viemärilaitteisiin on sallittua ainoastaan HSY vesilaitoksen luvalla. 6 Jätevesien esikäsittely Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava näiden erotinlaitteistojen toiminnasta, huollosta ja tyhjennyksestä. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Tiedot erotinlaitteistojen huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu on kielletty siten, että pesuvedet joutuvat puhdistamattomina vesistöön. 7

8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa on noudatettava seuraavia määräyksiä: - Pestäessä pelkällä vedellä tai käytettäessä pesuaineita, jotka eivät sisällä hiilivetyliuottimia, pesuvedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille, ympäristölle tai terveydelle. - Pesuvedet on kuitenkin johdettava jätevesiviemäriin hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta, mikäli 1) pesussa käytetään hiilivetyliuotinta sisältäviä pesuaineita tai 2) pesu on ammattimaista tai laajamittaista. - Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty siten, että pesuvedet joutuvat puhdistamattomina vesistöön. - Veneiden pesussa syntyvät vähäiset pesuvedet voidaan kuitenkin päästää suoraan vesistöön, mikäli venettä pestään pelkällä vedellä. - Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- tai tiealueella ja muilla yleisillä alueilla. LUKU 3 KEMIKAALIT 9 Polttonesteiden ja muiden terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalienvarastointi tai käsittely Kemikaalien varastointi, säilytys ja käsittely on järjestettävä kiinteistöllä siten, että niiden pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen sekä muuhun ympäristöön on estetty. Käytettävät säiliöt ja astiat on merkittävä siten, että merkinnästä käy ilmi säiliön tai astian sisältö. Kemikaalisäiliöiden ja suojarakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Ulkona olevien kemikaalien ja ongelmajätteiden varastojen on oltava aidattuja ja lukittuja tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella ja muotoiltava siten, että niiden hulevedet eivät sekoitu muun piha-alueen hulevesiin tai pääse sadevesiviemäriin. Tankkaus- ja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sellaisilla työmailla tai sellaisissa kohteissa, missä tiiviin pinnoitteen rakentaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää myös imeytysmateriaalia kemikaalien maahanpääsyn estämiseksi. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja. Näiden määräysten lisäksi kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huomioida myös muut mahdolliset säädökset, kuten palo- ja räjähdysvaarallisista aineista annetut määräykset. 8

Suositukset kemikaalien asianmukaisesta säiliö- ja astiavarastoinnista on näiden määräysten liitteenä. 10 Säiliöiden tarkastaminen Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava käytössä oleva maanalainen tai maanpäällinen öljy- tai kemikaalisäiliö putkistoineen ja suojarakenteineen valtuutetulla tarkastajalla ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen tarkastukset tehdään tarkastuksella saadun luokituksen mukaisesti säännöllisesti siten, kuin luokituksesta on säädetty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/1983). Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, jonka jäljennös on toimitettava palo- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Tarkastuksen suorittajan tulee olla Turvatekniikan keskuksen hyväksymä. Siirtymäsäännös: Yli 10 vuotta käytössä olleet öljy- ja kemikaalisäiliöt tulee tarkastaa 1.9.2011 mennessä. Jos säiliöt on jo tarkastettu ennen 1.4.2006, voidaan säiliö tarkastaa seuraavan kerran saadun luokituksen mukaisesti. Käytöstä poistetuista öljy- ja kemikaalisäiliöistä määrätään näiden määräysten 14 :ssä. Turvatekniikan keskuksen hyväksymät maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusliikkeet löytyvät Turvatekniikan keskuksen internetsivuilta www.tukes.fi sekä www.lammitysenergia.fi, eli Öljylämmitysalan palveluhakemistosta, jota julkaisee Öljy- ja Kaasulämmitysyhdistys ry. LUKU 4 JÄTTEET 11 Jätteiden sijoittaminen maaperään Jätteiden hautaaminen maahan on kielletty. Maaperään saa sijoittaa jätettä hyödyntämis- tai käsittelytarkoituksessa, mikäli siihen on saatu ympäristölupa tai muu ympäristöviranomaisen hyväksyntä. Jätteen sijoittamiselle on oltava maanomistajan hyväksyntä. Muussa kuin ammatti- tai laitosmaisessa pienimuotoisessa maanrakentamisessa voidaan käyttää puhtaita maa- ja kiviainesjäte-eriä sekä betoni- ja tiilijäte-eriä korvaamaan luonnonaineksia ilman ympäristölupaa edellyttäen, että - materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita - materiaali ei sisällä betoniterästä, - materiaali on murskattu käyttötarkoitukseen sopivaksi (betoni- ja tiilijäte) Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jäte-erien puhtaudesta ja haitattomuudesta. 9

Mikäli jätettä sijoitetaan maaperään, tulee kiinteistön omistajan ilmoittaa jätteen sijoittamisesta etukäteen Kauniaisten ympäristötoimelle valvontaa ja tarpeellisten tietojen saamiseksi sekä ympäristöluvan tarpeen arvioimiseksi. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat: - mikä jäte on kyseessä - mistä jäte on peräisin - miten jäte on esikäsitelty - mihin jätettä aiotaan sijoittaa - miten paljon jätettä aiotaan sijoittaa - sijoittamisen ajankohta Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset jätteen ympäristökelpoisuutta kuvaavat analyysitulokset, karttapiirros sijoituspaikasta sekä selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään. Kiinteistön haltijan vaihtuessa maaperään sijoitetuista jäte-eristä on annettava tieto kiinteistön uudelle haltijalle. Maaperään sijoitettavan käymälä- ja elintarvikejätteen tulee olla haitattomaksi kompostoitua. Sijoittamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista. Kuolleen koiran, kissan tai muun lemmikkieläimen voi haudata omalle maalleen. Hautaaminen on tehtävä vähintään 0,5 m:n syvyyteen. Lisäksi noudatetaan mitä maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä (1374/2004) määrätään. Suositus: Kuolleet eläimet suositellaan ensisijaisesti tuhkattavaksi. Pihan- ja puutarhan hoidossa syntyvien puutarhajätteiden, kuten lehtien ja risujen vienti on kielletty yleisille metsä-, puisto-, viher- ja vesialueille ojat mukaan lukien, sekä yleisille tie-, katu- ja liikennealueille. Maatuvan jätteen kiinteistökohtaisesta kompostoinnista määrätään Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä. Jätehuoltomääräyksissä on myös jätteiden polttamista ja maahan hautaamista koskevia määräyksiä, joita on noudatettava ympäristönsuojelumääräysten rinnalla. Koiran ulosteiden siivoamisesta hoidetuilta alueilta taajamassa säädetään järjestyslaissa (612/2003, 14 ). Järjestyslain mukaan koiran omistajan tai haltijan on mm. pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. 10

12 Rakennusten julkisivujen kunnostustöissä syntyvät jätteet Kemiallisessa maalinpoistossa, rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa sekä poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita työkohde ja maanpinta on suojattava esimerkiksi tiiviillä peitteellä siten, että jätteiden pääsy maaperään tai viemäriin estetään. Jätteen varastoinnissa on huolehdittava siitä, että ulkopuoliset eivät pääse käsittelemään jätettä. Työn jälkeen piha- ja katualueet on siivottava. Saumausmassajäte, hiontapöly ja muu mahdollinen PCB- tai lyijypitoinen jäte tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan tai luvan saaneelle käsittelylaitokselle. Muut syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelypaikkaan. Purkutöiden pölyntorjunnasta määrätään näiden määräysten 17 :ssä. PCB-jätteen määrittely ja määräykset PCB-jätteen käsittelystä ovat PCB:n ja PCBlaitteistojen käytöstä poistamisesta sekä PCB-jätteen käsittelystä annetussa valtioneuvoston päätöksessä 711/1998. 13 Jätteiden poltto kiinteistöllä Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Poikkeukset: Kielto ei koske kuivaa, puhdasta ja käsittelemätöntä puujätettä, jota poltetaan asianmukaisessa tulisijassa tai paperin ja pahvin käyttöä sytykkeenä. Polttamisesta syntyvien päästöjen ehkäisemisestä on säädetty näiden määräysten 21 :ssä. Pelastusviranomaisella on pelastuslain (468/2003) nojalla oikeus kieltää avotulen teko tai tulipalon vaaraa aiheuttava toiminta määräajaksi määrätyllä alueella, jos tulipalon vaara on ilmeinen. Saman lain mukaan nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää metsään tai sen läheisyyteen, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon vaara on ilmeinen. Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman lupaa, jollei siihen ole pakottavaa tarvetta. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä on säännöksiä myös jätteiden polttamisesta. 11

14 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maaperästä käytöstä poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistutettava sen ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Öljysäiliön nostosta on ilmoitettava kaupungin ympäristöviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpidettä. Säiliön käytöstä poistamisesta tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Ilmoitukseen liitetään jäljennös säiliön puhdistustodistuksesta. Jäljennös ilmoituksesta sekä säiliön puhdistustodistuksesta on toimitettava myös kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen 1.4.2006 asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelumääräysten 3 :n mukaan yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu säiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on haltijan annettava tieto säiliöstä uudelle haltijalle. Siirtymäsäännös: Käytöstä poistetut maanalaiset säiliöt on poistettava maaperästä 1.4.2013 mennessä. Käytössä olevien säiliöiden tarkastamisvelvollisuudesta on säädetty näiden määräysten 10 :ssä. Öljyjätteen käsittelystä säädetään valtioneuvoston päätöksessä öljyjätehuollosta (101/1997). Ongelmajätteiden säilyttämisessä on säädetty pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä. LUKU 5 LUMEN VASTAANOTTO 15 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja käyttö Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja toteutettava siten, että lumen sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista, sen vaaraa taikka roskaantumista. Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa vesistöön tai sen läheisyyteen. 12

Vastaanottopaikkojen käyttö on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa alueen asutukselle tai muulle maankäytölle. Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. LUKU 6 PÖLYN TORJUNTA 16 Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue tarvittaessa. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty. 17 Rakennus-, korjaus- ja purkutyöt sekä maarakentaminen Rakennus-, korjaus- ja purkutyöt sekä maarakennustyöt on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Pölyntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota herkästi häiriintyvien kohteiden, kuten asuntojen, koulujen, päiväkotien tai sairaaloiden läheisyydessä, ja työssä on käytettävä sellaisia työtapoja ja kalustoa, että pölyhaitat ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. Kiinteistön haltijan tai toimenpiteiden suorittajan on tiedotettava työn aloittamisesta sen vaikutuspiirissä oleville asuinkiinteistöille ja muille häiriintyville kohteille. Rakennusten julkisivujen ja muiden ulkotöissä tehtävien rakenteiden hiekkapuhallus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Rakennusten julkisivut on peitettävä hiekkapuhalluksessa pölyn ja hiekkapuhallusjätteen leviämisen estämiseksi. Asbestipitoisella pinnoitteella käsitellyt julkisivut on peitettävä myös pestäessä niitä painepesulla, jos paine on yli 60 bar tai jos pinnoite on hilseilevää. Rakennusten ulkopintoja käsiteltäessä ikkunat ja muut ulkoilmaaukot on tiivistettävä siten, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden tunkeutuminen rakennuksen sisälle estetään. Koneellinen ilmanvaihto on tarvittaessa keskeytettävä työn ajaksi. Työn jälkeen piha- ja katualueet on siivottava ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteen laadun edellyttämään käsittelyyn. Määräykset julkisivujen peittämisestä ja tiivistämisestä eivät koske vähäisiä korjaus-, puhdistus- tai paikkaustöitä. Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä elementtisaumoja poistettaessa on hiomisessa syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estettävä kytkemällä hiomakone riittävän imukykyiseen kohdeimuriin. Hionnan jälkeen pinnat on puhdistettava hiontapölystä. Rakennustyömailla raskaan liikenteen ajoväylät ja siirrettävä maa-aines on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa kastelemalla ja suolaamalla silloin, kun veden käyttö pölyntorjunnassa on vuodenaikaan nähden mahdollista. Myös rakennustyömaiden välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen ehkäi- 13

semiseksi. Kuljetettaessa pölyäviä kuormia rakennustyömaan ulkopuolelle on kuormien oltava peitettyjä tai kasteltuja. Tilapäinen kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskauspaikka on valittava siten, että siitä aiheutuvat pölyhaitat asutukselle, luonnolle, omaisuudelle tai muille häiriintyville kohteille ovat mahdollisimman vähäisiä. Koneet ja laitteet on varustettava tiiviillä pölykatteilla ja kastelujärjestelmillä pölyämisen estämiseksi, tai riittävän tehokkailla pölynerottimilla mikäli kastelua ei olosuhteiden vuoksi voida käyttää. Tilapäinen kiven ja mineraalisen rakennusjätteen louhintatyö on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Poravaunut on varustettava tarkoituksenmukaisella pölynkeräyslaitteistolla jonka on oltava aina käytössä, kun työtä tehdään. Pölynkeräyslaitteistoa ei saa tyhjentää räjäytyspaikalle. Erityisen häiritsevää tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ympäristöviranomaiselle, kts. näiden määräysten 19. PCB- tai lyijypitoisen saumausjätteen käsittelystä on säädetty näiden määräysten 12 :ssä. Pölyntorjunnasta rakentamisessa ja työmailla on määrätty myös Kauniaisten kaupungin rakennusjärjestyksessä (voimaantulo 1.9.2004). LUKU 7 MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA 18 Yleissäännös Työ tai toiminta, joka voi häiritä lähellä asuvia tai vakituisesti toimessa olevia, on tehtävä aiheuttamatta tarpeetonta melua. 19 Tiedotus- ja ilmoitusvelvollisuus erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta on aina etukäteen tiedotettava kaupungin ympäristötoimelle sekä melun tai tärinän vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Toiminnanharjoittajan tulee sopia myös riittävästä melun- tai tärinäntorjunnasta niiden kohteiden kanssa, joille toiminnasta voi aiheutua kohtuutonta haittaa. Tiedotteesta on käytävä ilmi myös työstä vastaavien yhteystiedot. Suositus: Melua aiheuttavasta työstä on pyrittävä tiedottamaan vähintään viikko etukäteen. Kerrostaloissa on suositeltavaa vähintään porraskäytäväkohtainen tiedottaminen. 14

Lisäksi toiminnanharjoittajan on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kaupungin ympäristötoimelle viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista ainakin seuraavista toiminnoista: 1. Tilapäinen kiviaineksen tai mineraalisen rakennusjätteen murskaamo 2. Maanrakennustyöhön liittyvä louhintatyö, johon kuuluu porausta, räjäytystä sekä louheen lastausta ja ajoa, sekä paalutus ja hydraulisen iskuvasaran käyttö, jos - toimintaa harjoitetaan muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 tai - louhintapäiviä on yli 25 tai - paalutustyötä tehdään ja hydraulista iskuvasaraa käytetään siten, että työpäiviä on yli 10 3. Muu rakentaminen, purkaminen, korjaus, kunnossapito tai niihin rinnastettava tilapäinen työ, joka aiheuttaa yli 85 db melutason (LAEq) 10 metrin etäisyydellä melulähteestä ja jota tehdään - kahtena tai useampana yönä klo 21.00 7.00 tai - yli viisi päivää klo 18.00 21.00 välisenä aikana tai - kahtena tai useampana viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin klo 7.00 21.00 taikka yleisenä juhlapäivänä tai - yli 25 päivänä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00 välisenä aikana 4. Tilapäinen erityisen häiritsevää melua aiheuttava tapahtuma esimerkiksi: - ulkoilmakonsertti, jossa käytetään äänenvahvistimia - moottoriurheilukilpailu - urheilu-, huvi-, tai näytöstilaisuus tai muu suuri yleisötapahtuma, joka aiheuttaa erityisen häiritsevää melua 5. Ilotulitusnäytökset, jos - näytös järjestetään klo 24.00 7.00 tai siinä ammutaan halkaisijaltaan yli 100 mm tai meluisuudeltaan niitä vastaavia ilotulitteita klo 21.00 jälkeen. Määräys ei koske vuoden vaihteessa järjestettävää ilotulitusta. Murskauksen pölyntorjunnasta on säädetty näiden määräysten 17 :ssä. 20 Erityisen häiritsevä melu ja tärinä yöaikaan sekä muut erityistilanteet Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö sekä töiden ja toimintojen harjoittaminen on kielletty yöaikaan klo 21-7 asuntojen sekä muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille toiminnoista voi aiheutua haittaa tai häiriötä. Poikkeuksena edelliseen kielto ei koske: - tilapäisiä, yhteiskunnan toimintojen kannalta välttämättömiä töitä, - poliisin kokoontumislain (530/1999) nojalla hyväksymiä yleisötilaisuuksia - uudenvuodenyön, tai muutoin poliisin tai pelastusviranomaisen vaarallisten 15

kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla sallimia ilotulituksia eikä - toimintaa, josta on YSL 60 :n mukaisen ilmoituksen johdosta tehdyssä päätöksessä toisin määrätty Häiritsevää melua aiheuttavien töiden teko tai tapahtumien järjestäminen on kielletty myös silloin, kun lähistöllä harjoitetaan erityisen herkästi häiriintyvää toimintaa kuten ylioppilaskirjoitukset, oppilaitosten pääsykokeet, jumalanpalvelukset tai muut kirkolliset tilaisuudet. Päiväkotien lähistöllä tapahtuvan erityisen meluavan toiminnan rajoittamisesta lasten lepoaikoina on ammattimaista toimintaa harjoittavan erikseen sovittava päiväkotien hoitohenkilökunnan kanssa. Yleisötilaisuuden järjestäjän on tehtävä kokoontumislain 530/1999 14 :n perusteella ilmoitus yleisötilaisuudesta poliisille 14 :ssä mainituin poikkeuksin. Poliisi voi antaa tilaisuuteen liittyviä määräyksiä tai kieltää tilaisuuden mm. ympäristölle ja sivullisille aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi. LUKU 8 SAVU- JA HAJUPÄÄSTÖT 21 Polttamisessa syntyvät päästöt Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätettä eikä muitakaan sellaisia polttoaineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee terveys- tai viihtyvyyshaittaa aiheuttavia määriä nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, vaneri, muovit sekä muut huonosti palavat materiaalit. Polttolaitteet tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Jätteiden poltosta kiinteistöllä on säädetty näiden määräysten 13 :ssä.. Rakennuksen omistaja tai haltija vastaa siitä, että tulisijat hormeineen on nuohottu sisäasiainministeriön nuohouksesta annetun asetuksen (539/2005) mukaisesti vähintään kerran vuodessa, lukuun ottamatta yksityiseen käyttöön tarkoitettuja vapaaajan asuntoja, joissa nuohousväli saa olla enintään kolme vuotta. Nuohoojat opastavat tarvittaessa myös tulisijan oikeasta käytöstä nuohoustyön yhteydessä LUKU 9 MUUT MÄÄRÄYKSET 22 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyömisestä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä sekä rikoslain 48 luvun 1-4 :ssä. 16

23 Määräysten voimaantulo Tarkistetut ympäristönsuojelumääräykset astuvat voimaan 1.1.2011. LIITE KAUNIAISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSIIN Suositukset kemikaalien ja ongelmajätteiden säiliö- ja astiavarastoinnille Kauniaisissa Maanpäällinen yksivaippainen kiinteä tai siirrettävä kemikaalisäiliö, säiliökontti sekä yli 500 litran nestemäisten kemikaalien astiavarasto sijoitetaan tiiviiseen suoja-altaaseen. Suositus suoja-altaan tilavuudeksi on 110 % suurimman palavaa nestettä sisältävän säilöin tilavuudesta, 100 % erittäin myrkyllistä, myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta tai 20 % muuta vaarallista kemikaalia sisältävän suurimman säiliön tilavuudesta. Maanpäällinen kaksivaippainen säiliö sijoitetaan alustalle, jossa on tiivis, kemikaaleja läpäisemätön pinnoite. Säiliöt varustetaan ylitäytön estolaitteella. Ulkona oleva varasto, jossa säilytetään alle 500 litraa nestemäisiä kemikaaleja, sijoitetaan tiiviille kemikaaleja läpäisemättömälle alustalle siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään tai viemäriin ja mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Säiliön suoja-altaaseen kertyvät sadevedet käsitellään sinne kertyvän veden laadun edellyttämällä tavalla. Ulkona olevat kemikaalien ja ongelmajätteiden varastot aidataan ja lukitaan tai ulkopuolisten pääsy varastoon estetään muulla tavoin. Kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikat päällystetään tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tankkaus- ja täyttöpaikat sijoitetaan ja rakennetaan siten, että kemikaalit eivät pääse vahinkotilanteessa viemäriin tai maaperään. Tankkaus- ja täyttöpaikoilla on imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sisätiloissa kemikaalit säilytetään nestettä läpäisemättömällä allastetulla alustalla. Suojaaltaan tilavuus mitoitetaan varastopaikassa olevan suurimman varastoitavan säiliön tilavuuden mukaiseksi. Varastotilan lattia pinnoitetaan kemikaalien vaikutusta kestävällä pinnoitteella. Mikäli varastotilasta löytyy viemäri tai lattiakaivo, tulee niitä varustaa asianmukaisella suojakannella tai sulkuventtiilillä. 17