JÄTEHUOLTOA OPETTAJILLE. Jätehuollon järjestäminen kouluilla. www.kiertokapula.fi

JÄTEHUOLTOA OPETTAJILLE Jätehuollon järjestäminen kouluilla www.kiertokapula.fi

Sisällysluettelo 1 Vastuullista elämäntapaa... 3 2 Jätelaki pohjana oppilaitosten jätehuollolle... 4 3 Kohti vähäjätteisempää oppilaitosta... 5 3.1 Selkeä työnjako on kaiken A ja O... 5 3.1.1 Ympäristötyöryhmän johto... 5 3.1.2 Ympäristötyöryhmä... 5 3.2 Alkutilanteen kartoitus... 5 3.3 Suunnitelmat jätehuollon parantamiseksi... 6 4 Jätehuollon järjestäminen koululla... 7 4.1 Sopimus roskaastioiden tyhjennyksestä... 7 4.2 Keräysastiat oppilaitoksessa... 7 4.2.1 Normaali luokkatila... 7 4.2.2 Kemian, fysiikan ja biologian laboratoriot... 7 4.2.3 Kotitalousluokka... 7 4.2.4 Käsityöluokka... 7 4.2.5 Teknisen työn luokka... 7 4.2.6 ATKluokka... 7 4.2.7 Kuvaamataidon luokka... 7 4.2.8 Ruokala... 8 4.2.9 Henkilöstön tilat... 8 4.2.10 Koulun käytävät... 8 5 Miten jätteen syntyä voi ehkäistä... 9 5.1 Järkevät hankinnat... 9 5.2 Vinkkejä materiaalien käyttöön... 9 5.2.1 Paperinkulutus haltuun... 9 5.2.2 Sähköiset materiaalit... 9 5.2.3 Toisen roska on toisen aarre... 9 5.3 Ekologisempi ruokailu... 9 5.3.1 Pakkausmateriaalit... 10 5.3.2 Biojäte... 10 5.4 Vaaralliset jätteet huomioon... 10 6 Lajittelun ABC... 11 7 Jätehuolto opetuksessa... 13 7.1 Erilaisia pelejä ja kilpailuja... 13 7.1.1 Lajittelupeli... 13 7.1.2 Jätekiertoleikki... 13 7.1.3 Valintatehtävä... 13 7.2 Keskustelua ja pohdintaa... 14 7.2.1 Vuoden turhake... 14 7.2.2 Ekologisempaa elämää... 14 7.2.3 Ekologinen selkäreppu... 14 7.3 Ympäristöpäivä oppilaitoksessa... 14 7.3.1 Kompostointi... 15 7.3.2 Tavaranvaihtopäivä... 15 7.3.3 Taidepaja... 15 LIITTEET Liitteinä ovat tarkistuslistat, testaa tietosi kysymykset sekä vastaukset kysymyksiin. 2

1 Vastuullista elämäntapaa Nykyinen korkea elintaso ja jatkuva kehittyminen kasvattavat myös syntyvää jätemäärää ja maapallon kuormitusta. Jätteiden synnyn ehkäisy on ennakoivaa ympäristönsuojelua, ja sillä saavutetaan myös taloudellisia hyötyjä. Opettajat toimivat tiedon jakajina ja esimerkin näyttäjinä oppilaille, joten he ovat tärkeässä asemassa oppilaiden kasvattamisessa vastuulliseen elämäntapaan. Tämän oppaan tarkoituksena on olla avuksi peruskoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten opettajille sekä muulle henkilökunnalle jätehuollon järjestämisessä, jotta vastuullinen elämäntapa siirtyy myös oppilaille ja opiskelijoille. Oppaassa käydään tarkasti läpi eri tapoja, joilla jätteiden syntyä saadaan ehkäistyä. Siinä kerrotaan myös eri jätejakeista, lajittelusta sekä jätehuollon järjestämisestä oppilaitoksissa. Lopuksi oppaaseen on lisätty erilliset tarkastuslistat koulun henkilökunnalle ja ympäristötyöryhmälle sekä erilaisia tehtäviä ja testejä. Listojen avulla voidaan testata, kuinka hyvin jäteasiat on hoidettu, ja tehtävien avulla kuinka paljon jokainen henkilökuntaan kuuluva tietää kierrätyksestä ja jätehuollosta. 3

2 Jätelaki pohjana oppilaitosten jätehuollolle Jätelain mukaan jokaisen tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan jätteiden etusijajärjestystä. Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti on ehkäistävä jätteiden syntymistä ja niiden haitallisuutta. Jos ja kun jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain mukainen ensisijaisuusjärjestys: Jätelaki säätelee jätehuoltoa ja antaa pohjan kunnallisille jätehuoltomääräyksille. Kuntien jätehuoltomääräykset sisältävät jokaisen kunnan paikalliset velvoitteet jätteiden hyötykäytöstä ja jätehuollon järjestämisestä. Määräyksistä selviää esimerkiksi se, mitkä jätejakeet kussakin kiinteistössä on kerättävä ja kuinka usein astiat on tyhjennettävä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoite vuoteen 2016 mennessä on kierrättää yhdyskuntajätteistä materiaalina 50 prosenttia ja hyödyntää energiana 30 prosenttia. Näin ollen loppusijoitettavaksi jäisi ainoastaan 20 prosenttia yhdyskuntajätteistä. 1. jätteen synnyn ehkäisy 2. uudelleenkäyttö (esim. laitteen tai esineen korjaaminen toista käyttäjää varten) 3. kierrätys materiaalina 4. kierrätys muulla tavoin (esim. energiahyötykäyttö) 5. loppukäsittely (esim. sijoitus kaatopaikalle) 4

3 Kohti vähäjätteisempää oppilaitosta 3.1 Selkeä työnjako on kaiken A ja O Jokainen ihminen voi vähentää jätteitä vain oman toimintansa verran. Siksi on tärkeää saada koko yhteisö saman tavoitteen ympärille. Ympäristötyöryhmä voisi olla hyvä ratkaisu asioiden viemiseksi käytännön tasolle koko henkilökunnalle. Ympäristötyöryhmään voisivat kuulua johto, ympäristövastaavat sekä muita jäseniä. 3.1.1 Ympäristötyöryhmän johto Ympäristötyöryhmän johdolla täytyy olla selkeä päämäärä, jonka tarkoituksena on vähentää jätteiden syntymistä. Se perustaa ympäristöryhmän sekä nimeää ympäristövastaavat. Lisäksi se käsittelee ryhmän ehdotukset ja hyväksyy vuosittaiset tavoitteet. Sen tarkoituksena on myös tukea opettajia ja muuta henkilökuntaa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. 3.1.2 Ympäristötyöryhmä Ympäristötyöryhmä on johdon avulla koko toiminnan ja järjestelmän ydin. Se kartoittaa ja toteuttaa oppilaitoksen sen hetkisen jätehuollon tilanteen sekä miettii vuosittaiset tavoitteet ja ideoi keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ympäristötyöryhmän tiedottaa ympäristöasioista, tavoitteista ja keinoista johdolle sekä henkilökunnalle. Tärkeää on myös seurata työn etenemistä. Ympäristötyöryhmän jäsenille voidaan antaa omat vastuualueensa: Vaaravastaava vastaa vaarallisten jätteiden säilyttämisestä ja käsittelystä. Biojätevastaava hoitaa oppilaitoksen biojätteiden vähentämiskampanjaa ja toimii yhteyshenkilönä koulujen välisissä biojätekilpailuissa. Materiaalivastaava huolehtii materiaalipankista ja pitää huolta materiaalien kestävästä kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä. Hankintavastaava huolehtii ekologisista ja kestävistä hankinnoista. Ideointivastaava huolehtii jäteaiheisten teemapäivien ja kilpailujen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä opettajien tiedotuksesta. 3.2 Alkutilanteen kartoitus Ensimmäiseksi on kartoitettava oppilaitoksen jätehuollon lähtötilanne, jotta pystytään tekemään hyvät suunnitelmat tarvittavista muutoksista, jätehuollon seurannasta sekä tavoitteista. Lähtötilanteen selvittäminen tapahtuu: selvittämällä syntyvät jätejakeet ja niiden vuotuinen kertymä, selvittämällä valittujen tuotteiden hankintamäärät vuotta kohden ja kartoittamalla jokaisessa yksikössä eniten jätteitä tuottava toiminto. Jätteiden kertymä voidaan arvioida esimerkiksi selvittämällä tyhjennettävien jäteastioiden koko ja vuosittaiset tyhjennyskerrat. Syntyvän jätteen määrä on hyvä ilmoittaa jokaista oppilaitoksen henkilöä kohden vuodessa. Kokonaisjätemäärästä lasketaan myös jätteiden kierrätysprosentti, joka on metallin, lasin, paperin ja kartongin osuus kokonaisjätemäärästä. Alkutiedot syötetään tiedostoon, johon kirjataan myös seurannan aikana syntyvät jätemäärät. Tiedoston avulla voidaan syntyvän jätteen määrää seurata tarkasti ja helposti. Hankintamääriä kannattaa seurata sellaisista tuotteista, joiden tiedot on helposti saatavilla ja joiden käyttötarkoitus tiedetään. Esimerkkinä kopiopaperi, jonka käyttöä on helppo seurata. Usein jätemäärät eivät kerro totuutta kulutuksesta, sillä esimerkiksi paperista osa arkistoidaan. Paperin kulutusmäärä pystytäänkin laskemaan paremmin hankintamäärien avulla. Näin voidaan seurata sitä, onko oppilaitoksessa materiaalien hankintamäärä saatu vaihtoehtoisilla tavoilla laskuun. Syntyvän jätteen määrän ja tuotteiden hankintamäärän lisäksi on hyvä kartoittaa jokaisesta yksiköstä eniten jätteitä tuottava toiminto. Esimerkiksi toimistossa eniten jätettä tuottava toiminta on todennäköisesti juuri tulostaminen ja keittiössä ruoan valmistus. Näiden tietojen avulla voidaan huomio kiinnittää oikeisiin seikkoihin ja siten saada jätteiden määrä vähenemään. Kannattaa myös selvittää, onko jotain sellaista toimintoa, jota muuttamalla saadaan helposti muutoksia syntyviin jätemääriin. 5

3.3 Suunnitelmat jätehuollon parantamiseksi Alkutilanteen selvittämisen jälkeen on kirjattava selkeät tavoitteet ja ideat jätteiden synnyn ehkäisyyn. Tärkeintä on asettaa realistiset ja vaikuttavat tavoitteet voimavarat huomioiden. Suunnitelmista on oltava aikataulu ja selkeä tehtävien ja vastuiden jako. Asiasta pitää tiedottaa koko oppilaitoksen henkilökuntaa. Siistijöille ja keittäjille olisi hyvä pitää erikseen oma tiedotustilaisuus, jossa käydään läpi uusia toimintatapoja. Suunnitelmasta ja uusista toimintatavoista voidaan tiedottaa myös sähköpostitse, intranetissä, inforuudussa ja esimerkiksi luokkahuoneiden ilmoitustaululla. Kaikille toimijoille ja asiasta vastaaville on hyvä olla selkeä lista muutosta vaativista toimista, jotta asia ei pääse unohtumaan. Opettajien tehtäväna on opettaa oppilaille uudet toimintatavat. 6

4 Jätehuollon järjestäminen kouluilla Hyvin järjestetty jätehuolto helpottaa koulun arkea ja mahdollistaa hyötyjätteiden tehokkaan kierrätyksen. Jokaisessa oppilaitoksessa on oltava roskaastiat kuivajätteelle ja biojätteelle. Kuntien yhteinen jätelautakunta päättää kiinteistökohtaisesta pakkausjätteen keräämisestä tuottajavastuun voimaanastumisen jälkeen. Näiden jätejakeiden ohjaaminen hyötykäyttöön säästää yleensä jätehuoltokustannuksia. Jos pakkausten kiinteistökohtainen keräys jatkuu, pienet koulut voivat halutessaan sopia yhteisastian käytöstä toisen läheisen koulun tai päiväkodin kanssa. Jos oppilaitoksessa syntyy vaarallisia jätteitä tai sähkö ja elektroniikkaromua, on ne kerättävä talteen ja toimitettava niitä vastaanottaviin paikkoihin. 4.1 Sopimus roskaastioiden tyhjennyksestä Yleensä tyhjennyssopimukset tehdään keskitetysti kunnan viranhaltijan toimesta eikä koulun henkilökunnan tarvitse puuttua asiaan. Koulun puolesta voidaan kunnalle kuitenkin esittää toiveita. 4.2 Keräysastiat oppilaitoksessa Jokaisessa opetustilassa on oltava keräysastiat siellä syntyville jätteille. Tavallisessa opetustilassa riittää normaalin kuivajäteastian lisäksi paperinkeräysastia. Koulussa olisi kuitenkin hyvä olla yksi tai kaksi lajittelupistettä, josta löytyvät astiat kaikille jätejakeille. Näin oppilaat voivat viedä esimerkiksi välitunnilla syödyn banaanin kuoret biojätekeräykseen luokan kuivajäteastian sijaan. Joissakin luokissa olisi hyvä olla paristoastia, ja vaarallisille jätteille sekä sähkölaitteille on oltava oma varasto. Seuraavassa on käyty läpi luokkatiloja ja niihin suositeltavia keräysastioita. 4.2.1 Normaali luokkatila kuivajäte: muovit ja kalvot paperi kartonki (jos luokassa askarrellaan paljon) 4.2.2 Kemian, fysiikan ja biologian laboratoriot vaarallinen jäte: kemikaalit, hapot, paristot ja akut metallinkeräys: tyhjät kaasusäiliöt, lusikat ja metalliset työvälineet paperi kuivajäte: laboratoriolasi Vaarallisten jätteiden keräämisestä ja säilyttämisestä sekä niiden toimittamisesta asianmukaiseen keräyspaikkaan huolehtii aineen opettaja. 4.2.3 Kotitalousluokka kuivajäte: muovit ja muoviset pakkausmateriaalit, käsipaperit ja lautasliinat biojäte: ruoan tähteet kartonki: kartonkiset pakkaukset, munakennot metalli: metallipurkit, korkit, astiat, foliot lasi: lasipullot ja lasipurkit 4.2.4 Käsityöluokka kuivajäte: kankaanpalat metalli: soljet, nepparit, neulat, niitit ja metalliset vetoketjut Ennen kangaspalojen hävittämistä kannattaa varmistaa, löytyisikö niille käyttöä esim. askartelussa tai kuvaamataidontunneilla. 4.2.5 Teknisen työn luokka kuivajäte: muovit, hiontapaperit, puupalat, sahanpuru (mikäli saadaan puhtaana talteen, kerätään erikseen) metalli: naulat, niitit, metalliset työkalut, työstöjäte vaarallinen jäte: maalit, liimat, lakat, kitti, kyllästetty puu Vaarallisten jätteiden keräämisestä ja säilyttämisestä teknisen työn luokassa sekä niiden toimittamisesta asianmukaiseen keräyspaikkaan huolehtii aineen opettaja. 4.2.6 ATKluokka kuivajäte: sähköjohdot ja muut johdot paperi SER: kaikki sähköllä ja akuilla tai paristoilla toimivat laitteet Sähkö ja elktroniikkaromut voidaan kerätä erikseen varastoon, josta sovittu vastuuhenkilö hoitaa ne erilliseen keräykseen. 4.2.7 Kuvaamataidon luokka kuivajäte: savi, kipsi, hiili, muovailuvaha, pensselit, liidut, tussit, märät paperit paperi: myös maalattu paperi, jos kuivaa metalli: foliot, rautalanka vaarallinen jäte: maalit, liimat, liuottimet, valokuvauskemikaalit 7

Kuvaamataidon opettajan on huolehdittava vaarallisten jätteiden keräämisestä ja säilytyksestä sekä palautuksesta asianmukaiseen keräyspaikkaan. 4.2.8 Ruokala biojäte: ruoan tähteet kuivajäte: lautasliinat, käsipaperit, muovit, lasiastiat kartonki: munakennot, kartonkiset pakkaukset metalli: säilykepurkit, foliot, metallikorkit, astiat lasi: lasipurkit ja pullot 4.2.9 Henkilöstön tilat kuivajäte biojäte paperi Lajittelupisteeseen oppilaat voivat viedä roskat, joita syntyy esimerkiksi välituntien aikana. Jos opetusluokissa syntyy myös pieniä määriä metallijätettä, eikä siellä ole metallinkeräysastiaa, viedään ne yhteiseen lajittelupisteeseen. Yhteiset lajittelupisteet osoittavat myös oppilaille lajittelun tärkeyden ja on helppo tapa saada kaikki jäte hyötykäyttöön. Lajittelupistettä voidaan hyödyntää myös opetuskäytössä. Kuivajäteastiat ja biojäteastiat on hyvä tyhjentää luokista säännöllisin väliajoin, mieluiten päivittäin. Paperille, metallille, lasille ja kartongille riittää pidempi tyhjennysväli. Tarkista oppaan lopussa olevan tehtävän avulla, kuinka hyvin oppilaitoksessanne on järjestetty jätteiden keräyspisteet. Henkilökunnan tiloista mahdolliset metalliset ja lasiset säilykepurkit voidaan palauttaa lajittelupisteeseen. Jos metallia tai lasia syntyy paljon, ovat keräysastiat myös henkilökunnan tiloissa tarpeen. 4.2.10 Koulun käytävät Lajittelupiste: kuivajäte biojäte paperi kartonki lasi metalli (SER ja vaarallinen jäte) 8

5 Miten jätteen syntyä voi ehkäistä Jokaisella oppilaitoksella on mahdollisuudet jätteiden vähentämiseen. Kierrättämällä, korjaamalla ja kunnostamalla pidennetään tuotteiden käyttöikää, vähennetään ympäristön kuormitusta ja jätteiden määrää. Tärkeää onkin siis miettiä erilaisia menetelmiä, joilla jätteiden syntyä voitaisiin ehkäistä. Ehkäisemällä jätteiden syntyä, voidaan saavuttaa myös merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä jätekulujen että hankintakulujen laskiessa. 5.1 Järkevät hankinnat Käyttötavaroita hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden käyttötarkoitukseen ja kulutukseen. Tärkeintä on hankkia vain niitä tuotteita, joille on todella käyttöä. Kun ostetaan mahdollisimman tehokkaita ja laadukkaita tuotteita, myös niiden käyttöikä on pidempi. Järkevät, laadukkaat ja ympäristöystävälliset valinnat hankintoja tehdessä tuottavat yleensä myös taloudellisia säästöjä. Seuraavassa on ehdotuksia järkevämmistä ja ekologisemmista hankinnoista: Vaihdetaan paperiset käsipyyhkeet vuokrattavaan kangasrullaan. Hankitaan pesuaineet aina suurissa pakkauksissa tiivisteinä, ei erikseen pakattuina. Vähennetään tuotteiden hankkimista perustamalla yhteinen materiaalivarasto ja lainaamalla varastosta tavaroita aina tarvittaessa. Esimerkiksi erilaisia pelejä on hyvä pitää joko koko kunnan tai koulun yhteisissä materiaalivarastoissa. Varastokirjanpidon avulla vältytään myös tavaroiden turhilta tilauksilta, kun tiedetään, mitä tavaroita puuttuu ja kuinka paljon. Tarvikkeita ei tilata varastoon, jos niiden menekistä ei olla varmoja. Lasketaan tarkasti ruoan menekki ja tilataan vain tarvittava määrä ruokaa. 5.2 Vinkkejä materiaalien käyttöön Oppilaita tulee opastaa kaikkien materiaalien järkevään ja huolelliseen käyttöön. Ihan perusasiana kaikki kynät, kumit, viivottimet, vihot ja paperit on tarkoitettu tietynlaiseen käyttöön, missä ne kestävät laatunsa mukaisesti. Mikäli väärinkäyttö on tahallista, tuotetta ei saa heti korvata uudella. Opetuksessa kannattaa varsinkin pienten oppilaiden kanssa lähteä liikkeelle ihan perusasioista: pahvin tai paperinpala leikataan arkin reunalta, ei keskeltä. 5.2.1 Paperin kulutus haltuun Oppilaitoksissa paperin kulutusta saadaan helposti vähennettyä pienillä teoilla. Paras tapa vähentää kulutusta on tulostaa vain ehdottomasti sitä vaativat asiat ja nekin kaksipuoleisina. Arkistoitavien papereiden vähentyessä myös kansioita ja hyllytilaa tarvitaan vähemmän. Epäonnistuneet tulosteet tai kopiot voidaan käyttää esimerkiksi muistilappuina. Opetuksessa on hyvä suosia laadukkaita ja hyviä oppikirjoja monisteiden sijaan. On tärkeää opettaa myös oppilaille vastuullista materiaalien käyttöä ja esim. kertoa, että oppikirjoja on kohdeltava hyvin, jotta joku muu voi vielä seuraavana vuonna hyötyä samasta oppikirjasta. 5.2.2 Sähköiset materiaalit Sähköiset materiaalit vähentävät paljon paperin kulutusta ja näin ollen myös jätettä. Opetuksessa muistiinpanot kannattaa tehdä sähköisesti niin, että opiskelijat voivat lukea ne myöhemmin omalta koneeltaan. Koulun sisäinen viestintä voidaan papereiden sijaan hoitaa käytävillä olevilla monitoreilla sekä koulun nettisivuilla. Talous ja henkilöstöhallinnon toimintojen sähköistäminen säästää materiaalin lisäksi myös työaikaa ja rahaa. 5.2.3 Toisen roska on toisen aarre Opetuksessa syntyvän jätteen määrää voidaan pienentää maalaisjärkeä käyttäen. On hyvä muistaa periaate toisen roska on toisen aarre. Käsitöissä syntyvät pienet kangaspalat voivat olla kuvaamataidonopiskelijoille aarteita. Oppilaita voi myös pyytää tuomaan kotoaan vanhoja tavaroita, joista voisi kuvaamataidontunneilla taiteilla jotakin uutta. Myös vanhoja tyhjiä jogurttipurkkeja tai rasioita voi käyttää askartelussa. 5.3 Ekologisempi ruokailu Kouluruokailu on jatkuvasti muuttunut vähäjätteisempään suuntaan. Monissa oppilaitoksissa pienet rasvanapit on jo vaihdettu isoihin rasioihin ja maitopurkit säiliöihin. Biojätteen määrä on myös saatu vähenemään erilaisten sääntöjen avulla. Seuraavassa on muutamia vinkkejä siitä, miten oppilaitosten ruokailusta syntyisi vielä vähemmän jätettä. 9

5.3.1 Pakkausmateriaalit Kouluretkillä pakkausjätteiden syntymistä saadaan helposti vähennettyä pyytämällä oppilaita tuomaan oma juomapullo ja eväsrasia ruokailua varten. Tällöin mehutetrat voidaan korvata keittiöhenkilökunnan tekemällä mehulla, jota jaetaan jokaisen oppilaan pulloon. Näin jokainen oppilas pystyy myös vaikuttamaan siihen, kuinka paljon haluaa mehua juoda. Eväsrasioita käytettäessä myöskään eväitä ei tarvitse pakata erillisiin suojakääreisiin. Ruokalassa syntyvät pakkausmateriaalit voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi säilytysrasioina luokissa, askartelemalla niistä jotain tai viemällä ne kierrätykseen. Kertakäyttöastioilta puolestaan vältytään käyttämällä kestoastioita. Opettajilla on hyvä olla omat nimikkomukit. Myös vieraita varten opettajainhuoneessa kannattaa olla muutamia kestomukeja, jotta kertakäyttöastioita ei tarvitsisi käyttää lainkaan. 5.3.2 Biojäte Tärkeä tekijä oppilaitosten biojätteen vähentämisessä on ruoan tarkka annostelu. Olisikin tärkeää ennakoida tarkasti syöjien lukumäärä ja tehdä oppilaille selväksi säännöt ruoan poisheittämisestä. Hyvä periaate on ota vain se mitä syöt. Keittiössä yli jäänyt ruoka voidaan säilöä ja laittaa tarjolle seuraavana päivänä. Erilaiset kannustimet ovat tärkeässä osassa, kun biojätteen määrää halutaan todella vähentää. Hyvinä kannustimina toimivat erilaiset kilpailut. Koulun sisäisessä kilpailussa oppilaat voidaan palkita viikoittain. Jos oppilaat esimerkiksi vähentävät syntyvän jätteen määrää viikon aikana, heidät palkitaan viikon päätteeksi vaikkapa jälkiruoalla. Syntyvän biojätteen määrää olisi hyvä seurata niin, että tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Kunnan koulut voivat puolestaan järjestää yhteisen koko vuoden kestävän biojätekilpailun, jonka päätteeksi vähiten biojätettä/oppilas synnyttävä koulu voittaa palkinnon. Tällöin syntyvän biojätteen määrää voi valvoa esimerkiksi kunnan koulujen aterioista huolehtiva taho. 5.4 Vaaralliset jätteet huomioon Vaaralliset jätteet ovat aineita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmiselle tai ympäristölle. Tavallisimpia vaarallisia jätteitä syntyy oppilaitoksissa päivittäin. Kemian oppitunneilla syntyviä vaarallisia jätteitä ovat kaikki kemikaalit ja liuottimet. Kuvaamataidon tunnilla törmätään puolestaan liimoihin ja maaleihin. Oppilaitosten olisi syytä tehdä tarkka kemikaalitarvikkeiden kartoitus, jonka avulla voitaisiin siirtyä vähitellen yhä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Monet maalit voidaan korvata vastaavanlaisilla ympäristöystävällisemmillä tuotteilla, esimerkiksi mehiläis tai antiikkivahalla. Myös apteekista saatava parafiiniöljy on vaaraton vaihtoehto. Oppilaitosten kannattaa harkita myös uuden kehittyneemmän teknologian hankkimista. Esimerkiksi aurinkokennoilla toimivat laskimet ovat ekologisempi vaihtoehto kuin paristoilla toimivat. 10

6 Lajittelun ABC BIOJÄTE Ruoantähteet Hedelmien ja vihannesten kuoret Lihan ja kalan perkuujätteet Kananmunankuoret Kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet EI SAA LAITTAA Käsipapereita tai lautasliinoja Kuihtuneet kasvit ja multa Biojätettä ei saa enää pakata biohajoavaan muovipussiin, vaan se pakataan joko normaaliin muovipussiin, sanomalehteen tai paperipussiin. Biojäte hyödynnetään nestemäisen liikennepolttoaineen valmistukseen. KUIVAJÄTE Muovi ja styroksi Lautasliinat ja käsipaperit Posliini ja keramiikka Hehkulamput Kuumuutta kestävä lasi Ikkuna ja peililasi C ja VHSkasetit, CD:t, DVD:t Kuihtuneet kasvit ja multa Kuivajäte toimitetaan energiahyötykäyttöön Ekokemin jätevoimalaan Riihimäelle. Poltetusta kuiva ja sekajätteestä saatavasta energiasta tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. SEKAJÄTE Kun biojätettä ei kerätä erikseen, vaan se laitetaan samaan roskaastiaan kuivajätteen kanssa, puhutaan sekajätteestä. Sitä kerätään kiinteistöillä, joilla biojätettä ei tarvitse määräysten mukaan erikseen lajitella tai joilla sitä ei kompostoida. Sekajäte menee kuivajätteen tapaan energiahyötykäyttöön Ekokemin jätevoimalaan Riihimäelle. Sekajäte = kuivajäte + biojäte PAPERI Sanomalehdet ja aikakauslehdet Mainokset Puhelinluettelot Pehmeäkantiset kirjat Kirjekuoret Kopiopaperi ja tulosteet Paperinkeräykseen ei saa laittaa kääre tai lahjapapereita, naruja tai teippejä eikä käsipapereita tai lautasliinoja. Hyvä sääntö paperinkeräykseen kuuluvista jätteistä on se, että sinne menevät kaikki postissa tulevat paperiset tavarat. Keräyspaperi jatkojalostetaan uusiopaperin raakaaineeksi ja siitä tehdään myös selluvillaa talojen lämpöeristykseen. KARTONKI Kartonkipakkaukset Kartonkitölkit (myös folioidut) Kopiopaperin kääreet Askartelukartongit ja piirustukset Aaltopahvi ja voimapaperi Talous ja wcpaperihylsyt Paperikassit ja pussit Kananmunakennot Keräyskartongista valmistetaan hylsykartonkia. Kartongeissa oleva muovi puolestaan hyödynnetään energiaksi ja mahdollinen alumiinifolio kierrätetään. 11

METALLI Säilykepurkit Pantittomat juomatölkit Alumiinifolio Kattilat, pannut Tyhjät maalipurkit ja aerosolipullot Metallikorkit ja tuubit Pienmetallinkeräykseen ei saa laittaa isoja metalliromuja. Ne vastaanotetaan erikseen jätteidenkäsittelyalueilla. Metallinkeräykseen eivät kuulu kahvi tai perunalastupussit tai kiiltäväpintaiset karkkipaperit. Metalli jalostetaan metalliteollisuuden raakaaineeksi ja siitä valmistetaan uusia metallituotteita. LASI Lasipullot Lasipurkit Lasinkeräykseen ei saa laittaa kristallia, opaalilasia, lamppuja eikä ikkuna ja peililasia. Myöskään kuumuutta kestävät lasit (uunivuoat, kahvipannut, juomalasit ym.) eivät kuulu lasinkeräykseen. Keräyslasista osa käytetään maanrakennuskäytössä korvaamaan maa ja kiviaineksia, osa uusiolasin raakaaineena ja osasta valmistetaan lasivillaa eristeeksi. VAARALLISET JÄTTEET Maalit, liimat, lakat ja kovetteet Hapot ja emäkset Vahvat puhdistusaineet Liuottimet ja ohenteet Jäteöljyt ja öljyiset jätteet Akut, kytkin, jarru ja jäähdytinnesteet Elohopeakuumemittarit ja lääkkeet Paristot ja pienakut > palautetaan niitä myyviin liikkeisiin Vaaralliset jätteet ovat terveydelle tai ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Niitä ei saa laittaa muiden jätteiden joukkoon, vaan ne on toimitettava omissa pakkauksissaan niitä vastaanottaviin pisteisiin. SÄHKÖ JA ELEKTRONIIKKAROMU eli SER Pienet elektroniikkalaitteet (tuulettimet, sähköhammasharja, vedenkeitin) Isot kodinkoneet (pesukoneet, hellat) Kylmälaitteet Televisiot ja monitorit Valaisimet ja loisteputket Energiansäästölamput ja ledlamput Tietokoneet ja oheislaitteet Lämmittimet ja työkalut (porat, trimmerit yms.) Sähkö ja elektroniikkaromuun kuuluvat kaikki sähköllä, akuilla tai paristoilla toimivat laitteet. Ne pitää palauttaa SERkeräyspisteisiin. 12

7 Jätehuolto opetuksessa 7.1 Erilaisia pelejä ja kilpailuja Pelit ja kilpailut ovat käteviä erityisesti, kun opetetaan jäteasioita alakouluikäisille. Tässä mainitut pelit ovat vinkkeinä opettajille. Niiden materiaaleja voi halutessaan tilata Kiertokapulan neuvonnasta. 7.1.1 Lajittelupeli Lajittelupeli tai kilpailu on hyvä tapa saada pienemmät oppilaat kiinnostumaan lajittelusta. Peli sopii erityisesti alakouluikäisille, ja siitä voi tehdä helposti myös pienen kilpailun. Lajittelupeliin tarvitset: 8 astiaa eri jätejakeille (biojäte, kuivajäte, paperi, kartonki, lasi, metalli, sähkö ja elektroniikkaromu ja vaarallinen jäte) Tarrat astioihin Eri jätteitä sisältävän jätelaatikon Lajittelupelissä jätelaatikon jätteet lajitellaanoikeisiin astioihin. Laatikon jätteiden on oltava puhtaita ja vaarattomia, ja ne voidaan kerätä esimerkiksi opettajien kotoa. Jätteet olisi hyvä vaihtaa tasaisin väliajoin uusiin. Tästä voi huolehtia oppilaitoksen ympäristötyöryhmän ideointivastaava. Ennen pelin aloittamista on opettajan hyvä käydä kaikki jätejakeet sekä siihen kuuluvat jätteet huolellisesti läpi oppilaiden kanssa. Lajittelupeli käy helposti myös kilpailusta esimerkiksi oppilaitoksen järjestämänä ympäristöpäivänä. Tällöin lajittelussa vähiten virheitä tehnyt ryhmä palkitaan. Esimerkki jätelaatikon sisällöstä: biojäte: teepussi, omena kuivajäte: tyhjä jogurttipurkki, cdlevy, lautanen, käsipaperi, sukka paperi: sanomalehti, tulostuspaperi kartonki: munakenno, wcpaperin hylsy, kartonkinen paketti lasi: säilykelasipurkki metalli: säilyketölkki, haarukka, foliovuoka tai kansi vaarallinen jäte: liimapurkki (täysi) sähkö ja elektroniikkaromu: taskulamppu 7.1.2 Jätekiertoleikki Jätekiertoleikki yhdistää hauskalla tavalla jäteasioiden oppimisen ja liikunnan. Tarkoituksena on vastata jäteaiheisiin kysymyksiin ja oppia omien vastausten kautta asioita jätehuollosta. Peliä voidaan pelata joko pareittain tai pienissä ryhmissä. Ideana on käyttää peliin mahdollisimman paljon aikaa ja tarkkuutta sekä samalla oppia. Tärkeintä ei ole siis nopeus! Peli koostuu eri lapuista, jotka sijoitetaan ympäri käytössä olevaa tilaa. Jotkut lapuista voivat olla myös osittain piilossa, jotta oppilailla olisi tekemistä niiden löytämisessä. Puolet lapuista sisältävät väittämiä, joihin vastataan kyllä tai ei periaatteella. Loput lapuista sisältävät oikeita vastauksia kyseisiin väittämiin. Pelaajan vastatessa kysymykseen oikein, vastauslappu neuvoo jatkamaan seuraavaan väittämään. Jos pelaaja kuitenkin vastaa väärin, neuvoo vastauslappu menemään sen paperin luo, jossa kysymys oli, ja vastaamaan uudelleen, tällä kertaa mielellään oikein. Kun pelaajan eteen tulee kysymys, johon on jo kerran vastattu, on peli käyty läpi. Oppilaiden käytyä pelin huolellisesti läpi, on opettajan hyvä kerrata opittuja tietoja kysymällä muutamia kysymyksiä koko ryhmältä. Näin saadaan tiivistettyä juuri opittu asia. Jätekiertoleikin voi tehdä helposti itse, mutta sen voi myös tilata Kiertokapulan neuvonnasta. 7.1.3 Valintatehtävä Valintatehtävä auttaa oppilaita pohtimaan arkipäivän taloudellisia ja ekologisia vaihtoehtoja. Tehtävä sopii parhaiten 36 luokkalaisille, mutta tehtävää helpottamalla myös nuoremmille. Yläkouluikäisille kyseistä tehtävää voi soveltaa muuttamalla kuvat väittämiksi. Tehtävä sisältää erilaisia arkipäivän valintoihin liittyviä kuvia ja kysymyksiä, joita opettaja näyttää luokan edessä. Oppilaiden tehtävänä on valita kuvissa olevista vaihtoehdoista se, joka tuottaa vähemmän jätettä. Esimerkiksi, kumpi annetuista suklaavaihtoehdoista tuottaa vähemmän jätettä. Tällöin kuvina voivat olla suklaakonvehtirasia ja suklaalevy ja oikea vastaus on suklaalevy. Opettajan on vastauksen jälkeen hyvä käydä kyseistä asiaa läpi tarkemmin oppilaiden kanssa esimerkiksi pohtimalla, miksi suklaalevy tuottaa vähemmän jätettä. Vanhemmat oppilaat voivat myös suorittaa valintatehtävän ryhmissä, jolloin oikea vastaus rastitetaan vastauslomakkeeseen. Tällöin kuvia ja kysymyksiä tulee kierrättää luokassa kaikkien ryhmien kesken. Lopuksi opettaja voi käydä läpi oikeat vastaukset ja korjata virheet. 13

Esimerkkejä valinnoista: 1. Konvehtirasia vai suklaalevy? 2. Kotiruokaateria vai pikaruokaateria? 3. Kertakäyttöastiat vai posliiniastiat? 4. Käsipyyhe vai paperi? 5. Itse tehty mehu vai pillimehu? 6. Yksi iso jogurttipurkki vai monta pientä purkkia? 7. Uusi kirja kirjakaupasta vai lainaus kirjastosta? 8. Rikkoutuneen television korjaus vai uuden ostaminen? 9. Ostosten pakkaaminen muovikassiin vai kestokassiin? 10. Pullotettu lähdevesi vai hanavesi? 7.2 Keskustelua ja pohdintaa Seuraavassa on ehdotuksia jätehuoltoon liittyvien asioiden käsittelystä vanhempien oppilaiden kanssa. Kyseiset pohdinta ja keskustelutehtävät sopivat erityisesti lukioille ja ammattioppilaitoksille sekä yläkouluikäisille. 7.2.1 Vuoden turhake Tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat pohtimaan nykymaailman kulutus ja materiaalilähtöisyyttä. Oppilaiden tehtävänä on pohtia, mitkä tavarat ovat heille oikeasti hyödyllisiä arkielämässä ja mitkä täysin turhia. Jokainen oppilas valitsee omista tavaroistaan kolme välttämätöntä sekä kolme täysin turhaa esinettä tai tavaraa. Tämän jälkeen luokka jaetaan pieniin ryhmiin, jotka keskustelevat ja valitsevat ryhmän jäsenten ehdotuksista kolme välttämätöntä ja kolme turhaa tavaraa. Opettaja kokoaa vastaukset taululle, jonka jälkeen luokka saa äänestää valituista turhista tavaroista luokan vuoden turhakkeen. Äänestyksen jälkeen opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa siitä, kuinka paljon tavaroita oppilaat omistavat ja mitkä niistä ovat todella välttämättömiä. Lisäksi voidaan pohtia sitä, kuinka suuri osa tavaroista on sähköllä toimivia, ja miten ne voitaisiin vaihtaa ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. 7.2.2 Ekologisempaa elämää Ekologisempaa elämää tehtävän tarkoituksena on saada oppilaat pohtimaan tuotteille ekologisempi ja vähemmän jätteitä tuottava vaihtoehto. Oppilaat voidaan jakaa pareihin, jolloin parin toinen osapuoli keksii jonkin tuotteen ja toinen ekologisemman vaihtoehdon tälle ehdotetulle tuotteelle. Tehtävä voidaan suorittaa myös luokan kesken niin, että opettaja ehdottaa tuotteen tai toiminnan. Tällöin oppilaiden tehtävänä on keksiä ekologisempi vaihtoehto opettajan ehdotukselle. Ajatuksena on saada oppilaat ymmärtämään se, että materiaalien kierrätystä ei lasketa jätteen välttämiseksi, vaan tarkoituksena on vähentää itse jätteen syntymistä. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä tuotteista tai tavoista sekä ekologisemmista vaihtoehdoista. Käytetään paperipyyhkeitä käytetään kangaspyyhettä Uusien vaatteiden ostaminen kaupasta vaatteiden ostaminen kirpputorilta Yksittäispakattujen karkkien ostaminen pakkaamattomien karkkien ostaminen Uuden kirjan ostaminen kirjakaupasta kirjan lainaaminen kirjastosta 7.2.3 Ekologinen selkäreppu Hyvä ja haastava tehtävä vanhemmille oppilaille on pohtia jonkin tuotteen ekologista selkäreppua eli sitä, kuinka paljon tuotteen elinkaari on kuluttanut luonnonvaroja ilman, että materiaalit sisältyvät itse tuotteeseen. Ekologista selkäreppua arvioidessa tuote täytyy purkaa osiin, jotta tiedetään, mitä kaikkea tuotteen valmistukseen on tarvittu. Myös tuotteen elinkaarta on pohdittava mistä materiaaleista tuote on tehty, miten se on kuljetettu paikanpäälle, miten se on valmistettu, miten sitä käytetään, miten se käsitellään jätteenä? Ekologisen selkärepun selvittäminen saa oppilaat miettimään, kuinka paljon todellisuudessa tuhlataan luonnonvaroja pienen kenties hyödyttömänkin tuotteen valmistamiseen, käyttöön ja hävittämiseen. Yhdessä voidaan käydä läpi sitä, miten tuotteen ekologista selkäreppua saataisiin pienennettyä ja miten jokainen pystyy vaikuttamaan siihen itse kuluttamisen kautta. 7.3 Ympäristöpäivä oppilaitoksessa Ympäristöpäivän järjestäminen oppilaitoksessa on hyvä tapa saada jätehuolto ja ekologinen kuluttaminen esille sekä tuoda piristystä oppilaitoksen normaaliin arkeen. Päivään kannattaa sisällyttää jäteaiheisia kilpailuja ja rasteja, joiden avulla oppilaat huomaamattaan oppivat jäteasioita. Seuraavassa on muutamia ehdotuksia toiminnoista, joita voi sisällyttää ympäristöpäivään tai järjestää erillisinä päivinä. Myös edellä esitetyt pelit ja leikit ovat hyviä vaihtoehtoja ympäristöpäivään. 14

7.3.1 Kompostointi Hankkikaa koululle kompostori ja pitäkää sille avajaiskaste ympäristöpäivänä. Samana päivänä oppilaat voivat opetella tekemään biojätepussin sanomalehdestä. Jos oman kompostorin hankkiminen ei ole mahdollista, on vaihtoehtona kompostointikokeiden tekeminen maatumiskokein. Pieniin reiällisiin pusseihin (esimerkiksi tiheäsilmäisestä muoviverkosta) laitetaan sekä maatuvia että maatumattomia materiaaleja, jonka jälkeen pussit haudataan maahan. Viikon välein voidaan käydä katsomassa, kuinka maatuminen on edennyt. Kokeet havainnollistavat oppilaille luonnon kiertokulkua. 7.3.3 Taidepaja Jätehuollon voi yhdistää myös taiteeseen vanhoista tavaroista saa vaikka minkälaisia taideteoksia aikaan. Koulussa voidaan järjestää taidepaja, jonka tarkoituksena on askarrella, maalata, ommella, sahata, höylätä ja liimata jostakin vanhasta tavarasta taideteos. Valmiista taideteoksista voidaan koko koulun oppilaiden ja henkilökunnan kesken äänestää paras. 7.3.2 Tavaranvaihtopäivä Tavaranvaihtopäivänä oppilaat saavat tuoda kouluun tavaroita, joille heillä ei ole enää käyttöä. Näin tavarat pääsevät kiertoon ja niille on taas uuden omistajan myötä tarvetta. Jos mahdollista, kouluun voi myös järjestää pysyvän kierrätyspisteen, jonka ylläpidosta vastaa esimerkiksi oppilaskunta. Oppaan lähteet: HSY Parhaat käytännöt oppilaitoksessa Fiksu vähentää jätettä. YTV Jätehuolto Koulun ja oppilaitoksen jäteopas 2003. 15

TARKISTUSLISTA HENKILÖKUNNALLE Hankin vain tarvittavia tavaroita. Ostan laadukkaita tuotteita. Suosin ympäristömerkittyjä tuotteita. Käytämme luokassa kangaspyyhettä paperipyyhkeiden sijaan. Käytän hyödyksi materiaalivarastoa. Tulostan ja kopioin kaksipuoleisesti. Käytän ylimääräisiä tulostettuja papereita esim. muistilappuina. Tulostan ainoastaan tarpeelliset asiat. Kierrätän asiakirjoja kopioinnin sijaan. Suosin opetuksessa laadukkaita kirjoja monisteiden sijaan. Opetan oppilaille vastuullista materiaalien käyttöä. Teen opetuksen muistiinpanot sähköisessä muodossa. Viestin koulun ulkopuolelle sähköpostilla tai muuten paperittomasti. Sisäisessä viestinnässä käytän sähköpostia, monitoreja ja nettisivuja. Suunnittelen opetuksen niin, että syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Käytämme hyödyksi vanhoja käytöstä poistettuja materiaaleja. Noudatamme luokkien kesken periaatetta toisen roska on toisen aarre. Opetan oppilaita käyttämään materiaalit huolella loppuun. Pyydän oppilaita tuomaan kouluretkille oman juomapullon ja eväsrasian. Ohjeistan oppilaita syömään kaiken mitä he lautaselleen ottavat. Korvaan opetuksessa vaaralliset tuotteet vaarattomilla tuotteilla. Käytämme kestotuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan (esim. mukit). Hankinnoissa suosin käytettyjä vaihtoehtoja. Osaan lajitella jätteet oikein. Opetan oppilaille jätteiden lajittelua. Toteutuu Kehitettävää 16

TARKISTUSLISTA YMPÄRISTÖTYÖRYHMÄLLE Oppilaitoksen ympäristötyöryhmällä on selkeä työnjako. Tuotteiden tilauksia ja kulutusta seurataan sekä pyritään vähentämään. Syntyviä jätemääriä seurataan ja kirjataan ylös. Oppilaitoksen hallinto toteutuu täysin sähköisesti. Henkilökunnan palkkatositteet on mahdollista saada sähköisesti. Oppilaitoksen sisäinen tiedotus toteutetaan sähköisesti. Tulostimessa on selkeät ohjeet dokumentin pienentämisestä ja kaksipuoleisesta kopioinnista. Tulostimessa on oletusarvona vähäjätteiset toiminnot (esim. kaksipuoleinen tulostus). Tulostusmääriä ja paperinkulutusta seurataan sekä ohjeistusta parannetaan. Jätteen synnyn ehkäisy ja jätehuolto kuuluvat opetussuunnitelmaan. Henkilökuntaa koulutetaan kulutuksen vähentämiseen ja hyvään jätehuoltoon. Henkilökuntaa kannustetaan opettamaan oppilaille kestävää kehitystä sekä jätehuoltoa. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ATKlaitteiden käytössä. Oppilaitos käyttää hankinnoissaan hyväksi kierrätystä ja vuokrausta. Tarpeettomat tavarat käytetään hyödyksi tai laitetaan kierrätykseen. Oppilaitos suosii monitoimilaitteita. Tuotteet hankitaan suurissa erissä yksittäispakkausten sijaan. Tuotteiden hankintakriteereihin kuuluvat kestävyys, korjattavuus, tarvittavuus sekä ekologisuus. Oppilaitoksessa käytetään ainoastaan kestotuotteita, ei kertakäyttötuotteita. Käsipyyhepaperit on keittiö ja sanitettitiloissa korvattu pestävillä kangaspyyhkeillä. Koulussa syntyvän biojätteen määrää seurataan, etenkin ruokalassa. Valmistettavan ruoan määrä lasketaan tarkoin ruoan menekin pohjalta. Biojätteen vähentämiseksi koulussa on järjestetty erilaisia kannustimia. Siivouksessa käytetään ympäristöystävällisiä tuotteita ja uudelleenkäytettäviä välineitä. Oppilaitoksessa on tehty kemikaalikartoitus. Oppilaitoksessa on tarpeeksi lajittelupisteitä, ja niistä huolehtimiseen on nimetty henkilöt. Lajittelupisteissä on joko kuvalliset tai tekstillä varustetut lajitteluohjeet. Toteutuu Kehitettävää 17

TESTAA TIETOSI Osaatko lajitella? Laita rasti sen jätejakeen kohdalle, johon kyseinen jäte kuuluu. kuivajäte biojäte paperi kartonki lasi metalli vaarallinen jäte ser Voirasia Taskulamppu Teepussi Lasipullo Alumiinivuoka Paperipussi Paristot Omena CDlevy Kumihanska Puhelin Munakenno Sanomalehti Karkkipaperi Posliinilautanen Kahvipaketti Täysi hiuskiinnepullo Tyhjä hiuskiinnepullo Elohopeakuumemittari Juomalasi 18

TESTAA TIETOSI Keräysastiat oppilaitoksessa Kuinka hyvin oppilaitoksessanne on järjestetty jätteiden keräyspisteet? Laita rasti sen jätejakeen kohdalle, jota kussakin luokassa kerätään. Vastauksista voit katsoa, mitä keräysastioita olisi hyvä olla missäkin luokassa, ja kuinka paljon oppilaitoksellanne on vielä kehitettävää. kuivajäte biojäte paperi kartonki lasi metalli vaarallinen jäte ser Normaali opetustila Kemian ja fysiikan luokka Kotitalousluokka Käsityöluokka Teknisen työn luokka ATKluokka Kuvaamataidon luokka Ruokala Henkilöstön tilat Koulun käytävät 19

TESTAA TIETOSI Loppukoe Nyt pääset testaamaan mitä uutta mieleesi on jäänyt jätehuollosta. Kokeen maksimipistemäärä on 15 ja läpi pääsyyn vaaditaan vähintään 10 pistettä. Tietojen etsiminen oppaasta kokeen aikana on sallittua. Onnea kokeeseen! Kysymys 1. Mitkä ovat jätteiden etusijajärjestyksen viisi kohtaa oikeassa järjestyksessä? Pisteet 2. Kuinka suuri osa jätteistä pitää Suomessa hyödyntää joko materiaalina tai energiana vuoteen 2016 mennessä? / 5 3. Kerro kaksi tapaa, joilla paperinkulutusta saadaan vähennettyä. / 1 4. Listaa kolme tapaa, joilla ruokailussa syntyvää jätettä saadaan vähennettyä. /2 5. Nimeä neljä oppilaitoksessa syntyvää vaarallista jätettä. / 3 6. Miksi jätteiden lajittelu on tärkeää? / 4 / 1 yhteensä / 16 20