NAANTALIN KAUPUNGIN ULKOILUREITISTÖSUUNNITELMA

NAANTALIN KAUPUNGIN ULKOILUREITISTÖSUUNNITELMA 27.11.2007

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA TAVOITTEET 3 2. REITISTÖJEN HISTORIA 3 3. ULKOILUREITISTÖJEN NYKYTILANNE 7 4. ULKOILUREITISTÖSUUNNITELMA 11 4.1 KULTTUURI- JA LUONTOPOLUT 4.2 KUNTOILU - JA HIIHTOREITIT 4.3 MELONTAREITIT 4.4 KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄT 4.5 KULTARANTAKESKUS, LUONNONMAAN VAPAA-AIKA- JA LIIKUNTAKESKUS 4.6 KUNNOSSAPITO LIITTEET 1. AURINKOPOLKUESITE 2. LUOLAJANJÄRVEN LUONTOPOLKU 3. NAANTALIN KUNTO- JA ULKOILUREITIT SEKÄ HIIHTOREITIT 4. NAANTALIN PYÖRÄTIET 5. AURINKOPOLUN SWOT- ANALYYSI KANSIKUVA: Anu Anttila KUVAT: 1, 3, 4, 6, 7 Anne Sjöström 2, 5 Naantalin kaupungin ympäristövirasto 8, 9 2

1. JOHDANTO JA TAVOITTEET Reitistösuunnitelma liittyy vapaa-aikalautakunnan päätökseen tehdä selvitys ulkoilureitistöistä. Päätös pohjautuu valtuustoaloitteeseen (26.02.2007) yhtenäisen ulkoilureittiverkoston suunnittelemisesta Naantaliin. Reitistösuunnitelman tavoitteena on kartoittaa olemassa olevat luonto-, kulttuuri- ja liikuntareitit ja niiden kunto. Tarkoituksena on parantaa kevyenliikenteen väylien, kulttuuri- ja luontopolkujen, pururatojen ja hiihtoreittien merkintöjä ja viitoituksia, siten että sekä naantalilaiset että ulkopaikkakuntalaiset pystyisivät kulkemaan kaupungissa pääosin ilman karttaa. Tämä olisi hyödyllistä etenkin matkailijoiden kannalta. Myös luonto- ja kulttuuripolkujen käytettävyys paranisi selkeitä opasteita lisäämällä. Esimerkiksi Turussa on käytetty kevyenliikenteen väylien merkitsemisessä sinisiä kylttejä ja pururadat on merkitty ruskein kyltein. Kartoituksessa ovat mukana Aurinkopolun kolme osaa: kaupunkiympäristössä kiertävä Promenadi, Luonnonmaalla olevat reitit Rinki ja Silmu sekä sataman lähellä oleva Luolalanjärven reitti. Pururadat, hiihto- ja melontareitit ja kevyen liikenteen väylät ovat osaltaan myös tarkastelun alla. Kenttien, salien, hallien, ratojen, kevyenliikenteen väylien, polkujen, ulkoilureittien ja uimarantojen määrällinen tiheys on Suomessa maailman huippua. Ne tarjoavat yhdessä luonnon kanssa houkuttelevat edellytykset elämänkaaren eri vaiheissa ja eri tarpeista lähtevälle liikunnallisen elämäntavan ja säännöllisen liikuntaharrastuksen toteuttamiselle. Koko maan kattava kuntopolkujen sekä vesi- ja ulkoilureitistöjen verkosto tarjoaa liikkujalle vaikuttavia luontoelämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Liikunnan harrastusolosuhteiden luomisessa tarvitaan kuitenkin eri hallinnonalojen yhteistyötä. 2. REITISTÖJEN HISTORIA Luonto- ja kulttuuripolut tarjoavat kulkijalle luonnon rikkautta ja arvokasta kulttuurimaisemaa. Naantalin kulttuuri- ja luontopolun eli Aurinkopolun rakentaminen aloitettiin vuonna 1998. Polku toteutettiin yhteistyönä ympäristönsuojelun sekä liikunta- ja kulttuuritoimen kesken. Aluksi valmistui parin kilometrin mittainen kaupunkireitti Naantalin kylpylän ja Kuparivuoren välille. Taustalla oli vanhan kylpyläkaupungin perinteet. Opastauluilla voitiin kertoa kaupungin historiasta ja lähimenneisyydestä niin kaupunkilaisille kuin kaupungissa vieraileville. Polun rakentamista vauhdittivat naapurikuntien esimerkit ja mahdollisuus Kuhankuonon retkeilyalueen saavuttamiseen 3

Naantalista. Tarkoituksena oli rakentaa koko Naantalia halkova viitoitettu luontopolku opastauluineen ja taukopaikkoineen. Reitin oli tarkoitus yhdistyä idässä Raision Kallastenpolkuun ja ulottua lännessä Luonnonmaalle. Suunnittelussa pyrittiin huomioimaan eri käyttäjäryhmät, kuten lenkkeilijät, retkeilijät ja koululaiset. Polun rungon muodostivat talvella hiihtokäytössä olevan reitin pohja sekä jo olemassa olevat metsäpolut. Reitin varrelle sisällytettiin monipuolisesti arvokkaita luonto- ja maisemakohteita. Loppukesästä 2000 Aurinkopolku valmistui 13 kilometrin mittaiseksi luonto- ja kulttuuripoluksi. Reitti alkaa Suovuoren kuntopolulta, mistä se polveili hiidenkirnujen ja pähkinäpensaslehtojen kautta Luikkionvuorelle ja sieltä edelleen rantatielle. Matka jatkui Rantaraittina kylpylälle, josta se vaihtui Promenadiksi. Promenadi kulkee pitkin Vanhaa kaupunkia ja sieltä Luonnonmaalle Viialanjärvelle. Luonnonmaan Haijaisissa tehtiin erillinen lenkki, joka nimitettiin Silmuksi. Koko polusta tuotettiin esite, jossa kerrottiin ohjeita ja informaatiota polun kulkijoille ja historiallista tietoa paikoista. Reitin varrelle pystytettiin opastauluja yhteensä 22 sekä viittoja opastamaan suuntaa. Lisäksi Silmureitille rakennettiin laavu ja tulentekopaikka (Liite 1). Kuva 1. Aurinkopolun maastoa Promenadin varrelta. Luolalanjärvi sijaitsee kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Virkistyskäyttö oli järvellä ennen vähäistä, lähinnä lintuharrastajat suosivat paikkaa. Luontopolun ansioista järven ympäristö on saanut paljon muitakin kulkijoita poluilleen. Luontopolku toteutettiin vuosina 2004 ja 2005 Naantalin 4

kaupungin sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena oli ensisijaisesti parantaa ja lisätä ympärivuotista virkistyskäyttöä tarjoamalla asukkaille, koululaisille, päiväkotiryhmille ja matkailijoille kiinnostava lähiliikuntakohde. Järven rannalle rakennettiin kaksi lintutornia, joista toiseen on lisätty kulkuramppi. Näin myös liikuntarajoitteiset voivat päästä torniin. Lisäksi poluilla liikkumista helpotettiin pitkospuilla ja haketuksella, muuten lenkki suunniteltiin kulkemaan olemassa olevia polkuja hyödyntäen. Järven ympäristön kulkureitin pituudeksi tuli kaikkiaan noin 3 kilometriä. Pääosin polku myötäilee järven rantaa, mutta itäpuolella reitti kulkee metsäisessä maastossa. Luolalanjärven reitti ei ole tällä hetkellä tarkoitettu ympäri kiertämiseen, koska Armonlaaksontien reuna ei sovellu kulkemiseen. Tähän kohtaan oli tarkoitus rakentaa ponttoonilaituri, joka tuli kustannusten takia kuitenkin silloin mahdottomaksi. Opastauluja on matkan varrella kymmenkunta ja niissä kerrotaan järven linnuista, kaloista ja kasveista. Reittiä voisi kutsua citypoluksi, koska se kulkee ihmisten muokkaamassa maastossa. Luontopolusta suunniteltiin tehtäväksi esite sekä tehtäväkirja (Liite 2). Kuva 2. Luolalanjärven lintutorni Kevyenliikenteen väylät ovat Suomen suurin liikuntapaikka. Ne ovat käyttäjille ilmaisia, lähellä ihmistä ja aina ja kaikille avoinna. Niillä on suuri merkitys terveysliikunnan suorituspaikkoina. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon eri liikkujaryhmien tarpeet. Kevyenliikenteen väyliä on 5

kahdenlaisia, pyörätie ja jalkakäytävä ovat rinnakkain tai sitten ne ovat yhdistetty. Aikuisten eniten käyttämiä liikuntapaikkoja ovat kevyenliikenteen väylät, ulkoilureitit, kunto- ja liikuntasalit ja uimahallit. Myös rakentamaton luonto, metsät ja järvet ovat suosittuja liikuntapaikkoja. Lasten ja nuorten eniten käyttämiä liikuntapaikkoja ovat ulkoliikuntapaikat (esimerkiksi urheilu- ja pallokentät) sekä palloilusalit, pihat ja voimistelusalit. Kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit eivät lasten ja nuorten kohdalla ole likimainkaan samassa asemassa kuin aikuisväestön kohdalla. Kevyenliikenteen väylien suurin käyttäjäkunta 2000-luvun alussa olivat kävelylenkkeilijät 19-65 ikävuosien välillä. Seuraavana tuli selvästi pyöräily. Pyöräily ei siis ole marginaalinen liikuntamuoto vaan tärkeä osa myöskin liikennejärjestelmää. Suuri liikuntatutkimus on Kuntoliikuntaliiton, Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean, Helsingin kaupungin sekä Suomen Liikunnan ja Urheilun teettämä ja opetusministeriön rahoittama alansa suurin tutkimus. Tutkimuksen 5 500 henkilön otos antaa tietoja 19-65-vuotiaiden liikunta-, kuntoilu- ja urheiluharrastuksista (pois lukien Ahvenanmaa). Tutkimuksen mukaan suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat ovat: 26 % (900 000) Kevyenliikenteen väylät 21 % (735 000) Ulkoilureitit (pururadat, ladut, vaellusreitit) 13 % (455 000) Maantiet 5 % (175 000) Kuntosalit 4 % (140 000) Palloilusalit ja -hallit 3 % (105 000) Piha-alueet, voimistelusalit, uimahallit (kukin 3 %) 2 % (70 000) Urheilukentät, pallokentät, koti (kukin 2 %) 10 % (350 000) Muu rakentamaton luonto (metsät, jää) (TNS Gallup 2002, http://www.kunto.fi/index.php?id=335. 5.10.2007,) Voidaan siis olettaa, että Naantalissakin kevyenliikenteen väylien ja ulkoilureittien käyttö on vilkasta, joten niihin kannattaa panostaa. 6

3. ULKOILUREITISTÖJEN NYKYTILANNE Aurinkopolku Reitistöön kuuluvat Promenadi sekä Luonnonmaalla olevat Silmu ja Rinki. Yhteensä reitti on n.20 km. Opastauluja reitin varrella on 22. Tauluissa kerrotaan niin lepistä ja saniaisista kuin Kailosta ja Armonlaaksosta. Luonnonmaalla kyltit ovat puisia, samoin viitoitustaulut. Kaupungissa kyltit ovat metallisia ja kookkaampia. Promenadi on kulttuurireitti nähtävyyksineen, jota erityisryhmät ja vanhukset voivat myös kulkea. Matkailun kannalta reitti on oiva kävelykohde matkailijoille sekä itse kaupunkilaisille. Rantaraitin alueella ei ole enää uusittu Aurinkopolun kylttejä. Rantaraitti kulkee Suovuoren kuntopolulta Luikkionvuoren ja Taimon kentän kautta rantaan, mistä reitti kulkee aina Naantalin kylpylälle saakka. Tauluja muutettiin niin, että ensimmäinen taulu on nykyään kylpylällä. Promenadi kulkee edelleen kantakaupungin alueella, alkaen Naantalin kylpylästä kulkien rantaa pitkin Kailon sillan kupeeseen. Tällä välimatkalla ovat taulut 2, 3, 4 ja 5. Täältä matka jatkuu venesataman ohitse Mannerheiminkatua pitkin Vanhan kaupungin sydämeen. Matkan varrella ovat taulut 6, 7, 8 ja 9. Vanhan torin kohdalta Raatihuoneenkadulta lenkki kulkee Rakkaudenpolkua pitkin Ukko-Pekan sillalle ja sieltä edelleen Luonnonmaalle. Kuvat 3 ja 4. Promenadin eri kylttejä. 7

Luonnonmaalla kävelytie vaihtuu metsäpoluksi ja saavutaan toiselle Aurinkopolun reitille Ringille. Linnanvuoren näköalapaikan jälkeen matka jatkuu alas Viialanjärvelle. Lenkki kulkee järven ympäri ja siellä ovat taulut 10-13. Luonnonmaan toinen lenkki, Haijaisten Silmu, lähtee toimintakeskukselta/kuntokeskukselta/vanhalta koululta. Infotaulu on pururadan lähtöpisteessä. Polku on pääosin helppokulkuista pelto- ja metsämaastoa ja se on toteutettu kuntoratametsäpolkuyhdistelmänä. Reitin varrella on laavu ja tulentekopaikka sekä näköalapaikka. Silmun varrella on punamultamaali- ja aurinkokylttiviitoitukset sekä opastus Villan tilalle. Reitin varrella ovat opastaulut 14-19 (Liite 1). Vuosia sitten on Aurinkopolusta tehty erään opinnäytetyön projektisuunnitelmassa SWOT- analyysi. Osa silloin havaituista vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista sekä riskitekijöistä pitää edelleen paikkaansa. Lisäksi samoja elementtejä on paljon myös liittyen Luolalanjärveen. Uusi nelikenttäanalyysi on muokattu koskemaan nykypäivää (Liite 5). Luolalanjärvi Luolalanjärven luontopolku seuraa järven rantaviivaa. Järveläntien puolella on kaislikkolava sekä lintulava. Reitti kiertää ensin pellolla, metsikössä ja kosteassa maastossa, jonka jälkeen saavutaan asfalttitielle. Tietä kuljetaan noin 300 m, jonka jälkeen reitti polveilee uudestaan kävelytien kautta metsikköön, jossa on näköalapaikka. Kuva 5. Luolalanjärven länsirantaa 8

Kallioiden kautta polku laskeutuu pellolle ja tielle. Lenkki jatkuu tietä pitkin toiselle lintutornille, josta edetään pitkospuita pitkin levähdyspaikalle. Reitti on lähellä keskustaa ja paljon ihmisten käytössä. Luolalanjärven reitti on hyvin opastettu ja siitä on saatavissa internetissä kartta. Kartta on selkeä ja siihen on merkattu lintutornit ja levähdyspaikat hyvin. Reitti on yleisesti siisti. Entisen emäntäkoulun suunnasta tultaessa liikennettä ohjaavat parkkipaikka sekä kyltti Laidunpolkua pitkin rantaan. Punaiset narut, punamultamaalit ja kyltit toimivat hyvinä opasteina reitin varrella. Polku on osaksi purua ja monesta kohdin hyvin leveä, mikä helpottaa kulkemista (Liite 2). Kuntoilu- ja ulkoilureitit sekä muut reitit Naantalin kuntoilu- ja ulkoilureitit sijaitsevat on Kuparivuoressa, Suovuoressa ja Luonnonmaan Haijaisissa. Talvisin pururadoilla vain hiihtäminen on sallittua. Soinisten pururata on 4 km:n valaistu kuntorata. Alueella on tykkilumetusjärjestelmä. Reitillä sijaitsee laavu n. 500 metrin päässä tieltä. Haijaisten lenkki on 1,6 km:n valaistu kuntorata. Lenkin varrella on laavu n. 800 metrin päässä kuntokeskuksesta. Kuparivuoren valaistu lenkki on pituudeltaan 1, 35 km. Hiihtoreittejä tehdään sääoloista riippuen yhdyslatuina eri rannoilta Väskin saaren ympäri. Latuja kulkevat Taimon rannasta (2,5 km), Kylpylän rannasta ja Lammasluodon edustalta (2,8km), Nunnalahdelta (2,2 km) sekä Vanhan kaupungin satamasta (2,5 km) Väskin saaren edustalla. Jäätilanteen mukaan hiihtoreittejä aurataan myös Väskin saaren ympäri (1,7 km) ja Korkialuodon ympäri (6,5 km). Lenkkejä on laajennettu kulkemaan myös Luikkionlahdella ja Luonnonmaan rannan lähellä (Liite 3). Jään kestäessä aurataan lisäksi luistelureitit. Jääreittien lisäksi Luonnonmaan Haijaisissa on hiihtoreitti (n. 1,2 km), joka lähtee kuntoradalta. Luonnonmaalla on myös maastopyöräreitti Rymättyläntien varressa Kultarannan kohdalla. Kaupungissa on kuntoilureittien lisäksi ulkoiluteitä ja polkuja sekä puistokäytäviä. Nämä reitit kulkevat mm. Luostarikirkon edustalla, Kailon saaressa, Luikkiossa, Suopellossa, Naantalin kylpylän takana, Vanhassa kaupungissa (Rakkaudenpolku) ja Taimossa. Kevyenliikenteen väylät Kuten alkutekstissä on mainittu kevyenliikenteen väylät ovat tärkeitä liikuntapaikkoja. Niillä kulkee muihin liikuntapaikkoihin nähden eniten ihmisiä. Kevyenliikenteen väylät tarjoavat hyvän mahdollisuuden liikkumiseen, jos erilaiset tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kevyenliikenteen väyliä käyttävät eniten kävelijät ja lenkkeilijät, jotka pitävät tärkeimpänä väylien 9

houkuttelevuutta, hoitoa ja siisteyttä. Myös esteettömyyden kannalta kunnossapidolla on painoarvoa. Toiseksi suurimmalle käyttäjäryhmälle, pyöräilijöille, opasteet ovat tärkeässä asemassa. Kevyenliikenteen väyliä on Naantalin kokoisessa pienessä kaupungissa paljon. Hyvien kevyenliikenteen yhteyksien vuoksi väylien käyttö on vilkasta. Naantalin kevyenliikenteen väylistä on tehty reitistöselvitys 26.05.03. Väylien yhteenlaskettu pituus oli 39 km. Selvityksen mukaan uusien yhteyksien luomista ja vanhojen kehittämistä voidaan pitää kaupungin kehittämisen kannalta tärkeänä. Liikenneturvallisuuteen tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota. Pyöräteitä on mantereen puolella runsaasti, Luonnonmaalla vähemmän. Luonnonmaalla pyörätiet jatkuvat Linnavuorelle, Kaivolaan ja hieman Kultarannan ohitse (Liite 4). Koska pääosan Turun seudun pyörämatkoista tekevät ajokortin omistavat aikuiset on oletettavaa, että pyöräilynkin pääverkolta odotetaan sujuvuutta, viihtyisyyttä ja hyvää palvelutasoa. Hyvät pyöräilyolosuhteet yhdessä korkean joukkoliikenteen palvelutason kanssa luovat edellytykset liikkua myös ilman autoa. Turun seudun liikennejärjestelmään liittynyt pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma on tehty vuonna 1999 ja Naantali oli myös mukana tässä osaselvityksessä. Vuonna 2007 on Naantalissa alkanut keskustan kehittämistyö, jossa myös esim. kävelykeskustan tutkiminen on yksi erityiskohteista. Kuva 6. Aurinkotien varrella on kevyenliikenteen väyliä molemmin puolin tietä. 10

4. REITISTÖSUUNNITELMA 4.1 KULTTUURI- JA LUONTOPOLUT Kursivoidut tekstit ovat toimenpide-ehdotuksia. Kaikki luontopolut: - kehitetään polkuja ympärivuotisiksi, polkujen varrella voisi olla vuodenaikojen mukaan vaihtuvia opastauluja - järjestetään luontoretkiä ja linturetkiä - järjestetään kuntalaisille luentotilaisuuksia, joissa esitellään reittejä ja niihin liittyvää historiaa yms. Aurinkopolku Kartassa mustat viivat ovat suurpiirteisiä, eivätkä aivan seuraa kyseistä reittiä. Puiset taulut ja viitoitukset ovat kuluneita, mutta käyttökelpoisia edelleen. Keltainen aurinkomaali on tosin jo suurimmaksi osaksi lähtenyt. - aurinkopolkukartan mustien reittiviivojen korjaaminen niin, että ne vastaavat luonnossa olevia lenkkejä Promenadi Kartasta reitin linjaa on helppo kulkea. Taulut ovat hyvässä kunnossa. Reitin varrella on enimmäkseen isoja mustia tauluja numerot 1, 4, 5, 8, 9. Kyltit 2, 3, 6, 7 ovat keskenään samanlaisia, mutta pieniä metallirunkoisia tauluja. Muumimaailman edessä olevassa taulussa ei ollut lasia, eikä tekstiä. Kyltti nro 8 vieressä on iso pensas, joka peittää näkyvyyden. Kyltti nro 2 on tielle päin, mikä on reitin kulkemisen kannalta väärin päin. - taulujen yhtenäistäminen samanlaisiksi (kts. kuvat 3 ja 4) - taulu nro 5 korjaus - Naantalin kylpylään karttojen jakeluteline, josta vivusta kääntämällä saa kartan. (vastaavanlainen teline on jo Matkailun seinässä Naantalin rannassa) - kylpylän opastaulun merkitseminen karttaan - kyltti nro 1 taulun siirtäminen pois tien vierestä 11

- kyltti nro 2 kääntäminen polun suuntaisesti - kyltti nro 8 siirtäminen / roskalaatikon siirtäminen ja pensaan harventaminen (kts. kuva 7) Kuva 7. Promenadin kyltti nro.8 Rinki Esitteen mukaan Rinki-lenkki on opastettu aurinkotunnuksin merkityillä viitoilla. Kävelytieltä ei välttämättä huomaa viitoitusta reitille. Luontopolku on kartassa merkitty kulkemaan kallion kautta, mutta myös kallion alapuolelta menee polku kyltille nro 13. Kalliolle on aurinkoviitoitus, jossa lukee Linnavuori. Puita on merkattu punamultamaalein, joita seuraamalla pääse lähes huipulle. Punamultamaalit ovat koko näköalapaikan alueella eli Linnanvuoren mäelle mentäessä ja alas tultaessa haalistuneet. Alhaalla on kyltti, joka näyttää suunnan itse Ringille. Metsässä aurinkotunnusviitoitukset ovat metrien päässä polusta, johtuen luultavasti kaadetuista puista ja siitä syntyneistä risukoista. Pitkospuut ovat hyvässä kunnossa, mutta osaksi ne ovat kasvaneet lähes umpeen puskista. Pitkospuiden jälkeen tultaessa kalliolle ei ole kylttejä eikä maaleja. Kalliolta edetään taululle nro 13, joka on lammikossa. Seuraava aurinkoviitoitus on merkitty kulkemaan kallion alapuolelta, jota ei siis kartalla ole. Lisäksi voi lähteä takaisin taululle nro 10. Polku on mutainen, mutta sen voi yläkautta kiertää. Taulut ovat keskenään samanlaiset ja hyvällä korkeudella, lukuun ottamatta taulua nro 13. 12

- aurinkopolkukarttaan lisäys, että reitillä on sekä aurinkotunnusviitat että punamultamaalit - kävelytieltä näkyvämpi viitoitus luontopolulle, myös matkanvarrelle ennen kävelytietä viitoituksia esim. Käköläntieltä kävelytielle (kts. kuva) - viitoitus luontopolulle myös kallion alapuolelta (samasta kohtaa, jossa Linnanvuoren aurinkoviitoitus), myös karttaan lisäys toisesta reitistä - punamultamaalien vahvistus koko matkalta (myös niin että reittiä pystyy kulkemaan molempiin suuntiin) - viitoitukset myös mäen päälle ja matkan pituudet näkyviin molempiin suuntiin - näköalapaikalla kyltti - aurinkotunnusviitoitusten siirto metsässä polun viereen/risukoiden korjaaminen pois - puskien harvennus - pitkospuiden jälkeen punamultamaalit kyltille nro 13/ aurinkotunnusviitoitus pitkospuiden jälkeen ja kallion päälle sekä kallion alapuolelle - taulu nro 13 siirto ylemmäs maalle - 13 taululta 10 taululle, polku kokonaan korkeammalla Kuva 8. Opaste luontopolku Ringille kävelytien varresta. 13

Silmu Silmulle ei ole autotieltä opastusta. Kartassa reitti kulkee koulun takaa, eikä pitkin pururataa. Pururadalta on pieni aurinkoviitoitus, jota ei välttämättä huomaa. Polku jatkuu ampumaradan lähelle kyltille nro 14 ja nro 15, joiden välillä on pitkä matka ilman merkintöjä. Myös kyltti nro 16 ja kyltti nro 17 välillä on matka, jossa ei ole merkkejä. Reitti kulkee tältä osin pusikossa ennen pitkospuita (osa hieman löysiä) sekä kalliolle nousua. Näköalapaikka (taulu nro 18) on merkattu aurinkoviitoilla selkeästi molempiin suuntiin kuljettaessa. Reitti Villaan on metsässä merkattu kyltillä, jonka jälkeen punamultamaalimerkit ovat huonoja. Metsästä pois tultaessa Villan tilalle ei ole opasteita. Tien varrella on yksi taulu, joka on ojan toisella puolella ja hyvin korkealla, joten sitä ei näe lukea. Myös muuten taulut ovat suurelta osin aika korkealla. Villan tilalta metsään päin ei ole mitään viitoituksia. Kyltti nro 21 on laavulle johtavan tien varressa. Se on mutaisen ojanpenkan päällä, hyvin korkealla, joten lukeminen on vaikeaa. - opastus autotieltä - reitin korjaaminen aurinkopolkukarttaan, niin että se kulkee molemmissa päissä pururadalla - näkyvämpi kyltti metsään pururadalta - punamultamaalien vahventaminen koko matkalta, varsinkin Villan tilalle mentäessä (myös niin että reittiä pystyy kulkemaan molempiin suuntiin) - ampumaradan lähelle aurinkotunnuskyltit - pitkospuiden tarkastaminen - pitkospuiden jälkeen ylös kalliolle aurinkotunnuskyltti - Villan tilalle ja tilalta metsään opasteet (parkkipaikalle, Villan tien haaraan, punaiselle postilaatikolle päätien viereen) - taulujen sijoittaminen matalammalle taulu nro 21 ja 19 Rantaraitti Metsässä on edelleen Luikkionvuoren aurinkoviitoitus, mikä on punamultamaaleihin nähden väärässä paikassa. Punamullat näkyvät, vaikka välillä ovat muiden puiden piilossa. Opastauluja nro 4, 5 ja 6 ei ole. Taulut nro 2 ja nro 3 ovat pururadan varrella, mutta niissä ei ole enää tekstejä. - käyttämättömien taulujen poisto Suovuoren pururadalta, Soinistentien varresta ja Luikkionkadulta 14

Luolalanjärvi Paikalle ei ole Järveläntieltä opastusta tai parkkipaikkaopastusta. Järveläntien puoleiselle levähdyspaikalle voi tulla myös pyörätuolin kanssa, tosin parkkipaikka ei ole selvä ja se on mutaista ja vaikeakulkuista pyörätuolin kanssa. Kylttejä ei ole numeroitu ja ensimmäinen kyltti on vasta lähempänä lintulavaa. Pensaikon mestarilaulajien kyltissä lappu on yläkulmasta rikki. Kävelytien varressa olevissa kylteissä ei ole lappua tai luontopolkulappu on virttynyt. Näköalapaikalle polulta ei ole viitoitusta eikä sitä välttämättä tarvita. Näköalapaikan jälkeen olevan tien vieressä on luontopolkukyltti, mutta pellon varrella olevassa tyhjässä kyltissä ei ole tekstiä. - parkkipaikkaopastus ja parkkipaikan kunnossapito Järveläntieltä tultaessa - Luolajanjärven luontopolun opastustaulu Järveläntien puoleiselle parkkipaikalle - kyltin korjaus Järveläntien puoleisen pellon polulla (Pensaikon mestarilaulajat) - luontopolkukylttien korjaus kävelytien varrella (Öljytie) - näköalapaikalle viitoitus? - Laidunpolulta lähtevän polun ensimmäisen kyltin korjaus 4.2 KUNTOILU - JA HIIHTOREITIT Kuparivuori Lenkki on osaksi sora- ja hiekkapohjainen ja osaltaan kuljetaan asfaltilla. Lenkki ei ole selkeä vaan reittejä lähtee eri suuntiin. Vaikka alue on kooltaan pieni, eikä siellä voi pahasti eksyä, on reitti kuitenkin syytä viitoittaa. - pääreitin kartoitus ja kylttien sijoittaminen kilometrimäärineen sen varrelle risteyskohtiin - purupohjan korjaus Suovuori Suovuoren pururadan lähtö Suopellon koululta päin on monimutkainen. Radan purupohja on hyvä ja osaksi juuri uusittu. Suovuoren kuntorataa odottaa peruskorjaus. Itse suurempi lenkki on selkeä, mutta ulkopuolella olevat reitit sekoittavia. - opastuskyltit ja kilometrimäärät risteyksiin 15

Haijainen Pururata on hyvässä kunnossa ja siinä on juuri uusittu hyvä purupohja. Lenkki on selkeä. - Metrimäärät alkupisteestä - muiden hiihtoreittien kartoitus, latukylttejä hiihtopaikkojen lähtöpisteisiin Luonnonmaan maastopyöräreitti Luonnonmaan maastopyöräreittiä ei ole merkattu karttoihin, eikä tien varressa ole minkäänlaisia opasteita. Paikan löytäminen on vaikeaa ja polkujen seuraaminen sitäkin hankalampaa. - Luonnonmaan maastopyöräreitin parannus, opastus paikalle ja kartta alueesta Luonnonmaalle on kehitteillä kuntoilureitti, joka kulkisi Rymättyläntien pohjoispuolella Inttilän, Keitilän, Kunnaisen ja Saksilan alueilla. Lenkki seuraisi Korvenperäntietä, Riihitietä ja Latopääntietä. Kultaranta Golfin matkailijoille kuntoilureitti tarjoaisi lähellä olevan kävelyvaihtoehdon. Reitin kokonaispituudeksi tulisi Kultaranta-keskuksesta n.10 km Kultaranta- keskuksesta lähdettäessä ja sinne palattaessa. Tiet ovat puoliksi asfalttitietä ja hiekkatietä. Rymättyläntiellä, Luonnonmaantiellä ennen Latopääntietä eikä itse lenkillä ole kevyen liikenteen väylää. Reittiä ei pysty kiertämään teitä pitkin ympäri vaan n.500 m pätkä olisi metsäpolkua. Ehdotus on tullut myös lähiöpururadasta Ukko-Pekan metsään, Ruonantien Karvetin puoleiselle osuudelle. Viereisiä nurmikoita ja niittyjä hyväksikäyttäen saisi yhteensä 1,5 km radan, josta 800 metrin lenkki kulkisi metsässä ja nurmikon puolelle latuja jatkettaisiin pistoina. Lähialueen koulut ja lapset saisivat näin kuntoilupaikan. 4.3 MELONTAREITIT Valmiita melontareittejä ei Naantalissa ole. Koska Naantali on merenrantakaupunki, on hyvä saada paikalle myös melonnan harrastusta ja järjestää tapahtumia. Melontareiteistä on tehty valtuustoaloite 29.01.2007. Aloite koskee Vaarjoen - Orjanojan melontareitin ja luontopolun perustamista kuntalaisten virkistyskäyttöön. Vaarjoki on Maskun ja Naantalin rajalla virtaava joki, joka yläjuoksullaan kapenee Orjanojaksi. Reitillä pääsee melomaan hyvinkin pitkälle, vielä ohi Hakapellon kappelin. Väylä on 16

melomiseen riittävän leveä ja syvä. Suurimmaksi osaksi reitti on noin nelisen metriä leveä. Hautausmaan jälkeen joki erkanee kahdeksi eri haaraksi ja jokien syvyys sekä leveys muuttuvat melontakelvottomaksi. Tähän kohtaan tehtäisiin viimeistään kääntöpaikka. Matkan varrella on myös kallio, johon voisi suunnitella taukopaikan. Reittejä on suunnitteilla myös Naantalin rannoilta Väskin saaren ympäri (jäällä olevat hiihtoreitit talvella). - suunnitelma jokimelontareitistä Vaarjoella, tauko- ja kääntöpaikkojen sijoittaminen, rakentaminen, huolto ja maanomistuskysymykset - kartat ja lisätietoa melontareiteistä Kuva 9. Melontamaisemaa Lammasluodon kärjestä. 4.4 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Varsinkin pienen kaupungin kannalta on tärkeää ottaa huomioon se, että kevyen liikenteen väylät ovat helppokulkuisia käyttäjilleen. Viitoituksia ei ole tarpeeksi kävelijöille, pyöräilijöille tai muille väylien käyttäjille. Kultarannan koululla ja Armonlaaksontien varressa on pari kevyen liikenteen väylän opastetta. Aurinkotien keskustan puoleinen pää päättyy linja-autoasemalle, josta on mentävä joko suojatielle tai jalankulkuväylälle. Tässä kohdin on epäselvää minne kuuluisi jatkaa. 17

- viitoitukset kilometrimäärineen risteyksiin ainakin Aurinkotien varteen, Armonlaaksontien varteen ja Luonnonmaalle - keskustan kävely- ja pyöräteiden kartoitus niin, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita Ulkoilutiet ja polut sekä puistokäytävät ovat hyvässä kunnossa. Suopellossa on varsinkin polkuja moneen suuntaan, mutta koska alue on kuitenkin pieni, ei siinä pääse eksymään. Kailon saaressa on noin yhden kilometrin piuinen hiekkapohjainen ja valaistu lenkki, joka osaksi kulkee Muumilaakson poluilla. 4.5 KULTARANTAKESKUS, LUONNONMAAN VAPAA-AIKA- JA LIIKUNTAKESKUS Suomen suosituimpaan matkailukaupunkiin, Naantaliin, rakentuvasta Kultaranta-keskuksesta tulee avoin, ympärivuotisesti toimiva vapaa-ajankeskus, joka tarjoaa monipuolisia tuotteita ja palveluita sekä ihmisten vapaa-aikaan että yritysten tarpeisiin. Kultaranta-keskus sijaitsee meren äärellä, vain n.5 minuutin ajomatkan päässä Naantalin keskustasta. Kesällä 2007 Kultaranta-keskus avasi golfkentän ja keväästä 2008 alkaen Kultaranta-keskuksen toiminta laajentuu ympärivuotiseksi, jolloin se pystyy tarjoamaan tasokkaiden majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi monipuolisia hyvinvointi- ja liikuntapalveluita joko omatoimisesti koettavaksi tai ammattilaisten ohjauksessa. Palvelut sopivat niin perheille kuin ryhmille.(http://www.kultarantagolf.fi/main.html 17.10.2007) Yrityksen visio Luoda Kultaranta-keskuksesta ympärivuotisesti toimiva monipuolinen liikunta-alue/ liikuntakeskus, jonka tarjoamat palvelut sopivat niin matkailijalle kuin lähialueen asukkaille. Alueelta on opastetut ja ylläpidetyt yhteydet Naantalin kaupungin alueella oleville muille reitistöille. Palvelut ovat tarjolla sekä omatoimiseen että ohjattuun toimintaan." (Jouni Kankaanpää) Kultaranta-keskuksen toiminta vahvistaa Luonnonmaan asemaa Naantalin kaupungin ja siihen liittyvien kuntien kesken. Luonnonmaan sekä muiden saarien asukasmäärät lisääntyvät myös koko ajan. Tähän liittyen Luonnonmaalle saadaan monipuolinen keskus sekä asukkaiden, että matkailijoiden tarpeisiin. Kultaranta-keskuksen tavoitteena on kansainvälisen tason (vrt. esim. Nordic Fitness Sports Park) ympärivuotinen liikuntapuisto ja kansainvälinen matkailutuote. Kultaranta-keskuksella on 18

tarkoitus tehdä yhteistyötä lähialueiden yritysten sekä Naantalin kaupungin kanssa. Heillä on halu ja tarve osallistua siihen, miten olemassa olevat ulkoilureitit yhdistettäisiin matkailun tarpeisiin. Esimerkiksi kulttuuripoluista voisi tehdä esitteet monella kielellä tai käyttää modernimpaa teknologiaa päätelaitteiden avulla. Golf-kentällä oleva 2-2,5 km huoltotie on kesällä omassa käytössä, mutta tulevaisuudessa talvisin olisi tarkoitus kaupungin kanssa yhteistyössä tehdä reitistä hiihtolatu, joka olisi avoimessa ja maksuttomassa käytössä. Reitti kulkee golfkentällä, mutta matkalla on myös nousuja ja laskuja sekä hieman metsäistä maastoa. Särkänsalmentien varteen rakennettava kevyen liikenteen väylä mahdollistaa kävelijöiden, pyöräilijöiden ja matkailijoiden tarpeeseen saavuttaa keskuksen palvelut sekä yhdistää kevyen liikenteen väylä mantereen puolelle. 4.6 KAUPUNGIN YLLÄPITÄMIEN REITTIEN KUNNOSSAPITO Naantalin kaupungin ylläpitämiin reitteihin on panostettu ja kunnossapito on hajautettu eri tahojen kesken. Luonnonmaan ja Luolalanjärven on luontopoluilla kuntalaiset voivat tutustua kaupungin rikkaaseen lähiluontoon. Kulttuuri- ja luontopolkuja hoidetaan satunnaisesti, mutta säännöllistä kunnossapitoa ei tällä hetkellä ole. Suunnitelmissa on toteuttaa ylläpito eri järjestöjen kanssa yhteistyössä. Yksi näistä toimijoista on Armonlaakson vaeltajat, jotka ovat esimerkiksi tehneet linnunpönttöjä ja korjanneet pitkospuita reiteillä. Luontopolkujen ylläpitoon on varattu 2000 (vuonna 2007), joka menee lähinnä tarvikkeisiin. Kulttuuri- ja ympäristötoimi omalta osaltaan uudistavat ja ylläpitävät sisällöllisesti tauluja sekä esitteitä ja karttoja. Kulttuuri- ja luontopolkujen internet- sivut ovat ympäristötoimen ylläpitämiä. Ympäristöviraston liikuntapaikkayksikön tehtäväalueena on hoitaa ja pitää kunnossa ulkoliikuntapaikat ja -alueet, jäähallit sekä uimarannat. Kunnossapidettäviin kuuluvat ulkoilureitistöt, kuten hiihtoladut, luistelu- ja pururadat. Hiihtoladut on heti sään salliessa lumetettu lumitykillä ja ajettu pääasiassa valaistuille reiteille sekä kestävän jään muodostuttua myös meren jäälle. Viime vuosien aikana on retkiluistelun suosio kasvanut kiivaasti, joten siihen soveltuvia ratoja on aurattu ja pidetty kunnossa meren jäällä. Liikuntapaikkayksikön työllä luodaan edellytykset koululaitoksen, vapaa-aikatoimen ja urheilujärjestöjen järjestämälle sekä asukkaiden omatoimiselle kunnon ja viihtyvyyden lisäämiselle. Kustannuksia liikuntapaikkayksiköllä on kuntoratoihin ja Haijaisiin laskettu 33000 (vuonna 2007). Tämä pitää sisällään jääreitit, hiihtoreitit, valaistuksen ym. 19

Luonnonlumen lisäksi viimeiset kolme vuotta hiihtoreittejä on tykitetty myös keinolumella Suovuoressa, josta lunta on siirretty myös Haijaisiin. Keinolumen ja jäähalleista kertyvien kasojen siirtäminen on kuitenkin työlästä. Ensi vuonna Suovuoren kuntorataa odottaa peruskorjaus, joka tehdään vaiheittain. Kolmen vuoden aikana 4 km lenkki on tarkoitus saada sellaiseen kuntoon että ojitukset toimivat eikä rata pehmene kovienkaan sateiden jäljiltä. Kuntorataan on toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009 varattu 20000. Uusia tehtäviä tulevaisuudessa tuo myös kuntaliitos, jolloin Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan reitit tulevat mukaan Naantaliin. Kuntoilu- ja hiihtoreittien sekä latu- ja jääinfon internetpäivitys kuuluu ulkoliikuntapaikkojen henkilöstölle. Joustavan ja turvallisen liikenteen varmistaminen on yksi kaupungin tärkeistä tehtävistä. Liikenneväylien tehtäväalue vastaa katujen rakentamisesta joko omana tai urakkatyönä. Tehtäväkenttään kuuluvat myös katujen kunnossapitotyöt. Käytännössä se tarkoittaa Naantalin katu- ja tieverkon sekä kevyenliikenteenväylien ylläpitoa kaikkina vuodenaikoina kaikissa olosuhteissa. Pääosan väylien talvikunnossapidosta suorittaa kaupungin konekeskus. Kaupungin ylläpitämiä katuja ja kevyenliikenteenväyliä on kaikkiaan noin 115 km. Jalankulku- ja pyöräteihin on budjeteissa varattu 180000 (vuonna 2007). Lisäpaineita katujen kunnossapitoon ovat tuoneet rullaluistelijat. Pyöräteiden kunnossapidon seurantaan ja korjauksiin on uhrattava entistä enemmän resursseja, ettei vahinkoja sattuisi. Vuonna 2009 suunnitellaan rakennettavaksi kevyen liikenteen väylä Linnanvuoren ja Haijaisten välille. Väylään on toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009 varattu 55000. Ympäristöviraston viheryksikkö suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa viheralueet, puistot ja muut yleiset alueet. Viheryksikkö hoitaa myös osaa kevyen liikenteen väylistä ja jalkakäytävistä. 20

Liite 1 Aurinkopolkuesite 21

Liite 2 Luolajanjärven luontopolku 22

Liite 3 Naantalin kunto- ja ulkoilureitit sekä hiihtoreitit 23

Naantalin kaupunki Reitistösuunnitelma 27.11.07 Liite 4 Naantalin pyöräreitit 24

Liite 5 Aurinkopolun SWOT- analyysi NELIKENTTÄANALYYSI Nelikenttäanalyysin tarkoituksena on selvittää projektiin liittyviä positiivisia ja negatiivisia näkökohtia. Kulttuuri- ja luontopolkuprojektin nelikenttäanalyysissa on pyritty huomioimaan eri osapuolet. VAHVUUDET: MAHDOLLISUUDET: mielenkiintoinen kulttuurihistoria ja sen markkinointi vetonaula turisteille monipuolinen tutustumisen arvoinen luonto ympäristön arvostus lisääntyy tieto lähiympäristöstä lisääntyy sitoutuminen paikkakuntaan lisääntyy asukkaiden helposti tavoitettavissa reitin ympärivuotinen käyttö retkeily/kohdekävely koetaan tärkeäksi ohjattu liikkuminen luonnossa, lisää vapaa-ajan aktiviteetteja yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Luonnonmaan alueen kehitys matkailijat + muut intressiryhmät alueen yhdistykset+yritykset mukana reittien kehittämisessä Luonnonmaalle tukipaikka (palvelee myös kuntaliitoksen päiväkotien, koulujen, partiolaisten ja muiden intressiryhmien kautta Naantaliin liittyviä kuntia) kiinnostus kulttuuri- ja luontoarvoihin selkeät polut vähentävät luonnon kulumista metsänhoidon ja luontoliikunnan tarpeiden yhteensovittaminen ympäristö-, kulttuuri- ja liikunta-asioiden yhteensovittaminen HEIKKOUDET: UHAT JA RISKITEKIJÄT: luonnon kuluminen, eläinten häiriintyminen roskaantuminen kiihtyvä rakentaminen opasteisiin ja tauluihin kohdistuva ilkivalta yhteydet kaukana oleviin kulttuuri- ja luontokohteisiin luonto- ja esihistoriallisten kohteiden kuluminen kevyen liikenteen kulku Luonnonmaalla? mopoilu poluilla metsätöiden aiheuttamat kulkuvaikeudet turvallisuusriskit (tapaturmavastuu kulkijalla) 25