Kulttuurivene ry:n Ooppera- ja museomatka Tallinnaan 20.-22.4.2013 Matkalle osallistui yhdistyksestämme Kulttuurivene ry:stä yhteensä 21 jäsentä, jotka saapuivat Tallinnaan joko Kuresaaresta tai Suomesta 20.4.2013. Majoituimme hotelli Metropoliin, jossa talletimme ensin tavaramme hotellin matkatavarasäilytykseen kokoontumisemme yhteydessä klo 13.00 paikkeilla. Matkamme johtajana ja organisaattorina toimi Jüri Aus, joka oli järjestänyt kohteiksemme Merimuseon, TV-tornin, Viron ulkomuseon ja Viron historiallisen museon. Lisäksi meillä oli Carmen ooppera 21.4.2013 klo 17.00 katsottavanamme. 20.4.2013 1. Merimuseo Merimuseo sijaitsee Lentosatamassa (Lennusadamassa) osoitteessa Vesilennuki 6, Tallinna. Jüri oli tilannut meille kaksi isompaa taksia ja oman autonsa kuljettamaan meitä 21 matkailijaa näiden kolmen päivän ajaksi ja mukavassa kyydissä pääsimme perille merimuseolle. Museolla meitä odotti opas, joka kertoi aluksi tämän rakennuksen taustoista: Elettiin vielä tsaarin aikaa (Nikolai II) ja ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheita. Silloin päätettiin rakentaa tämä hangaari lentoveneitä varten täydentämään Pietari Suuren aloittamaa merilinnoitusta l. Tallinna-Porkkalan linnoitetun puolustusaseman osaksi. Halleja kooltaan 50 m *105 m on 3 kpl ja kaikki ovat ilman tukipilareita olevia teräsbetonihalleja. Hallien yhteispinta-ala on lähes. 8000 m². Merimuseo on avattu toukokuussa 2012 ja siitä on tullut Tallinnalle uusi vetonaula. Vanhin museossa oleva esine on laivan hylky, joka löytyi vuonna 1985 Muhun ja Saarenmaan välisellä alueella olevan salmen rannalla sijaitsevan keskiaikaisen Maasilinnan (kalparitarien linna) läheltä. Se on rakennettu noin vuonna 1550. Kuva 1. Maasilinnan laivan runkoa, (kuva Kimmo Pulli) Merimuseon www-sivut löytyvät osoitteesta www.lennusadam.eu. Museossa on nähtävänä sukellusvene Lembit, jonka sisään pääsimme myös kierroksemme aikana. Lembit on maailman vanhin säilynyt sukellusvene, joka oli vielä vesillä keväällä 2011, jolloin se siirrettiin museoon sisälle. Museossa on paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää; on erilaisia sota-aseita, tykkejä, miinoja, laivoja ja myös kaikenlaisia mahdollisuuksia virtuaalisesti vierailla merellä, ilmassa ja
veden alla. Hallissa on myös ainoa kopio täysimittaisesta Short Type 184 vesilentokoneesta koko maailmassa. Virolaiset voittivat pronssia purjehduksessa Soulin olympialaisissa ja purjevene on myös museossa. Hallissa sai myös simulaattorilla ampua ilmatorjuntatykillä lentokoneita. Jules Verne on myös päässyt osaksi museota, sillä hänen kirjansa ovat innoittaneet keksijöitä tekemään kuvitelmista totta. 1800-luku oli keksijöitten kulta-aikaa ja siitä oli myös esimerkkejä museossa. Halli itsessään on myös melko ainutlaatuinen nähtävyys maailman mitassakin. Hallin teräsbetonikaton paksuus on 8-15 cm. Hallin vaiheisiin kuuluu myös Viron historian muutokset. Halli jäi Viron jouduttua Venäjän vallan alle huonolle hoidolle ja se rapistui 50 vuoden aikana melkoisesti. Kuva 2. Opastusta kuuntelemassa Merimuseossa, kuva Kimmo Pulli Vuonna 1991 Viro itsenäistyi ja halli joutui yksityisomistukseen. Presidentti Lennart Meri yritti vierailla hallissa vuonna 2000, mutta ei päässyt sisälle venäläisomistajien vastustuksen takia. Presidentti suuttui ja hallin omistuksesta käytiin oikeutta 6 vuotta, mutta sen seurauksena halli siirtyi Viron valtion omistukseen. Hallia alettiin kunnostaa ja museo avattiin yleisölle vuonna 2012. Söimme merimuseossa hieman välipalaa ja lähdimme seuraavaan kohteeseen. 2. TV-TORNI Lentosatamassa käytyämme lähdimme jatkamaan matkaa tilatakseilla kohti TV-tornia. Tallinnan teletornia alettiin rakentaa vuonna 1975 ja tarkoituksena oli televisioida Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaiset ja Tallinnassa pidettävät purjehduskilpailut. Televisiotorni valmistui muutamaa kuukautta ennen vuoden 1980 olympialaisia.. TV-torni on 314 metriä korkea ja on Viron korkein rakennus, joka avattiin juhlallisesti 11. heinäkuuta 1980. Tallinnan televisiotorni on yksi Viron itsenäisyyden palauttamisen tärkeimmistä symboleista, sillä täällä tapahtui joukko merkittäviä tapahtumia, jotka auttoivat Viron tasavallan korkeinta neuvostoa julistamaan Päätöksen Viron valtiollisesta itsenäisyydestä 20. elokuuta 1991. Menimme ensin 2 kerrokseen rappuja pitkin, jossa myytiin pääsylippuja ja sijaitsi myös historianäyttely, 3D-elokuvateatteri. Tästä kerroksesta päästiin myös torniin ja ravintolaan. Ajoimme hissillä tornin 21 kerrokseen 175 m korkeuteen ja kiersimme koko 360 asteen panoraamanäkymän kävellen kohteelta kohteelle. Tornista näkyy Tallinna ympäristöineen Tallinnan lentokentästä Koplin niemeen asti. Helsinki näkyy hyvällä säällä tornista.
Kuva 3. Marja-Liisa Pulli teletornissa, Kuva Kimmo Pulli Tornin ravintolassa oli joku tilaisuus tulossa, sillä se suljettiin meidän paikalla ollessamme sen valmisteluja varten. Tornissa voi katsella futuristisia näytöksiä lukuisista näyttöpöydistä virolaisten saavutuksista. Tornissa on myös webkamera, jolla voi katsella Tallinnan suuntaan ja arvioida sääolosuhteita sitä kautta. Kotisivut ovat osoitteessa www.teletorn.ee. 3. RAVINTOLA LEIB RESTO JA AED Illalla kävimme syömässä kyseisessä ravintolassa ja kävelimme paikalle hotellistamme ravintolaan, jossa tarjottiin todella maukasta ruokaa. Ravintolaa oli vaikea löytää, sillä se on lähinnä tarkoitettu paikallisille asukkaille. Ravintola sijaitsee osoitteessa Uus 31, Kuva 4. Iltapalalla Leib Resto ja Aed ravintolassa, Kuva Matti Suominen Tallinnan vanhassa kaupungissa ja sen kotisivut löytyvät osoitteesta www.vabalaud.ee/fi/ravintolat/leibrestojaaed. Ravintola on avoinna MA-LAU 12.00-23.00 ja varauksia voi tehdä puhelimitse +372 5064808 tai sähköpostilla: reserveering@vabalaud.ee. Leipä on yksi tärkeä osatekijä ravintolan ruuassa ja se oli todella maistuvaa ja paikalla tehtyä. Ravintolaa
voi todella suositella käyntikohteeksi ja sillä oli jonkun kertoman mukaan neljä tähteä jollakin asteikolla. 21.4.2013 4. VIRON ULKOMUSEO Viron ulkomuseon osoite on Vabaõhumuuseumi tee 12 ja kotisivut löytyvät osoitteesta www.evm.ee. Viron ulkomuseo sijaitsee suhteellisen lähellä Rocca al Mare (kallio meren ääressä) kauppakeskusta. Kuva 5. Ulkomuseoon menossa osa porukasta kuvassa. Kuva Matti Suominen Meillä oli todella hyvä tuuri ilmojen suhteen, sillä aurinko paistoi heleästi koko päivän. Museoalue on sangen laaja ja meille opastukseen varattu aika 1 ½ tuntia ylitettiin melkein tunnilla. Museokierroksella nähtiin paljon erilaisia rakennuksia usealta eri aikakaudelta ja eri alueilta Virosta. Museossa voi vierailla myös virtuaalisesti eri rakennuksissa ja taloissa. Virossa oli maaorjuutta vielä 1800 luvun alussakin. Sassi-Jaanin talo oli talonpojan koti siihen aikaan. Talonpojan täytyi tehdä 5 päivää viikossa isännälleen ja parina päivänä sai tehdä omia hommiaan. Taloissa ei siihen aikaan ollut savupiippuja, sillä tsaari vaati veroa savupiippujen mukaan, sillä sellaisen rakentaneella oli mistä maksaa. Koska savupiippuja ei ollut, talot lämmitettiin ilman niitä ja savu jäi tupaan leijailemaan noin metrin korkeudelle. Kaikenlaisia silmäsairauksia ilmaantui sen seurauksena. Taloissa oli vielä korkeat kynnykset oviaukoissa ja sekin auttoi lämmön pysymisessä tuvissa. Rakentamisessa käytettiin enimmäkseen hirttä, mutta myös liuskekiveä on käytetty taitavasti Pohjois-Virossa. Kalastajilla peltona oli meri, joten heidän rakennuksensakin olivat erilaisia ja varastoja oli vähemmän. Kalastajakylän rakennuksia nähtiin meren rannassa Tallinnan suunnassa.
Kuva 6. Ulkomuseon kartta kohteista Kuva 7. Ulkomuseokierroksella
Museon alueella oli myös vesimylly ja vanha kauppa, josta moni meistäkin osti pientä purtavaa. Alueella on myös vielä toimiva Kuien koulu, Meren rannalla oli myös juhlapaikka, jossa oli keinut meren rannalla. Vapaapalokunnallekin oli oma rakennuksensa alueella. Esillä oli myös erilaisia tuulimyllyjä. Saarten jalkamyllyt olivat yhden perhekunnan myllyjä. Kuva 8. Vesimyllyllä
Kolun kievarissa saimme ruokailla ja tarjolla oli ihan mainiota ruokaa, alkuruokana keittoa ja joko kala- tai lihavaihtoehdot. Kuva 9. Porukka ruokailemassa Kestikievarissa Ulkomuseossa. Kuva Matti Suominen Keskustelutilaisuus ravintolassa: Keskustelimme kokouksen jälkeen yhdistyksen toimintasuunnitelmasta vuodelle 2013 ja tarkoitus on vielä toteuttaa tänä vuonna: 1. Kirkkokierros Sörven suuntaan ja savukalan syönti + olutta tai loppukahvit Salmen luona. Oppaana olisi Anti Toplaan.. 2. Kihnun saaren 2-päiväinen matka Kuresaare-Kihnu-Kuresaare. Toivottu aika olisi elokuun alussa. Vuoden 2014 Pitkä matka: 1. päivä Saarenmaan kirkkomatka, yöpyminen Kuresaaressa. Toinen päivä, aamulähtö Kuresaaresta kohti Rohukylän satamaa ja sieltä proomulla Vormsin saarelle. Illaksi takaisin mantereelle Haapsalun hotelliin ja kolmas päivä Haapsalun kaupunkiin ja ympäristöön tutustuminen ja illaksi takaisin Kuresaareen. Kokouksen jälkeen palasimme tilatakseilla hotellille valmistautumaan illan oopperaan. 5. OOPPERA CARMEN 17.00 Kävelimme Eestin kansallisoopperaan katsomaan Georges Bizetin oopperaa Carmen. Aivan kaikki eivät olleet oopperaa katsomassa, mutta suurin osa kuitenkin l. 16 jäsentämme oli paikalla. Esitys alkoi historiallisella kertauksella oopperan syntyajoista lähtien. Vanhoja valokuvia oli aina vuodesta 1863 lähtien ja alkuperäiseltä tapahtumapaikalta Sevillan tupakkatehtaalta. Carmenina esiintyi Helena Lokuta ja korpraali Don Josena Mart Madiste. Laulujen tekstit näkyivät viroksi ja englanniksi lavan yläpuolella, kuten aina ennenkin. Esitys oli mainio ja väliaikoja oli kaksi. Orkesteria ei paikaltamme riviltä 11 näkynyt ollenkaan, mutta sen soitto kuului kyllä hyvin. Ainakin allekirjoittanut pysyi hyvin hereillä koko esityksen ajan.
Oopperan jälkeen siirryttiin takaisin hotelliin, jossa meitä odotti pieni iltapala, jonka olimme etukäteen valinneet. Hotellimme ravintola Berlin on hotellin vastaanoton läheisyydessä. Hotellin kotisivut suomeksi löytyvät osoitteesta: http://www.metropol.ee/index.php?lang=fin. Iltapalan jälkeen osa porukasta jäi keskustelemaan ravintolaan ja osa painui syönnin jälkeen nukkumaan. 22.4.2013 Aamiainen maistui jokaiselle ja luovutimme huoneet ja laitoimme tavarat vastaanoton lähellä olevaan ilmaiseen tavarasäilytystilaan. Kimmo ja Marja-Liisa Pulli lähtivät aamulaivalla Suomeen, eivätkä osallistuneet museokierrokselle. Lähdimme jalkaisin kohti Viron Historianmuseota. Museo sijaitsee Tallinnan vanhassa kaupungissa Pitkällä kadulla - sinne taksit eivät voi ajaa. Hotellista museoon noin 1 km matka. 6. VIRON HISTORIALLINEN MUSEO Lähdimme hotellilta kello 9.30 paikkeilla kävelemään Vanhaan kaupunkiin osoitteeseen Pikk 17, jossa Eestin historiallinen museo sijaitsee. Museon nettisivut löytyvät osoitteesta www.ajaloomuuseum.ee ja puhelinnumero on +372 6228600. Sähköpostia voi lähettää: post@ajaloomuuseum.ee. Kuva 10. Historiallisen museon edessä.
Museo aukeaa kello 10.00 ja meillä on oppaan johdolla museokierros, joka kestää noin puolitoista tuntia. Täysin uusittu museo on valittu Euroopan 24 parhaan museon joukkoon vuonna 2012! Todella nykyaikaisessa museossa saamme tehdä yhteenvedon vuosien aikana Viron matkoilla kerätyistä tiedoista ja kokemuksista. Eräs keskiaikaisen Tallinnan arvokkaimmista julkisista rakennuksista Suurkillan talo avattiin vierailijoille perusteellisten restaurointi- ja korjaustöiden jälkeen 28. toukokuuta 2011. Vuonna 1410 valmistuneen goottilaistyylisen rakennuksen juhlasaleihin sekä tähän asti yleisölle suljettuihin kellaritiloihin päästiin tutustumaan. Hansakaupungin suurkauppiaiden talosta tuli 1800- luvulla pörssirakennus, jonka tiloissa oli liiketoiminnan lisäksi vilkasta kulttuurielämää - järjestettiin taidenäyttelyitä, teatteriesityksiä ym. tapahtumia. Vuonna 1896 toteutettiin Suurkillan talon salissa Viron ensimmäinen elokuvaesitys. Viron historiallinen museo on toiminut rakennuksessa vuodesta 1952. Kuva 11. Tallinnan historiallisessa museossa Museon uusi perusnäyttely Selviytymisen henki 11 000 vuotta Viron historiaa kertoo tarinoita Viron värikkäästä historiasta läpi vuosituhansien, auttaa ymmärtämään alueella eläneiden ihmisten ainutlaatuisuutta ja esittelee heihin eniten vaikuttaneita historian tapahtumia. Asukkaat elivät aluksi metsästyksellä ja kalastuksella. Viljaa alettiin viljellä vasta 5000 vuotta sitten ja silloin viljeltiin pääasiassa kauraa, ohraa ja vehnää. Ruista alettiin viljellä 1100-luvulla. Viron kansa on kärsinyt maaorjuudesta satoja vuosia. Ensimmäiset valloittajat olivat saksalaisia kartanoherroja ja maaorjuus alkoi silloin. Viro ei ole ollut itsenäinen ennen vuotta 1918, jolloin se oli muutaman vuoden itsenäinen Venäjän vallankumouksen jälkeen. Maaorjuus ja usein sattuneet nälkävuodet, sekä korkeat verot panivat kansan koville. Nälkävuodet loppuivat vasta 1800-luvun lopussa, jolloin
perunaa ryhdyttiin viljelemään. Näihin aikoihin alkoi myös virolaisilla olla oikeus ostaa maata kartanoista ja kaikki kynnelle kykenevät käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Maan osto vaati sitkeyttä ja maan lunastaminen onnistui vasta Viron itsenäistyttyä 1920- ja 1930-luvuilla, kun valtio lunasti maat itselleen. Toisen maailmansodan seurauksena Viro joutui Neuvostoliiton alaisuuteen ja talonpojat menettivät kaikki maansa ja tiloista muodostettiin kolhooseja. Näistä ajoista ei Viron maaseutu ole vieläkään toipunut. Maahan muuttaneet asukkaat palvoivat 11000 vuotta sitten lohikäärmeitä ja muita eläinjumalia ja uhrasivat ostettuja ihmisiä niille. Pronssikaudella noin 3000 vuotta sitten virolaiset ovat palvoneet vainajia. Aikojen kuluessa on uskottu henkiin ja korkeampiin voimiin, pyhimyksiin ja yhteen jumalaan. Nykyään virolainen toteaa, että ei jumala voi sinua auttaa, jollet itse pysty itseäsi auttamaan. Virolaisten käännyttäminen kristinuskoon alkoi vuonna 1208, jolloin saksalaiset Ristiritarit saapuivat Etelä-Viroon. Ristiretket päätyivät Saarenmaalle vasta 1241. Kansa alkoi myös olla tyytymätöntä piispojen ahneuteen ja lisäksi Martin Lutherin uskonpuhdistus sai myös aikaan tyytymättömyyttä paavin valtaa kohtaan. Uskontosuunta vaikutti myös maaomistuksiin. Ortodoksit saivat tsaarin vallan aikana 1800-luvun lopulla paljon käännynnäisiä, koska sillä tavoin sai lisää maata itselleen. Museo on mielenkiintoinen ja katsomisen arvoinen. Kuva 12. Historiallinen museo ja kuuntelulaitetta kuulemassa Kierroksella oli mahdollista vuokrata audiolaite, jolla sai kuunnella tapahtumista historian aikana. Kuunnellessa valittiin audiolaitteesta vain kohteessa oleva numero ja painettiin -näppäintä. Nauhoitin muutamista kohteista audioviestejä Kulttuurivene ry:n nauhurilla, kuunnellakseni niitä jälkikäteen.
Matkalla oli mukana 21 Kulttuurivene ry:n jäsentä: Jüri ja Ruth Aus Kimmo ja Marja-Liisa Pulli Salme Rinne Simo ja Eija Järvinen Aija Olin ja Tero Närhi Silja Klubb Matti ja Maija-Liisa Seppä Kauko ja Marjatta Salmi Seija Korpinoro Pentti ja Sirkka Kuula Vesa ja Kirsti Peippola Matti ja Sinikka Suominen
Tiedostonimi: KulttuurimatkaTallinnaan Hakemisto: C:\Kuitit\Matti Suominen\Tekstit\KVtiedotteet Malli: C:\Documents and Settings\Admin\Application Data\Microsoft\Mallit\Normal.dot Otsikko: Kulttuurivene ry:n Ooppera- ja museomatka Tallinnaan 20 Aihe: Tekijä: Admin Avainsanat: Kommentit: Luontipäivä: 21.8.2013 7:24 Version numero: 2 Viimeksi tallennettu: 21.8.2013 7:24 Viimeksi tallentanut: Admin Kokonaismuokkausaika: 5 minuuttia Viimeksi tulostettu: 21.8.2013 7:24 Viimeisestä täydestä tulostuksesta Sivuja: 11 Sanoja: 1 877 (noin) Merkkejä: 13 763 (noin)