Ruista, maitoa, pellavaöljyä Perinteinen ulkomaalaus Pornainen Silmu ry - 27.3.2014 Panu Kaila, arkkitehti SAFA 2014
Harmaantuminen Iniö 2006
Keinotekoinen harmaannuttaminen. Kemiallinen reaktio. Toimii vain ulkoilmassa sateen vaikutuksesta. 10 l vettä 0,2 kg rautasulfaattia Kuva: Kalevi Järvinen
Tuusula 2006 Aleksis Kiven kuolinmökki. Fantasiarestaurointi. Painekyllästetty puu (tässä yli 50v.) ei harmaannu enää koskaan luonnollisesti.
Keittomaali vesi 50l + rautaviht. 2 kg + ruisjauhot 4 kg (keittoaika 3t) + pigmentti 8 kg Kärsämäki 2001
rautasulfaatti sinkkisulfaatti (kopparrök) kuparisulfaatti -sulfaatti = -vihtrilli
Kuparisulfaatti on hyvin myrkyllinen, kallis, ruostuttaa naulat. Älä käytä! kopparrök=kuparinsavu 3. sinkkisulfaatti lakaistaan talteen 2. sinkki pasutetaan pois kuparista 1. kupari- ja sinkkimalmi Gregorius Agricola, De Re Metallica, 1556
Jos alustassa on ongelmia (painekyllästetty puu, kemiallinen maalinpoisto, vanha muovimaali) lisätään loppuvaiheessa mukaan pellavaöljyvernissaa n. 5%. Voi maalata vain kuumana. Turku 2000 Tampere 1995
Vernissavahvistettu keittomaali 19 vuotta. Sysmä 2011
Kärsämäki 2001
Keittoaika 2-3 tuntia. Tärkeä liisterin muodostumiselle! Oulu 1998 Kirnunmäntäsekoitin on paras. Kestilä 2001
Mineraalivilla ei ole turha keksintö! Miijanmäki, Sipoo 2010 Olkkalan kartano, Vihti 1987
Lyhytaikaiseen säilytykseen (1-2 viikkoa) joko pari kourallista suolaa tai muutama pussillinen Atamonia. Miijanmäki, Sipoo 2010
- 25 o C Kärsämäki 2001 Uusi-Värri, Karinainen 1989
Uulatuote, Kauvatsa 1989 Hangon Väri, Hanko 2005
Sinistäjäsienen kukkia puun pinnalla. Sieni tulee sisältä ulos ja näkyy parhaiten vaaleilla pinnoilla. Rimpilän koulu, Suomussalmi 1983
sinistäjä home Tvitekkja, Telemarken, Norja 1992 Villa Kauranen, Sysmä 1992
Keittomaali vanhenee kauniisti. Tässä 48 vuotta. Nummi 2000
Oikeaa maalia punamullan värisenä. Harjavalta 1985
Maitomaali Hämeenkyrö 1990
34 vuotta uusi Hämeenkyrö 1990
- rasvaton maito 10 l - pigmentti 3 l - sementti 1/3 l Ei keitetä! Hämeenkyrö 1992 Skata, Helsinki 2001
Sekoitettava ahkerasti! Kestilä 2007
Vantaa 1998
Maitomaali ja keittomaali. Labbyn kartano, Pernaja 2011
Maitomaali vanhan lateksin päällä. Kestilä 2012
Homeen kuuraus. Pori 1998
Helsinki 2001 Helsinki 2008
Keitto- tai maitomaali ei estä aurinkoa syömästä julkisivua. Lumijoki 1975
Puunsuoja Tumma puunsuoja on puunsyöjä. Kaksi vuotta vanha puupinta. Tummaksi kuullotettu ikkuna pitäisi käsitellä uudelleen 2-3 vuoden välein. Kanko, VTT. Fònyod, Unkari 1976
Puunsuoja sulkee pinnan, home leviää halkeamista.
Pellavaöljymaali Kustavi 1994
Rakennusmaalauksessa käytettiin vain kuumapuristettua öljyä. 1700-luvun öljymylly, Waldemarsudd, Tukholma 2004
Raaka pellavaöljy keitetään kuivikesuolojen kanssa vernissaksi eli maaliöljyksi. Delft, Hollanti 1985
hiilivety A happi hiilivety B Lammers De Wit, De moderne schilder, 1955 Pellavaöljymaali. Öljymaali kuivuu ottamalla happea, ulkopinnalta alkaen. Tilavuus kasvaa. Liuottimia ei tarvita. Monta ohutta kerrosta kuivuu nopeammin kuin yksi paksu. Paksu kerros rypistyy.
Ruiskulla maalattu öljymaali rypistyy. Kymintie 50, Helsinki 1983
Pellavaöljyn kuivuminen. 1. Hajavalossa. 2. Suorassa auringonvalossa. 3. Pimeässä. Käyrä osoittaa tilavuuden kasvun.
Jensen, Puukemia, 1967 Pohjamaalaus vuoden kuluttua. Kirkniemen kartano, Lohja 1992
Pohjamaalaus sinkkivalkoisella ohuesti! Sotkamonkuja 10, Helsinki 1983
Tuore öljymaali on vesitiivis = hengittämätön. Sade ei pilaa uutta maalia mutta himmentää. Kestilä 2005
Vanha öljymaali on kastuva ja kuivuva = hengittävä. Kestilä 2011
Uuttamalla eli ekstrahoimalla saadaan enemmän mutta huonompilaatuista öljyä. Jo 1880-luvulla, nyt vallitseva. Ubbelohde, Öle und Fette, 1908
Modifioitu pellavaöljy, standöljy. Käytetään moderneissa öljymaaleissa. Lammers De Wit, De moderne schilder, 1955
Mikä on perinteinen öljymaali? 10 l maalia peittää 40 neliötä 10 l maalia peittää 98 neliötä Moderni maali Perinteinen pellavaöljymaali 60 % liuotinta 2 % liuotinta 40% maalia 98 % maalia
Petroliöljymaali Valopetroli + vernissa Kajaani 2005
Kajaani 2005
Kertamaalaus. Työjatkot näkyvät. Puu-Käpylä, Helsinki 2004
Traaniöljymaali Puolikuivuva öljy Lohtaja 2011
Lohtaja 2011
Jäteöljymaali Kuivumaton öljy Kokemäki 2002
Jäteöljy+vernissa -maali 60 v. Labbyn kartano, Pernaja 2011
Lusto, Punkaharju 2003 Tervamaali
Maalari-lehti, 1931
Tukholma 1999 Kestilä 2002 Roslagin mahonki, käytettiin kalastajaveneissä myös Suomessa. Ilmajoki 1984
1 osa puutervaa 1 osa puutärpättiä (ei mineraalitärpättiä eli lakkabensiiniä) 1 osa vernissaa (keitettyä pellavaöljyä) Helsinki 1999
Kaustinen 1997
Kaustinen 1997
Kaustinen 2001
Muovimaalit 1982
Alkydiöljymaali Suolahden opisto 1990
Lateksi- eli dispersiomaali Nurmes 1981
Ilta-Sanomat 15.4.1997
Akrylaattimaali Hollola 1998
Hollola 1998
Hollola 1998
Vanhassa vara parempi miksi? Tikkurila, Vantaa 1992
Väri Eriksberg, Muurla 1978
Labbyn kartano, Pernaja 2012 Kraaterimenetelmä. Raaputettu värikaala. Verlan ruukki, Jaala 2008
Metamerismi. Vain aito pigmentti elää aidolla tavalla valon vaihdellessa.
Oulunsalon museo 1997
Kiitos! Labbyn kartano, Pernaja 2011