Kuntien rooli työllisyydenhoidossa 30.11.2010 Kitee Erityisasiantuntija Erja Lindberg
Työttömien osuus työvoimasta kunnittain keskimäärin vuonna 2009 Kunnat 2009 Koko maa 9,8 % % 20- (3) 15-19,99 (37) 10-14,99 (161) 5-9,99 (122) - 4,99 (25) Eniten: ROVANIEMI Salla Enontekiö Pelkosenniemi Kuhmo Taivalkoski Lieksa Outokumpu Savukoski Rääkkylä Tohmajärvi Vähiten: 22,1 20,8 20,3 19,2 19,2 18,0 17,9 17,8 17,7 17,6 KOKKOLA KEMI OULU KAJAANI Föglö Kumlinge Lumparland Saltvik Jomala Lemland Hammarland Sund Finström Vårdö 1,0 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,4 2,7 2,8 2,9 VAASA PORI RAUMA SEINÄJOKI TAMPERE HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ MIKKELI SAVONLINNA LAPPEENRANTA LAHTI KOUVOLA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Lähde: TEM Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 29.1.2010 2
Alle 25 -vuotiaiden osuus työttömistä kunnittain keskimäärin vuonna 2009 Kunnat 2009 Koko maa 13,6 % % 20- (12) 15-19,99 (67) 10-14,99 (176) 5-9,99 (81) 0-4,99 (12) Eniten: ROVANIEMI Lemland Jomala Oravainen Lumparland Saltvik Finström Hammarland Sund Uusikaarlepyy Maarianhamina Vähiten: 27,8 25,6 25,6 25,0 25,0 23,5 23,5 21,4 21,4 21,2 KOKKOLA KEMI OULU KAJAANI Brändö Föglö Kumlinge Kökar Sottunga Vårdö Luhanka Pelkosenniemi Pertunmaa Hailuoto 2,6 3,2 3,8 4,4 VAASA PORI RAUMA SEINÄJOKI TAMPERE HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ MIKKELI SAVONLINNA LAPPEENRANTA LAHTI KOUVOLA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Lähde: TEM Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 29.1.2010 3
Yli 50 -vuotiaiden osuus työttömistä kunnittain keskimäärin vuonna 2009 Kunnat 2009 Koko maa 34,8 % % 60- (5) 50-59,9 (13) 40-49,9 (140) 30-39,9 (166) - 29,9 (24) Eniten: Föglö Kumlinge Kustavi Geta Suomenniemi Brändö Kuhmoinen Padasjoki Pelkosenniemi Konnevesi Vähiten: Kökar Tyrnävä Oulu Jomala Maarianhamina Lumparland Oulunsalo Kemi Finström Raahe 66,7 66,7 63,0 62,5 61,9 57,1 55,8 54,9 53,8 53,6 2 22,8 23,0 23,1 24,9 25,0 26,0 26,2 26,5 27,3 VAASA PORI RAUMA ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ MIKKELI SAVONLINNA TAMPERE LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA LAHTI KOUVOLA RIIHIMÄKI TURKU SALO HELSINKI KOTKA Lähde: TEM Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH 1.2.2010 4
Nuoret ja yli 50 -vuotiaat työttömät työnvälityksessä keskimäärin vuodessa 120 000 100 000 80 000 60 000 Alle 25 vuotiaat Yli 50 vuotiaat 40 000 20 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: SVT/TEM Työnvälitystilasto 5
Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä kunnittain keskimäärin vuonna 2009 Kunnat 2009 Koko maa 15,7 % % 30- (3) 20-29,9 (28) 10-19,9 (231) 0-9,9 (86) Eniten: Kuhmoinen Vårdö Hailuoto Hirvensalmi Multia Lumparland Jämsä Polvijärvi Toivakka Luumäki 33,7 33,3 33,3 27,1 26,0 25,0 25,0 24,8 24,2 23,9 KEMI ROVANIEMI OULU KAJAANI Vähiten: KOKKOLA Kökar Sund Sottunga Geta Föglö Kumlinge Finström Muonio Tervola Teuva 2,9 4,0 4,8 4,8 VAASA PORI SEINÄJOKI TAMPERE JYVÄSKYLÄ KUOPIO MIKKELI JOENSUU SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Lähde: TEM Kuntarajat: Tilastokeskus 6 KL/JAH 1.2.2010
80 000 Pitkäaikaistyöttömät työnvälityksessä kuukauden lopussa 70 000 60 000 Yli vuosi Yli 2 vuotta 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2006/1 23 4 56 7 89 10 11 12 2007/1 23 4 56 7 89 10 11 12 2008/1 23 4 56 7 89 10 11 12 2009/1 23 4 56 7 89 10 11 12 2010/1 23 4 56 Lähde: SVT/TEM 7 89 10
Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä keskimäärin vuodessa 140 000 Lähde: SVT / TEM Työnvälitystilasto 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuorottelupaikkaan työllistettyjä Työmarkkinatuen työharjoittelu Työvoimakoulutuksessa Työllistämistukitoimenpiteillä työllistetyt 8
Väestöllinen huoltosuhde 1950-2050 0-14 v + 65 v täyttäneitä sataa 15-64 v kohti 80 70 60 50 40 30 20 57,8 60,6 6 53,8 50,7 48,4 47,5 47,0 48,7 49,9 49,4 49,8 51,6 59,1 65,4 69,7 73,0 74,1 73,4 74,3 76,0 10 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Huoltosuhde KL/JAH 15.6.2010 Lähde: Tilastokeskus 9
Vanhushuoltosuhde 2000-2050 Suomessa ja vertailumaissa 65 vuotta täyttäneiden osuus (%) työikäisistä (15-64 vuotiaista) 60 50 40 Germany EU (27 countries) Finland Ireland 30 20 10 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 old-age dependency ratio KL/JAH 15.6.2010 Llähde: EuroStat 10
Väestöllisen huoltosuhteen muutos 2009-2030 (0-14 vuotiaiden ja yli 64 vuotiaiden määrän muutos suhteessa työikäisten 15-64 vuotiaiden muutokseen) Muutos koko maassa 21,4 = huollettavien määrä kasvaa ~0,2 henkilöllä. Eniten: Lieksa Pelkosenniemi Kaskinen Puumala Savukoski Pello Valtimo Hyrynsalmi Kemijärvi Salla Vähiten: Liminka Vesilahti Sipoo Korsnäs Finström Tyrnävä Vaasa Jomala Helsinki Marttila 74,8 73,4 72,2 70,3 67,0 66,4 64,7 62,9 62,6 61,8 1,4 2,7 10,2 11,3 11,4 12,2 12,9 13,0 13,6 13,9 Vaasa Kokkola Seinäjoki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Kajaani Kuopio Joensuu Huoltosuhde ei parane yhdessäkään Suomen kunnassa! Muutos tulee olemaan voimakkainta maaseutumaisissa kunnissa. Myös kunnan koko vaikuttaa. Asukasmäärältään pienemmissä kunnissa muutos on suurempi. Alueellisesti tarkastellen muutos tulee olemaan voimakkainta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Porvoo Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 30.6.2010 11
1990- ja 2000-luvun lamojen seuraukset 1990 luvun laman jälkeen työttömäksi jäivät etenkin kouluttamattomat tai vähän koulutusta saaneet Viime vuonna työttömäksi jääneistä vain kolmanneksella oli pelkkä perusasteen koulutus. Puolella työttömäksi jääneistä oli keskiasteen tutkinto ja lähes viidenneksellä korkeakoulututkinto 1990-luvulla työttömäksi jääneet olivat yleensä perheellisiä Viime vuonna vain joka viides työttömäksi jäänyt oli perheellinen 1990-luvulla parhaasta työiässä olevista 90 prosenttia kävi töissä Nyt parhaassa työiässä olevista hieman yli 80 prosenttia käy töissä 1990-luvulla työllisestä työvoimasta 55-64 -vuotiaita oli alle 10 prosenttia Nyt 55-64 -vuotiaita työllisiä on lähes viidennes työvoimasta 12
Uusia työpaikkoja on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana syntynyt vain koulutetuille. Perusasteen työpaikkojen määrä on vähentynyt Työllisten määrä on vähentynyt maataloudessa 50 prosenttia ja teollisuudessa noin 20 prosenttia Puolet työttömäksi jääneistä ei tuoreen tutkimuksen mukaan palaa enää työelämään Lähde: Pekka Myrskylä. Taantuma ja työttömyys. TEM -tilastotutkimus 24.9.2010 13
Kehittämistarpeita Ohjausjärjestelmää on parannettava Palkkatukea on räätälöitävä laajemminkin toimenpiteitä on räätälöitävä lisää: jokaiselle vaikeasti työllistyvälle todellinen yksilöllinen aktivointiohjelma ml. terveyspalvelut ja varat sen toteuttamiseen. Työnteko tulee aina tehdä toimeentulotukea ja työttömyysturvaa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi Kaikkien osallisuus tulee varmistaa; jokaisella oltava mahdollisuus tehdä työtä omien kykyjensä, osaamisensa ja vahvuuksiensa mukaisesti Työkyvyn arviointia ja sen kohentamiseen tarvittavia palveluita tulee kehittää ja niihin tulee osoittaa tarvittavat resurssit 14
Vaikeammin työllistyvien koulutuksessa tulee painottaa enemmän osaamisen päivittämistä kuin pelkkää tutkintoon tähtäävää koulutusta Aktivointijakson jälkeen tulee työllistyä joko välityömarkkinoille tai avoimille työmarkkinoille Pysyvämmille välityömarkkinoille on tarve Kuntien ja kolmannen sektorin työllistämistoimenpiteille tulee taata riittävät resurssit Työvoimanpalvelukeskusten toiminta tulee vakiinnuttaa ja toimintamalli tulee levittää koko maahan sen resurssit turvaten, jotta mahdollisuus räätälöityihin palveluihin mahdollistetaan. 15
Kunnan rooli työllisyydenhoidossa Lähtökohta: valtio vastaa julkisen työvoimapalveluiden järjestämisestä Kunnilla tulee olla mahdollisuus osallistua nykyistä paremmin osallistua työllisyys- ja aktivointitoimintaa koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon Kuntien tehtävä on tuottaa ammattitaitoisen henkilöstön avulla mahdollisimman laadukkaita palveluja, joilla voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä Työllisyyden edistämisessä kunnilla on moninainen rooli; kunnat ovat työnantajia, kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä 16
Kunnat ovat vapaaehtoisesti ottaneet hoitaakseen erityisesti työelämänä valmentavia tehtäviä; työpajaverkosto, erilaiset työllisyysprojektit, omat työllisyysyksiköt, tuki järjestöille, erilaiset ostopalvelut Työvoiman palvelukeskukset eli kuntien ja työhallinnon yhdessä ylläpitämät resurssikeskukset ovat avainasemassa vaikeimmin työllistyvien palveluiden järjestämisessä Kuntien aktiivisuutta varaa parantaa useissa kunnissa työllisyyden hoidossa hyvä työllisyyden hoito on kunnan kilpailuvaltti Tanskan mallia ei voi sellaisenaan kopioida Suomeen, mutta siitä on syytä oppia Täytyy luoda oma, suomalainen malli 17
Laskennallinen arvio kuntien työllisyyspolitiikan nettokustannuksista v. 2009 Työllisyystoimi Kustannukset euroissa Kunnan osuus työmarkkinatukimaksuista 168 811 000 Palkkatuettu työ 91 784 000 Työllisyyden koordinointi 60 000 000 Nuorten työpajat 36 114 000 Työvalmennuspalvelut 24 553 000 Kunnan kesätyöpaikat 18 551 000 Oppisopimuskoulutukset 18 371 000 Kuntouttava työtoiminta 15 512 000 Resursointi työvoimanpalvelukeskuksista 14 464 000 Aikuisten työpajat 11 937 000 Työllisyyshankkeet 10 705 000 Työllistämistuki yhdistyksille 6 320 000 Avustusluontoinen tuki työllistämiseen yhdistyksille 5 866 000 Työllistämistuki yrityksille 5 114 000 Toimeentulotuen vaihtoehdoksi tarjottu työ 3 112 000 Työelämävalmennus 2 490 000 Yhteensä 493 704 000 Lähde: Kuntaliiton kuntakysely 2010 18
Asiantuntijaryhmä STM, TEM ja Kuntaliitto ovat 3.3.2010 asettaneet työryhmän arvioimaan olemassa olevia rakenteita Työryhmän toimikausi on 15.3. - 30.11.2010 Työryhmän tehtävänä on arvioida eri toimijatahojen keskinäisen työn- ja vastuunjaon selkeyttä sekä ylisektoriaalisen yhteistyön toimivuutta Tarkoituksena on tehdä muutos- ja toimenpide-ehdotuksia rakenteisiin, käytännön toimintatapoihin, nykyiseen lainsäädäntöön ja tulevan hallitusohjelman valmisteluun Erja Lindberg 19
Ellei työttömyyden pidentymiselle tehdä jotain, joudutaan tulevina vuosina tukemaan kalliisti suurta joukkoa ihmisiä, jotka ovat kokonaan pudonneet työmarkkinoilta ja pahimmassa tapauksessa ajautuneet syrjäytymiskierteeseen ja samanaikaisesti työmarkkinoitamme vaivaa kasvava työvoimapula! 20