345671. LOKAKUUTA 2013 MIK AONRAAMATUN SANOMA?
34567 Vol. 134, No. 19 OCTOBER 1, 2013 Semimonthly FINNISH VARTIOTORNI-LEHDEN tarkoituksena on tuottaa kunniaa Jehova Jumalalle, koko maailmankaikkeuden Hallitsijalle. Se lohduttaa ihmisiasill ahyvall a uutisella, etta Jumalan taivaallinen valtakunta tekee pian lopun kaikesta pahuudesta ja muuttaa maan paratiisiksi. Se vahvistaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka kuoli siksi, etta me voisimme saada ikuisen elam an, ja joka hallitsee nyt Jumalan valtakunnan Kuninkaana. Tat alehte a on julkaistu keskeytyksettavuodesta1879l ahtien. Se on epapoliittinen ja pita a auktoriteettinaan Raamattua. Haluaisitko lisa a tietoa tai ilmaisen raamattukurssin? Kay verkkosivustolla www.jw.org/fi tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista. SUOMESSA: Jehovan todistajat PL 68 01301 Vantaa RUOTSISSA: Jehovas vittnen PO Box 340 DK-4300 Holbæk Denmark Osoitteet muissa maissa: www.jw.org/fi/ota-yhteytta Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aonpyh a Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. The Watchtower (ISSN 0043-1087) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract SocietyofNewYork,Inc.;L.Weaver,Jr.,President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483. Vartiotornin (ISSN 0784-1418) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. 2013 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatet a an. Printed in Finland, 2013 ( ( Kunkin numeron painos: 44 978 000 KAPPALETTA 209 KIELELLA 1. LOKAKUUTA 2013 KANSIAIHE Mik aonraamatunsanoma? SIVUT 3 7 Miksi olla kiinnostunut Raamatusta? 3 Mista olemme tulleet? 4 MitaJumalaontehnyt ihmiskunnan vapauttamiseksi? 5 Olemme loyt aneet Messiaan! 6 Hyva uutinen koko ihmiskunnalle 7 T ASS A NUMEROSSA MY OS Miten jatkaa elam a a avioeron jalkeen? 8 Lahesty Jumalaa: Jehova on antanut teille auliisti anteeksi 11 Raamattu voi muuttaa elam an 12 Miten varit vaikuttavat meihin? 14 Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin 16 LUE LISAA s VERKOSSA www.jw.org/fi r USEIN KYSYTTY A JEHOVAN TODISTAJISTA: Miksi kuljette ovelta ovelle? (Ks. TIETOA MEIST A USEIN KYSYTTY A) LEHTI LADATTAVISSA VERKOSTA ERI MUODOISSA 1. LOKAKUUTA 2013 34567 MIKAONRAAMATUN SANOMA?
KANSIAIHE Miksi olla kiinnostunut Raamatusta? TIETOJA RAAMATUSTA Teema: Miten Jumalan taivaallinen valtakunta palauttaa vanhurskauden ja rauhan maan pa alle Sisalt o: Heprealaisten kirjoitusten 39 kirjaa (jotkin osat kirjoitettu arameaksi) ja Kreikkalaisten kirjoitusten 27 kirjaa Kirjoittaminen: Noin 40 kirjoittajaa suunnilleen 1600 vuoden aikana vuodesta 1513 eaa. noin vuoteen 98 jaa. Kielet: Nykya an ka annetty kokonaan tai osaksi yli 2 500 kielelle Raamattu on ylivoimaisesti maailman suosituin kirja. Mistat ama johtuu? Ensinnakin sen henkiloihin on helppo samastua, silla se kertoo todellisista ihmisista ja siita, miten he olivat tekemisissa toistensa ja Jumalan kanssa. Nam atosiel aman kertomukset opettavat kayt ann ollisi a asioita selvin ja yksinkertaisin sanoin, jotka voidaan ka anta a sadoille kielille ja jotka eri paikoissa eri aikoi- na elav at ihmiset voivat ymmart a a. Lisaksi Raamatun periaatteet toimivat aina. Mikat arkeinta, Raamattu sanoo olevansa paitsi kirja Jumalasta myos kirja Jumalalta. Siinailmoite- taan Jumalan nimi ja kuvaillaan hanen persoonal- lisuuttaan sekasit a muuttumatonta tarkoitusta, joka hanell aolih anen luodessaan maapallon ja ihmiset. Raamattu kertoo lisaksi kautta historian jatkuneesta hyvan ja pahan valisest ataistelusta, koko kaikkeutta koskevasta kiehtovasta naytel- mast a, jolla on onnellinen loppu. Siksi Raamatun lukeminen avoimin mielin antaa perustan uskolle ja toivolle. Raamatusta saamme tietoa, jota ei ole missa an muualla. Se vastaa luotettavasti esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: ˇ Mista olemme tulleet, ja miksi joudumme karsim a an? ˇ MitaJumalaontehnytihmiskunnan lunastamiseksi? ˇ Mita Jeesus on tehnyt hyvaksemme? ˇ Millainen on maapallon ja ihmisten tulevaisuus? Kannustamme sinua lukemaan vastaukset seuraavilta sivuilta ja ottamaan selville, mika on Raamatun sanoma. 1. LOKAKUUTA 2013 3
Mist a olemme tulleet? Raamatun alkulehdilla 1. Mooseksen kirjassa seliteta an muutamalla sanalla, mika on maailmankaikkeuden alkupera: Alussa Jumala loi taivaat ja maan. (1. Mooseksen kirja 1:1.) Luotuaan kasvit ja elaimet Jumala loi ensimmaiset ihmiset, Aadamin ja Eevan. He olivat erilaisia kuin elaimet, silla ihmisilla on samanlaisia ominaisuuksia kuin Jumalalla, muun muassa vapaa tahto. Siksi he olivat vastuussa teoistaan. Jos he tottelisivat Jumalan ohjeita, he voisivat olla taytt am ass ah anen tarkoitustaan ja heidan jalkel aisist a an voisi tulla maailmanlaajuinen ihmisperhe, joka saisi ela at aydellista elam a a rauhallisissa olosuhteissa maan pa all aikuisesti. Muuan enkeli ajoi kuitenkin omaa itsekast a etuaan ja pa atti kaytt a aihmisi ahyv akseen. Tuota henkiolentoa alettiin kutsua nimella Saatana, joka merkitsee vastustajaa. Saatana petti Eevan sanomalla hanelle ka armeen valityksell a, ettah anen elam ast a an tulisi parempaa, jos han sivuuttaisi Jumalan ohjeet. Aadam ja Eeva alkoivat seurata Saatanaa ja katkaisivat siteensa Luojaan. Huonon valintansa vuoksi ensimmaiset vanhempamme menettivat loputtoman elam an ja siirsivat meille kaikille synnin, epat aydellisyyden ja vaist am att o- man kuoleman. Jumala ilmoitti heti, ettah an aikoi korjata tam an surullisen tilanteen ja antaa Aadamin jalkel aisille mahdollisuuden ela aloputtomasti.h an kertoi ennalta, etta siemen, joka olisi aivan erikoislaatuinen ihminen, tuhoaisi lopulta Saatanan ja tekisi tyhjaksi kaiken sen karsimyksen, jota Saatana seka Aadam ja Eeva olivat aiheuttaneet. (1. Mooseksen kirja 3:15.) Kuka tuo siemen olisi? Se selviaisi aikanaan. Saatana puolestaan yritti jatkuvasti esta ajumalan hyva a tarkoitusta toteutumasta. Synti ja pa- huus levisivat nopeasti, kunnes Jumala pa atti tuhota jumalattomat vedenpaisumuksessa. Han kaski vanhurskasta Nooa rakentamaan arkin, suuren laatikonmuotoisen aluksen. Siina Nooa perheineen sekael aimet, joita hant a neuvottiin ottamaan mukaan, pelastuisivat. Vuoden kuluttua vedenpaisumuksen alkamisesta Nooa ja hanen perheensaastuivatulosarkis- ta puhdistetun maan pa alle. Siemen ilmaantuisi kuitenkin vasta myohemmin. (1. Mooseksen kirja, luvut 1 11; Juudaksen kirje 6, 14, 15; Ilmestys 12:9.) 4 VARTIOTORNI
Mit ajumalaontehnyt ihmiskunnan vapauttamiseksi? Jumala lupasi uskolliselle Abrahamille, ettaen- nustettu siemen olisi yksi hanen jalkel aisis- ta an ja etta tuon siemenen valityksell a kaikki maan kansakunnat saisivat siunauksia (1. Mooseksen kirja 22:18). Aikanaan Abrahamin pojanpoika Jaakob muutti Egyptiin, missah anen perheesta an sai alkunsa muinainen Israelin kansakunta. Myohemmin Egyptin tyrannimainen farao piti israelilaisia orjina, kunnes Jumala lahetti profeetta Mooseksen, joka johti heidat vapauteen jakamalla ihmeen valityksell a Punaisenmeren vedet. Sen jalkeen Jumala antoi Israelin kansalle lakeja, muun muassa kymmenen kasky a, opastamaan ja suojelemaan heita. Noissa laeissa kuvailtiin yksityiskohtaisesti, millaisia uhreja tarvittiin syntien anteeksi saamiseksi. Jumala henkeytti Mooseksen kertomaan israelilaisille, ettah an lahett aisi heille profeetan, joka olisi luvattu siemen. Yli neljasataa vuotta myohemmin Jumala ilmoitti kuningas Daavidille, etta Eedenissa luvattu siemen tulisi hallitsemaan valtakuntaa, joka kestai- si ikuisesti. Han olisi Messias, Jumalan nimittam a Vapauttaja, joka pelastaisi ihmiskunnan ja muuttaisi maan jalleen paratiisiksi. Daavidin ja muiden profeettojen kautta Jumala paljasti vahitellen lisa a yksityiskohtia Messiaasta. JUMALAN PYH ANIMI Jumalan ainutlaatuinen nimi Jehova mainitaan monissa raamatunka ann oksiss a ensimmaisenkerran1.mooseksenkirjan 2:4:ssa. Pyhan Raamatun alkukielisissa kasikirjoituksissa se esiintyy noin 7 000 kertaa. Sen merkitys han saattaa tulemaan (joksikin) saa meidat vakuuttuneiksi siita, ettajumalakykeneet ayttam a an tarkoituksensa ja kaikki lupauksensa. He kertoivat ennalta, ettah an olisi noyr ajahuomaavainen ja ettah anen hallitessaan ei karsitt aisi nalk a aeik a silloin olisi ena aep aoikeudenmukaisuutta eika sotia. Kaikki ihmiset elaisiv at rauhassa toistensa ja jopa elainten kanssa. Poissa olisivat myos sairaudet, karsimykset ja kuolema, jotka eivat koskaan kuuluneet Jumalan alkuperaiseen tarkoitukseen, ja kuolleet saisivat jalleen ela a maan pa all a. Jumala ilmoitti profeetta Miikan valityksell a, etta Messias syntyisi Betlehemissa, ja profeetta Danielin valityksell a, ettah anet myohemmin surmattaisiin. Jumala kuitenkin heratt aisi Messiaan kuolleista ja asettaisi hanet Kuninkaaksi taivaaseen. Daniel naki ennalta myos sen, etta Messiaan valtakunta korvaisi lopulta pysyvasti kaikki muut hallitusvallat. Ilmaantuiko tam a Messias, niin kuin oli ennustettu? (1. Mooseksen kirja, luvut 22 50; 2. ja 5. Mooseksen kirja; 2. Samuelin kirja; Psalmit; Jesaja; Daniel; Miika; Sakarja 9:9.) 1. LOKAKUUTA 2013 5
Olemme l oyt aneet Messiaan! Noin neljasataa vuotta sen jalkeen kun Raamatun heprealaisten kirjoitusten viimeinen kirja oli kirjoitettu, tayttyi Miikan profetia Messiaasta: Jeesus syntyi Betlehemissa. Kolmisenkymmentavuottamy ohemmin vuonna 29 tayttyi ensimmainen osa Messiaan tuloa koskevasta Danielin profetiasta. Jeesus kastettiin, ja Jumala voiteli hanet pyhall a hengell a. Kauan odotettu siemen, Messias, oli saapunut juuri oikeaan aikaan! Jeesus alkoi viipymatt a julistaa Jumalan valtakunnan hyva a uutista (Luukas 8:1). Aivan kuten oli ennustettu, han osoittautui huomaavaiseksi ja lempeaksi ja han oli aidosti kiinnostunut toisista. Hanen opetuksensa oli kayt annollist a ja rakkaudellista, ja han paransi kai- kenlaista raihnaisuutta osoittaen siten, etta Jumala oli hanen kanssaan (Matteus 4:23). Ha- nen luokseen kokoontui eri-ikaisi aihmisi a, jotka saattoivat sanoa era an hanen opetuslapsensa tavoin: Olemme loyt aneet Messiaan! (Johannes 1:41.) Jeesus ennusti, etta juuri ennen kuin hanen Valtakuntansa ottaisi tayden vallan, maailmassa naht aisiin sotia, maanjaristyksi a ja monia muita vaikeuksia. Han kehotti kaikkia pysyma an valveilla (Markus 13:37). Jeesus oli taydellinen ihminen ja pysyi tottelevaisena Jumalalle, mutta hanell a oli vihollisia, jotka lopulta surmauttivat hanet. Kuolemansa valityksell ah an antoi taydellisen uhrin, jonka kautta meille ostettiin takaisin se, minka Aadam ja Eeva menettivat: mahdollisuus saada loputon elam a paratiisissa. Jeesuksen kuolema ja se, ettajumalakolme paiv a amy ohemmin heratti hanet kuolleista voimakkaaksi henkiolennoksi, tayttiv at ennustuksia. Jeesus naytt aytyi yli 500 opetuslapselleen, ja ennen taivaaseen nousemistaan han valtuutti seuraajansa viema an hant ajah anen Valtakuntaansa koskevan hyvan uutisen kaikkien kansakuntien ihmisille (Matteus 28:19). Miten perusteellisesti he tayttiv at tuon tehtav an? (Matteus; Markus; Luukas; Johannes; 1. Korinttilaisille.) 6 VARTIOTORNI
Hyv a uutinen koko ihmiskunnalle Jeesuksen ylosnousemus lujitti hanen opetuslastensa vakaumusta ja taytti heidat innolla. Erityisesti apostoli Paavali matkusti eri puolilla Va- ha a-aasiaa ja Valimeren aluetta perustaen seurakuntia ja vahvistaen kristittyjapysym aan lujina moraalisten paineiden ja vakivaltaisen vastustuksen edessa. Naist a haasteista huolimatta kristillisyys kukoisti ja valtasi alaa. Vaikka Paavali vangittiin, han rohkaisi ja neuvoi edelleen kristillisia seurakuntia kirjoittamalla niille kirjeita. Han varoitti vielakin suuremmasta vaarasta: luopumuksesta. Jumalan pyhan hengen ohjauksessa han naki, etta kristittyjen keskuuteen tulisi sortavia susia, jotka puhuvat va aristeltyj a asioita veta akseen opetuslapset mukaansa. (Apostolien teot 20:29, 30.) Ensimmaisen vuosisadan loppuun mennessa tam a luopumus oli alkanut. Kuolleista heratetty Jeesus antoi noihin aikoihin apostoli Johannekselle Ilmestyksen, vertauskuvallisen nayn tulevaisuudesta. Kuten Johannes sittemmin kirjoitti, eivat vastustajat sen enempa akuinv aar at opettajatkaan tule estam a an Jumalaa toteuttamasta alkuperaist a tarkoitustaan maan ja ihmiskunnan suhteen. Jokainen kansakunta ja heimo ja kieli ja kansa saa kuulla hyvan uutisen Jumalan valtakunnasta (Ilmestys 14:6). Paratiisi tullaan ennallistamaan maan pa alle, ja jokainen, joka haluaa tehda Jumalan tahdon, saa ela a siella! Kuulostaako tam asinusta hyv alta uutiselta? Jos kuulostaa, hanki Raamatusta lisa a tietoa siita, mika on Jumalan sanoma ihmiskunnalle ja miten se voi hyodytt a a sinua nyt ja tulevaisuudessa. Voit lukea Raamattua verkossa osoitteessa www.jw.org/fi. Siella on saatavilla myos kirjaset Raamattu mikaonsensanoma?ja Hyvauuti- nen Jumalalta! samoin kuin kirja MitaRaamat- tu todella opettaa? seka muita julkaisuja, joissa kasitell a an sita, miksi voimme luottaa Raamattuun ja miten voimme soveltaa sen kayt ann ollisia neuvoja omaan ja perheemme elam a an. Voit myos pyyta alis atietoa joltakulta Jehovan todistajalta. (Apostolien teot; Efesolaisille; Filippilaisille; Kolossalaisille; Filemonille; 1. Johanneksen kirje; Ilmestys.) ˇ 1. LOKAKUUTA 2013 7
Miten jatkaa elam a a avioeron jalkeen? Jotkut eroavat siina toivossa, ettaheid an elam ans a paranee, kun taas toiset haluaisivat jatkaa avioliittoaan, mutta eivat saa puolisoaan ja am a an luokseen. Lahes kaikkien mielestael amaonkuitenkin eron jalkeen vaikeampaa kuin he osasivat odottaa. Jos olet askett ain eronnut, olet ehka huomannut avioeron olevan stressaavimpia eteen tulevia tilanteita. Siksi on hyodyllist a tarkastella joitakin kay- tann ollisi a Raamatun neuvoja, jotka voivat auttaa selviytyma an avioeron haasteista. 1. HAASTE: KIELTEISET TUNTEET. Raha-asioihin, vanhemmuuteen ja yksin aisyy- Jotkin nimet on muutettu. 8 VARTIOTORNI Minusta tuntui kuin olisin pudonnut jyrkanteelt a. Ensin asiat ovat kohdallaan, mutta sitten yhtakki a ei olekaan mita an. (MARK, eronnut vuosi sitten) Miehellani oli suhde tyttaremme ikaiseen naiseen. Erotessamme olin helpottunut siita, ettei minun ena a tarvinnut kesta ah anen pahantuulisuuttaan, mutta samalla tunsin itseni noyryytetyksi ja arvottomaksi. (EMMELINE, eronnut 17 vuotta sitten) teen liittyva stressi voi olla musertavaa, eivatk a niiden heratt am at kielteiset tunteet aina halvene nopeasti. Edesmennyt psykologi Judith Wallerstein pani merkille, ettaviel avuosiaeronj alkeen jotkut tuntevat itsensa petetyiksi ja hylatyiksi ja ettahei- dan mielesta an elam aonep areilua, masentavaa ja yksinaist a. MITAVOITTEHD A? ˇ Sure sita, minka olet menettanyt. Saatat kaivata kumppania, jota yha rakastat. Vaikka suhteenne olisi ollut onneton, sinua voi surettaa se, ettet saa tuntea iloa, jota toivoit avioliiton tuovan (Sananlaskut 5:18). Alah apeile sita, ettasinunonnyt aika itkea (Saarnaaja 3:1, 4).
ˇ Alaerist aydy. Sinunonkyll asaatavasurrarauhassa, mutta ei ole viisasta eristayty apitk aksi aikaa (Sananlaskut 18:1). Keskustele ystavien kanssa rakentavaan savyyn, silla moittimalla jatkuvasti entista puolisoasi voisit karkottaa toiset luotasi. Jos sinun on tehtav at arkeitaratkaisujapianeron jalkeen, pyyda puolueetonta apua joltakulta, johon luotat. ˇ Huolehdi terveydestasi. Avioerosta johtuva stressi aiheuttaa usein fyysisiavaivoja,kutenkor- keaa verenpainetta tai migreenia. Syohyvin,har- rasta liikuntaa ja nuku riittav asti. (Efesolaisille 5: 29.) ˇ Hankkiudu eroon tavaroista, jotka heratt av at sinussa vihantunteita entistapuolisoakohtaantai joita et tarvitse, mutta sailyt at arkeat asiapaperit. Jos esimerkiksi ha akuvat tuovat mieleen tuskallisia muistoja, pakkaa ne laatikkoon ja sa ast alapsillesi. ˇ Taistele kielteisia ajatuksia vastaan. Olga, joka erosi miehesta an tam an tehtya aviorikoksen, sanoi: Kysyin toistuvasti itseltani, mita sellaista siina naisessa oli, mita ei ole minussa. Myohemmin han kuitenkin tajusi, etta kielteisten ajatusten hautomisesta voi olla seurauksena murtunut henki (Sananlaskut 18:14). Monet ovat huomanneet, ettaheid an on helpompi jasennell a ajatuksiaan ja pita a ne kurissa, jos he kirjoittavat niita muistiin. Jos kokeilet tat a, yritakeksi a jokin uusi, myonteinen ajatus vanhan kielteisen tilalle (Efesolaisille 4:23). Esimerkiksi seuraavasti: Vanha: On minun syytani, etta puolisoni oli uskoton. Uusi: Vikani eivat antaneet puolisolleni oikeutta petta aminua. Vanha: Tuhlasin parhaat vuoteni va ar an miehen kanssa. Uusi: Olen onnellisempi, jos katson elam ass a eteenpain enka taaksepain. ˇ Jat a loukkaavat huomautukset omaan arvoonsa. Hyva atarkoittavatyst avat ja sukulaiset saattavat sanoa jotain, mika loukkaa tai mikaeiedes pida paikkaansa sinun tapauksessasi: Ei han alun alkaenkaan ollut sinulle sopiva tai: Jumala vihaa avioeroa. Raamatussa neuvotaankin hyvas- tasyyst a: Al a panesyd amellesi kaikkia sa- noja, joita ihmiset saattavat puhua. (Saarnaaja 7: 21.) Martina, joka erosi kaksi vuotta sitten, sanoo: Sen sijaan ettaj aisin miettima an loukkaavia sanoja, yritan katsoa asioita Jumalan nak okannalta. Hanen ajatuksensa ovat korkeammat kuin mei- dan. (Jesaja 55:8, 9.) ˇ Rukoile Jumalaa. Han kannustaa palvojiaan heittam a an kaiken huolensa hanelle, erityisesti silloin, kun he ovat hyvin ahdistuneita (1. Pietarin kirje 5:7). KOKEILE TAT A: Kirjoita hyvaksi havaitsemiasi raamatunkohtia paperille ja jat a niita paikkoihin, missa ne ovat usein naht avill a. Aiemmin mainittujen kohtien lisaksi monet avioeron kokeneet ovat hyo- tyneet seuraavista jakeista: Psalmit 27:10; 34:18; Jesaja 41:10; Roomalaisille 8:38, 39. 2. HAASTE: SUHDE ENTISEEN PUOLISOON. Juliana, joka oli naimisissa 11 vuotta, muistelee: Anelin miestani ja am a an, mutta kun han jatti minut, olin raivoissani sekah anelle etta naiselle, jonka kanssa han muutti yhteen. Monet ovat eron Tukeudu vaikeina aikoina Jumalan sanaan. Jumala vihaa avioeron ottamista vilpillisin, petollisin perustein. Jos jonkun puoliso kuitenkin syyllistyy haureuteen, Jumala antaa viattomalle puolisolle oikeuden pa att a a, haluaako han avioeron. (Malakia 2:16; Matteus 19:9.) Ks. kirjoitusta Raamatun nak okanta: Millaista avioeron ottamista Jumala vihaa? Heratk a a!-lehdest a 8.2.1994; julk. Jehovan todistajat. 1. LOKAKUUTA 2013 9
jalkeen vuosikausia a arimm aisen vihaisia entiselle puolisolleen. Joissakin tapauksissa heidan on kuitenkin pakko olla sa ann ollisesti tekemisissatois- tensa kanssa, varsinkin jos heillaonlapsia. MITAVOITTEHD A? ˇ Sailyt a kohteliaat valit entiseen puolisoosi. Keskity valtt am att omiin asioihin ja esitanelyhyestija selvasti. Monet ovat todenneet, ettat allainen la- hestymistapa edista a rauhaa (Roomalaisille 12:18). ˇ Ala haasta riitaa. Varsinkin silloin kun sinusta tuntuu, etta sinua vastaan hyok at a an, patee Raamatun viisas neuvo: Sanojaan pidattelev all aon tietoa. (Sananlaskut 17:27.) Jollet pysty ohjaamaan hedelmat ont a keskustelua takaisin oikeille raiteille, voisit sanoa: Minun taytyy miettiasit a, mita sanoit. Palataan asiaan myohemmin. ˇ Huolehdi esimerkiksi laki- ja raha-asioista itse, alaen aayhdess a entisen puolisosi kanssa, mikali mahdollista. Alka apit akoyhteisin amy oska an terveydenhoitoa koskevia tietoja. KOKEILE TAT A: Kun seuraavan kerran puhut entisen puolisosi kanssa, pane herkasti merkille, jos jompikumpi teista nousee puolustuskannalle tai on joustamaton. Pyyda tarpeen vaatiessa lisa a aikaa tai sovi, etta jatkatte keskustelua sahk o- postitse. (Sananlaskut 17:14.) 3. HAASTE: MITEN AUTTAA LAPSIA SOPEUTUMAAN? Maria muistelee, millaista oli heti eron jalkeen: Nuorempi tyttareni itki kaiken aikaa ja aloitti jal- leen vuoteenkastelun, ja vaikka vanhempi tytta- reni yritti salata tunteensa, huomasin hanenkin muuttuneen. Saatat tuntea, ettei sinulla ole aikaa eika voimavaroja auttaa lapsiasi silloin, kun he sinua eniten tarvitsevat. MITAVOITTEHD A? ˇ Kannusta lapsiasi kertomaan sinulle tunteistaan, vaikka se naytt aisi johtavan hillittom a an puheeseen (Job 6:2, 3). ˇ Sailytt ak a a perheessaoikeatroolit.ehk akaipaat tunneperaist a tukea ja lapsesi vaikuttaa ha- lukkaalta antamaan sita, mutta on kohtuutonta ja epatervett a pyyta ah anta auttamaan aikuisten ongelmissa (1. Korinttilaisille 13:11). Alavalitselasta uskotuksesi al ak a anna hanen toimia sovittelijana tai viestinviejan a sinun ja entisen puolisosi valill a. ˇ Huolehdi siita, ettalapsenel ama pysyy vakaana. On hyva, jos asuinpaikka ja aikataulu saily- vat samoina kuin ennen, mutta vielat arkeamp a a on pita a kiinni hyvast a hengellisesta rutiinista, johon kuuluvat muun muassa Raamatun lukeminen ja perheen yhteinen palvonta (5. Mooseksen kirja 6:6 9). KOKEILE TAT A: Vakuuta lapsillesi jolloinkin tam an viikon aikana, etta rakastat heitajaett aheeiv at aiheuttaneet eroanne. Vastaa heidan kysymyksiinsa syyttam att a toista vanhempaa. Sina voit jatkaa elam a aavioeronj alkeen. Melissa, joka oli naimisissa 16 vuotta, kertoo: Erotessamme ajattelin, etten halunnut minulle kay- van nain. Nykya an han on kuitenkin olosuhteis- taan huolimatta tyytyvainen. Han sanoo: Kun en ena ayritt anyt muuttaa mennytta, tunsin oloni paljon paremmaksi. ˇ KYSY ITSELT ASI: ˇ Olenko antanut itselleni aikaa surra avioeroa? ˇ Miten voin pa ast a eroon kaunantunteista entista puolisoani kohtaan? 10
L AHESTY JUMALAA Jehova on antanut teille auliisti anteeksi Se joka ei voi antaa anteeksi toisille, rikkoo sillan, joka hanen taytyy itse ylitta a. Nam a 1600-luvulla elaneen brittilaisen historioitsijan Edward Herbertin sanat tahdent av at sita, miksi meidan taytyy antaa anteeksi toisille: ennemmin tai myohemmin saatamme kaivata heidan anteeksiantoaan (Matteus 7:12). Anteeksi antamiselle on kuitenkin olemassa myos eras paljon tarke ampi syy. Pane merkille, mitaapos- toli Paavali sanoi Kolossalaiskirjeen 3:13:ssa. (Lue.) Olemme kaikki epat aydellisi a, joten saatamme joskus arsytt a a tai loukata toisia, samoin kuin he meita (Roomalaisille 3:23). Miten voimme sailytt a a rauhan toisten epat aydellisten ihmisten kanssa? Jumalan henkeyttam an apaavalineuvoomeit aolemaan suvaitsevia ja anteeksiantavaisia. Tam aneuvo on yhta merkityksellinen nykya an kuin se oli sil- loin, kun se melkein parituhatta vuotta sitten kirjoitettiin. Tarkastellaanpa Paavalin sanoja lahem- min. Kestak a a jatkuvasti toisianne. Ilmauksella kesta ajatkuvasti k aannetty kreikan sana sisalt a aajatuksen suvaitsevuudesta ja karsiv allisyydest a. Era an lahdeteoksen mukaan kristityt ilmaisevat tat a ominaisuutta olemalla halukkaita sietam a an niita, joiden viat ja epamiellytt av at ominaisuudet arsytt a- vat heita. Sana toisianne antaa ymmart a a, etta tallaisen suvaitsevuuden tulee olla molemminpuolista. Kun siis muistamme, etta jotkin luonteenpiirteemme saattavat arsytt a a toisia, emme anna seikkojen, joista emme ehkapid a toisissa, hairit arauhaisaa suhdettamme heihin. Mutta entajostoiset tekevat syntiameit a vastaan? Antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi. Eras tutkija sanoo, etta ilmauksella antaa auliisti anteeksi ka annetty kreikan sana ei ole tavallinen anteeksiannosta kaytetty sana vaan se on monivivahteisempi: se korostaa anteeksiannon suopeutta. Era an toisen lahdeteoksen mukaan tam a sana voi merkita tehd ajotainmielihyv aa tuottavaa, antaa suosionosoitus tai lahja. Suopeutemme eli hyvantahtoisuutemme ilmenee halukkuutena antaa anteeksi silloinkin, kun meilla on valituksen syyta toista vastaan. Miksi sitten tulisi olla halukas osoittamaan tallaista hyvantahtoisuutta? Muun muassa siksi, etta ennen pitka a voimme toivoa meitalou- kanneen osoittavan suopeutta antamalla anteeksi meille. Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin. Meidan tulee antaa toisille auliisti anteeksi ennen kaikkea siksi, ettajehova Jehova on ylivertainen esimerkki auliista anteeksi antamisesta! Jumala antaa auliisti anteeksi meille (Miika 7:18). Ajattelehan, kuinka suopea Jehova on katuvia synnintekijoit a kohtaan. Toisin kuin me han ei koskaan tee syntia. Han on kuitenkin halukas antamaan tay- sin anteeksi katuville synnintekijoille, vaikka tieta a- kin, ettei koskaan tarvitse heidan suopeaa anteeksiantoaan. Jehova on tosiaan ylivertainen esimerkki auliista anteeksi antamisesta! Jehovan armo veta ameit a puoleensa ja heratt a a meissahaluaj aljitellah anta (Efesolaisille 4:32 5: 1). Meidan on hyvakysy aitselt amme: koska Jehova kerran antaa niin hyvantahtoisesti anteeksi minulle, miten voisin olla antamatta anteeksi toiselle epa- taydelliselle ihmiselle, joka katuu aidosti minua vastaan tekema ans asynti a? (Luukas 17:3, 4.) ˇ EHDOTUS: LUE RAAMATUSTA LOKAKUUSSA Galatalaisille 1 2. Timoteukselle 4
RAAMATTU VOI MUUTTAA EL AM AN Monet vihasivat minua KERTONUT WALDO MOYA SYNTYM AVUOSI: 1978 KOTIMAA: CHILE TAUSTA: ERITT AIN V AKIVALTAINEN AIEMMAT ELAM ANVAIHEENI: Vartuin Chilen pa akaupungissa Santiagossa alueella, jolla huumeet, jengit ja rikokset olivat yleisia. Ollessani viisivuotias isani murhattiin. Myo- hemmin aiti muutti yhteen era an miehen kanssa, joka oli julma ja pahoinpiteli usein meita molempia. Minulla on vielakin tunneperaisi a arpia noilta ajoilta. Kasvuvuosinani kielteinen ymparist otekiminustakin erittain vakivaltaisen. Kuuntelin heavy metal -musiikkia, juopottelin ja kaytin toisinaan huumeita. Olin useasti mukana katutappeluissa huumekauppiaita vastaan, ja he yrittivatmontakertaatappaaminut.kerraner as kilpaileva jengi lahetti pahamaineisen palkkamurhaajan tekema an minusta selva a, mutta selvisin pelkall a pistohaavalla. Toisen kerran joukko huumekauppiaita piti pistoolia pa at ani vasten ja yritti hirtta aminut. Vuonna 1996 rakastuin Carolinaan, ja vuonna 1998 menimme naimisiin. Esikoispoikamme syntyman jalkeen aloin pelat a, ettaminustatulisiv akivaltaisen luonteeni vuoksi samanlainen kuin isapuolestani. Niinpahakeuduin kuntoutuslaitokseen, jossa sain la ak arinhoitoa ja terapiaa, mutta siita ei ollut apua. Pikkuasiatkin saivat minut raivostumaan, enka pystynyt hillitsema an itseani. Koska halusin lakata vahingoittamasta perhettani, yritin jopa itsemurhaa, mutta onneksi se ei onnistunut. Olin ollut vuosikausia ateisti, mutta tahdoin uskoa Jumalaan, joten kavin jonkin aikaa era ass a evankelisessa kirkossa. Samaan aikaan vaimoni tutki Raamattua Jehovan todistajien kanssa. En voinut sieta aheit a, ja monesti huusin heille solvauksia. Vastoin odotuksiani he kuitenkin vastasivat aina ystav allisesti. Era an ap aivan acarolinapyysiminuaetsim aan omasta Raamatustani psalmin 83:18, jossa sanotaan selvasti, etta Jumalan nimi on Jehova. Yllatyksekseni tajusin, etta kirkossa oli puhuttu vain jumalasta, ei Jehovasta. Alkuvuodesta 2000 minakin aloin tutkia Raamattua todistajien kanssa. 12 VARTIOTORNI
RAAMATTU MUUTTI ELAM ANI: Edistyessani minua lohdutti se, ettajehovaons aaliv ainen ja anteeksiantava Jumala. Esimerkiksi 2. Mooseksen kirjan 34:6, 7:ssa sanotaan, ettah an on armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa ja ettah an sailytt a a rakkaudellisen huomaavaisuuden tuhansille, antaa anteeksi erheen ja rikkomuksen ja synnin. Minun ei kuitenkaan ollut helppo soveltaa oppimaani. Olin varma, etten pystyisi koskaan pita- ma an aisoissa vakivaltaista luonnettani. Aina kun Minua lohdutti se, etta Jehova on sa aliv ainen ja anteeksiantava Jumala. epaonnistuin, Carolina kannusti ja rohkaisi minua ja muistutti siita, ettajehovan aki ponnisteluni. Hanen tuellaan yritin jatkuvasti miellytta ajehovaa, vaikka usein tunsinkin itseni toivottomak- si tapaukseksi. Kanssani Raamattua tutkiva veli, Alejandro, pyysi minua kerran lukemaan Galatalaiskirjeen 5: 22, 23:n. Noissa jakeissa sanotaan, etta Jumalan hengen hedelma on rakkaus, ilo, rauha, pitka- mielisyys, huomaavaisuus, hyvyys, usko, lempeys, itsehillinta. Alejandro selitti, ettaenpys- tyisi kehittam a an nait a ominaisuuksia omin voi- min vaan etta tarvitsisin siihen Jumalan pyha a henkea. Tam a sai minut katsomaan asioita aivan uudesta nak okulmasta! Myohemmin olin lasn aer aass ajehovantodistajien suuressa konventissa. Siella n akemani jarjestyksellisyys, puhtaus ja ystavyys saivat mi- Kerron mielell ani toisille siit a, mit a olen oppinut. nut vakuuttumaan siita, ettaolinl oytanyt oikean uskonnon (Johannes 13:34, 35). Minut kastettiin helmikuussa 2001. SAAMANI HYOTY: Jehova on muuttanut minut vakivaltaisesta rauhaa rakastavaksi mieheksi. Minusta tuntuu, ettah an on nostanut minut vaikeuksien suosta, johon olin juuttunut. Monet vihasivat minua, enka syytaheit a siita. Nykya an palvelen Jehovaa rauhassa vaimoni ja kahden poikamme kanssa. Sukulaisteni ja entisten ystavieni on vaikea uskoa, miten paljon olen muuttunut, ja monet heista ovat osoittaneet kiinnostusta Raamatun totuutta kohtaan. Olen saanut auttaa myos muita tuntemaan Jehovan. On ollut suuri ilo nahd a, etta Raamatun totuus on muuttanut heidankin ela- mans a! ˇ Palvelen Jehovaa rauhassa perheeni kanssa.
Miten v arit vaikuttavat meihin? Kun katselet ymparillesi, silmasi ja aivosi kera a- vat yhdessa tietoa. Huomaat lahell aolevanhedelman ja ratkaiset, haluatko syod asen.katsot taivaalle ja pa attelet, ettei tan a an tule sadetta. Naet sanat, joita parhaillaan luet, ja ymmarr at niiden merkityksen. Todellisuudessa sinuun vaikuttavat kaiken aikaa varit. Missamieless a? Vari auttaa arvioimaan, miten kypsajaherkul- linen nakem asi hedelma on. Taivaan ja pilvien varin perusteella saat selville sa atilan. Lukiessasi tat a kirjoitusta silmasi erottavat vaivattomasti tekstin ja sen taustan valisen varieron. Hyo- dynnat jatkuvasti varej ak asitellessasi ympar oivast a maailmasta tulevaa tietoa, vaikket ehka edes huomaa sita. Lisaksi varit vaikuttavat tunteisiin. VARIEN VAIKUTUS TUNTEISIIN Kauppojenhyllytnotkuvattuotteita,joiden pakkaukset on suunniteltu vangitsemaan katseemme. Panemmepa sita merkille tai emme, mainostajat valitsevat huolellisesti mahdollisimman vetoavat varit ja variyhdistelm at kohderyhman sukupuolen, ian ja mieltymysten mukaan. Myos vaate- ja sisustussuunnittelijat ja taiteilijat tietav at, ettav arit voivat vedota tunteisiin. Paikallinen kulttuuri ja tavat saattavat vaikuttaa siihen, miten varit tulkitaan. Esimerkiksi Aasiassa punainen voidaan yhdista ahyv aan onneen ja juhlaan, mutta joissakin Afrikan osissa se on surun vari. Kasvuymparist ost a an riippumatta ihmiset reagoivat kuitenkin tiettyihin vareihin samalla tavoin. Keskityta anp anytkolmeen variin ja siihen, miten ne voivat vaikuttaa meihin. PUNAINEN on huomiota heratt av av ari, joka liiteta an usein energiaan, sotaan ja vaaraan. Se synnytta a voimakkaita tunteita ja voi kiihdytta a aineenvaihduntaa, lisat ahienerityst ajanostaa verenpainetta. Raamatussa punaista tarkoittava heprean sana tulee sanasta, joka merkitsee verta. Kirkkaan- tai helakanpunaisen varin avulla Raamattu luo voimakkaan mielikuvan murhanhimoisesta portosta, joka on puettu purppuraan ja helakanpunaan ja joka ratsastaa taynn arienaavia nimia olevan helakan- punaisen pedon selass a (Ilmestys 17:1 6). VIHREA synnytta a p ainvastaisen reaktion kuin punainen, sillasehidastaaai- neenvaihduntaa ja rauhoit- taa. Se on levollinen vari, joka yhdisteta an monesti tyyneyteen. Katsellessamme vihreita puutarhoja ja maen- rinteita tunnemme olomme rentoutuneeksi. Ensimmai- sen Mooseksen kirjan luo- miskertomuksessa sanotaan, etta Jumala antoi ihmisille vihrean ruohon ja kasvillisuuden (1. Mooseksen kirja 1:11, 12, 29, 30). VALKOINEN liiteta an usein valoon, turvallisuuteen ja puhtauteen seka sellaisiin ominaisuuksiin kuin hyvyys ja viattomuus. Se on Raamatussa useimmin mainittu vari. Joissakin nayiss aihmisetja enkelit ovat valkoisissa vaatteissa, mika korostaa vanhurskautta ja hengellista puhtautta (Jo- 14 VARTIOTORNI
hannes 20:12; Ilmestys 3:4; 7:9, 13, 14). Valkoiset hevoset, joilla ratsastavat on puettu valkoiseen, puhtaaseen, hienoon pellavaan, edustavat vanhurskasta sodankaynti a(ilmestys19:14).valkoisen varin avulla Jumala korostaa sita, ettah an haluaa antaa synnit anteeksi: Vaikka teidan syntinne osoittautuisivat helakanpunaisiksi, ne tehda an valkoisiksi niin kuin lumi. (Jesaja 1:18.) VARIT MUISTIN APUNA Raamatun viittaukset vareihin osoittavat Jumalan ymmart av an niiden vaikutuksen ihmisten tunteisiin. Esimerkiksi Ilmestyskirjassa on meidan aikaamme koskeva ennustus, jossa kuvaillaan sotaa ja nal anh at a asek a elintarvikepulan ja erilaisten vitsausten aiheuttamaa ennenaikaista kuolemaa. Jotta tam ah atkahdytt av an aky painuisi paremmin mieleen, siina esiintyvat ratsastajat ratsastavat hevosilla, joiden vareill aontietty merkitys. Ensimmaisen an ahtav a puhtaanvalkoinen hevonen symboloi Kristuksen Jeesuksen vanhurskasta sodankaynti a. Seuraavana on tulipunainen hevonen, joka edustaa kansakuntien valist asodankaynti a. Sen jaljess a tulee pahaenteinen, na- lanh at a a kuvaava musta hevonen, ja sitten nah- da an hallava hevonen, jonka selass aistuvan nimi oli Kuolema. (Ilmestys 6:1 8.) Kunkin hevosen vari voi heratt a ameiss a tunteita, jotka sopivat hyvin yhteen hevosen merkityksen kanssa. Meidan on helppo muistaa nam aeriv ariset hevoset sekase,mit anekertovatnykyajasta. Kun Nooa ja hanen perheensaolivatastuneet ulos arkista, Jumala naytti heille varikk a an sateenkaaren. Se oli merkkina hanen lupauksestaan olla ena a koskaan tuhoamatta ihmiskuntaa vedenpaisumuksella. Tam ah akellyttav an kaunis vertauskuva epailem att apainui lahtem att om asti heidan mieleensa. (1. Mooseksen kirja 9:12 17.) Evoluution kannattajat saattavat pohtia, miksi ihminen pystyy nakem a an valtavasti eri varej a, vaikka se ei ole eloonja amisen kannalta valtt am at ont a. Jos kuitenkin tunnustamme Luojan suunnitelleen meidat siten, etta kykenemme nauttimaan varien kirjosta, pidamme tat alahjaarakkauden osoituksena, joka tekee elam ast a miellyttav amp a a. Raamatussa on monia esimerkkeja siita, miten varien avulla voidaan luoda eloisia kielikuvia. Valon, varien ja silman Luoja opettaa todella mestarillisesti varien avulla: han maalaa kuvia, jotka lukijan on helppo ymmart a aja painaa mieleen. Varit auttavat meitaker aam a an ja kasittelem a an tietoa, vaikuttavat tunteisiimme ja helpottavat tarkeiden asioiden muistamista. Varit ovat Luojamme suurenmoinen lahja, joka tekee elam ast amme nautittavampaa. ˇ 1. LOKAKUUTA 2013 15
VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN Onko kuolleilla toivoa? Kuolemaa voidaan verrata uneen, silla kuolleet ovat tiedottomia eivatk avoitehd amit aan. Ela- man Luoja voi kuitenkin palauttaa kuolleet eloon ylosnousemuksen valityksell a. Todisteeksi tast a Jumala valtuutti Jeesuksen heratt am a an ihmisia kuolleista. (Lue Saarnaajan 9:5; Johanneksen 11: 11, 43, 44.) Jumala on luvannut, ettah anen muistissaan olevat kuolleet heratet a an eloon vanhurskaassa uudessa maailmassa. Heidan taytyy pysyakuole- man tilassa, kunnes Jumala antaa heille jalleen elam an. Kaikkivaltias Jumala ikav oitsee heitaja haluaa kaytt a a voimaansa palauttaakseen heidat eloon. (Lue Jobin 14:14, 15.) Millainen ylosnousemus tulee olemaan? Jumalan heratetty a kuolleet eloon nam a voivat tunnistaa itsensa, ystav ans a ja perheenjase- nensa. Vaikka ihmisruumis maatuu kuoleman jal- keen, Jumala voi heratt a a saman ihmisen eloon uudessa ruumiissa. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15: 35, 38.) Vain suhteellisen harvat saavat ylosnousemuk- sen taivaaseen (Ilmestys 20:6). Useimmat herate- ta an ennallistettuun paratiisiin maan pa alle. He saavat elam ass a uuden alun, ja heillaonmahdol- lisuus ela aikuisesti.(lue psalmi 37:29; Aposto- lien tekojen 24:15.) LISA A VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN VERKOSSA Missamieless akuolemaa voidaan verrata uneen? MIT A RAAMATTU todella OPETTAA? Aiheesta lisa aoheisen kirjan luvuissa 6 ja 7; julk. Jehovan todistajat Ladattavissa verkko-osoitteessa www.jw.org/fi s n o Tamalehtija aiempia numeroita ladattavissa ilmaiseksi p Raamattu verkossa noin 50 kielella K ay osoitteessa www.jw.org/fi tai lue koodi wp13 10/01-FI 130703