1 Suvannon seudun sukututkimuspiiri 22.01.05 1 Kokouksen avaaminen Kokoontumiskerran vetäjä Osmo Tuokko avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Samalla hän kertoi sukututkimuspiirin edellä kokoontuneesta vetoryhmästä. Siellä oli sovittu tämän vuoden kokoontumiskerrat ja sovittu mm., että seuraavissa piirin kokoontumisissa esiteltäisiin pitäjä pitäjältä sillä alueella ilmestynyttä kirjallisuutta., mitä ideaa vetoryhmä esittää toteutettavaksi heti seuraavasta sukututkimuspiirin kokoontumisesta alkaen. Ajankohdat kts. 4. Pöytäkirjaa pitämään Tuokko kutsui Kaarina Pärssisen ( 1-4 ) ja tämän jouduttua lähtemään kesken kokouksen pöytäkirjaa piti Eeva Malkamäki ( 5-6 ). 2 Kokouksen osanottajien esittäytyminen Osmo Tuokko, tutkii Metsäpirtin, Raudun ja Sakkolaan alueiden sukuja Toini Anttonen os. Orava, tutkii rautulaisia sukuja Maire Uosukainen, tutkii raudun ja Riiskan Rastaita sekä Raudun Mentuja Eeva Malkamäki, Rautu, tutkii Meskanen-sukuisia, Eevat jne Heikki Malkamäki, Eeva Malkamäen puoliso, tehnyt mm. www.rautu.fi kotisivut Keijo Tikka, lähtöjuuret Suvannolla, perhe muutti v. 1917 Pyhäjärvelle Pyhäkylään, Hinkkanen-suku liittyy omaan sukuun, yhteydet Äyräpäähän Kauko Hinkkanen, pyhäjärveläisiä, suvulla yhteyksiä Rautuun ( eri sukuhaaraa ) ja Sakkolaan, suku tullut Parikkalasta
2 Jaakko Koskivaara, tutkinut Vaski sukua ja ollut aktiivisesti puuhaamassa sukunsa muistomerkkiä Lapinlahdelle, tätä varten on rahasto. Kertoi, että Seinäjoella on 19.2.05 sukututkimusmessut, joissa Koskivaaran tutkima suku esillä, lahdessa on SSS:n ja lahden sukutukijoiden sukututkimusseminaari 19.-20.3.05 Ulla Kaasalainen, tutkii Orolan Kaasalaisia Elina Laine, Sakkolasta lähtöisin, suvut Ukkonen ja Jortikka kiinnostavat Irina Laine, tuli mukaan äitinsä Elina Laineen innostamana Sirkka Isola,Pyhäjärveltä Kaasalainen, Hiiri, Paukku, Naljaa/Naskali ja Kekki suvut kiinnostavat Olavi Isola, mukana Sirkka Isolan puolisona Antero Pärssinen, Pyhäjärven Keljasta, Isä Toivo Pärssinen, äiti Inkisiä Yläjärveltä, on tehnyt mikrokortin vv 1721-1900, oman suvun kantaisä v. 1656 maininta Petar/ Petter Persin Pekka Korkka, äiti Pärssisiä, isä Raudusta, myös Kallonen-suku kiinnostaa Kalevi Lallukka, Räisälän ja Raudun suvut kiinnostavat Raimo Tuimala, äiti Anna Loponen Raudusta, äidinäiti Korkka Sakkolasta, sukuyhteyksiä Pekka Korkkaan Pentti Warvas Vuokselasta, Warvas -suku alun perin Kivennavalta. Kertoi sukunsa tietokannasta, minkä rekisterissä 42.000 nimeä, Peltosten suvussa 1064 perhettä, 6500 henkilöä. Peltosten sukuseura perustettiin tänään Heljä Pulli, toiminut Karjalan Liitossa sukututkijana, suku Sortavalan Pulleja, Tehnyt 30 vuoden aikana n. 550 tutkimusta. On yhtenä asiantuntijoista, joilla SSSK:ssa vastaanotto neuvoja kaipaaville sukututkijoille
3 Kimmo Laulajainen, tutkinut sukuaan 1700-luvun alkupuolelle saakka Metsäpirtin Taipaleen kylältä, Laulajaisten sukua selvitetty taaksepäin isoisän isoisään Heikki Laulajaiseen, ed. vmo Anna Hopia oli Pyhäjärven Hopioita Ilmi Pesonen,o.s. Peltonen, äiti oli o.s. Tuokko, Eeva, Hopia, Orava suvut kiinnostavat. kertoi että Metsäpirtin Ahtiaisten sukukirja on tekeillä Eila Aro, o.s. Paukku, isän äidinisä oli Karvosia, sukua siirtynyt Raudusta Metsäpirttiin. Kantaisä Peter Paukku s. 1650 luvulla, kuoli 1755, Sakkolan ja Metsäpirtin suvut kiinnostavat Eija-Liisa Veijalainen Irja Jantunen, Rautu Orjansaari, Jantunen ja Mursun(???) suvut Mirja Jantunen, Veijalaisen mukana ollut sukulaislapsi Esko Pärssinen, Pyhäjärveltä Puikkosten kylältä, perehtynyt sukuunsa mm. kun hänen sisarensa Hellin Arola, o.s.pärssinen teki vanhemmistaan Aatami Pärssisestä ja Mariasta, o.s. Kaasalainen tutkimuksen, tutkimus tehty v.1984 Vuokko Tainio-Pärssinen, edellisen tytär, kirjastonhoitajana Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa. Oli kutsuttu piirin tämänkertaisen kokouksen pääesiintyjäksi esittelemään SSSK:n kirjastoa ja sen käyttömahdollisuuksia/tukea sukutukijoille Kaarina Pärssinen, Pyhäjärveltä Heinosissa syntynyt, oma suku ( kts. Esko Pärssinen, K:n veli ) ja erityisesti äidin o.s. Kaasalainen Konnitsan suurkaasalaisia, suku kiinnostavat. Kaasalaisia on pitkälti tutkinut Turussa asuva Yrjö Kaasalainen, tutkimus kokoamatta. Isän puolelta on ajantasaistettavana v.1984 tehty tutkimus. Pärssisten suvusta tehtyjä eri tutkimuksia on tavoitteena yhdistää laajemman kuvan saamiseksi. 3 Suomen Sukututkimusseuran kirjaston esittely, kirjastonhoitaja Vuokko Pärssinen- Tainio Poimintoja alustuksesta:
4 - Seuran nettiosoite www.genealogia.fi vie myös kirjaston sivuillepäästäkseen asioimaan kirjastossa on lunastettava kirjastokortti - Kirjastossa on runsaasti sukututkimuksia, paikallistutkimuksia sekä runsaasti siirtolaisuutta käsittelevää kirjallisuutta - Nettihaussa löytyy kirjastosta kaikkiaan 1300 julkaisua Karjala- nimikkeellä, Metsäpirttiin liittyviä on 20, Sakkolaan 25, Pyhäjärveen 30, Rautuun 25 ja Vuokselaan 15 julkaisua. - Kirjastosta voi kaukolainata paikalliskirjastoihin kirjoja; esimerkkejä hinnoista 3 nidettä maksaa 9,50 - Kirjasto on avoinna 3 pv viikossa ma,ti,to ja lisäksi 1kert/kk myös la, seuraava lauantai on 12.2.05 klo 11-14, avoinna joka kuukauden toinen lauantai - Kirjastosta saa myös sukututkimusneuvontaa mm. Heljä Pulli on ollut pitkään tässä työssä - Leif Mether Sukuhakemisto, v. 1992 on tärkeä lähde. Kirjasta löytyy, mitä sukuja on tutkittu - Myös Eduskunnan kirjastoa kannattaa käyttää. Lappeenrannan maakuntakirjastossa laaja Karjala-kokoelma - SSS:n kirjastossa on laaja, melko kattava kokoelma pitäjähistorioita. Myös kyläkirjoja löytyy, mutta kun painokset usein pieniä, niitä jää saamatta - SSS:n omia julkaisuja: Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja, Suomen sukututkimusseuran Julkaisuja sarja, aikakauskirja Genos 4kert/v ja aikakauslehti Sukutieto. Myös tunnetut sukututkijan apuneuvot Sukuhakemisto ja Sukututkimus askel askeleelta, joka voisi olla hyväksi avuksi aloittelijalle, ovat SSSK:n kustantamia - Kirjoja voi ostaa nettikirjakaupasta, seuran jäsenet saavat 30 % alennuksen ( kts alennuksista ym tarkemmin nettisivuilta ) - Kirjastossa kaikkiaan 1650 hyllymetriä, 45.000 nidettä.
5 - Sukutieto 2003/2004 kannattaa tutustua - Kannattaa seurata SSSK;n tapahtumakalenteria www-sivuilta ja Sukutieto-lehdestä 4 Sukututkimuspiirin kokoontumisajat ja muuta ajankohtaista Kokoontumisajankohdat ja vastuupitäjät tänä vuonna: 2.4.05 Rautu, Eeva Malkamäki ja Raimo Tuimala 17.9.05 Pyhäjärvi, vastuuhenkilönä Antero Pärssinen, esitellään 1939-1944 kuvattu filmi Pyhäjärveltä, 19.11.05 Vuoksela Kari Ola, joka estynyt osallistumasta tähän kokoukseen, tekemässä hahmotelmaa sukututkimuspiirin matkasta Suvannon seudulle. 16.-17.2005 on Vantaalla jälleen Kuulutko sukuuni tapahtuma, jonne osallistuu viimevuotiseen tapaan myös tämä sukututkimuspiiri, Eeva Malkamäki hoitaa varauksen 5 Vuoden 1818 henkikirjatallennuksen kuulumiset Paikallaolijat kertoivat tietojen täydentyneen internetissä. Osmo Tuokko varmistaa vielä tilanteen Kalevi Hyytiältä. 6 Muut asiat Kaarina Pärssinen kertoi mahdollisuudesta osallistua Vpl.Pyhäjärvi seuran järjestämään retkeen Vironperälle 7.5.2005. Yhteyshenkilö on Kaarina Pärssinen mm. kaarina.parssinen@pp.inet.fi Heljä Pulli kertoi ehdotuksestaan Helsingin Sortavalalaisille noudattaa esimerkkiämme 1818 henkikirjojen tallentamisessa. Asia ei saanut kannatusta heidän puoleltaan. Osmo Tuokko mainitsi Turun Sanomien lehtiuutisen, jossa kerrotaan käräjäoikeuden päätöksestä sukukirjassa julkaistuista tiedoista. Kantajana oli henkilö, jonka perhetiedot sukuseura oli laittanut sukukirjaansa ja nyt hän koki sen vuoksi tulleensa loukatuksi, koska kirjassa oli maininta myös hänen aviottomasta ja salatusta lapsestaan. Käräjäoikeus tuomitsi sukuseuran hallituksen jäsenet
6 sakkoihin kunnianloukkauksesta. Henkilörekisteriasetuksen rikkomista ei ilmennyt. Asia on ennakkotapaus ja siitä on valitettu seuraavaan oikeusasteeseen. Tieteiden yön tapahtumista Vuokko Pärssinen-Tainio kertoi myös SSS:n kirjaston osallistuneen ja Osmo Tuokko kertoi Kansallisarkiston kirjamyynnistä. Helsingin Yliopiston digiarkistossa on vuosien 1770-1890 lehdet luettavissa ja sivut löytyvät esimerkiksi digi.lib.helsinki.fi/ tai www.lib.helsinki.fi ja siellä Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1890 Eeva Malkamäki kertoi Helsingin Sanomien tiedosta, että Suomalainen Pietari -näyttely on saapunut Etelä-Suomeen. Näyttely on esillä Keravan museossa ja sieltä se siirtyy Mäntsälään, Järvenpäähän ja Tuusulaan. Kirjallisuuskeskustelussa Heljä Pulli kehoitti lukemaan Viipurin läänin historia 1-2. Jukka Korpela on kirjoittanut Viipurin linnaläänin synty osion. Heikki Malkamäki kehoitti kaikkia lähettämään kuvia ja kertomuksia rautu.fi sivustoille. Sirkka Isola puhui ongelmastaan, koska Sakkolan 1. rippikirjojen 1. sivu kulunut ja sivulla olevat tiedot eivät ole luettavissa. Hän on ratkaissut ongelmaa lukemalla henkikirjoja rinnalla, mutta kaipasi vielä muiden tutkijoiden kokemuksia. Pentti Warvas lupasi auttaa. Heljä Pulli kertoi havannoistaan Pullin suvun tutkimuksessa esiintulleista tilastollisista tiedoista etunimistä (150 vuoden ajalta). Anna, Maria ja Katri kattoivat 80% kaikista naisten nimistä sekä Juho ja Matti miehien. Uusia, suvussa ennen käyttämättömiä nimiä tuli esimerkiksi kummien kautta, paikkakunnan papistolta tai muilta säätyläisiltä. Kaksiosaiset etunimet lisääntyivät 1800- luvulla ja niitä oli ensin säätyläisillä, sitten rahvaalla länsi-suomessa, josta muoti siirtyi vähitellen itäänpäin. Naisten nimissä käytäntö oli ennen miehiä. Taloudellinen tilanne on tämän päivän tuoton jälkeen 391,70 euroa. Tapaaminen päättyi kello 16.10. Sihteerit Kaarina Pärssinen 1-5 ja Eeva Malkamäki 5-6