SHAKKI YHDY PANKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA. 3uomlZn. ttj,luottamuspankki. Ilmoittafat tukevat meitä - tukekaa ilmoittafiamme

3uomlZ SHAKKI LUOTETTAVIA SHAKKIKELLOJA Erittäi edullisesti suoraa maahatuojalta. Ala liikkeille myös tukuttai. Maahatuoja: Helsiki 25, Topeliuksekatu 13 Puh. 440628 YHDY PANKKI ttj,luottamuspakki Ilmoittafat tukevat meitä - tukekaa ilmoittafiamme

o tilata SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI Se o ykyaja lehti ykyaja ihmistä varte Täydellistä säästöpakki - palvelua HELSINGIN SUOMALAINEN Siiiistiipakki ~ yksilöpakki uotj) EN... 1 A,< K J N:o 4 Suome Keskusshakkiliito, Suome Shakkiliito, Työväe Shakkiliito, Suome KirjeshakkilIito ja Suome Tehtäväiekkai ääekaattaja. Postisiirtotili :o 413005-7 Pakki: Hei Suom Sp - Pohjatalo kottori. Tilaushiat: 1/1 vsk. 10,-, 1/2 vsk. 5,-, Irtoumerot 2,-. Kahdeksa umeroa vuodessa. Päätoimittaja Taloudehoitaja Levikki ja markkioiti Julkaisutoim ikuta MATTI NUKARI JORMA VAHATUPA I LMAR I BRANDER VI S A KIVI Kasavuoretie 12 D 16 Kaarikuja 2 S 100 Huvilakatu 27 A 26 MAUNO LAISAARI S I M 0 NUOTIO Kauiaie Helsiki 94 Helsiki 15 ALTTI SALOlLA puheli 500025 puheli 303457 puheli 637 149 M ATT I UITTO 15 MARKALLA Pääedustaja Suomessa OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB UNIFLO viritetty moouoriöljy 9 uutee.. ' 1. '1 öljyvaihloo. Lehtemme paiatuskustauksct ovat ilmestymisemme uudesta alusta - vuodesta 1966 - ousseet 85 %. Tässä o oi puolet paiatuskustauste ousua ja loppu kahde sääöllise lisäumero - 7 ja 8 - aiheuttamaa kuluje kasvua. Olemme tähä asti pystyeet kompesoimaa tämä ousu lisäätyee tilaajamäärä ja ilmoittajiemme avulla. Nyt eivät ämä mahdollisuudet kuitekaa eää riitä, vaa edessä o tilausmaksu korotus esi vuodelle. Kuika paljo tämä tulee olemaa ei ole vielä tarkkaa selvillä meillekää. Haluamme vielä kuiteki sekä ataa asiamiehillemme piristysruiskee kesä varalle, mikä o muute ollut meille valitettava huooa tilaushakita-aikaa, että saada uusie tilaajiemme määrä mahdollisimma suureksi ja kaike tämä vielä vahaa hitaa. Erikoistarjouksemme, joho toivo mukaa sakoi joukoi tartutaa, käsittää tilauskaude umerosta 4/71 umeroo 8/72 ja kaike tämä hitaa 15, -. Tarjous o voimassa elokuu loppull asti. Vaikka kohdistammekio tämä kampaja esi vuode uusie tilaajie saamiseksi eakolta, ei tällä tavoi kuitekaa poljeta vahoje tilaajie varpaille. Vaikka he joutuvatki maksamaa esi vuodeksi korotctu tilausmaksu, aettakoo heidä tietoosa, että lehti o tuottaut kahtea viime vuotea tappiota yhteesä oi 2 000 mk. Näi olle olisi tilausmaksu korotus jo aikaisemmi ollut paikallaa, mutta emme halueet tchllä sitä vahoje tilaajiemme etua ajatelle. Toivomme, että asiamiehet ympäri Suome ottavat tästä tilaisudesta vaari, jolloi saamme eriomaise poahduslauda vuode 1972 uusmyytiä ajatelle. Hyvää Kesäistä Myytioea!

92 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 93 Eero E. Böök: Mestari IDietteitä ROMANTIIKKAA Tempora mulalur ei os i illis. Selaili äskettäi vaha kasa avaushakemistoa, kuuluisaa P. R. vo Bilgueri valtavaa käsikirjaa, joka viimeie paios ilmestyi esimmäise maailmasoda loppuvuosia suurmestari K. Sehleehteri toimittamaa ja täydeysosa 20-luvulla samate wieiläise, myöhemmi amerikkalaistuee H. Kmoehi johdolla. Ku vertaa sitä ykyisii avauskirjoihi ja Iformatorii, huomaa, kuika tavattomasti muoti aikoje kuluessa o muuttuut. Nykyää selviydytää kuigasgambiiti sotkuisesta viidakosta suhteellise vähäisellä kokoelmalla asemallisesti järkeviä jatkoja. Toista oli ee, jolloi ritarillisessa kamppailussa tarjotut uhraukset oli otettava vastaa kui kaksitaisteluhaaste. Ilmeisesti Sehleehter viimeisessä 8. paioksessa joutui ottamaa mukaa melkoise määrä edelliste vuosikymmeie muuelma-aieistoa. O kuiteki muistettava, että vielä vuosisada alussa järjestettii erikoisia gambiittiturauksia, joissa kuigasgambiitti ja mahdollisesti myös Evasi, pohjoismaie ja muutamat muut romattiset avaukset olivat sallittuja. Suurmestari R. Spielma käytti aia 20-luvu puolivälii asti, tosi keskikertaisella meestyksellä äitä jo selvästi meee aja rohkeita pelitapoja. Oha kuigasgambiittia käytetty myöhemmiki ja siihe ovat syyllistyeet aiaki Stoltz, Keres, Brostei ja Spasski, jopa Fiseherki. Käsittelytavat ovat kuiteki muuttueet ykyaikaise ase mallisiksi ja käytäössä ovat toiset muuelmat kui vuosisada vaihtee edellä ja jälkee. v. Bilgueri käsikirjasta löytää mm. kolme suurta sivua tiheää tekstiä wieiläise peli muuelmasta, jota kutsutaa imellä Hamppe-Allgaier-gambiitti. Aieisto o todella hauskaa luettavaa ja sattuu ii, että tietääksei vahi säilyyt Suomessa pelattu peli o aloitettu tällä muuelmalla. Peli o julkaistu Helsigi Shakkiklubi lehdessä Tidskrift för Sehaek umerossa 2 vuoa 1890. Lehti eli vai tämä yhde vuode ja v. 1891 tammikuussa ilmestyee lopettajaisumero. Pelaajat olivat shakkiklubi perustajakaartia, joista vai professori Öhquistii ole hekilökohtaisesti tutustuut. Ku vertaa peliä käsikirja muuelmii, täytyy myötää, että pelaajat olivat kohtalaise hyvi selvillä aja avausteoriasta. Siihe aikaa shakki otettii sage juhlallisesti ja vakavasti, jote tämä 30- siirtoie euvottelu peli pelattii kahtea päivää. Se aloitettii 19. päivää helmikuuta 1890 ja keskeytyi valkea 17. siirro jälkee sekä pelattii loppuu vasta viiko kuluttua 26. päivää. Suosittele Kiviaholle. 396. HAMPPE-ALLGAIER-GAMBIITTI Helsigi Shakkiklubi 19. ja 26.2.1890 J. Öhquist, L. Wasa- O. Hjelt, J. Strömberg stjera ja W. Seli ja A. Charpetier 1. e2-e4 e7 -e5 2. Rbl-e3 Rb8-e6 Nykyää pidetää siirtoa 2. - Rf6 musta kiistattomasti parhaaa vastauksea. Pelisiirro jälkee valkea voi ilmeisesti pelata kuigasgambiittia paremmi toivei kui heti 2. siirrossa. 3. f2-f4 e5 xf4 Musta ei tietekää ole pakko lyödä sotilasta, sillä 3. - LeS johtaa hylättyy kuigasgambiittii tavalla, jossa valkea avausetu Keresi,)Drcisprigerspiel bis Köigsgambit,) mukaa o vähäie. 4. Rgl-f3 Steiitz-gambiitti 4. d4 DM + S. Ke2 esiityy vielä joskus yllätystarkoituksella. Sekä S. - d6 että terävämpi S. - ds johtaa ykyise käsitykse mukaa selvää etuu, sillä valkea sotilaskeskusta ei pysty torjumaa merkillisesti sijoittueesee kuikaasee pia kohdistuvaa hyökkäystä. 4. - - g7 -g5 5. h2-h4 Keres o emo teoksessaa sitä mieltä, että s. Pieree-gambiitti S. d4! g4 6. Le4 g X f3 7. D xf3! johtaa asemaa, jossa musta tuski pystyy puolustautumaa jäätyää liikeka- allepaossa valtavasti jälkee. Hyvä esimerkki tästä o peli Maedoell - de la Bourdoais, Lotoo 1834, joka löytää,)shakkitaitm-teoksesta. Pelisiirto tähtää Allgaieri tuettuu ratsuuhrauksee f7:ssä, mutta korrekti se tuski o. 5. - - g5-g4 6. Rf3-g5 h7-h6 7. Rg5 xf7 Ke8 xf7 8. d2-d4 8. Le4 + ei ole hyvä, sillä musta opeuttaa liikekaallepaoaa vastaamalla sotilaauhrauksella 8. - ds 1. 8. - - d7-d6 Mustalle o tarjolla kaksiki ilmeisesti parempaa siirtoa. Keres maiitsee iistä seuraavaa tapaa: 8. - ds (myös 8. - f3 9. gxf3 Le7 o musta eduksi.) 9. Lxf4 Lb4! 10. Le2 L xe3+ 11. b xe3 Rf6 12. 0-0 Kg7 ja musta pääsi eräässä melko kaua sitte pelatussa kirjepelissä paremmalle puolelle. Kuiteki Keresi mielestä o syytä suhtautua äihi selvityksii määrätyllä varovaisuudella, koska pelitapaa ei ole viime aikoia käytetty ja ii olle ei ole laikaa mahdotota, että muuelmii voidaa keksiä parauksia. 9. Lfl-e4+ Kf7 -g7 Todeäköisesti kuikaa olisi ollut syytä meä g6:ee ja jättää ruutu g7 lähetille. v. Bilgueri käsikirja, joka viittaa erää Ph. Hirsehfeldi ja J. H. Zukertorti yhteisii aalyyseihi 80-luvulla, esittää mm. seuraava peli, jossa Steiitzi maailmamestaruushaastaja kärsii tappio suhteellise tutemattomalle vastustajallee. Tämä peli Hirsehfeld - Zukertort, Lotoo 1886 oli seuraavalaie: 9. Lx f4. Tämä siirtojärjestys o tavallisempi. Lg7 10. Le4+ Kg6 Kuigas sijaitsee tässä ilmeisesti paremmi, kui jos se peräytyisi e8:a. 11. Le3 Kh7 12. Rd5 Rg-e7 13. Dd3 Tf8 14. Lg5 h xg5 Musta ei ole pakko ottaa uhrausta vastaa. Jatkossa 14. - Ld7 IS. 0-0-0 Ta-e8 16.Td -dl! TXf1+ 17. Txfl hxgs 18. es+!kh8 19. Thl RfS 20. h X gs + Lh6 21. Rf6 valkea hyökkäys kuiteki äyttää murtava vastaria, mutta pelisiirro jälkee se käy vielä helpommi. 15. h xg5+ Nopeammi olisi voittaut IS. es+! RfS 16. hxgs+ Kg6 17. Rf4+ KxgS 18. ThS+ Kxf4 19.0-0 -0 je. Kg6 16. e5+ K xg5 17. Dh7! Musta kuigas o joutuut kulkeelle eikä sille ole pelastusta. R xd518. D xg7 + Kf419.0-0+ Ke3 20. T X f8 De7 21. e3! Näppärä loppusommitelma! Kuigattare lyötiä seuraisi 3 siirro matti. Rf4 22. Tel + Kd2 23. T xf4! Musta atautui. Tällaie o sitä kuo vahaa shakkiromatiikkaa! Musta voi kyllä puolustautua paremmiki, mutta kute Keres saoi, tällaisii vahoihi muuelmii o suhtauduttava varauksi. 10. Lel xf4 Lf8-e7 Vahoissa oppikirjoissa suositellaa siirtoa 10. - Rf6, joka o selvästi parempi sotilasta ahehtivaa pelisiirtoa. Valkea olisi voiut aiva hyvi suojata g3:lla, mutta ajavoitto o tällaisessa asemassa yleesä tärkeämpi kui materiaali. 11. Ddl-d2! Le7xh4+ 12.g2-g3 Lh4- g5 13.0-0-0 Re6-a5 Tämä ja seuraava siirto äyttävät ajameetykseltä, mutta se o tuski suuri, sillä valkea ei voi käyttää äitä tempoja tehokkaasti. Nykyaja pelaaja ei ilmeisesti tulisi tällaista laikaa ajatelleeksi. 14. Le4-d3 Ra5-e615. Dd2-e3 Rg8-e7 16. Thl-h5 Peli huomautuksissa Öhquist pitää tätä aioaa oikeaa jatkoa. Ilmeisesti tulisi kysymyksee myös 16. Lx gs h X gs 17. T xh8! (ei tietekää 17. D xgs+ Rg6 je.) D xh8 18.eS! Dh6 19.Tfl Rg8 20.exd6 exd6 21. Le4 ja vaikealla o voittava hyökkäys. 16. - - Lg5 X f4 17. g3 X f4! Näi pitkälle ehdittii esimmäiseä peliiltaa. VaIkealla o upseeri vähemmä, mutta luja keskusta rajoittaa musta kevyide upseerie toimia vähii. Luultavasti olisi Öhquisti suosittama 17. - Df8! tarjout parhaat mahdollisuudet. Musta joutuisi todeäköisesti uhraamaa keveä upseeri parii sotilaasee. Musta hatara kuigasasema olisi seki jälkee tuottaut häelle paljo huolta. 17. - - Le8-e6 18. f4-f5 Le6-f7 19. f5-f6+! Kg7 xf6 20. Th5 xh6+ Re7-g6 Aioa mahdollisuus valkea hyökkäykse jarruttamisee,

, 94 SUOMEN SHAKKI Ojae vastaa Kirjeevaihto toimitukse osoitteella. PELIOSASTO Toimittaa: ILMARI BRANDER Avustajat: Huvilakatu 27 A 26, Helsiki IS, ph. 637149 ERKKI HA V ANSI ym. SUOMEN SHAKKI 95 Kysymys: D-gambiiti siirtoje 1. d4cl5, 2. c4 e6, 3. Rc3 Rf6, 4. LgS Ld7, 5. IU3!t6, jälkee teoria suosittelee jatkoa 6. Lh4 je. Valkea voi kuiteki pelata 6. Ld2 0-0, 7. De2! Rbd7, 8. g4. Tässä varsiaie patetti. Löytyykö tätä teoriakirjoista? VaIkealla o mielestäi hyvä hyökkäys: 8. R X g4? johtaa tuhoo? Seuraa 9. TgI fs, 10. h3 je. Ole saavuttaut patetilla moia voittoja. Voiko teoriaa kehittää? Shakkiterveisi Ari Heio Jämsäkoski Vastaus: I-Ieioa o oiteltava siitä, että hä o löytäyt keskipeli-idea ja saavuttaut sillä voittojaki. Tämä ei kuitekaa 21. e4-e5+ Kf6-g7 21.-clxeS 22.clxcS+ ExcS! 23.Lxg6 DXcll+ 24. Kxdl Txh62S. Dxh6 Rxg6! 26. Re4 + KfS 27. Rg3 + KfG 28. RhS + KfS 29. Dg7! Tcl8+ 30. Kc1 Td7 31. Df6+ Ke4 32. Rg3+ Ke3 33. DfS Te7 34. D xg4 johtaa voittoo musta kuikaa jouduttua avoime11e laudalle. Tästä poikkeava 29. - Kg5 30. Dxf7 KxhS 31. DfS+ Kh6 32. Dxg4 ei ole parempi, sillä musta sotilaat eivät ole puolustettavissa. Nämä muuelmat moie virhemahdollisuuksiee olisivat kuiteki tarjoeet eemmä pelastumise toiveita kui pelisiirto. Musta valitaa lieee vaikuttaut kuigattare voima yliarvioimie. Se o tieteki maiio hvökkäysase, merkitse sitä, että teoriakirjoissa olisi aukko. Niissä vaa ei ole mahdollista maiita kaikkia siirtoja. Musta 7. siirto ei ole tilatee mukaie. Se jälkee 8. g4 ataa valkealle hyökkäysäkymiä. Musta o kiiitettävä heti huomiota siirtoo 6. Ld2. Avausvaiheessa tapahtuvat siirrot eivät ole yhdetekeviä. Mustalla o kaksi hyvää mahdollisuutta: 1) 7. - e5! Nyt seuraa 8. d xes:ttä 8. - d4, 9. - Re6 ja 10. - e5 musta eduksi. Siirtoa 8. e X ds seuraa 8. - e X ds eikä musta tarvitse pelätä ds: heikkoutta. 2) 7. - Re4 pyrkie muodostelmaa f7 -fs ja e7 -e6. Edellie o mielestäi suositeltavampi. Nämä jatkot pakottavat valkea kamppailuu keskustaruuduilla. K. Ojae mutta puolustuksessa se osa o useimmite surkea. 22. Tdl -hl Dd8-d7 Kigattare o siirryttävä 7. riville, mutta 22. - De7 ei tule laikaa kysymyksee, koska seuraa 23. RclS De6 24. R X e7 je. Mutta ytki loppu sujuu kui itsestää. 23. De3-g5 Re6 xe5 24. d4 xe5 Dd7 -e6 25. Ld3-f5 De6 xe5 26. Th6 xg6+ Lf7 X g6 27.Dg5xg6+ Kg7-f8 28.Thl-ft Kf8-e7 29. Dg6-g5+ Ke7-e8 30. Re3 -d5! Musta atautui. Aioata puolustussiirtoa 30. - Te8 seuraisi 31. Rf6+ Kd8 32. Dg7 je. Ei iikää huoo peli esittelemää maamme shakkielämä alkuvaiheita! 397. SISILIALAINEN PUOLUSTUS SSL: mestaruusturaus 3.4.1971, 2. kierros K. Ojae - J. Kako Kas tässä todellie lyhytpeli, joka sisältää kosolti mielekiitoisia piirteitä. Musta kuudes siirto d6 o kertakaikkie suuri virhe, joka jälkee I)paluuta ei olel). Lisäksi musta»kuudesl) o esimerkki siirtojärjestykse tärkeydestä shakissa yleesä ja sisi I ialaisessa puolustuksessa erityisesti, sekä siitä, mite hetke mielijohde, tässä pelata luoollise siirro 6. - a6 sijasta 6. - d6, voi muodostua vahvaki pelaaja turmioksi. Musta avausepätarkkuus tuo mielee sama tyyppise kuuluisa edeltäjäpeli Fiseher-Tal, Blecl 1961, jossa musta iiikää teki sormivirhee sallimalla siirro Rd4-bS väärällä hetkellä. Musta meettää väellä sotilaa, ja peli päättyy hauskaa huipeuksee, vaikka kuigattaretki ovat jo syrjässä. 1. e2 -e4 e7 -c5 2. Rgl -f3 Rb8 -c6 3.d2-d4 e5xd4 4. Rf3xd4 e7-e6 5.Rbl -c3 Dd8-e7 6. Lel -e3 Peli Fiseher - Tai jatkui tässä 6. g3 [(f6 7. R4bS Db8 8. Lf4 ReS? 9. Le2 LeS? (Tässä musta vakava virhe) 10. Lx es D X c5 11.f4 Db8 12. es a6 13. ef ab 14. fg Tg8 IS. Ee4 Le7 16. Dcl4 valkea ratkaisevi edui. Pelisiirto o hyvä ja luoollie jatko. 6. - - d7-d6? Saattaa. musta suurii vaikeuksii, välttämätö oli 6. -a6, jolloi oltaisii tavallisissa sisilialaise puolustukse muuoksissa. 7. Rd4-b5 De7-b8 8. Le3-f4 Re6-e5 Jos yt olisi tapahtut 8. - es, olisi jatko voiut olla 7. Le3 a6 (parempi oli 7. - Rf6 8. LgS Le7 9. Lx f6 gf valkea edui.) 8. Ra3 bs 9. RdS valkea voitoi. Jos 8. - bs: sijasta 8. - Rf6 ii 9. Rc4 Rd7 10.RdS ReS 11. b4 R X e4 12. Rdb6 Ta7 13. R X c8 Dxe814. Lxa7Exa7 IS. Dd3 Rf6 16.0-0 valkea edui. 9. Ddl -d4 a7 -a6 10.0-0-0 10. - - Re5-c6 Ei käyyt 10. - ab, sillä seuraa II. Lx 05 ele 12. Dd8 =I=! Nyt musta meettää sotilaa ja, sitä takaisi v()ittaessaa 111)s('erill. 11. Rb5 xd6+ Lf8 xd6 12. Dd4 xd6 Db8 X d6 13. Lf4 xd6 Rg8-f6 14. e4-e5 Rf6-g4 15. Rc3-e4 Rg4xe5 16. Ld6-a3 Näi musta, o tosi pajallttallt materiaalitasapaio, mutta valkea ote lllllstisb Hlllcluista o ratkaiseva. Uhkaa 17. Ed(l+ ja sitte paljastussh<tkkcja. 16. - - Rc6-e7 17. Re4-d6+ Ke8-f8

96 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 97 Kuvio asemassa vaikealla oli tilaisuus päättää peli kerrassaa hauskalla tavalla. 18. Rd6-f5! ja musta atautui, sillä matti tai upseeri meee. (1-0). Tehokkaasti pelattu lyhytpeli. Voittaja vihjeet huomioiut I. Brader. 398. SISILIALAINEN PUOLUSTUS SSL: mestaruusturaus Helsiki 9.4.1971 H. Westerie - K. Ojae Kahde hyvä shakipelaaja yhteeotto päättyy harvemmi lyhyee, eteki vielä jos kysymyksessä o KvM taso. Kuiteki ykyie avausteoria, eteki ko. sisilialaise puolustukse muuokset. johtaa helposti erittäi terävää pelikäsittelyy, jossct pieiki harha-askel ja -äky muodostuu heti kohtalokkaaksi. Näi käy tässäki pelissä, musta valitsema avausmuuos o vaikea ja erää haarautuma lopussa valkea voittaaki upseeri todella odottamattomalla tavalla. Näi musta ei voikaa vaihtaa kuigattaria kute oli suuitellut, ja valkea saa kova paiostukse, joka voittaa muutamassa siirrossa. Merkittävä peli, teoreettisestiki. Käytäössä tämä peli ratkaisi mestaruude kohtalo, koska se atoi Westeriselle jo puoletoista pistee johdo. 1. e2-e4 c7 -c5 2. Rgl-f3 d7 -d6 6. d2 -d4 c5xd4 4. Rf3xd4 Rg8-f6 5. Rbl-c3 a7 -a6 6. Lfl-c4 Tällä siirrolla Westerie poikkeaa tavallisesti harrastamiltaa avausteiltä. Useimmi hä o pelaut 6. Lel-g5, joka johtaaki kerrassaa»myllerryspeleihi» ja joka avulla Westerie o saavuttaut moia tärkeitä»skalppeja. Pelisiirto o Fiseheri mieleie ja joskus valkeaki yllätysmielessä käyttämä. 6. - -e7-e6 7. Lc4-b3 b7-b5 8.0-0 Lf8-e7 Eräs mustalle tarjolla oleva vaihtoehto o tässä 8. - Lb7, joka ei myöskää vaikuta suoraa hylättäväitä, vaikka esim. peli Fiseher-Rubietti, Palma de Mallorca 1970 (kts. Suome Shakki :o 1, 1971, sivu 12.) ataisi aihetta ii olettaa. 9. f2-f4 Kuvio tilateessa kaattaa keties syvetyä se tarjoamie avausteoreettiste mahdollisuuksie pohdiskeluu. Pelijatko ohella, joka siäsä o pelikelpoie, musta voi pelata joko 9. - b4, tai 9. - Lb7. Peli Westerie-Kivipelto SM 1968 jatkui 9. - b4: jälkee: 10. Ra4 Lb7 11. e5 Rd5 12. Dg4 0-0 13. Lx d5 LX d5 14. f5 Kh8 15.fe de 16.Rf5 g6 17.Re7 Dxe7 18. Lh6 Lxe6 19. Lxf8 ja musta luopui. Jatkoa 9. - Lb7 seurasi pelissä Gufeld Platoov, Moskova 1969: 10. es de 11. fe LeS 12.Le3 Re6 13.ef6 Lxd4 14.fg7 Lxe3+ IS. Khl Tg8 16. Df3 Txg7 17. Lxe6 De7 18. LdS epäselvi asemi. 9. - - 0-010. e4-e5 Paremmalta vaikuttava»terävyys» kui 10. fs; Jasa-Polugajevski, Kapfeberg1970 jatkui 10. - b4 11. fe6 be 12. ef+ Kh8 13. Df3 Re6 14. R xe6 Db6+ IS. "Khl D xe6 16. LgS eb2 17. Tael Lg4 18. Df4 LhS musta voitoi. 10. - - d6xe5 l1.f4xe5 Le7-c5? Lähestulkoo aiut tyydyttävä jatko mustalle äyttää oleva 11. - Rfd7, sillä pelijatko, ii vapauttavalta kui vaikuttaaki, pitää sisällää auko, joka asiosta musta meettää peli. 11. -Rfd7 jälkee voi tapahtua 12. Lf4 Lb7 13. Dg4 LeS (13. - Db6 14. Tadl Td8 IS.Lh6 Lf8 16.TXf7 Kxf7 17.Lxe6+ Ke8 18. L xg7 Te8 19. Lf8 K xf8 20. Tfl ja musta luopui, Hofi-Padevski, Caeak 1969) 14. Ree2 Re6 IS. Lh6 g6 16. Lx f8 RdxeS 17. Df4 Rd4 18. Khl valkea edui. (Hofi-Maeder, Wijk aa Zee 1970). 12. Lcl-e3 Rb8-c6 Jos 12. -Rfd7, ii 13. Re4 13. Rd4 X c6 Lc5 X e3 + 14. Kgl -hl Dd8-c7 Ei käyytkää 14. - D xdl koska IS. R X dl! jälkee musta jäisi upseeri tappiolle. Tämä jäi siis mustalta äkemättä ajoissa! 15. e5 xf6 Dc7 xc6 Nyt valkealle o tullut tilaisuus hyötyä sotilaa f6 hyvästä sijoituksesta yhdistämällä se toimitaa keskustassa. Peli päättyy yt tehokkaasti. 16. Rc3-d5! (Tähä asti o oudatettu tarkoi A. S. Nikitii aalyysiä, joka hä o esittäyt toissa vuoa ilmestyeessä kirjassaa Siziliaskaja sastsita. - M. N.) 16. - - Dc6-c5 Uhkasiha kuolettavasti ja haarukoivasti 17. Re7+. Jos olisi tapahtuut 16. -LeS, ii valkea olisi jatkaut paiostustaa meestyksellä pelaamalla 17. Dh5, joka uhkaa 18. DgS sekä 18. fg ja 19. Rf6+, sekä säilyttää samalla kosketukse avairuutuu ds. 17. Rc6 -e7 + Kg8 -h8 18. Ddl-f3 ja musta atautui, (1-0), uhkie 18. D X a8 ja 18. fg + K X g7 19. Df6 matti edessä. Lyhyydestää huolimatta peli tarjoaa moia avausteoreettisia tutustumiskohteita ja sommitelmallisia hieouksia. Osittai voittaja viitteitä huomioide J. Brader. 399. SISILIALAINEN PUOLUSTUS SSL: mestaruus 2.4.1971 ME-luokka 1 kierros, Helsiki E. Raaste - H. Lidroos Uude mestari varma käsialaäyte, ja imeomaa tyypillie häe tämähetkiselle pelitavallee. Useissa peleissää Raaste heikesi tutuvasti K-asemaasa eteemällä sotii aill aa kuikaasa edestä, mutta kaikki täsmäsi häe peleissää; saavutettu tilaetu riitti. Valkea alkoi turaukse kuudella voitolla, ja päätti se kolmella tasapelillä, ja ii oli toie suomalaie shakkimestari kuustoistavuotiaaa todellisuutta. Heikki Westiriehä tuli vuoa 1960 iiikää samassa iässä mestariksi. 1. e2-e4 c7 -c5 2. Rgl-f3 d7 -d6 3. d2- d4 c5 xd4 4. Rf3 xd4 Rg8-f6 5. Rbl-c3 a7 -a6 6. h2-h3 Lc8-d7 Vähemmä pelattu jatko, jolla musta pyrkii kehittämää esi D-siive upseereitaa pelitapahtumii. Muita mahdollisuuksia ovat 6. - g6, lähijatkoa 7. Le3 Lg7 8. Le2 bs? 9. es! de 10. Lf3 valkea edui. Pelattuja jatkoja ovat myös 6. - Re6, 6. - e6, 6. - es ja 6. - bs. Viimemaiittuu o mm. R. Fiseher esittäyt mielekiitoisia vaihtoehtoja kirjassaa»my 60 memorable games». Siis 6. - b5 7. RdS Rxe4 8. Df3 9. b4 (Jos 9. Rf6+, ii musta saa hyvä peli uhraamastaa laadusta: 9. - gf 10. D X a8 Lb7 11. Da7 De7 12. b4 Red7 musta edui.) 9. - e6 (9. - Rb7, 10. De3. Jos 9. - Red7, ii myös 10. De3 Ta7 ja yt käy jo lyöti 11. Lxb5 tai 11. LgS valkea edui). 10. be ed 11. D X ds Ta7 oi tasa-asemi. 7. g2-g4 h7-h6 Paremmalta vaikuttaa esim. 7. - Re6. Pelisiirto ataa vai valkealle yhde hyökkäyskohtee lisää, sillä musta joutuee lioittumaa K -sivustalle. 8. Lfl-g2 Rb8-c6 9. Lcl-e3 Ta8-c8 10.0-0 g7-g6 Musta toie mahdollisuus oli pelata 10. - e6 tai ehkä 10. - R X d4 II. Lx d4 es. 11.f2-f4 Lf8-g7 12. Ddl-f3 0-0 13. TaI-dl Näi valkea o saaut upseerisa kehitettyä ja aikoo edetä K-sivusta sotilaillaa. Musta se sijaa ei ole vielä ehtiyt saada vastapeliää käytii toisella sivustalla. 13. - - Dd8-c7 14.g4-g5 h6xg5 15. f4xg5 Rf6-e8 Musta kaatti säilyttää D-ratsusa ja pelata 15. - Re5, jolloi tukipiste e5:ssä olisi ollut hidastamassa valkea hyökkäystä. 16. Rc3-d5 Dc7-d8 Vieläki oli siirto 16. - ReS mahdollie. 17. Rd4 xc6! Tc8 xc6 Ei 17. -be, koska 18. Lb6. Jos taas 17. - L xe6, ii 18. Lb6 Dd7 19. Dg4 valkea ratkaisevi edui. 18.c2-c3 Ld7-e6 19.h3-h4 Dd8-d7 20. Tdl -d2 Le6 X d5 Ei käyyt 20. Lg4, koska 21. R X e7 + Kh8 22. Dg3 LeS 23. Lf4, ja valkea säilyttää voittosotilaasa. 21. e4 xd5 Tc6-c4 22. Lg2-h3 Jos heti 22. hs, ii 22. - Dg4. 22. - - Dd7 -d8 23. h4-h5 Re8-c7 Valkea uhkasi pelata 24. hg, jolloi 24.

98 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 99 - fg olisi melko lopullista, koska 2S. Le6+ alkaa matiteo. 24. Le3 -b6 e7 -e6 25. Lb6 X c7 Tc4 X c7 26. h5 X g5 + 27. Td2 -g2 Dg5 -e5 28. Df3- g4! Ei käyyt 28. gf +, koska 28. - Te X f7 29. Lxe6 D xe6! musta voitoi. 28. - - f7-f5 29. Dg4-h5 De5-e3+ 30. Kgl-hl De3-h6 31. Dh5 xh6 Lg7 X h6 Musta viisi viimeistä siirtoa ovat olleet lähes pako saelemia, mutta e ovat juuri ja juuri riittäeet. 32.d5xe6 f5-f4 33.Tfl-dl f4-f3 34. Tg2-f2 Lh6-e3 35. Tf2-fl Tf8-f6 Ei 3S. - Tg7, koska 36. T X d6 T X g6 37.e7 Txd6 38.e7xf8=D+ Kxf839. T xf3+ ja Le3 o meyttä. 36. Tdl xd6 f3-f2 Jos 36.-Te7, ii yksikertaisesti 37.Td3. Pelisiirto häviää välittömästi. 37.e6-e7! Tc7xe7 38.Td6xf6 Le3-c5 39. Lh3-e6+ ja musta luopui. (1-0). Voittaja viittei 1. Brader. 400. K-INTIALAINEN PUOLUSTUS T. Petrosja - V. Hort Wijk aa Zee 1971,)Tammikuu turauksessa,) Hollaissa exmm Tigra Petrosja sijoittui kärkijoukkoo ja osoitti peleillää, ettei mahti ole suikaa vielä meyt maarakoo. O mielekiitoista seurata Petrosjai esiyritystä ehdokas otteluissa, alussa häe vastustajasa o Robert Huber. Ku tietää Petrosjai ottelut aido ja häe ykykutosa, joka muute heijastuu maiiosti tässäki pelissä, saattaa hyviki eustella kolmatta ottelua Spasski-Petrosja läsihirmuista Fischer ja Larse huolimatta. Seuraavassa pelissä Hort ei syyllisty mihikää suoraaisee cpätarkkutee, o vai ii, että jo avaus ratkaisi peli valkeaetlliseksi. 20. siirro jälkcc musta voi vai odottaa valkea suuitelmie kypsymistä. Petrosja-ote tillkillllllill'l.a. I.c2-c4 g7-g6 2.d2-d4 Rg8-f6 3. d4-d5 Tällaie,)huvittclll» o hyviki mahdollista, sillä viimeaikailw turauskäytätö o osoittaut selvästi, dtä musta ei ole helppoa hyötyä siirroilla e7 -c6 ja e7-c6 valkea edeeestä sotilas keskustasta, tästä esimerkkiä vaikka samassa turauksessa vuotta aiemmi pelattu peli Hort-Westerie. 3. - -Lf8-g7 4.Rbl-c3 d7-d6 5.g2- g3 e7 -e5 Ja äi musta siirtyy >lllormaalimuuoksiim. 6.Lfl-g2 0-0 7.Rgl-f3 c7-c5 Tällä siirrolla musta poikkeaa tavahisimmilta laduilta. Yleesä tässä varataa ruutu cs mustalle ratsulie. 8.0-0 Rb8 -d7 Parempi o pelata 8.-Ra6 mahdollisea jatkoa 9.e4 Re7 10.a3 Ld7 11.b4 b6 12.h3 RhS 13.Re1 De8 14.Tbl eb ls.ab fs seka Vlll asemi, Saeharov-Sholovki SSSR 1961. Valkea toie jatkomahdollisuus vastauksea musta siirtoo 8.-Ra6 o pelata heti JO.He! jatkoa 10.-a6 11.a4 bg 12. l{,b TbH l:l.b4 valkea edui. 9.e2-e4 h7-h6 Msta pyrkii vapatussiirro f7-fs toteuttamisee, ja iiiolle o kiusallie häiritäsiirto Hf:! gs estettävä. Mutta asemapeleissiiki o aika tärkeä tekijä. 10.Lcl-d2 Rf6-e8 11.Ddl-e2 Kg8-h7 Heti tapahtuvaa l1.-fs:ttä voisi seurata 12.EM J\h7 13.ef gf 13.RxfS TxfS 14. Lc4 HdHl ls.g4. Tässä eräs siirro II.De2 ilmeie kärki. 12.a2-a4 b7-b6 13.a4-a5 Ja tässä taase hiljaise siirro 10.Ld2 kärki, jos yt 10.-ba, ii l1.rbs. 13. - -Ta8-b8 Musta o hiuksehieolla hidastelullaa meettäyt aikaa, joka kuluessa yalk",w o oistuut ottaa haltuusa aloite j)-siivellä. 14.a5 xb6 Dd8 xb6 15.Tfl-bl Näi mahdollisti myös tämä torlllc.;lirro. 15. - -a7-a616.lg2-h3 Erittäi tärkeä asemallie siirto i:l hyvi tyypillie Petrosj ai peleissä. V:l1 kea tämä hetke huoo lähetti (sotilaide e4 ds ja e4 kahlitsema) vaihdetaa msta paljo toimeliaampaa Lc8:aa. 16. - -Db6-b7 17.Rc3-dl Rd7-b6 18.Lh3 xc8 Db7 X c8 19.Rf3-h4 Re8-c7 20.Rdl-e3 Näi musta,)toiviosiirto,) f7-fs o esitetty, ja ratkaiseva toimita D-siivellä voi voi alkaa. 20. - -Dc8-h3 Jos 20. -fs, ii 21. ef gf 22.Rexf5 TXfS 23.De4. O jo lähes sama mitä musta siirtää. Pelisiirto vie vai kuigattare pois D-siiveltä, mitää hyökkäystä ei msta voi käyistää K-siivellä. 21.b2-b4 Ja ii tuo tämä vakioläpimurto hetimite ratkais. Nykyisessä huippushakissa ovat ydiajatukset samat kui vuosisada alussaki, vai tekiikka, eli tässä tapauksessa pelitapa, jolla äitä vakioajatuksia valmistellaa, o hippusa hiottua. Jo Capablaca 1920-luvulla maiitsi tämä totuude: "Shaki perusajatukset eivät koskaa mtu, vaikka iide ilmeemismuoto ei aia olekaa sama.') Nyt musta o voimato valkea asemallista paioststa vastaa. 21. - -Rb6-d722.b4-b5 O selvää, ettei valkea aa musta ratsulle maiiota paikkaa rudussa e5. 22. - -a6 xb5 23.Tal-a7 Tf8-c8 24. Ld2-a5 Valkea pseerit tukeutuvat yt musta asemaa. 24. - -Rd7-b6 25.c4xb5 Dh3-d7 26. Kgl-g2 Petrosjaille tyypillie siirto. Koska msta ei voi tehdä mitää ratkaisevaa, valkea ataa häelle siirtovuoro hyvi mielellää. Samalla valkea kuigas ousee suojaa mahdollisilta alarivi shakeilta. 26. - -c5-c4 27.La5xb6 Tb8xb6 28. Re3 X c4 Tb6 X b5 29.Rc4 - b6 Kas tässä siirro 26.Kg2 ajatus, Tbl ei ole lyötävissä shakilla. 29. - -Tb5xb6 30.Tbl xb6 Lg7-f6 31.Rh4-f3 Lf6-e7 32.Tb6-c6 Le7-d8 33.Rf3 -d2 Dd7 -e8 34.Rd2 -c4 ja musta luopui (1-0). Hyvä asemapeli parhaide periteide mkaisesti. 1. Brader 401. BARCZAN SYSTEEMI O. Barcza - M. TaI Tallia 1971 Terävät siirrot ovat aia olleet Tali sosikkeja, ja ii seuraavassa hriksi joutuki karilaie vahemma polve suurmestari Bareza vieläpä omassa systeemissää. TaI ei peleissää eikoisesti pyri lyhytpeleihi, hä ataa sommitelmalliselle valmiudellee vapaa valla vasta keskipelissä. Mutta tämä o poikkeus lähiä valkea virhee tähde. Sietääpä varoa moista. 1.Rgl-f3 g7-g6 2.g2-g3 Lf8-g7 3. Lfl-g2 d7 -d6 4.d2 -d3 e7 -e5 Nyt jo o avas vääetty oma1aatisille urille, joilla itseäie ajattelu ja oivallukset vallitsevat. 5.e2 -e4 Rb8 -c6 6.Rbl -c3 Rg8 -e7 7.Lcl-e3 0-0 8.Ddl-d2 Rc6 -d4 9. Rc3-e2?

100 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 101 O kerrassaa merkillistä, mite helposti tiettyje avausteoreettiste periaatteide, kute yt opea kehitykse, laimilyömie voi saattaa asema vaikeaksi. Valkea o ilmeisesti liia aikaisi kehittäyt D-sivustaasa ja lykäyt lioittumista. Musta viimeie siirto o erittäi hyvä, uhkaaha myös Le8~g4, jota valkea lähiä pyrki estämää. Seuraa salama kirkkaalta taivaalta: 9. - -Le8-h3, joka myötä valkea peli luhistuu heti. Ei käy 1O.LXh3, koska 10. ~RXf3+ ja valkea kuigatar o meyttä. 10. Rf3xd4 Jatkossa 10. O~O Rd4 Xf3+ meettää valkea laadu täysi korvauksetta. 10. - -Lh3 X g2 1l.Th1-g2 e5 x d4 12. Re2 xd4 e7 -e5 Ja tässä o musta koko toimia kärki, upseeri voitto 13.Rd4-b5 Mahdollie oli myös 13.Re2, mutta valkea tahtoi pyydystää musta läheti f3:ee. Nyt musta avaa lijoja ja keskellä sijaitseva valkea majesteetti o vaikeuksissa. O ihme, että valkea jatkaa, mutta se ataa mahdollisuude hauskaa loppuu. 13. - -Lg2-f3 14.g3-g4 d6-d5 avaa lijoja ja tukee Lf3:. 15.Le3 xe5 Ta8-e8 16.Le5-a3 d5 xe4 Vai kahde sotilaa hialla musta o saaut ratkaiseva paiostukse. 17.d3 xe4 Dd8-b6 18.La3 xe7 Db6 X b5 19.Le7xf8 Db5 xb2 Tarkkaa laskettu loppu sommitelma, jossa musta uhraa materiaali takaisi ja laadu, alkaa. 20.Lf8 xg7 Kg8 xg7 21. TaI-el Te8 -d8 22.Dd2-e3 Dd2 xe2 Loistelias sommittelu jatkuu loppuu saakka. Jos yt 23.Txc2, ii 23.~Td1=1=. ] os taas 23.D X f3 seuraa 23.~D X ei + 24.Ke2 D xg1. 23.Kel-fl Td8 -dl + ja valkea luopui (0-1), koska seuraa matti kolmessa siirrossa. Todellie ilotulituspeli. I. Brader 402. CARO-KANN 1. Nei - H. Westerie Tallia, 7.3.1971 1. d4 g6 2. e4 Lg7 3. e3 - - - Tällä siirrolla valkea välttää beoi~ tai K~itilaistyyppiset asemat ja avaus käätyy pikkuhiljaa Caro-Kaiksi, jota Westerie ei mustilla tapaa»vapaaehtoisesti.) pelata. 3. - - - e6 4.Ld3 d5 5. Rd2 Rd7 6. Rgf3 dxe4 7.Rxe4 Rgf6 8.Rxf6+ Rxf6 9. 0-00-010. Lg5 b6 11. Tel Lb7 12.De2 e6 Sytyyt asema hyvi tyypillie tämäkaltaisille vaihtomuuelmille (d5 X e4): vaikealla o hiema kehitysetua ja myös tilaetua, mutta toisaalta musta asema o perusraketceltaa terve. Tässä pelissä oli valkea pakko pelata voittoa suurmestariarvo ollessa vielä häe ulottuvillaa... 13. Re5 Dc7 14.Tadl Rd5 15.e4 Re7 Jos ls. ~Rb4 uhate sekä R X d3 että f7~f6, ii 16. Lbl f6 17.Ld2. 16. Rg4 Kh8 17.Lbl - - - Valkea suojaa d4-sotilaa, josta häellä olisi ollut huolta esim. jatkossa 17. Lf6 Lxf6 18.RXf6 Df4 19.Rc4 RfS 20.Lbl Tad8. 17. - - - Rf5 18.Df3 e5 Sotilaaryöstä olisi johtaut katastrofii: A) 18. ~LXd4? 19.TXd4 es 20.DxfS! 1~0. E) 18. ~Rxd4? 19.Txd4 es (Lxd4 20. Df6+ tai 20.Lf6+ matei) 20.Df4 (huoompia, joski hyviä siirtoja ovat 20.Le4 ja 20.Dh3, jälkimmäistä seuraa 20.~fS välttäe romahdukse) e5 (De6 21.Le4) 21. RxeS (jos 21.Df6 uhate D xg7+. ii 21.~h5! vaa ei 21.~Tg8 22.Rxe5 Lxf6 LXf6+ Tg7 24.Td7 1~0) LxeS (uhkasiha Rxg6+ ja Dxe7) 22.TxeS cxd4 23. Lf6+ Kg8 24.Dh6 ja siirro matti. Nämä hauskat variatit perustuvat musta K-asema mustie ruutuje heiketymisee. Pelijatkossa musta pitää ämä ruudut hyvi halliassaa. 19.d5 f6 20.Le3?! - - - Nei päättää uhrata ratsusa ottamalla siltä e3-peräätymisruudu, sillä jos 20. Lf4 e5 21. Lcl, ii mr pääsee vahvasti d4:ää. Se olisi kuiteki ollut pieempi paha. 20. - - - h5 21.Dh3 Kg8 22.d X e6 Lupaavampi jatko oli 22. LXf5 exfs 23. Rh6+ Kh7 24.R xfs, esim. 24. ~Le8 25. g4 gxf5 26.DxhS+ Kg8 27.gxfS ja g lija yä tummilht ruuduilla kulkeva Läheti mukaaolo atavat valkealle mahdollisuuksia (myös d-sotilaa eteemistä o varottava). 22. - - - h xg4 23.D xg4 R xe3! 24. Dxg6 Kuvio Musta aseilla äyttää uhaalaiselta, mutta seuraava siirto torjuu sekä mattiuha Dg6~h7 että uha Td1~d7: 24. - - - Tfd8! 25.fxe3 - - - VaIkealla ei ole parempaakaa. Nyt kuiteki musta materiaalietu alkaa paiaa vaa'assa, mikä lisäksi valkea oli jo äärimmäisessä aikapulassa. Huomattakoo, mite hyvi Lg7 puolustaa musta K-asemaa hallitessaa mustia ruutuja. 25. - - - Le6 26.Tfl T xdl 27.Txdl De5 28.Df7 + Kh8 29.Khl Dg5! 30.e4 Te8 31.e7 Kh7 32.h3 De5 33.Td3 Tässä»valge iilitas motlemisaja» eli valkea ylitti miettelemisaja (0-1). Tämä tappio vei Neiltä suurmestaroitumismahdollisuudet. Todettakoo myös, että Westerie voittamalla A. Vooremaa vei tältä se yhde pistee, joka virolaiselta jäi puuttumaa KvM-tuloksesta... Huomatukset E. Havasi. 403. SISILIALAINEN PUOLUSTUS H. Westerie - L. Stei Tallia 6.3.1971 1.e4 e5 2.Rf3 e6 3.b3 - - Välttääksee sisilialaisspesialisti Steii erikoismuuelmat vvesterie lähtee heti omille teillee. 3. - - - Re6 4.Lb2 Rge7 Tämä ratsu tähtää f4-pisteesee, jota valkea D-läheti sivustoiti o heiketäyt. Jos musta olisi pelaut 4. -d5, olisi häellä 5. e X d5 e X d5 6. d4:t jälkee eriäistä huolta eristetystä d-sotilaastaa. 5.Le2 Rg6 6.d4 e X d4 7.R X d4 Lb4 + 8. Re3 - - - Tarkasti laskettu: jos 8. ~Df6, ii 9. RbdS a6 1O.a3 LeS 11.Rd6 + ja valkea selviytyy mukavasti. 8. - - - 0-09.0-0 d5 (?) Musta päättää ottaa eristety keskustasotilaa iskoillee, mikä loppuje lopuksi osoittautuu vähemmä oistueeksi ratkaisuksi. Joustavampi pelitapa oli 9.---d6 ja sitte tilatee mukaa e6~es tai/ja a7~a6, ei kuitekaa mekaaisesti: 9.~d6 10.Ra4 a6? 11.Rxc6 b xe6 12.Dd4 1--0. 10.e X d5 e X d5 1l.Lf3 Le6 12.g3 Te8 13. Lg2 Te8 14.a3 Le7 15.Ree2 - - - VaIkealla tuski o parempaakaa (IS. Rde2 Lf6 tai 15.f4?? RXd4), ja musta voidaa katsoa tasoittaee peli. 15. - - - Lf6 16.Dd2 Db6 17.R xe6 Lxb2 Huoompi o 17. ~fxe6 18.LXf6 gxf6 19.Khl ja yt uhkaa f2~f4~f5. 18.Ta2 Le5 19.Rg5 Lf6 Musta suojaa sds: epäsuorasti käyttämällä Re2: epävarmaa asemaa hyväksee ja uhate L xg5. 20.h4 Ree7 21.Dd4 Da6 22.Rel Le3 Tämä vahva lähetti pitää valkea D toria paitsiossa ja mustaa hieoise asemaedu tutumassa... 23.Dg4 Re5 24.Ddl h6 25.Rh3 R5g6 26. Rd3 Ted8 27.Dh5 Df6 28.Tdl Ld4 Lähetti sijaitsi e3:ssa hyvi estäessää c sotilaa eteemise. Kyseesee tuli pikemmiki 28. ~b6 valmistelle dt5--cl4:ää. 29.Df3 D xf3 30.L xf3 Lb6 31. Kg2 Rf5 32. Rhf4 Rge7 33.Rb4 - - - Musta 28.siirro jäljet äkyvät: el-sotilas o uhattua eikä voi edetä, koski, b7~b6 o ":ekemättä ja b-sotilas siis»suissa». Suurmestari joutuu meehämää tervee sotilaa. Kumpiki pelaaja oli jo muutama siirro aja ollut melkoisessa aikapulassa, ja aikapula... 33. - - - Rd4 34.Rb xd5 R xd5 35. R xd5 R xf3 36.K xf3 Te6 37.c4 Tde8 38. Tad2 a5 39. Rf4 Te5 40. Td5 Le5?... selittää tämä paha virhee sekä \"'esterise, joka ei tieyt siirtoje oleva täyä, vastavirhee: 41.a4? - - - Kvaliteeti voittoo olisi johtaut 41. TxeS Txe5 42.Rd3, esim. 42. ~TfS+ 43. Ke4 g6 44. g4. 41. - - - T X d5 (kuorisiirto) 42. T X d5 b6 43.Rd3 La3 44.Tb5 Te6 35. e5 b xc5 46. Txa5 Tf6+ 47.Ke2 - - - Tehokkaampi o 47. Ke4, sillä silloi seuraisi Te6--e6:tta 48.KdS. Valkea etu o joka tapauksessa riittävä, kiitos a-vapaasotilaa.

102 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 103 Tallia turaus (1 A-Iuokka) 20.2... 14.3.1791 1 234 5 6 7 890 1 2 3 4 5 6 1. P. Keres... 72 72 72 1 1 72 72 72 1 1 1 1 1 1 72 11 72 2. M. TaI... 72. 72 72 72 1 1 0 1 1 1 1 1 1 72 1 11 72 3. D. Brostei... 72 72 72 72 72 72 1 1 1 72 1 1 72 1 1 11 4. L. Stei... 72 72 72 72 0 1 72 72 1 1 0 1 1 1 1 10 5. A. Zaitsev... 0 72 72 72 1 0 1 72 1 72 1 1 72 72 1 972 6. L Smejkal... 0 0 72 1 0 1 1 1 72 0 1 0 1 1 72 872 7. G. Barcza............ 72 0 72 0 1 0 72 1 72 72 72 72 1 72 1 8 8. S. Fuhrma... 72 1 0 72 0 0 72 72 0 72 1 1 1 72 1 8 9.. 1. Nei............... 72 0 0 72 72 0 0 72 1 72 0 1 1 1 1 772 10. A. Saidy......... 0 0 0 0 0 72 72 1 0 72 1 72 0 1 1 6 11. A. Vuoremaa........ 0 0 72 0 % 1 % % % 72 0 72 72 0 1 6 12. H. Westerie... 0 0 0 1 0 0 72 0 1 0 1.72 0 1 % 572 13. G. Daskalov... 0 0 0 0 0 1 72 0 0 % % % 72 % 1 5 14. R. Wade... 0 0 72 0 % 0 0 0 0 1 % 1 72.72 0 472 15. A. Bisquier... 0 72 0 0 % 0 % 72 0 0 1 0 72 72 0 4 16.. L. Mjagmasure... 72 0 0 0 0 % 0 0 0 0 0 % 0 1 1. 3 % 1 2 3 4 5 6 7 890 1 234 5 6 47. - - - Tc6 48.Ta8+ Kh7 49.a5 c4 :50.b X c4 T X c4 51.a6 Ta4 52.Kd2 h5 53. Kc3 Ld6 54.Kb3 Td4 55.Rb2 Tb4 56.Kc3 Tb5 57.Rc4 Lb4+ 58.Kc2 Kg6 59.a7 Tb7 :60.Tb8 - - - Musta o ollut voimato estämää a sotilaa läpimarssia. Stei jatkaa kuiteki vielä 17 siirtoa opeasti huiskie: 60. -Txa7 61.Txb4 Ta2+ 62.Tb2 Tx b2+ 63.RXb2 Kf5 64.Kd3 f6 65.Ke3 Kg4 66.Rc4 g5 67.hxg5 fxg5 68.Re5+ Kf569. Rf3 Kg4 70.Ke4 g4 71.g xh4 g xh4 72. R xh4 K Xh4 73.f4 Kh5 74.Kf5 Kh6 75. Kf6 Kh7 76.f5 Kg8 77.Ke7 ja vihdoiki 1-0. Huomautukset voittaja vihjeide mukaa Erkki Havasi. 1. Musta o»mellastaut» meestyksellä D siivellä. Oko VaIkealla mitää vastalääkettä, häe siirtosa? SOMMITELMIA 2. Oliko musta viimeie siirto Te8-a8 hyva vastauksea valkea siirtoo a4-a5? Valkea alkaa, mite käy? 3. Musta o kehityksessä tutuvasti edellä, mutta o valkea siirto ja»pitkät» mahdollisuudet. Mite jatkatte? PELAA KIRJESHAKKIA Parhaita keioja kohottaa pelitaitoa o pelata kirjeshakkia. Se voi aloittaa koska tahasa riippumatta paikkakuasta, koska posti kulkee kaikkialle. No-stop-turauksii voi ottaa osaa kuka tahasa, pelaaja ei tarvitse kuulua mihikää kerhoo. Lähetä ilmoitus turausj ohtaj alle, ii sillä o jo päästy alkuu. Turausjohtaja lähettää tarkat ohjeet ja sääöt sekä vastapelaajie imet ja osoitteet. Turauksia järjestetää keskeytymättä. No-stop-turauksia pelataa M-, ME-, 1-, 11- ja 1I1-luokassa (vasta-alkajilla lähipeli luokka). Kotimaiset turaukset Kotimaisii turauksii ottaa ilmoittautumisia vastaa turausjohtaja Usko Koskie, Kaeltie 2 K, Helsiki 42, puh. 90-435899. Turausmaksu o 7,00 + SKL: jäsemaksu 7,00. Jäsemaksuu sisältyy kirjepelaajie oma lehti»kirjeshakki». Kotimaisissa kirjepeliturauksissa pelataa kasaivälise kirjeshakkiliito (ICCF) säätöjä oudattae. Kasaiväliset turaukset Mikäli haluat pelata kasaivälistä kirjeshakkia, lähetä ilmoitus Suome Kirj eshakkiliito ICCF -yhteys miehelle, Raimo Lidroosille, Yläkötie 44 A, Järvepää, puh. 90-286255. Turaukset alkavat. 1-2 kk kuluttua ilmoittautumisesta ja maksut iihi ovat seuraavat: Eurooppa-turaus 7 pelaajaa 8,50 15 10,50 Maailma-turaus 7 8,00 15» 9,50 (15 pelaaja ryhmässä vai M-Iuokka). + SKL: jäsemaksu 7,00. Maksut suoritetaa PSP: käyttötilille :o 428970-4fRaimo Lidroos. Kasaivälisissä turauksissa jaetaa 1.-4. sijoittueille, riippue ryhmie pelaajamääristä, tuustukse osoituksea Ruotsissa valmistetut plaketit, joihi kaiverretaa ko. luokka ja sijoitus. Kasaivälisii turauksii aikovilla vasta-alkajilla tulee olla pelattua yksi kotimaie kirjepelituraus. ICCF-yhteysmies välittää shakkikirjallisuutta kirjeshakkiliito jäseiile sekä ICCF-ritaeuloja hitaa 4,00fkpl + postikulut (0,50). 4. Musta asema vaikuttaa siedettäväitä, vaikka hä oki meettäyt 0-0 oikeudet. Valkea iski kovaa, mite Te? 7. Valkea siirto taas. Osoituksea siitä, että shakki o ideoitte leikkiä voidaa pitää valkea alkusiirtoa. Mikä se o? 5. Materiaali oi tasa. VaIkealla o varastossa hauska loppupelisommitelma yllättävie alkuiee. 8. Musta kuigas sijaitsee epävarmasti. Oliko vaikealla mahdollisuuksia hyötyä musta viimeisestä siirrosta Lf8 -b4? 6. Valkea etu o kiistato, mutta suora toimita o aia viehättävää. Kuika pakoittavasti olisitte 1'0 jatkaut? 9. Moelle jo kaike shakissa tavaeelie aiva uutta. Fischeriltä mei tämä tehtävä ratkaisemisee 7 miuuttia. Teiltä?

104 SUOMEN SHAKKI RATKAISUT: 1. O, sillä l.de8+ johtaa suoraa mattii. I.-Kh7 2.RgS+ hxgs 3.Th3+ Kg6 4.Th6+ ja musta luopui. (Golpov-Moisejev, D. N. Vasiljevi muistoturaus NL 1970). 2. Se oli huoo, koska jatkossa LaS xb6 T X al 2.b7 valkea sai heti uude kuigattare. (A. Kulmala-K.E. Ehwall, SSL turaus, hyvikää 8.4.71. I-lk). 3. Valkea uhrasi tuloksekkaasti l.l Xh7 + K Xh7 2.DhS+ Kg8 3.D xi7 + Kh7 4.Rg4 LgS 5.M Lh6 6.Rf6+ Kh8 7.Dg6 gf 8.D X h6+ Kg8 9.Dg6+ Kf8 1O.D xf6+ Kg8 11. hs Tf8 12.Dg6+ Kh8 13.TM ja voitti viidetoista siirro kuluessa. (H. Taer _. P. Luukkaie, SSL turaus, Hyvikää 11.4.71 II-Ik). Kerrassaa loistelias saavutus pelaajie luokaki huomioide. 4. Löytyikö aloitus siirto I.Rd4-e6? Jatko oli 1. -LeS (Ei suikaa 1. -fe6, koska 2.D xg6+ Kf8? 3.Re6+ Kg8 4.D xg7 matti). 2.Tacl Rb6 3.Tfd1 Ld6 4.1' xd6 exd6 S.Dc7 Th7 6.DXd6 RdS 7.Df8+ Kd7 8.D X a8 voittae. (Fuck-N.iihoe, SSL turaus Helsiki 3.4.71. ME-luokka). 5. Tehokkai tapa voittaa o I.T xes, joka tapahtuiki. Seurasi: 1. - l' X c6. (Jos heti l.-fe, ii 2.RxeS o liia voimakas). 2.dxc6 Dxb3 3.axb3 fxes 4.LdS+ Kh8! S.c7 Tc8 6.L xe5+ Lg7 7.Ld6! (Ei heti 7. Le6, koska 7. - L X e5) Nyt musta o voimato uhkausta 8.Le6 vastaa, sillä 7.-Lf8 saa vastaukse 8.L X f8. Jatko voisi olla 8.-Txc7 9.Ld6 Tc1+ 1O.Kg2 Tel U. Lx b4 je. (Ovaskaie- - Ahlbäck, SSL turaus, Helsiki 8.4.71, ME-luokka). 6. Valkea etei 1.d6 Lxd6 2.RXd6 Tb8 3.Th8+ Kxh8 4.Rf7+ Kg7 5.RXd8 voittae. (Brader--Kiviaho, HSL ls miuuti joukkuekilp. syksy 1970). 7. Yllättävästi1.b4!Dxb42.Lxe6Db1+ (mitäpä muutakaa?) 3.D X b1 4.L X b1 S. RgS voittae (Uhlma-Uitume, Palma 1970). 8. Oli, seurasi imittäi 1.RgS +! fg 2.Dh5 + I{f8 3.Dh6+ Kf7 4.L xgs L X ei (Jos 4.-Le7, ii S.LdS! Rd8 6.Txe6 RX c6 7.Tcl voittae). S.D Xf6+ Ke8 6.L xc6+ luopui. (Ovaskaie-Nekoe, SSL turaus 3.4.71. ME-luokka). 9. Valkea voitti pelaamalla 1.DfS + g6 2.Df6!! uhkaaha 3.Dg7 + ja 4.Rf6 matti Gufeldi kerrotaa testaee Fischeriä tämä ratkaisemisessa, alkujaa asema idea saatii jostai M. Tali pelaamasta kasallisesta pelistä. 1. Brader Turu Työväe Shakkikerho - Helsigi Työväe Shakkikerho 12-5. Turussa pelattii helmikuu 28 päivää ystävyysottelu Turu Työväe Shakkikerho ja Helsigi Työväe Shakkikerho välillä Turkulaiset voittivat selvästi 12-S, voittae samalla esimmäise kiiitykse TuTS: tähä kilpailuu lahjoittamaa kiertopalkitoo. Hekilökohtaiset tulokset: (Turkulaiset esimaiittuia). P. Morat -- M. Laisaari K. Arasola._- A. Paasu T. Ketoe -- J. Fastberg E. Hillilä - R. Joutse 1". Kerppo _. S. Järvie A. Jussila - T. Satu kagas H. Hautala - K. Sire 1". Heleius - S. Kulmala E. Kekäläie -- O. Koskie E. Karlsso - S. Lahti P. Kaski - A. Nilsso Te. Haukaie._- M. Erkkilä J. Lehtoe - O. Rajala E. Turkli -_. P. Heikkie U.Turkli -- P. Juuso R. Kulmala - M. Salmi L. Virtae - A. Rajakagas 1-0 0-1 1-0 1-0 1-0 1-0 1-0 0-1 Yz-Yz Yz-Yz 1-0 1-0 1-0 0--1 Yz-Yz 1--0 Yz--Yz Shaki viiko päättäjäiset 24.1.1971 Tampereella Tampella juhlasalissa järjestetyssä tilaisuudessa piiri puheejohtaja Osmo Särkilahti atoi piiri mestaruuskilpailuje 28.12. 1970-10.2.1971 palkiot. Piiri mestaruude voitti 20. kerra shakkimestari Matti Ra ta e. Otteluu»Nuoret-Vahat» osallistui 34 pelaajaa, joista vahi oli 68-vuotias ja uori 14-vuotias. Kaikkie pelaajie keskiikä oli 37,4 v., uorte keski-ikä 22,3 v. ja vahoje S2,6 v. Ottelu, josta ei puuttuut pietä jäitystäkää, lopputuloksea oli t a s a p eli 8 Yz-8 Yz, kuioitettava saavutus uorilta imivahvaa vahojeri joukkuetta vastaa. TULOSLUETTELO (parittomilla pöydillä uoret valkeilla): Sivulla 109. KIRJESHAKKIOSASTO SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FKF r.y. Toimittaa Olavi Halme, Nauristie 16, Järvepää SEITSEMÄÄ PISTETTÄ Seitsemä pistettä oli Risto Kaurase saalis VI. MM-fiaalissa. Aioastaa puoli pistettä herui kolmesta viimeisestä pelistä, joissa tosi oli vastustajia kaksi todeäköisesti kolme parhaa joukkoo sijoittuvaa sekä viimeie vielä hätä paremmi sijoittuva. Asia tekee ymmärrettäväksi, ku toteaa äide kolme vastustaja ollee veäläisiä (!), joista vuosie 1965-67 maailmamestari V. V. Sagorovskij elättelee vielä pieiä toiveita titteli uusimisesta. Kilpailua tällä hetkellä johtavalla Itä-Saksa H. Ritterillä ja Sagorovskilla o kummallaki vielä eljä peliä keske ja Ritteri mukaa mestaruus ratkaistaa Sagorovski ja häe välillä. N-liito Estri sijoittuee kolmaeksi ja Itä-Saksa Thiele eljäeksi. Risto Kaurae sijoittuu vähitää kymmeeeksi, pieiä mahdollisuuksia o päästä jakamaa yhdeksättä sijaa. Positiivisea tilipäätökseää Risto Kaurae pitää turauksesta saamaasa oppia, josta seuraavassa yksi häe saamistaa»oivista oppitueista». 404. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Risto Kaurae - jakob Estri VI MM-fiaali 1970-71. 1. e4 e5 2. Re3 Rc6 3. Rf3 g6 4. d4 e X d4 5. R X d4 Lg7 6. Le3 Rf6 7. Le4 d6 8. f3 0-09. Dd2 Ld7 10. h4 Re5 11. Lb3 Da5 12. h5 R xhs 13.0-0-0 Tfe8 14. g4 Rf6 15. Tdg1 Omia teorioitai! 15. -b5 16. Lh6 T xe3! 17. D xe3 D xc3 18. b xe3 L xh6 19. T xh6 Tc8 20. Kb2 Kg7 21. Th2 a5 22. a3 Parempi oli 22. gs. 22. -g5! 23. Te2 Te5 24. Te3 Rg6 25. La2 a4 26. Ke1 Kf8 27. Kd2 h5! 28. gxh5 Rxh5 29.e4? Asemassa, jossa valkea olisi pitäyt pelata varovasti musta elävä upseeripeli takia, hä lähteeki seikkailemaa aiva ajattelemattomasti meettäe tämä seurauksea pelisä. 29. -b xe4 30. Te3 e5 31. Re2 Le6 32. Tbl? Parempi oli ehkä sitteki valkea peli aikaa kovasti pelkäämä jatko 32. l' xgs Rf6 33.Tgl ds! 32. -d5 33. e X d5 Lx d5 34. Tb4 Rh4 35. SUOMEN SHAKKI 105 Lxe4 Lxf3 36. Txa4 Rf4! 37. Rg3 e4 38. Ta7 Rd5 Rd5 39. L X d5 T X d5 + 40.Ke3? Viimeie aula valkea arkkuu! Parempi oli 40. Kcl. 40. -Rg2+ 41. Kf2 Td2+ 42. Kgl Rf4! Tätä valkea ei ottaut huomioo tehdessää 40. siirtosa. 43. Kfl Rh3 44. Ta8 + Kg7 45. Rf5 + Kh7! 46. valkea atautui, koska häe o torjuttava uhkaava matti siirrolla 46. Re3, eikä hä se jälkee voi estää musta g-sotilaa eteemistä. (0-1). Huomautukset Risto Kaurase. Seuraavaa peliesimerkkiämme Risto Kaurae luoehtii»möhläyspelikseel1», jossa jällee äemme kirjeshakille tyypillise yhde huoo siirro vaikutukse koko peli luoteesee. Tämä ei ole ihmeellistä, ku ajatellaa äi tapahtuva kirjeshaki huipputasolla, vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti myöski alempie luokkie peleistä. 405. ESPANJALAINEN PELI Risto Kaurae - K. Saakoev VI MM-fiaali 1970-71. 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5.0-0 Le7 6. Tel b5 7. Lb3 0-0 8. a4 Lb7 9. d3 Ra5 Parempi oli 9. -d6, vert. esim. pelii Kaurae-Sevecek 10. La2 d6 11.Ld2 Re6 12. Re3 Ra7 Tähä asti o pelattu samoi kui Keres-Ivkov, maaottelussa NL-Jugoslavia 19S6. 13.d4 exd4 14. R xd4 b xa4 15. Rf5! Re8 16. Df3 Rb6 17. Dg3 Rh5 18. Dg4?? Jos e olisi peli aikaa ähyt muuelmaa 18. Rh6+ Kh8 19. Df3 g X h6 20. D X hs valkealle eriomaisi pelei, ei asia myöskää olisi ii paljo jäljestäpäi kiukuttaut. Nyt sesijaa valkea»tyylisä mukaisesti» lähtee»kuuta kuikoittamaa kapsahtae katajaal1»! Pelisiirro jälkee valkea ote vähitelle heltiää ja tuloksea o kuiva remissi. 18. -g6 19. Lh6 Te8 20. Df3 Lf6 21. Ld2 Tf8 22. TadlRd7 23. Rh6+ Kg7 24. R xa4 Re5 25. De3 Dd7 26. Re3 Tae8 27. De2 Kh8 28. Rd5 Lg7 29. Le1 Rf6 30. R xf6 L xf6 31. f4 Re6 32. e5 Rd8 33. Rg4 Lg7 34. Re3

106 SUOMEN SHAKKI TEHTÄ'VÄ'SHAKKIA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKAT r.y. Puheejohtaja Hau Harkola, Laivastokatu 6E 13 00160 HELSINKI 16 (654030) Toimittaja Tauo Nylud. Tarvosaarepuisto 4 A 17 RAUMA (938-14114) E. A. Wirtae 1. palko S. Shakkiliitto S.T. 1947 SUOMEN SHAKKI 107 N:o 492 N:o 493 N:o 494 E. A. Wirtae Kultamitali Olympia 1962 E. A. Wirtae 1. palk. Kubbel MT 1967 Re6 35. Dfl Da4 36. Dc4 Da5 37. Ld2 Db6 38. e X d6 c X d6 39. Db4 Dc7 40. Dc4 tasapeli. ('Y2- 'Y2) Huomautukset Risto Kaurase. Ja lopuksi pelisuoritus, joka o tyypillie paremma pelaaja,)hieroma,) voitto heikommasta pelaajasta. 406. ESPANJALAINEN PELI V. V. Sagorovskij - Risto Kaurae VI MM-fiaali 1970-71. 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5.0-0 Le7 6. Tel b5 7. Lb3 d6 8. c3 0-0 9. h3 Ra5 10. Lc2 c5 11. d4 Dc7 12. Rbd2 c X d4 13. c X d4 Lb7 14. Rfl Tac8 15. Te2 E. A. WIRTANEN 60 VUOTTA 11.4.71 täytti kaikkie aikoj e tuotteliai ja meestyksellisi suomalaislaatija, kv. tehtävätuomari ja kasallie tehtävämestari E. A. Wirtae 60 vuotta. Häe. 1200 julkaistusta tehtävästää o eri kilpaihlissa saavuttaut sijoja seuraavasti: 1 palk. 46, II palk. 44, III palko 35, IV sija 8, ja V sija 3, o yht. 136. Kuiamaiitoja o 135, kiitosmaiitoja 104 ja muita 29. Merkkipäivä viettäjä joutui ST: tehtäväillassa 13.4. asaittuje huomioosoituste kohteeksi. Mm. ojeettii häelle Shaki Asiomerkkitoimikua ST: esityksestä myötämä shaki asiomerkki kultaisi sotilai. Merki luovuttivat juhlijalle maiitu toimikua pj. Visa Kivi, toimikua sihteeri Osmo Kaila sekä ST: pj. Hau Harkola. Mikä tehtäväshakillisesti arvokas hetki! Juhlija tuotaosta esimerkkiä ovat seuraavat kuusi tehtävämestari Matti Myllyieme valitsemaa tehtävää: N:o 492, Esipeli: 1. -Rbd4/ Red4 2. L X es / R X ds =1=. Alkusiirro 1. Rd 6! jälkee seuraavat musta puolustussiirtoia jo esipelissä olleet siirrot 1. Rbd4/ Red4, ja äitä vastaa taas päivastaisessa järjestyksessä Rd7 16. Re3 Tfe8 17. b3 Lf8 18. Lb2 Rc6 19. Tcl Db8 20. d xe5 Rd x.e5 21. Rd4 Rg6 22. R X c6 L x c6 23. f3 La8 24. Dd2 Tcd8 25.Rd5 Lxd5 26.exd5 Txe2 27. Dxe2 Da7 + 28. Kh2 De7 29. De4 Tc8 30. Ld3 T xci 31. L xci D xe4 32. L xe4 Le7 33. f4 Ld8 34. Ld2 Re7 35. a4 b x a4 36.b x a4 f5 37. Ld3 a5 38. Kg3 Kf8 39. Lc4 Rg8 40. Kf3 Rf6 41. Lb3 Ke7 42. Ke3 Kd7 43. Kd4 Kc8 44. Kc4 Kb7 45. Kb5 Lb6 46. Lc3 Le3 47. K xa5 L xf4 48. Lc2 Le5 49. L xe5 d xe5 50. Kb5 e4 51. Kc5 Rd7 + 52. Kd4 Kb6 53. Ldl! ja musta atautui, sillä asemassa ei ole eää tarjolla kui huooja ja oikei huooja siirtoja mustalle! Huomautukset Risto Kaurase. kui esipelissä valkea mattisiirrot 2. R X ds / Lxes=I=. N:o 493, Musta kuikaalla o alkuasemassa kaksi pakoruutua, jotka se tukkii esipelissä siirroi 1. -Re3/Tes. Valkea mattisiirrot ovat 2. De3/Dh4 =1=. Musta esipelisiirrot esiityvät puolustuksia kahdessa houkutuksessa: 1. Db3? 1. -Re3/TeS 2.Db4 /Rf3 =1=, mutta 1. - Te4! Samoi 1. Dfs? 1. -Re3/ Tes 2. Df2/ Df4 =1=, mutta 1. LeS! Ratkaisussa 1. Dd7! (uhkaa 2. DdS=I=) N:o 495 N:o 496 E.. A. Wirtae E. A. Wirtae 1. ku..... 1. palko HSK JT 1936 Arbejder Skak 1954 -. _0 iiil% Ou m ;~i ~ ~ _"II,. 0'0"" ~I ~.~. W%O ".~ ~.~.R~QlI w!ll u o..1&...l.1&...1. 'iii iiil'''' _.1D _.WiiI ~._!eri WD _ 'l1ij k'1"'if.ö3.iiil,~ uijffi %'f.t. u~ _~. 10 OlD D~. DR esiityvät edellee samat musta puolustukset: 1. -Re3/TeS, ja matit Da7/Te4=1=. N:o 494, Esipeli: 1. -Kxe7/Kg7 2. Dd8/ DgS =1=. Houkutuksissa 1. Le4/e4? pyrkii valkea päästämää ratsusa d4:ssä, mutta musta torjuu eakkoo 1. - Tf3/Tf2! Ratkaisu 1. De4! (uhate yt 2. RfS=I=). Musta esipelissä esiityeitä puolustussiirtoja 1. K X e7/kg7 seuraavat yt muuttueet matit siirroi 2. RdS/Dg6=1=....... ~ 9+12 N:o 495, Ratkaisu: 1. Tbs! (uhate 2. LeS + ja 3. D x es), puolustautuessaa musta vuoroperää katkoo ratsullaa daami ja läheti lijaa: 1. -Rd7 2.Tds+ exds 3. RfS=I= ja 1. -Rf7 2. RfS+ exfs 3. TdS=I= lisäksi 1. -Rc6 2. LeS + KeS 3. Rd3 =1=. N:o 496, Ratkaisussa alkusiirto 1. DeS! aktivoi valkea es:ssä oleva ratsu: (uhkaus 2. Ra4) 1. -Re6/Rg2/Te7 äistä musta puolustussiirroista aiheutuu kaksi kiiitystä ja yksi suojattajättö valkea jatkettua: 2. Rd3/Rd7/Re6. Musta väistyttyä 2. - Ke4, 12+11 seuraavat matit siirroi 3. Rf2/Rf6/RgS =1=. N:o 497, Houkutuksissa 1. Td7/ Ld7? päästää valkea ratsusa tehdäksee mati Ra6 =1=. Musta kuiteki torjuu ämä aikeet: 1. -Lxe4/TXe3! Ratkaisu: 1.Dbl! (uhkaa 2. b4+) Musta puolustuksia 1. -Tb3/Lb3 seuraavat yt valkea houkutusalkusiirrot toisia siirtoia: 2. Td7 /Ld7. Tämä jälkee toteutuu valkea alkueräie aie, koska musta ei voi puolustautua samoi siirroi kui houkutuksessa. Lisäksi 1. -L X bl/ Rxa4/Txa4 2. Td7/b4+/Ld7 je.

108 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 109 KAKSI ITSEMATTIA Allaolevista mielekiitoisista itsema teista esimmäie oli Haeliukse laatima ja Mouteeidisi käryttämä, ja o tässä yt Haeliukse korrektii muotoo saattamaa. Jälkimmäie taas o esimmäise käryttäjä laatima. Tehtävät ovat iide tekij ät Olistaeet toisillee. N:o 498 Ja Haelius AL 18.10.70 (korj.) omistettu Paul Mouteeidisille N:o 500 Pauli Perkooja T. Tapiolia muistokilpailu 1. palk. 1968 N:o 498 Haelius, 1. a8d + 2. b8t + 3. e8t + 4. d8d 5. Dae4 + 6. e8t + 7.f8D + 8. Dhf3! 9. Kh3. N:o 499 Mouiecidis, Vaihdelma: 1. D xg6 2. h8d+ 3.Df8+ 4. c8d+ 5. Df3+ 6. De7! Ratkaisu: 1. h8l! 2. Dd8+ 3. Df8+ 4. c8d+ 5. Df3+ 6. g8r! N:o 499 Paul Moutecidis AL24.12.70 (versio) omistettu Ja Haeliukselle [ij ' ~! ~ J. Q. lopputehtävää'. Valitettavasti se kuiteki osoittautui virheelliseksi, ja siksipä Suome Tehtäväiekat päätti järjestää Tapiolia tehtävä korjauskilpailu, joka parhaaksi arvostettii yt esiteltävä tehtävä. 1. Re7. Vääri olisi 1. Rf6?, koska seuraa 1. -e3! ja musta sotilaat pääsevät liia lähelle korotusruutua. Tästä äytteeksi esimerkki: 2. h7 e2 3. Kd2 Kg7 4. h8d+ Kxh8 5. h6 cld+ 6. K X ei d2 + ja valkea o pakko tehdä patti. Mikäli vk olisi alkuasemassa jo c3:ssa, ratkaisisi siirto 1. Rf6 silloi heti, koska musta ei voisi eää pelata 1. -c3. Valkea pyrkimykseä oki viedä kuikaasa c3:ee, mutta samalla o varjeltava sotilaita, etteivät e joudu ovela musta uhreiksi. Huoo o esim. 1. Kf4? d2 2. Rc3 Kh7 3. Kg5 Kg8 eikä ratsu ehdi mukaa mattihyökkäyksee. 1. -Kh7 2. Rf5 Kg8 3. Rd6! Vaikka valkea sotilaat ovatki yt turvassa, ei valkea voiut aloittaa K-marssia c3:ee, sillä jos 3. Kd2?, ii seuraisi yllätys 3. -Kh8!! (Jos 3. -Kh7, ii valkea voisi korjata virheesä pelaamalla takaisi 4. Ke3 je.) ja yt valkea joutuisiki siirtopakkoo! Esim. 4. K-3 Kh7! tai 4. Rd6 Kh7 5. Rf7 Kg8 6. Re5 Kh7 7. Rg4 Kh8!! 8. Rf6 c3+ pattilopui. Tekstisiirrolla valkea rajoittaa mk: liikuta vapautta ii, ettei se voi käyttää hyväksee tempokolmiota g8-h8-h7 -g8. Uhkaaha yt (3. -Kh8) 4. Rxc4! Kh7 5. Kf4 K X h6 6. Kg4 voittae. Tämä takia musta vastaus o aioa. 3. - Kh7 4. Rf7 Kg8 5. Re5! Valkea ratsu hyppii taitavasti parataaksee asemaasa. Nytki o mk pakotettu liikkeissää äskeise uha Rxe4 takia. Huoo olisi se sijaa 5. Rg5?, koska 5. -Kh8! ja etu olisi tipotiessää. 5. -Kh7 6. Rg4! Kh8(!). Tai 6. -Kg8 7. Rf6+ Kf7(h8) 8. h7 Kg7 9. Kd2 Kh8 10. Ke3 Kg7 11. h8d+ Kxh8 12. h6 d2 13. K X d2 c3 + 14. Kel! e2 15. Rg4! ja valkea voittaa. Siirro 6. -Kh8 jälkee ei 7. Rf6? luoollisestikaa käy, sillä 7. - e3!=. 7. Kd2 Kh7. Tai 7. -Kg8 8. Rf6+ K- 9. h7 Kg7 10. Ke3 Kh8 11. h6 ja musta o jällee tuhoisassa siirtopakossa. 8. Kc3 Kg8. Nyt o jo 8. -Kh8 tehoto puolustus, koska 9. Rf6 ja musta häviää, koska se sotilaat o aulittu paikoillee. 9. Rf6 + KhS(f7) 10. h7! Kg7 11. hsd +. Viimeie koettelemus 11. h6 +? Kh8 ja valkea löytää itsesä jällee siirtopakosta. Tieteki o mahdollista 11. Kd2 Kh8 12. Kc3 Kg7 (12. h6? e3+=), mutta sehä ei johda peliä eteepäi. 11. -KxhS 12.h6! Näi valkea sai lopulta vagituksi mk: urkkaa, ja loppusuora voi alkaa. 12. -d2 13. K xd2 c3+ 14. Kcl! c2 15. Rg4! ja valkea voittaa. Tämä maiitussa kilpailussa tuomaria toimiee Aare Duderi voittosijalle asettama loistava lopputehtävä jälkee jäämme odottamaa koska saadaa tuhat täytee. Raumalla Pyhä Yrjää päivää 1971. Tauo Nylud + Se johdosta, että Suome Shakissa julkaistuje tehtävie lukumäärä o yt saavuttaut puole tuhae raja, o ylläoleva tehtävä kutsuttu juhlatehtäväksi. Se o laatiut Suome esimmäie ja toistaiseksi aioa kasaivälie tehtävämestari Pauli Perkooja, joka omita alaa juuri lopputehtävät ovat. Tehtävästä tekijä itse kirjoittaa: N:o 500, P. Perkooja,»Kute lopputehtävistä kiiostt lkijakta saattaa todeta, mistuttaa ylläoleva tehtävä suuresti erästä Tauo Tapiolia (1907-34) omaa tehtävää, joka löytyy mm. A. Duderi ja A. Hidsi kirjasta' 111 suomalaista Shaki viiko päättäjäiset 24.1.1971 Tampereella Valkea Musta Tulos Nuoret-Vahat 1. Y. I<.atae - K. Nikkilä... 1-0 1-0 2. K. Kivi - R. Tolvae... Yz-Yz O-Yz 3. O. Nouvoe.- M. Suoiemi... 1-0 l-yz 4. S. Niemio P. Lude... Yz-Yz Yz-Yz 5. E. Nuutilaie -- M.!(aie... Yz-Yz Yz-Yz 6. R. Malmivuo T. l'aasu... Yz-Yz Yz-Yz 7. P. Hietala _. M. Matilaie 1-0 1-0 8. 1. Riihimäki S. Markkae 1-0 0-1 9. P. Attila U. Toivari... 1-0 1-0 10. U. Ahlstedt - T. Pitkärata... Yz-Yz Yz-Yz 11. J. Hurme -- O. Hellevaara 1--0 1-0.12. P-E. Aalto - T. Kuisma... 1-0 0-1 13. S. Torhola - P. Peltoe... 1-0 1-0 14. T. Kuha - P. Stema... 1-0 0-1 15. J. Haapaiemi - A. Haapae... 0-1 0-1 16. O. Helader _. J. Peltola... 1-0 0-1 17. H. Salokagas - V. Säily... 0-1 0--1 Lopputulos 8 Y:J-8 Y:J 8Yz-8Y:J Tulosveikkaukse voitti täysosumalla O. Neuvoe.

110 SUOMEN SHAKKI Petti Hutri: Ta,.iaa shakista., pelie kuikaasta II Vaikutukset ulottuivat syvälle. Talopoja vaikutus aikaasai ee kuulumattoma merkitykse. Siitä tuli yt mahtava kuigatar voimattoma fersai sijaa. Tämä mullistukse epäsuoraa seurauksea oli yt e passat-(ohesta) lyöi lisäämie pelii. Talopoika oli yt ii tärkeä, että se oli pyrittävä mahdollisimma aikaisessa vaiheessa saamaa tuhotuksi. Kuikaa kohtaloksi tuli yt passiivie turvaa ryömimie ja puolustautumie toiste appuloide avulla. Kuigashypystä, joka aluperi saattoi kuikaa opeammi pelii, tuli yt torituksea rokaadia kuikaa turvaamiskeio, jolla se pyritää pitämää mahdollisimma kaukaa taisteluareealta. Vasta loppupelissä, ku pahimmat viholliset ovat kaatueet, uskaltautuu se taistelutatereelle koote jalkaväkesä, kui vahoia hyviä aikoia. Se äyttelee yt pelissä aiva toista osaa, mitä se teki shaki aikaisemmissa kehitysvaiheissa. Silloi se muuttui sakarista heikoksi raukaksi, yt heikosta sakariksi. Tämä kuvaa hämmästyttävästi kehitykse kulkua iistä ajoista, jolloi kuikaat tosiaa olivat joukkosa kärjessä ykyaikaa, jolloi sotapäälliköt eivät eää suoraaisesti ota osaa taistelutoimii. Shakkipeli historiassa ilmeee mota yhtäläisyyttä, jotka seuraavat ihmeellisellä tavalla yleistä historia kehitystä. Nykyaikaie shakipelaaja o äistä erilaisista löytävä kaikki e perusaieet, joista tämä peli o ykyää kokoopatu. Kuiteki vasta ku oli ehditty pitkälle yhdeksättätoista vuosisataa, päästii suuillee yksimielisyytee sääöistä, joilla yt pelaamme shakkia. Pieiä muutoksia pelii tulee jatkuvasti ja ämä luoollisesti muuttavat hiljaa peli luoetta. Vuoa IS27 sai shakkipeli mytologiasa. Italialaie piispa Vida kirjoitti siitä ruo. Hä ataa Okeaukse esittää keksitösä, shakkipeli, kokootueille jumalille. Apollo ja Merkurius aloittavat heti peli, joka päättyy sukkela Merkuriukse voittoo. Peliä pelataa ii itohimoisesti, että appulat tulevat eläviksi ja taistelevat keskeää kui kosaaa Troija soda sakarit. Ruo päättyy siihe, että Saccis lähetetää maa päälle tuomaa peliä ja opettamaa ihmisiä pelaamaa sitä. Toisessa ruossa, joka kuiteki osittai jäljittelee Vida ruoa, eglatilaie itämaiste kielte tutkija, Sir William Joes 1772 kertoo samatapaise kertomukse, jossa tuo kauii ymfi imi o Caissa. Siitä o tullut shakkipeli ruotar, kymmees Apollo seuralaisista. Shakkipeli oli, kute olemme äheet, alkuaa sotapeli. Mutta keskiajalla se turmeltui alhaiseksi rahapeliksi. Lyötii vetoa shakkitehtävie ratkaisuista ja käytettii kaikkia mahdollisia puijauskeioja. Eräs yleie tehtävä oli seuraava laatuie. Valko Kf4, Ta7, ReS ja f6. Musta Kf8, Rg7 ja h8. Heti ku pelaaja äki uo eljä hevosta peräkkäi viistorivillä, tusi hä tehtävä ja tiesi, että ratkaisu oli Tf7. Hä saastoi suostua tämä takia pahaa aavistamatta vedolyötii huomaamatta, että vastustaja oli asettaut kuikaa gs:ee f4: asemesta ja musta siirtäessä vastasiirro R X Tf7 joutui shakkii ja hävisi peli. Mutta,)jekut,) eivät päättyeet vielä tähä. Jos äi petetylle esitettii myöhemmi sama tehtävä kuikaa ollessa h6:ssa, ii hä vahigosta viisastueea pyysi tällöi mustat appulat ja hävisi taas, sillä siirto oli yt T X Rg7. Nämä temput ovat yksikertaisia vähäki pelaeelle hekilölle, mutta keskiajallaha shakki oli vielä aiva jotaki muuta kui ykyää. Tästä alhaisesta voitohimo ilmakehästä shakki vähitelle pääsi kohoamaa korkeammalle. Sitä alettii taaski plleta peli itsesä vuoksi. Se muodostui jällee taistelutatereeksi, missä tasaväkiset hege jättiläiset mittasivat voimiaa. Se sulkeutui ruhtiaide ja hallitsijoide suojeluksee. Kerrotaa, että Fredrik Suuri oli etevä shaki pelaaja ja Kaarle XII pelasi peil sotareissuiliaa. Kahdeksaella vuosisadalla alkoi sytyä klubeja ja kahviloita, joissa shakki sai suojapaika. Pariisissa kokoouttii kahvila Proeopehe ja vuodesta 17S0 lähtie kahvila de la Regeeeii, jossa vielä täääki shakipelaajat kokootuvat. Siellä pelasi maieikas Philidor pelisä toise kuuluisuude Legali kassa. Siellä pelasi Napoleo I esimmäiseä kosulia ollessaa pöydä ääressä, mikä väitetää oleva siellä vieläki. Siellä saattaa tavata vieläki ammattimaisia shakipelaajia, jotka pelaavat peliä pieestä paoksesta. Silloi sytyivät ykyisessä mielessä myöski esimmäiset teoreettiset tutkielmat. PhiIidor kirjoitti,)aalyse du Jeux des Eeheesisä,), joka julkaistii kolmea paioksea. Hä kehittelee siiä ajatuksiaa shakista ja ataa jouko taktisia ja strateegisia säätöjä. Häe p-e rusajatuksesa oli se, että sotilaat olivat sha- ki sielu ja iide oli, mikäli mahdolli~ta, edettävä suljettua ketjua. Hevoste kayttöä hä väheksyi. Nykyie pelaaja huo~a?" helposti häe euvosa vahe~uelksl. Erikoista kuuluisuutta hä saavutti sok~o SUOMEN SHAKKI pelaajaa pelate kolmeak~ ::-astus.~ajaa vastaa. Nykyie sokkope11eatys lahetelee tiettävästi kuuttakymmetä... Lotoossa kokootuivat shakmpelaajat tuoho aikaa the Old Slaughterir: Pyhä Marti kadu varrella olevaa maja~al?~. Täältä sai alkusa se tyyli, mitä v~ltalsll~ saoa eglatilaiseksi kou!ukuaksl Sle!la 10istivat sellaiset imet kul Joseph Be:tm, Sarrat, Lewis Walker ja Me Doel. S~tte~ joudumme aia l?: vuosisada ke~klvalheille asti, eekul tapaamm~ koko Jouko -shakkikuuluisuuksia. Raskalam~ La Bou~doais, eglatilaie Stauto ja s<l;ksal~le Adolf Adersse olivat etevlmmat. Tämä aika, jota ämä imet ja ~iuka u.orempi Paul Morphy edust.ivat, 011 s.uure Pltkälle kehittyee sommlttelu alkakautt?". Se aikaiset pelit, imeomaa Morphy ja Aderssei, olivat usei jopa taideluomu~sia. Ne olivat täyä rohkeita uhraussom ml - telmia ja yllättäviä kääteitä. V. 18S1.A.derssei ja Kieseritzky pela<l;ma peh o saaut kuiaime,)aderssem kuolemato peli,). Se oli seuraava: 1. e2 -e4, e7 -es 2.f2-f4, esxf4 3.Lfl-e4, Dd8-M+ 4. Kel-fl, b7-bs S.Le4XbS, Rg8-f6 6. Rgl-f3, DM-h6 7. d2-d3, Rf6-hS S. Rf3-M, Dh6-gS 9. RM-fS, e7-e6 10. g2-g4, RhS-f6 11. Thl-gl, e6xbs 12. h2-m, DgS-g6 13. M-hS, Dg6-gS 14. Ddl-f3, Rf6-g8 IS. Le1 xf4, DgS-f6 16. Rbl-e3, Lf8-eSI7. Re3-dS, Df6xb2 18. Lf4 -dg, LeS X gl 19. e4 -es!! Db2 X al + 20. Kfl-,,2, Rb8-a6 21. RfS xg7+, Ke8- d8 22. m:l-fg+ Rg8xf6 23. Ld6-e7+, matti. Peli o tosiaa värikäs, siiä o a~ettu ja otettu, uhmus seuraa uhrausta p istuksee - muusta puhumattakaa tuollaie ottelu asettaa pelaajasa. Tämä vuosisada pelaajista voitaee veeläissytyistä Aljechii.a pitä~. per~stellusti lahjakkaimpaa pelaajaa. J:Ia?h kahtee otteesee maailmamestarma Ja saavutti kuolemattoma maiee idearikkaa~a( suorastaa loistavaa shakkitaituria,k~hlttäe mm. oma imeää katava aloltukse. Avaus o omalaatuie. Siiä aetaa valkea sotilaide edetä aiv<l; musta. soblasritama etee, jossa e Sltte mommuthuippua kuigatar.... Näide esimmäiste turauste lal~cec tuli kiihtyvällä vauhdilla uusia. UI1(le,t ~JI~let sukeutuivat esii. Blackbure, StC111ltz, Tarrasch, Zukertort, Pillsbury, 1'schi!?ori, Lasker, Capablaca, Nimzovitsch, R6tl. ym. Useimmat äistä mestareista ovat tutkmeet teoreettisesti shakkia, ja saaeet imeä~ 111 e pelityylisä tutui kuivalt<l;)?" m~~lil,:uvituksettomalta verrattua edeltajlesa 100stavii sommitelmii. Se oli puhdasta asemapeliä, jossa hä otti mahdollisimma vähä riskejä. Ideaa oli sitk~ästi o~a asema puolustamie ja aiva pleeklll asemaedu hyväksi käyttö. Laskeri aj.at~.elutap?" sha~kipelistä oli, että se o esl. Sl}a.~sa ~ledetta, eikä taidetta. Tämä vuoksl elvat hae~ pe: lisä likimaikaa aia olleet teoreettls~st1 virheettömiä. Häe peleistää löytyy paljo virhesiirtoja, jotka varmasti olisivat vieeet häet häviöö, mutta hä oli saavutta~ut ii vaka asema silloi, että vastu~~aj.~~ varmasti ajattelivat, koska La~ker ~rt~a oi siiä täytyy olla joki salalsuus Ja havisi~ät peli. O väitetty, että La~kella o ollut hypoottista v:aiku.~~sta vastapelaa.~ jaasa, ja varmaakm am o oll~t, sflla esim. Capablaca kassa kamppalll~ssaa viimeksi maiittu pelasi huomattavastl hu~ommi mitä häe taitosa edellytti. Laskeri;sa ilmeivät erikoisesti sh<l;kissa ta: vittavat kestävyys, keskittäytymlsky~y. j~ 'ärkk mätö voitotahto. Itse hä mmlttl tätä rerveeksi ihmisjärjeksi. Tämä s~ak.klpeli kärsivällisyys pistettiiki e.tisalko.lll~ hyvi tiukalle, koska pe.l~ai~aa e~ ~ltu vlel.a silloi rajoitettu. Mm. eraassa POhjOlS-Ameka turauksessa 18SS Paulsei ja M?rphy~ välie kamppailu ~es~i. IS t~tla. VOl helposti kuvitella mlllalsee fyyslsee po katavia avausjärjestelmiä. Näis~ä Stel11l~Z oli ilmeisesti kuuluisi ja esimmäme maall~ mamestari se jälkee, ku hä v. 1.866 011 voittaut Aderssei. Sitte seurasl Emauel Lasker, joka piti maailmamestaruu~t<l; lähes kolmekymmetä vuotta.. Lasker.aIOlt.~l,uude aikakaude shaki kehltyksessa. Hakaisilla sommitelmilla hajoitetaa.. Häe jälkeesä ovat veäläiset pelaajat hallieet su vereeisti maailmamest~~u u~ta. Botviik, Smyslov, Spasski,,)Tll~e» Petrosja ovat olleet tyypillisiä.. veäl~ls~ koulukua asemapeli pelaajla. Taha joukkoo o syyt.ä lisätä.~irolaie Paul Keres, joka jo vuoslkymmema o ol~~t ma.~.:lma shakkieliittiä, vaikkei ole yltaytka.a maailmamestaruutee. Häe moe.t pelmsä ovat loistokkuudessaa ver~<i;ttavl.ssa.~ljeehii loistopeleihi. Nykylsm plde~aa yleisesti maailma parha::a... A~ek<l;,)boheemipelaajaa,) Bobby Flshea, Joka JO ls-vuotiaaa oli suurmestari.

112 SUOMEN SHAKKI NUORTEN OSASTO Shakissa aia sattuu ja tapahtuu. Tämä pitää erityisesti paikkasa kilpailuissa, joissa J0;tkko hyviki eritasoisia pelaajia kohtaa toisesa. Sytyy paljoki aiva mitääsaomattomia oikosulkuja, mutta joskus voivat aiva lyhyeki peli tapahtumat olla mielekiitoisia juuri siksi, että voittaja o tehokkaasti käyttäyt hyväksee vastustaja virheet. Tässä mielessä aia joka toie vuosi pel~~tavat shakkiolympialaiset saattavat päivavaloo mitä herkullisita aieistoa, josta o poimittu seuraava pelimme. Musta ei ole ollekaa tapahtumie tasalla tässä pelissämme. Hä sekoittaa keskeää kahde, keties kolmeki erilaise sisilialaise puolustukse ideat ja sotkeutuu täysi. O huomattavaa, ettei musta virheeä ole yhde tai kahde tilateesee sopimattoma siirro valita, vaa kokoaiste eri systeemie ajatuste käyttö väärällä hetkellä ja väärässä paikassa. 407. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Siege 1970 Griffiths - N. Evas l.e2-e4 Yksi moista hyvistä valkea aloitussiirroista,.i0~.a johtaa joko avopeleihi tai puoliavoll~l~ puolustuksii, harvoi täysi sul Jettmhm systeemeihi. 1. - -c7-c5 Nykyisessä kilpailushakissa hyvi usei käytetty puolravolme puolustukse, Sisilialmse puolustukse, tuussiirto. Olisi keties parempi ataa muutamalle tämä puolustukse muuokselle aiva eri imesä sillä ii paljo e poikkeavat toisistaa: voitaisii puhua täysi eri avauksista joideki variattie kohdalla. M';1sta puolustukse perusajatus o kuitekm ama sama, pelisiirto estää valkeaa miehittämästä heti keskustaruutua d4 sotilaallaa. Ku valkea kuiteki peli alkuvaiheissa pelaa d2-d4, musta saa vaihdett~a es ~otiiaa~a ja avattua e-lija, jolla ha aloittaa toimia. Valkea sitävastoi yrittää suoraa kuigashyökkäystä. Tämä selittää seika, että musta harvoi voittaa opeasti, ku taas lukemattomat,>pikavoitot,> o saavuttaut valkea. 2.Rgl-f3 Valkea tuo yhde upseerisa vaikuttamaa keskustaa, koska hä valmistelee siirro d2-d4 toteuttamista, joka takaa häe up- ~eereillee yhä eeevä liikkumisvapaude, Jota taase tarvitaa tehokkaassa K-hyökkäyksessä. 2. - -d7-d6 Melkoise vaatimattomalta vaikuttava siirto, mutta kuiteki hyvä ottaessaa keskustapistee es osittai musta haltuu ja varatessaa jo lähetille e8:ssa mahdollisuuksia siirtyä. 3. d2-d4 Näi valkea hyökkää heti keskustaruuduille musta o pakko vaihtaa mutta hä sa~ avattua e-lija ja luotua edellytykset toimitaa D-siivellä. Valkea sesijaa kehittää appulasa opeasti ja alkaa paiostaa musta K-asemaa. Musta o siis tässä avauksessa luotava ajoissa riittävät edellytykset vastapelii paiaaksee vaa'a eduksee. Näi ei käy tässä pelissä. 3. - -c5 xd4 Edellise huomautukse valossa erittäi selväpi~rteie siirto. C-lija o yt puoliavom, p musta käytössä i spe. 4.Rf3 xd4 Ns. materialistise koulukua periaatteide mu~aie siirto ja aioa objektiivisesti OIkea surto. Valkea palauttaa materiaalitasapaio ja o vallaut ruudu d4. 4. - -Rg8-f6 Jällee tähtäys keskustaa, yt valkea miehittämää ruutuu e4. Samalla musta lisää upseeriesa liikkuvuutta. 5.Rbl-c3 Valkea puolustaa pistee e4 ja kehittää samalla uude upseeri pelitapahtumii. 5. - -a7-a6 Tämäki o täysi systeemimukaie siirto musta valmistelee eteemistä b7-bs j~ varaa samalla kuigattarellee tilaa ruudussa e7 alkua operaatioille e-lijalla. 6.f2-f4 Valkea lisää ruudu es hallitaa tällä sotilaa siirrolla ja valmistelee eteemistä f4-fs päästäksee ii pia kui mahdollista musta K-sivustalle lioittuva kuikaa kimppuu. Tämä tieteki edellyttää, että :us~a o tehyt siirro e7-e6 tai g7-g6, Jollom surto f4-fs '>puree'> vihollisritamaa. 6. - -Dd8-c7 Tässäkää siirrossa ei ole vielä mitää outoa ~ai suoraaisesti virheellistä ajattelua, mutta Jatkossa musta tulee olla kertakaikkiaa tarkkaa, jottei tämä aikaie D-siirto ~uodostuisi tempohäviöksi palattaessa muihm teoreettisii muuelmii. Mahdollie SUOMEN SHAKKI jatko oli heti 6.-e7-eS. 7. Lf1-d3 Jällee upseeri tuodaa vaikuttamaa keskusta kautta pelii. Myöhemmi Ld3 o hyvi sijoittuut»ampuessaaj1» musta K siivelle ja keskustasotilaide edettyä osallistuessaa K_hyökkäysoperaatioihi. 7. - -Rb8-c6 Kas tässä esimmäie,>epäsystemaattiej1» siirto. O tieteki mahdollista, että musta halusi vaihtaa pelijärjestelmääsä, joka hä oli valiut eikä siksi pelaut,>oikeaa'> jatkoa 7. -e7-es. Esimerkiksi pelissä Jaosevic-Browe, Skopje 1970, jatkettii 8.Rf3 bs 9.0-0 Lb7 10.Del Rbd7 ja yt olisi ollut oikei l1.khl valkea edui. (Teoriassa). 8.Rd4-f3 Melkoise yllättävä siirto, mutta o yleesä edullista olla vaihtamatta liikaa appuloita pois laudalta, jos o m~hdollisuuksia pitää vastapuoli ahtaammassa asemassa. Näi valkea yt toivoo, eikä suikaa helpota musta peliä esimerkiksi siirrolla 8.Rd4 xe6. 8. - -g7-g6? Ja tässä tulee toie täysi musta avausjärjestelmää soveltumato siirto, joka samalla paljastaa musta suhteellise suure»kirjatiedoj1» puuttee. O imittäi ii, että ku osaa joki verra avausteoriaa, ei aiakaa sotke keskeää eri ajatuksia sisältäviä avausjärjestelmiä. Pelisiirto 8. -g6 johtaa asemii, joissa mustalla tulee olemaa ylivoimaisia vaikeuksia kehittää edes jossai määri havaittavaa vastapeliä sisilialaise avaukse johtoajatukse mukaisesti e-lijalla ja yleesä D-siivellä. Tämä johtuu siitä, että valkea appuloide sijaiti o kerrassaa maiio juuri tätä musta asetelmaa vastaa, eli valkea etumatka o liia suuri. Musta,>oikea» jatko oli 8. -e6 ja pyrkimie takaisi tavamukaisii järjestelmii, jos vai mahdollista. 9.0-0 Täysi luoollie kehityssiirto, joka avulla valkea vie kuikaasa turvaa keskustasta ja tuo samalla tori hl ruudusta vaikuttamaa tapahtumii f-lijalla, ku f4-fs eteemie tapahtuu. 9. - -Lf8-g7 Mustalla ei ole mahdollisuuksia muihi siirtoihi, koska g7-g6 valmisteli juuri tätä läheti sivustoitia. Musta o tosi valmis lioittu~aa, mutta huutava vastapeli puuttumie D-siivellä ataa valkealle vapaat kädet vastakkaisella sivustalla. 10. Dd1-e1 113 Hvviki vaatimattomalta äyttävä siirto, m~tta ku tietää valkea aikova K-hyökkäämää, ii tämä D: tuoti ruutuu h4 paiostamaa musta K-asema. ruutuja o mitä selvi. 10. - -e7-e6 Musta pelaa kerrassaa krjasti. Täysi luoollie siirto oli 10.- 0-0, joka jälkee vaikealla olisi ollut huomattavasti suurempia vaikeuksia saada musta asema,>repeämää» kui yt. Pelisiirto o mitä selvi esimerkki siitä, mite vaarallista o sotkea eri järjestelmii kuuluvia siirtoja keskeää. Nyt musta kuigasasema lähiruudut, eteki ruutu f6, muodostuvat heikkoude lähteiksi ja sattueesta syystä juuri ruudusta f6 musta meettääki upseeri. Moraali: Siirrot g7-g6 ja e7-e6 äärettömä harvoi soveltuvat yhteiskäytettäviksi juuri sytyvie ruutuheikkouksie tähde. l1.kgt-hl Kokeee shakipelaaja siirto. Valkea vie kuikaasa pois halkaisijalta gl-a7, jota pitki olisi voiut peli jossai kriittisessä vaiheessa tulla hyvi kiusallie shakki. 11. - -0-0 Vihdoiki, mutta kuigas ei ole turvassa heikkoje rutuje f6 ja h6 tähde. Mitä keskustassa olevii sotilaisii tulee, o huomattava, että siellä vallitsee eräälaie hetkellie status quo, mustalla o piei keskusta e6 ja d6 valkea osakeskustaa e4 ja f4 vastaa. Valkea keskusta o hyökkäävä, musta puolustava, siksi musta olisiki tullut yrittää jo huomattavasti aiemmi vastapeliä D-siivellä ja vetää site valkea voimat sie puolustuksee, pois musta asema heikkouksia paiostamasta ja pois suorasta K-hyökkäyksestä. Nyt valkea saelee tapahtumat hamaa loppuu saakka. 12.De1-h4 Tällä siirrollaa valkea alkaa toimia ruutuu f6, jota musta o huolettomasti heiketäyt siirrolla 10. -e6 pyrkiessää torjumaa keties valkea eteemistä f4- fs. 12. - -b7-b5 Vasta yt musta alkaa toimitasa D-sivustalla, muttei ehdi eää saada mitää merkittävää aikaa. Kuvio 13. f4-f5! Oikei voimasiirto, joka pääuhkaus 14. LgS o jo torjumatota laatua. Musta»eakoiva,> puolustussiirto 10.-e6 osoit-

114 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 115 tautui siis täysi tehottomaksi. Yleesä tämä tyyppisissä asemissa valkea o kertakaikkiaa laskettava hyvi tarkkaa, milloi eteemie f4-f5 kaattaa tehdä, sillä musta saa hallitaasa vapautuva keskustapistee es esimerkiksi ratsuliee, joka vaikutus o pysyvä ja hallitseva, ellei valkea pysty päättämää peliä opealla K-paiostuksella. Nyt tämä eteemie o ilma muuta oikei f6 pistee heikkoude tähde. 13. - -Dc7-e7 Eivät auta mitkää kostit, jos olisi tapahut vaikka 13. -Rb8, olisi seuraut 14. Lg5 Rbd7 15.fe6 fe6 16.Rd4 valkea edui. Lyötiä 13. -efs taase seuraisi 14.LgS valkea edui. 14. Lcl-g5 Voittosiirto, musta o täysi voimato valkea pelissä tapahtuvaa uhkausta vastaa. Jo periteellie Turu Turaus pelattii TuTS: huoeisto suojissa viikovaihteessa 20.-31.3. Pelimuotoa 9-kierroksie Morad miettimisaikoje ollessa 30 +30 miuuttia. 1. 1. Tuomaie TuTS 9/9! 2. Y. Ratae TamSY 6,5 (Vertailupisteitä SO,5) 3. A. Suorata TuTS 6,5 (SO) 4. P. Saariluoma TSY 6 (53,5) S. P. Ahoe VamSK 6 (4S,S) 6. A. Jussila TuTS 6 (44,S) 7. R. Ruoe TuTS 6 (42,0) 8. V. Kaitae TSY S,S (4S,5) 9. T. Talasterä PSY S,S (40,0) 10. A. Heikkilä SSK 5,S (38,S) 11-IS. K. Arasola ja M. Vaiio TuTS, E. Nummi TSY, J. Paleius PSY ja I. Soli Gamb 5. 14. - -b5-b4 Musta viimeie epätoivoie yritys saada aikaa jotai D-siivellä, joka o kuiteki asema sisältämä suora valkea voittojatko tähde heti epäoistumaa tuomittu. 15.e4-e5! ja tämä tehosiirro myötä musta katsoi atautumise selviöksi. (1-0). Hä meettää imittäi upseeri. Jos IS.-R X e5, ii 16.Rxe5 bxe3 17.Rg4 h6 18.Lxf6 gs 19.R xh6+ je. Jos taas 15.-de, ii 16. Re4. Valkea voitti murskaavasti, mutta musta syylistyi kerrassaa suurii virheisii. Kuiteki virheet o osattava käyttää hyväksi, ja valkea hyötyi musta virheistä lähes maksimaalisesti. 1. Brader 16-22. J. Alkiomäki TSY, A. Pyhälä SaISK, O. Almi, Te. Haukaie, P. Morat, L. Reuae ja U. Turkli TuTS 4,S. 23-29. V. Niemi ViiSK, E. Kekäläie ja E. Turkli TuTS, A. Blomberg, V. Harjupää, K. Kyrki ja M. Mai TSY 4 30--32. K. Häikäie TSY, E. Niemie TuTS ja V. Salmie Gamb 3,S 30-35. A. Asola TuTS, L. Hollmerus ja E. Helmie TSY 3 36. E. Karhu TSY 2,5 37-38. 1. Eriksso TuTS ja J. Lideqvist ParSh 1. Parhaa mestariehdokkaa palkio sai Y. Ratae, I luoka A. Suorata, II luoka R. Ruoe, III luoka A. Pyhälä ja IV luoka K. Hähikäie. Palkito yllättävimmästä suorituksesta luovutettii A. Suoraalle. J. Karvie UUTISIA Suome Shakkiliito Mestaruudet 1971 Mestarit 1. Heikki Westerie... (SSK) 2. Ilkka Sare... (SSK) 3. Kaarle Ojae... (Gamb) 4. Nils Wikberg... (Gamb) 5. Michael Nykopp... (PorSk) 6. Torvald Perma... (JakSk) 7. Orri Alivirta... (SSK) 8. Ilkka Kako...,... (HSM) 9. Jouko Äijälä... (SeiSk) 10. Kaj Kivipelto...(Gamb) II. Jorma Haapää... (Gamb) 12. Ilmari Mäkihovi... (SSK) Turaustaulukkoa silmäillessä huomaa helposti voittaja ylivoimaisuude sekä kärkikolmiko etumatka. Heikki \Vesterise voitot kotimaisissa kilpailuissa alkavat olla täysi tavaomaise ylivoimaisia, ytki»pistemeetys» tuli vasta viimeisellä kierroksella. O selvää, että voittajalla oli vaikeatki hetkesä, tilateet joskus veitse terällä, mutta aiva mat: tavalla rutiiilla tulivat eki tilateet hoidetuiksi. Esimmäisiä kertoja kävi Suomessa yt ii etteivät kaikki osallistueet Kv-mestarit ~lleet kärjessä. Ilkka Sare imittäi oistui yrityksissää eriomaisesti ja varmasti pelate vei toise tila ee pieoise epäoe vaivaaraa Kaarle Ojasta. KokoaIsuudessaa voittajakolmikko oli omaa luokkaasa. Nils Wikbergi eljäs tila oli miellyttä V'"ul positiivie saavutus, tiuka ase mallisi" s\lorilllksia,»istuva» Wikberg tullee ole "1""" \'"il"',,, pala keelle tahasa varsiais('ss,," SM llll'il<lllkscssa, joho osallistumisoikelldell Jl,l l1l'ljiltcä käytäössä luasti. Nykopl', 1'('1'1 ll:11 1 ja Alivirta olivat kilp~ilu suuria yll,ih,iji,l, I'<lllko taase suu pettymys 1-1M-tlLr:l.lLkse hyvä esitykse jälkee. Jouko Äij,ilällä oli eite eppäoea ja Kivipeltoki sijoittui alk l1oaalisa. Yleistoteamuksea kilpailuista voidaa saoa, että erittäi harvoi o llleill,l ähty äi miellyttäviä kilpailuolosuhteita ja tehokasta järjestelyä, joista päävastuu katoivat liito pj Pertti Lidgre ja sihteeri Leif Åström. Toivoa saattaa, että Kahvila Nisse Eteläraassa ähtäisii toisteki shakkiturauste äyttämöä. 1 2 3 4 S 6 7 8 9 0 2 Pisto e 1 1 1 1 1 Yz 1 1 1 8Yz 0 e 1 Yz 1 1 Yzl 1 7 0 0 e 1 1 Yz 1 1 1 6Yz 0 0 e 1 Yz 1 0 Yz S o Yz 0 0 1 1 1 YzYz 4Yz 0 o YzYzO eyz 1 1 1 4Yz %0 0 %eyzo 1 Yz 1 4 o Yz 0 0 0 Yze 1 1 1 4 0 0 0 0 0 1 e 1 Yz 1 3Yz 0 0 0 1 0 0 0 e 1 1 3 0 0 Yz 0 YzO YzO e 1 2Yz 0 YzYz 0 0 0 0 0 0 e 1 ME-luokka uusi shakkimestari E. Raaste (LappSK) 7Yz/9 (häviöttä), K. Fuck (HSK) 7, E. Turue (KÄYS) 6 (SI vertailupistettä), O. Johai (HSK) 6 (4SYz), A. Toivoe (KÄYS) 6 (44), P. Leskelä (G) 6 (42), J. Ovaskaie (HSK) S Yz (47), E. Teittie (HSK) S Yz (45 Yz), M. Räikköe (HSM) SYz (41), Armo Heikkilä (HyvSK) ja V. Niemi (ViiaSK) S (44, Yz-Yz), P. Lehikoie (SSK) 4Yz (44Yz), K. Marjamäki (G) 4% (43), P. Riikkoe (RiiSY) 4Yz (40), E. Karppie (HSK) ja P. Saariluoma (TSY) 4Yz (39, %-Yz), R. Joutse (HTS) 4Yz (37), B. Ahlbäck (JakSK) 4 (38Yz), V. Liukkoe (SSK) 4 (36 Yz), K. Lammie (HSM) 3Yz (39Yz), H. Rekoe (HSK) 3Yz (39), H. Lidroos (G) 3Yz (37), K. Peljo (MikkSK) 3Yz (33Yz), H. Broma (SSK)3 (40Yz), E. Bosdorff (HSM) 3 (34Yz), T. Riihoe (SSK) 2Yz (33), O. Halme (G) 2 Yz (31 Yz) ja E. Rokae (MikkSK) 1. SSL: uorte mestaruusturaukse lopputulokset: mestari L. Kaerva (E-KSK) 6/7, L. Makkoe (EspSK) ja P. Kirjavaie (HSK) 5 Yz, J. Kyrölä (SalSK) S, p, Rasimus (RiiSY) 2 Yz, J. Lehtie (EspSK) 2, M. Vakkilaie (EspSK) 1 ja M. Gylleberg (G) Yz. Hyvikää turaus Suome Shakkiliito liittoturauksessa, joka Hyvikää Shakkikerho aikaa 8.- 12.4.1971 järjesti, lopputulokset vertailupisteiee olivat: 1. luokka V. Salmie (G) 5 Yz/7 (30 Buchholz-vertailupistettä = vastapelaajie pisteide summa), A. Kulmala (l-hsk) S% (SYz), T. Karvi (HämSK) 5, H. Sabel

116 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 117 (VaaSS) 4% (30%), A. Salli (RiiSY) 4% (27%), K. Lehtoe (KäyS) 4% (25%), R. Heikkilä (HyvSK) 4% (24), H. Taskie (KäyS) 4% (19), H. Hakala (KokkSK) 4 (29), E. Wile (TikkSM) 4 (22%), U. Haavisto (HyvSK) 3 % (25), E. Kallie (SSK) 3% (17), U. Edma (HyvSK) 3% (13%), J. Forsström (VirtS) 3 (28 %), M. Hele (HyvSK) 3 (24), R. Kaukoe (RiiSY) 3 (19%), T. Pääkköe (SSK) 2% (24%), E. Helmie (TSY) 2% (23), E. Ahtiaie (OulSS) 2% (22%), B. Fagerström (KäYS) 1 (25 %), L. Lidholm (TikkSM) 1 (23) ja 22. K-E. Ehwall (MätSK) %. 2. luokka 1. Pitkäe (EspSK) 5/7 (28%) T. Toteri (RiiSY) 5 (26%), Ju. Pääkköe (ForsSK) 4% (28), K. Katele (VammSK) 4% (26%), P. Luukkaie (EkSK) 4% (26), V. Tuomi (HyvSK) 4 (29), E. Toivoe (HyvSK) ja K. Orraie (HyvSK) 4 (23 %, keskiäie peli %-%), erh. Ta (PSY) 3% (27%), E. Mäkie (HyvSK) 3% (22%), J. Rikkoe (RiiSY) 3% (22), E. Lammipää (LahSK) 3 % (21 %), R. Riutta (RiiSY) 3 (24 %), T. Nurmi (VammSK) 3 (24), E. Aho (HyvSK) 3 (19%), M. Valli (VirtS) 2 %, M. Saxeli (HyvSK) 2 ja 18. Lahikaie (HyvSK) O. Työväe Shakkiliito liittoturaus pelattii Turussa Värtsilä ammattikoulussa Turu Työväe Shakkikerho järjestämää 8.4. -12.4.71 väliseä aikaa. Tuomaria toimi Eio Elorata. Kilpailutoimikua puheejohtajaa K. Arasola, varapuhj. O. Alho, sihteeriä E. Niemie ja jäseiä P. Kaski, V. Koivisto, A. Lludell, P. Morat, E. ja Y. Turkli. Turauksee osallistui 90 eri luokkie pelaajaa. Tulokset muodostuivat seuraaviksi: Mestariluokka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. kierr. pisto sija I. Tuomaie TuTS 1. 1" 1 4 %5 %10 W 1" %9 5 II E. Lahti K-S 58 2. 0 1 0 3 0 1 6 0 ' %4 1 11 %7 2 J. Fastberg HTS 3. 0 4 1 2 1 9 1 5 %10 0 1 %8 4 IV K. Arasola TuTS 4. 1 3 0 1 010 0 8 %' 1 6 0 11 2% E. Hillilä TuTS 5. 1 6 %10 %1 0 3 0 1 ' %7 16 3 M. Laisaari HTS 6. s 0 9 1" %11 %7 0 4 0 5 2 A. Paasu HTS 7. %8 %12% 11 0 9 %6 %s %' 3 P. Palmo RauSY 8. %7 1 11 II' 14 %1 010 %3 4% III 1. Loikkae K-S 58 9. 010 1 6 0 3 1 7 1 11 %12 %1 4 V U. Veäläie LahTS 10. 1 9 %5 1 4 %' %3 1 8 11' 5% I K. Kauoe KarTS 11. %12 0 8 %7 %6 0 9 O 2 1 4 2% P. Morat TuTS 12. %11 %7 08 1 2 1 5 W 010 3% Liito vuode 1971 mestariksi siis selviytyi Uto Veäläie 5%/7!! ME-luokka uusi shakkimestari P. Poutiaie (K-S 58) 6%/7, Y. Ratae (TaSY) 4%, E. Kekäläie (TuTS) 4, L. Lide (HTS) 4, A. Ruotae (KemTS) 4 ja S. Miettie (HagTS) 4; l/a H. Söderström (TSY) 6/7, M. Vaiio (TuTS) 5 % ja Y. Berghäll (HagTS) 5 %' l/b E. Luukkoe (KarhTS) 6, P. Jalo (KäYS) 4% ja U. Saste (TuTS) 4 sekä l/c J. Abrahamsso (LohjSK) 5%/7, U. Turkli (TuTS) 4 %' M. Raki (TSY) 4 % ja O. Koskie (HTS) 4 %; 2/A J. Dufva (KarhTS) 6/7, A. Pyhälä (SalSK) 5 %, ja E. Reh (HagTS) 5, 2/B V. Oli (HagTS) 6/7, M. Yrjöe (KoTS) 4% ja L. Reuae (TuTS) 4 sekä 2/C S. Kitioja (UudSK) 5 %/7, K. Ailama (LahTS) 5 ja M. Riski (TuTS) 3%; 3. luokka A. Virta (TuTS) 5/7, V. Ekberg (HagTS) 4% ja B. Nyma (TuTS) 4. Itä-Suome pikapelimestaruuskilpailuissa Iisalmessa oli elihekisiä joukkueita kymmee ja pelejä kullaki pelaajalla 39. Kuopio Shakkimieste I-joukkue H. Heio, T. Saadtdi, O. Heikkie ja N. Saadetdi voitti 127 %. Joesuu Shakkikerho 1 oli hyvä kakkoe 119 ja sitte: J oesk II 93, Iisalme SK 1 86, JoeSK III 79%, IsSK II 66 je. Varma hekilökohtaie voittaja oli H. Heio 35%. lähiä E. Nuutilaie (JoeSK) 33%. T. Saadetdi 32%, N. Saadetdi 32. H. Tawast (J oesk) 30 %. S. Rie (JoeSK) 30, O. Heikkie (KuoSM) 27%, R. Räty (J oesk) 27 %, K. Turue (IsSK) 27% ja A. Vorae (JoeSK) 27. Uudet mestarit Heikki Westerie tuli shakkimestariksi toukokuussa 1960 16 vuode ja 16 päivä ikäiseä. Mestariehdokkaa arvo hä oli saaut v. 1958 l3-vuotiaaa. Toisella sijalla uoruudessa o yt lappeeratalaie koulupoika Eero Raaste, joka 23.4. vietti 17- vuotispäivääsä, ousi mestariehdokkaaksi kesäkuussa lf)()h ja mestariksi SSL: pääsiäisturuauksessa huhtikuu alkupuolella. Westerise mestariksi tulo,>eätys oli,> vaarassa, Riihimäellä pääsiäiseä 1970, sillä 15-votias Raaste oli vai 1/2 pistee päässä Jorma Äijäiästä. Naatalissa kesäkuu ss 1970 tuloksea oli samoi 2. sija, mutta HTS: turauksessa elokuussa 1970 seurasi epäoistumie: 4 pistettä 9:stä ja 19.- 21. sija. Nyt eljäellä yrittämällä mestaruus oli varmasti häviöttömällä tuloksella 7 %/9. Meestyksii o oma osasa ollut shakkimielisillä vahemmilla. Paikallise peluu lisäksi veres mestari o osallistuut myös uorte kilpailuihi, mutta keskikertaisi tuloksi: esim. uorte SM-turauksessa v. 1969 3/7 ja uorte PM-turauksessa samaa vuoa 4 %/9, mutta viime vuodevaihteessa uorte kv.turauksessa Oslossa tuli 6/9. Kolmaeksi uori shakkimestari arvo saavuttajaa Suomessa o 5.12.1952 sytyyt Pertti Poutiaie (K-S 58). Hä ousi mestariehdokkaaksi maaliskuussa 1970, saavutti Taska 4. avoimessa uorte mestaruusturauksessa elokuussa 1970 50 prosettise tulokse +3, =2, -3, voitti Helsigi ME-luoka mestaruude 1971 ylivoimaisesti kolme pistee etumatkoi (8/9, seuraavalla 5) ja tuli yt Turussa mestariksi vakuuttavi kahde pistee etumatkoi, vaikka kyseessä oli vai 7-kierroksie kilpailu (6% 7, seuraavalla 4%). J alkoa sivulta 122 varsi epämiellyttävä. Holmovi mukaa taas jatko 17. - a5 johtaisi valkea hyökkäyksee: 18. Khl 0-0 19. g4 Tfd8 20. Tgl Le8 21.g5 hxg5 22.Lxg5 Kf823.f4!. 18. f4 Le8 19. Lf2! De7. Myöskää 19. - g6 ei kirkastaisi musta sykkää taivasta, sillä jatkae 20. f5! gxf5 21. Lxf5 exf5 22. D X f5 Dd8 23. Le4 vaikealla olisi luja hyökkäys. 20. Lh4 Rg8 21. f5! R xe5 22. d xe5 Juha Partae uusi Keski-Suome mestaruutesa Keski-Suome mestaruusturaus pelattii Jyväskylässä tammikuu 23, 24 ja 31 päiviä. Turaus kärsi osaottaja kadosta sillä turauksee ei tullut mukaa kui 12 pelaajaa. Pelaajat pelasivat kahdessa ryhmässä M ryhmä jossa pelasi 1 ME, 1 1 luoka koepelaaja sekä 3 III luoka pelaajaa, sekä III luoka ryhmä, jossa pelasi 6 III luoka pelaajaa. Tulokset: 1. ja Keski-Suome mestari 1971 Juha Partae JySK 4, 2. H. Hurskaie JySK 3, 3. S. Räty JyTSK 3, 4. S. Kurki JySK 2%,5. M. Mustoe LuoSK 2, 6. E. Hitikka J ysk %. III luokka 1. P. J ukkara Petäjävesi 4 %, 2. M. Vuorie Petäjävesi 4, 3. M. Toivae JyTS 3, 4. Pulkkie JyTSK 2 %' V. Niemie JySK 1. 6. P. Peritölä O. Seiäjoki 7.3.: Etelä-Pohjamaa hekilökohtaie pikapeli PM-kilpalu. Osaottajat 21+26. A (- PM)-ryhmä parhaat tulokset: 1. J. Lahti (Kokkola) 18,5 p, 2. L. Vuoremaa (Lapua) 15 p, 3. O. Koskivirta (Isojoki) 13 p, 4-5 J. Sellberg ja H. Niemie (Vaasa) 12,5 p., 6. Y. Övermark (Lapua) 11,5 p. Seuraavat 12 pelaajaa olivat 2,5: p: sisällä. B-ryhmä parhaat: 1. Y. Sillapää 20 p, 2. T. Mäepää 19,5 p, 3. J. Korhoe 17 p, 4. R. Kuivamäki 16,5 p. Kaikki eljä Seiäjoelta. 14.3. pelattii Kokkolassa ottelu Kokkola -Pietarsaari, lo-miehisi joukkuei, joka päättyi tuloksi 5-5. J. Lahti-T. Perma 1-0, S. Sellma-Bo Ahlbäck 1-0, M. Kokko-G. Sadström 0-1, H. Hakala -A. Videma 1-0, M. Hikkae-O. Stregell 0-1 je. Lxe5 23.fxe6 Lf6 24.exf7 Lxf7 25.Rf3 Lxh4 26.Rxh4 Rf6 27. Rg6+! Lxg6 28. L xg6. Valkea o strategisesti jo voittaut peli, vaikka se jatkui vielä 12 siirro verra: 28. - Ke7! 29. Df5 Kd8 30. Tael De5+ 31. Khl Tf8 32. De5! Te7 33. M! De6 34. e4! d xe4 35. Lf5 Tff7 36. Tdl + Tfd7 37. L xd7 T xd7 38. Db8+ Ke7 39. Tel + ja musta luovutti. Jatkuu seur. umerossa.

118 SUOMEN SHAKKI SUOMEN SHAKKI 119 j ' " l I Kalevi Rajae Lahti RAKENTAVAA KRITIIKKIÄ Suome Shaki tämä vuode esimmäise umero pääkirjoituksesta ilmeee, että lehde toimittajat ovat tietoisia shakkikirjallisuude merkityksestä. Kuiteki lehdestä o ollut melko turha etsiä tietoa ulkomaisesta shakkikirjallisuudesta. Aioa maiitsemise arvoie poikkeus o Alla Kiviaho kirjoittama esittely Eero Bööki Ruotsissa julkaistusta kirjasta. (Suome Shakki 1967 :o 6). Syy tähä omituiselta tutuvaa tosiasiaa selvisi miulle käydessäi eräässä suuressa helsikiläisessä kirjakaupassa. Siellä oli huomattava määrä ulkomaisia shakkikirjoja, joita voi selailla kaikessa rauhassa. Kirjoje ulkoasusta huomasi, että iitä oli myös selailtu. Helsikiläisillä shakipelaajilla o siis tilaisuus omakohtaisesti tutustua ulkomaalaisee shakkikirjallisuutee ilma lehtiartikkeleitaki. Muualla asuvilla ei tätä mahdollisuutta yleesä ole. Jos yt Suome Shakissa olisi asiasta artikkeleita tasoittuisi eihelsikiläispelaajie mahdollisuudet hakkia itsellee kirjoja, jotka todella vastaisivat heidä tarpeitaa mahdollisimma hyvi. Mutta Suome Shakki o helsikiläie shakkilehti ja se toimittajat ovat pääosaltaa helsikiläisiä, eivätkä tietekää halua liata omaa pesääsä auttamalla»maaseutupelaajia» sellaiste aseide hakkimisessa, joilla Helsigi shakkihegemoia voitaisii keties saattaa kyseealaiseksi. Mestariluoka shakipelaajalle ei tuottaisi suuriakaa vaikeuksia laatia esimerkiksi avaus- tai loppupelikirjallisuudesta artikkelia, joka avulla tavallise shakiharrastelija olisi helppo tilata itsellee kirja (tai useampia), joka avulla olisi tilaisuus oppia lyhyessä ajassa paljo sellaista, joka oppimie yritykse ja erehdykse kautta veisi vuosikymmeiä tai jäisi kokoaa oppimatta. Kielitaido merkitys ei aiakaa avauskirjoje käytössä ole yleesä kovi ratkaiseva, siksi vähä iissä tekstiä o. Lisäksi tarvittava saavarasto o siksi suppea, ettei se omaksumie ihmeitä poistuksia vaatie, vaikka aikaisemmi ei kieltä osaisikaa. Mutta jos kirja joutuu hakkimaa joki luettelo perusteella jossa o tekijä ja kirja imi, sivu määrä sekä hita o kallii virheivestoii vaara melkoie. Jotta totuus ei uohtuisi aa Suome Shakille reilu tuustukse: Kyllä lehdessä toki usei käsitellää shakkiharrastukse kehittämistä koko maaki kaalta - pääkirjoitussivulla. EDELLÄ OLEVAN JOHDOSTA O erittäi miellyttävää saada lukijoilta kirjeitä, jotka sisältävät raketavaa kritiikkiä. Sitä toivomme edelleeki saavamme. Useiki tutuu vaikealta valita lukijoille heidä mieleistää asiaa, ja siksi o hauskaa saada lukijoilta toivomuksia tämä suhtee. Toimitus toivoo hartaasti, että ii moet lukijat kui suiki kirjoittavat mitä mieltä ovat lehdestämme ja mitä pitäisi saada lisää tai ehkä poistaa. Sitte tämäkertaisee asiaa. Allekirjoittaut o usei tehyt käsikirjoituksia valmiiksi juuri shakkikirjaesittelyä varte, mutta akara tilapuute o sitte pakottaut työtämää ämä kirjoitelmat syrjää toiste, tärkeämpie asioitte tieltä ja sitte myöhemmi e ovat jo olleet liia vahoja julkaistaviksi. Mutta koska lukijat haluavat tällaista paiettavaksi, tullaa asia välittömästi korjaamaa. Sivumee haluaisi kuiteki maiita, että ei helsikiläiekää pelaaja aia voi tutkia kaikkia avauskirjoja läpikotaisi. Siitä esimerkkiä maiittakoo SSL: mestaruusturaukse peli Westerie - Ojae, joka o peliosastossamme. J 08 Ojae olisi ehtiyt tutkia piee veäläise kirjase sisilialaisesta puolustuksesta, ei peli varmaakaa olisi päättyyt ii lyhyee kui todellisuudessa kävi. Omalta kohdaltai saoisi, että vaikka shakkikirjastoi lähetelee tuhatta idettä, pelasi kaikki kirjepelii viime talvea aiva alle torihitoje. Aikaa ei riitä kaikkee, mitä shakki kaikkie ilmeemismuotoiee tarjoaa. SEURAAVAN TUTKIELMAN JOHDOSTA Matti Nukari Suurmestari Aleksei Sucti (s. 1926 Miskissä) ei kuulu Neuvostoliito varsiaisee suurmestarieliittii. Prof. A. Elö ragilista luokittelee häet suuillee 30:e vaiheille maailma parhaitte joukossa. Joka tapauksessa varsi varteeotettava pelaaja. Aleksei Suetii kirjallie tuotato o huomattava. Se o käsittäyt lähiä avausteoriaa. Pari vuotta sitte hä julkaisi sada oma pelisä kokoelma. Nyt käsillä oleva tutkielma o veäjäkielisistä Siegei ja Palma de Mallorca turausbulletiieista suometaut Matti Nukari. Aleksei Sueti ViiJDeisee sotilaasee Bobby Fischeri luomisvoima ALKUSANOIKSI Ole tavaut Bobhy I,'iscll('ri aioastaa kerra, im. M()sk()v"s~", v. 1958 häe ollessaa matkalla I 'or)orozi 11 all1l itt{' välisee turaukseell. 1 (;;'I1I",I"si aalllllsta iltaa vai pikapeliii, ja sill:;lis:;, l i til1l1:l yksiää ~.le lui~i.:ekllljs{'11 ;\rv()i,c.;ta va..;1111ll ku ha "i,";;' lisäksi LLS! ill»(orkki» eikä huomaut ailla kaildda, (;tktillisi;t kääteitä. Tavallisesti slwj,killlichct pelaavat pikapeliä kuka milläl,i tyylillä, jotkut ottavat mielellää riskejä, uhraavat, soveltavat käytätöö omitisia itsellee muute soveltumattomia systeemejä je. Toisi saoe he»huvittelevat», etsivät vaihtelua. Nyt äytti siltä, että Fischer pelasi»viisimiuuttiseb aiva vakavissaa. Hä poisteli tutkie modereja avaussysteemejä, ei kavahtaut uutuuksia, eikä pyrkiyt yksikertaisimpia teitä voittoo. Vuosie kuluessa ole tullut siihe tuloksee, että Fischeri mieltymys keveihi peleihi ei ole aioastaa säilyyt, vaa o jopa määrätyssä mielessä häelle luotee,omaista kuvastae häe suhdettaa shakkii. Lieeekö Fischer faaattie pikapelaaja? Joka tapauksessa viime vuoa J u goslaviassa järjestetty suuri pikapelituraus osoitti, että melkeipä jokaise peli hä vei varmasti voittoo ja saavtti ylivoimaise esisija. Otetaa esimerkiksi peli R. Fischer - M. Matulovic ESPANJALAINEN PELI 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 f5 4. Rc3 f X e4 5. R X e4 d5 6. R X e5 d X e4 7. R X c6 Fischer ei ujostcle etsiä problemaattisimpia avaspolkuja, hyljäte esim. Boleslavski HauhalliseTl» suositukse 6. Rg3 Lg4 7. h3 L X f3 S. D xf3. 7. - Dg5 8. De2 Rf6 9. f4! D xf4 (parempi oli 9. - Dh4+) 10. d4 Dh4+ 11. g3 Dh3 12. Lg5 a6 13. La4 Ld7 14. L xf6 g xf6 15. D xe4+ Kf7 16. Re5+! f xe5 17. Tfl +. Taistelu olemassaolosta o päättyyt. Valkea kävi suoraa kuigashyökkäyksee. Tarkoitus o ryhtyä tutkistelemaa Fischeri vakavia turauspelejä, joita hä,o pelaut vuode 1970 aikaa viidessä eri kasaivälisessä kilpailussa, im.»vuosisada.ottelussa», Siegei olympiakisoissa, kasaivälisessä turauksessa Palma de Mallorcassa. Näissä hä pelasi kaikkiaa 73 peliä ja saavutti iistä pisteitä 59, eli 80 prosettise tulokse. Tulos o erittäi loistava, ku ottaa vielä huomioo, että 44 peleistä o pelattu suurmestarivastustajaa vastaa. Fischeri luoteelle ja tyylille o luoteeomaista, että voittotulos o sama ii valkeilla kui mustillaki pelate. Asio siitä lakeaa esiäki suuitelmallisee avausvalitaa ja ahkeraa aalysoitii sekä pyrkimyksee ja tahtoo voittaa ja taistella»viimeisee sotilaasee asti». AVAUSTYYLI Fischer o pelaaja, jolla o pyrkimys terävii avausmuuelmii. Valkeilla hä pelaa tavallisesti 1. e4 ja omaa 2-3 vakiaista systeemiä samaa siirtoa vastaa, im. 1. - e5 ja 1. - c5. Niipä hä esim. espajalaisessa pelissä pelaa muuelmaa 3. - a6 4. Lx c6 d X c6 5. 0-0, joka häe käsissää herää uutee eloo ja väreihi. Yleesä Fiseher rakastaa (valkeilla pelate) uohdettuja ja vahetueita variatteja. earo-ka-puolustuksessa hä esim. pelaa muuelmaa 2. d4 d5 3. e xd5 c Xd5 4. c3, josta löytyy mielekiitoisia mustalle vaarallisia pikku yksityiskohtia. Sisilialaisessa puolustuksessa hä taas pelaa mielellää Sosii hyökkäystä ja Paulsei muuelmassa 6. g3. Fischer seuraa tarkoi aikaasa ja o aia valmis luomaa uusia avausideoita. Zagrebi pelissää Nicevskiä vastaa Fischer pelasi valkeilla Tali muuelmaa: Sisilialaie puolustus 1. e4 c5 2. Rf3 e6 3. d4 c xd44. R xd4 a6 5. Rc3 Dc7 6. g3 Rf6 7. Lg2 Rc6 8.0-0 d6 9. Tel Lc7 10.Rxc6! bxc6 l1.b3 Le7 12. e5 d X e5 13. Lb2 ja eepitkää valkea korjasi voito käyttäe hyväksee valkea kuigatarsivusta heikkoksia. Vielä esimerkki espajalaisesta pelistä. Mallorcassa peli Fischer - Ivkov: 1. e4 e5 2. Rf3 Rc6 3. Lb5 a6 4. La4 Rf6 5. 0-0 Le7 6. Tel b5 7. Lb3 d6 8. c3 0-0 9. h3 h6 10. d4 Te8 11. Le3 Lf8 12. Rbd2 Lb7 ja yt Fischer jatkoi meestyksellä Spasski siirrolla 13. Dbl?! (katapeli Spasski - Gligori6, Skoplje 1969). Peli jatkui edellee: 13. - Db8 14. a3 Rd8 15. Lc2 c6 16. b4 Dc7 17. Ld3 Re6 18. Dc2 Tac8 19. a4 Rd7 20. Db3 Rf4 21. Lx f4 e X f4 22. c4 ja valkea etu o selvä. Muutamassa pelissä Fischer käytti Lar-

120 SUOMEN SHAKKI sei Nimzowitschilta perittyä lempiavausta 17. Re7 + Kh8 18. R X e8 Tf X e8 19. Dd3 1. b3. De5 + 20. Khl Te8 21. De4 D X e4 22. L X e4 Peli Fiseher - Tukmakov, Bueos Ayresissa alkoi seuraavasti: 1. b3 e5 2. Lb2 Re6 Sama avaus: Te4 ja musta saavutti oivallise peli. 3. e4 Rf6 4. e3 Le7 5. a3 0-0 6. d3 d5 Miic - Fiseher (Zagreb) 7. f4 Le7 Fischer 7.exd5 Dxd5 (parempi oli 7. - RxdS) pitää»avausmoduloiista». 8. Df3 De7 8. Re3 Dd6 9. Rf3 Lf5 10. De2 Tfe8 11. Tdl 9.0-0-0 Rbd7 10.g4 b5 11.Lxf6 Rxf6 h6 12. h3 De6 13. Rd2 Rd7 14. Le2 Kh8 12. g5 Rd7 13. a3 Tb8 14. h4 b4 15. a X b4 15.0-0 Lg6 16. b4 ja valkea sai etusa realisoiduksi kymmeessä siirrossa (16. - a6 psykologie temppu, vaa pitkäaikaise Txb4 16. Lh3 O-O!? Tämä ei ole mikää 17. Tel! Tac8 18. Tfdl fs 19. Ra4 Ra7?! aalysoii hedelmä. Lähiä periaatteelliseksi väittelyksi o katsottava jatko 17. 20. Rb3 b6 21. d4! f4? 22. e4! RbS 23. Lg4 Df6 24. dxes RxeS 2S. Lxc8 TXc8 Rxe6 fxe6 18. LXe6+ Kh8 19. RdS Dc4! 26. TdS!) 20. Lxd7 LXd7 21. RXe7 La4! tahi 21. _ Halu etsiä uusia yhdistelmiä johtaa usei Tfb8. 17.Rf5 Re518.Rxe7+ Dxe719.h5 jo tuttuihi kuvioihi. Osoitukseksi tällaisesta tapahtumie kehityksestä olkoo seu Td4 ja Thdl. 19.-Lb7 20.h6 Lxe4 Huomio asaitsee myös 19. De3 ja edellee raava peliesimerkki: Agdamus - Fiseher 21. R X e4 R X e4 22. h X g7 Te8! ja mustalla 1. d4 Rf6 2. e4 b6 3. Re3 Lb7 4. f3 d5?! o aloite hallussaa. 5.exd5 Rxd5 6.Rxd5 Dxd5 7.e4 Dd7 Muista vastauksista siirtoo 1. e4 o vielä 8. Le4 g6 9. Db3 e6 10. Re2 Lg7 11. Le3 Re6 maiittava Aljechii puolustus. Fischer 12. Tdl Ra5 13. De2 De6! käytti sitä Palma turaukse loppupuolella Yleesä saa musta paremma peli Gri'lllfeld-puolustuksessa, jos Fischer käyttää sitä. tuloksi. Esim. peli Miic - Fiseher, 1. e4 MiiCiä, Ujtumeia ja Suttlesia vastaa hyvi Moet avaukset Fischer pelaa klassisee tyylii. Site esim. eglatilaisessa pelissä häe e xd6 6. Re3 g6 7. Ld3 Lg7 8. Rge2 0-0 Rf6 2. e5 Rd5 3. d4 d6 4. e4 Rb6 5. e X d6 lempiaseesa mustilla o symmetrie puolustus 1. - cs. 9. b3 Re6 10. Le3 d5! 11. e5 Rd7 12. Lb5 e5 13.0-0 Rxe5! 14.dxe5 d4 15.Rxd4 Näytteeksi Griifeldi puolustuksesta peli Rxe5 16.h3 Re6 17.Rxe6 Lxe6 18.f4 Petrosja - Fiseher vuosisada ottelusta: Da5! ja mustalla o aloite. 1. e4 g6 2. d4 Rf6 3. Re3 d5 4. Rf3 Lg7 Huomattakoo vielä, että Fischer»rakaisee akarasti» taktisista avausvirheistä tai 5. e X d5 R X d5 6. Ld2 e5 7. Tel yt Fischer kauiisti yhtäläistyttää pelit jatkae 7. _ ilmeisistä avausperiaatteitte rikkomisesta. Rxe3 8.Lxe3 exd4! 9.Rxd4 0-0 10.e3 Tästä ovat selviä esimerkkejä pelit Addisoia, Rubiettia ja Uhlmaia (Palma) sekä Dd5 1l.Rb5 Dxdl+ 12.Txdl Re6 13. L xg7 K xg7 14. Le2 Lf5 je. Bisguieria (Bueos Ayres) vastaa. Mustilla pelate hä pyrkii pääasiassa Fischer o aia aja tasalla mitä tulee kaksiteräisee taktiikkapelii. Tällöi häe teoreettisii uutuuksii ja hallitsee vieraammatki muuelmat eikä aioastaa omat avausvalikoimasa sisältää aikamoisia strategisia riskejä. Maiitse vai 1. e4 - aloituksessa sisilialaise Najdorf-muuelma goricia (Zagreb) sekä Camaraa (Siege) vas mielisellaiset, esim. pelit Nicevskiä ja Gli ja 1. d4-aloituksessa yky-beoi (1. d4 taa. Saalla saoe, avaukset, jotka vaativat akaraa aalysoitia, Fischer selvittää Rf6 2. c4 cs 3. ds e6 4. Rc3 exds S. cxds d6). loistavalla muistillaa ja taidollaa. Eriksee halua vielä maiita mieltymykse seuraavaa puolustussysteemii sisilia aia, Fischerilleki arka kohta. Joitaki vai Kuiteki, avaukse valmistelu o, kute laisessa: 1. e4 e5 2. Rf3 d6 3. d4 e X d4 keita pulmia o esiityyt, esim. pelit 4. R X d4 Rf6 5. Re3 a6 6. Lg5 e6, jossa Kovaeevicia (Zagreb), Taimaovia ja Larseia (Palma) vastaa, mutta myöski kolmas Fischer vaiusi ja löysi uusia vastapelimahdollisuuksia. Esitä seuraavassa pari jatkoa peli valkeilla vuosisada ottelussa Petrosjaia tähä puolustuksee: vastaa Caro-Kai vähä tutkitussa Parma-Fiseher (Zagreb) 7. f4 Db6 8. Dd2 muuelmassa: 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Re3 g6. Dxb2 9.Tbl Da3 10.Lxf6 gxf6 I1.Le2 Valkea sulki viipymättä keskusta siirrolla Lg7 12.0-0 f5 13. Tfdl 0-0 14. e X f5 4. e5 ja jatkoi 4. - Lg7: jälkee 5. f4. e xf5! Viime aikoihi asti o pelattu 14. _ Siirto o kiistaalaie, sillä se suo mustalle Rc6 ls.rxc6 bxc6 16.f6 Lxf6 17.Re4 mahdollisuude hallita valkeita ruutuja ja Lg7 18. Tb3 sekä R xd6 ja valkea saa paremma peli. 15. Rd5 Re6 16. R X e6 b X e6 vuutta. Tarjolla olisi ollut S. Lf4 ja vaikeuttaa valkea kuigatarläheti liikku jos 5. - Db6, ii 6. a3!. 5. - h51 6. Rf3 Lg4 7.h3 Lxf3 8.Dxf3 e6 9.g:{ Db6 10.Df2 Re7 11. Ld3 Rd7 12. Re2 0-0-0 13. e3 f6 14. b3 Rf5 15. Tgl e5 16. L xf5 g xf517. Le3 Da6 18. Kfl e X d4 19. C X d4 l{bs 20. Kg2 Re6 21. Rel Td7 ja a1oil,' Oli IIlllsta. hallussa. MUUTAMIA TYYLISEIKKOJA 1. JOhdomulmlsct asemat Arvos1:c1I"ssail II I'iscilcrill pelityyliä muutamil,l. kirjo;uiljal. saovat sitä kristalii kirkk:.;,),,;i. ja 1"'IlLics tämä saota o oikciilt-uii kll;l todeta.a, että hä pystyy hielioal';1i i1icliolllllla edu johtamaa voittoo. l\ol«)llaisc joo johdomukaisesti pelattuja asemia Fischer o voittaut helposti ja varmasti aiva kui hyvi toimiva automaatti. Katsokaamme seuraavaa peliä: 408. ESPANJALAINEN PELI Fiseher - Uzieker Siege 1970 Siirtoje 1. e4 e5 2. Rf3 Re6 3. Lb5 a6 4. L xe6 d xe6 5. 0-0 f6 6. d4 e xd4 7.R xd4 Re7 8. Le3 Rg6 9. Rd2 Ld6 10. Re4 0-0 11. Dd3 Re5 12. R X e5 L X e5 jälkee o tultu seuraavaa tilateesee: Pelaajat ovat selviytyeet avauksesta strategisesti tyydyttävii asemii. VaIkealla o määrällie etu kuigassivustalla, ja tätä Fischer käyttää määrätietoisesti hyväksee taistelle samalla vastustaja lähettiparia vastaa. 13. f4. Tyypillistä Fischeriä. Hä ällistyttää katsojaa pyrkimällä erivärisii lähetteihi ja yksikertaistamalla asemaa. Tuski kukaa muu uskoo, että häe piee piei etusa riittäisi mahdollisee voittoo. 13. - Ld6. O luultavaa, että seuraava jatko 13. - L xd4 14. L xd4 Le6 tahi 14. - fs SUOMEN SHAKKI 121 ls. es Le6 ei miellyttäyt mustaa, mutta välttäe»eriväriste» sytymistä hä joutuu ojasta allikkoo. 14. f5!. Peli muistuttaa kuuluisaa peliä Lasker - Capablaca, Pietari 1914. Siiäki valkea pelasi sotilaa fs:ee ja järjesti lähettie vaihdo ii, ettei musta hyödy paljokaa es-ruudu heikkoudesta. Musta kuigatarläheti liikuta vai rajoittuu huomattavasti. 14. - De7 15. Lf4 Lx f4. Parempi lieee ollut 15. LeS. 16. Txf4 Ld7 17. Tel De5 18. e3 Tae8 19. g4! Valkea suuitelmaa o yt päästä pelaamaa e4-es, jota varte pistettä fs o vahvistettava. 19. - Dd6 20. Dg3 Te7 21. Rf3 e5 22. e5! f X e5 23. Tfe4 Le6 24. T X e5 TfeS 25. T X e7 T X e7 26. Re5. Valkea suuitelma o täysi oistuut. Edu realisoimisee tarvitaa vielä sotilashyökkäys kuigassivustalla. 26. - h6 27. h4 Ld7 28.Df4 Df6 29. Te2. Valkea asettaa piee asaki: jos yt 29. - D xh4, ii 30. Rg6. 29. - LeS 30. De4 + Kh7 31. Rg6 T X e2 32. D X e2 Ld7 33. De7!. Eriomaie esimerkki pelaajille, jotka pelkäävät siirtyä vähäappulaisee loppupelii. Uhkauste 34. D X d7 ja 34. Rf8+ takia musta o pakko yksikertaistaa. 33. - D X e7 34. R X e7 g5 35. h X g5. Ei kuitekaa 3S. f X g6 +, sillä 35. - Kg7. 35. - h xg5 36. Rd5 Le6 37. R xe7 Lf3 38. Re8. Suojaa välillisesti sotilaa g4. Kaike tämä valkea äki jo pelatessaa 33.De7. 38. - Kh6 39. Rf6 Kg7 40. Kf2 Ldl 41.Rd7! Vielä yksi hieous: Jos yt 41. - L xg4, ii 42. f6+ ratkaisee. 41. - e4 42. Kg3. Musta luovutti. 2. Pyrkimys taisteluu Eräs piirre Fischerissä o häe silmiähtävä pyrkimyksesä taistelu etsimisee. Vieläpä miltei täysi pelkistyeissä asemissa se o huomattavissa. Alueitte välisestä turauksesta otamme tähä tyypillise esimerki. 409. SISILIALAINEN PUOLUSTUS Hort - Fiseher 1. e4 e5 2. Re3 d6 3. Rf3 a6 4. g3 Re6 5. Lg2 Lg4 6. h3 L xf3 7. L xf3 g6 8. d3 Lg7 9. a4 e6 10. Lg2 Rge7 11. 0-00-0 12. Le3 Da5 13. Ld2 De7 14. Dbl Rd4 15. a5 Ree6 16. Rdl. KUVIO! Käyttäe hyväksee valkea erikoista aloitusta Fischer ryhtyy taisteluu aloittee saamiseksi haltuusa. 16. - e4! 17. d xe4 Re5 ls. Le3 R xe4 19. Ta4 Tae8. Musta ratsut ovat saaeet hallitseva asema keskustassa. Muute, valkea asemassa ei ole..

122 SUOMEN SHAKKI loistavat mielikuvat vetävät hätä puoleesa. Joskus saotaa häe peliäsä jopa kuivaksiki. Huomio asaitsee seuraava esimerkki: 410. CARO-KANN Fischer - Petrosja Vuosisada ottelu 1. peli. t. e2 e6 2. d4 ds 3. e xd5 c xd5 4. Ld3 Rc6 5. c3 Rf6 6. Lf4 Lg4 7. Db3 Ra5 8. Da4+ Ld7 9. Dc2 e6 10. Rf3 Db6. kehitykse ia~voil merkki silmiipistäviä heikkouksia, jote edessä o raskas asemataistelu. 20. Lx d4 L X d4 21.Da2 Lf6 22. c3 Ld8 23. b4 Lf6! 24. Tel Tfd8 25. De2 Kg7 26. Ta2 h5 27. h4 Dd7 28. Kh2 Re5 29. Tc2 Rg4+ 30. Khl Tc7 31. Lh3 Re5 32. Re3 Da4. Johdomukaisi maööverei musta o saaut vahva asema kuigatarsivustalla. 33. Tbl Rc4! 34. Ta2 Dc6. Selvetää peliä edullisesti. Huolimatta erivärisistä läheteistä musta peli o vahva. 35. R X c4 D X c4 36. D X e4 T X c4 37. b5. ] ohtaa passiivisee puolustuksee. Elvyttääksee peliää valkea olisi pitäyt uhrata sotilas. Nyt alkaa totuude hetki, joka musta hallitsee järkähtämättä. 37. - Lx c3 38. b X a6 b X a6 39. Tb6 T xe4 40. T xa6 Tel + 41. Kh2 d5 42. Tc6 TaI! 43. T X af Lx al 44. a6 Ld4 45. Te2 Kf6. Mustalla o "terve" ylimääräie sotilas, mutta se hyväksikäyttö ei ole vielä helppoa, ja taistelu o jäittävä loppuu asti. 46. f4 Tb8 47. Ta2 La7 48. Lfl Ke7 49. Kg2 Kd6 50. Ld3 Tb3 51. Le2 16 52. Td2 Ta3 53. Ld3 Le3 54. TdI Ta2 + 55. Kf3 Ld4 56. g4 Ta3! 57. Kg2 Le3 58. Kf3 Le5 59. Kg3 e5 60.fxeS fxes 61.Kg2 hxg4 62.Lxg6 T X a6 63. Kg3 Ke6 64. hs Le3. Regas sulkeutuu. Valkea asema alkaa olla toivoto. 6S. K xg4 Ta4+ 66. Kf3 Lh6 67. Tbl e4+ 68. Kg3 Ta3 + 69. Kg4 KeS 70. Tb8 TaI 71. Te8 + Kd4 72. KfS Tfl + 73. Ke6 e3 ja valkea luovutti. 3. Suuitelmie tehokkuus Käytäöllisyys o eräs Fiseheri luomisvoima parhaita puolia, vaikka toisiaa Valkea alkaa siirto siirrolta kehittää itsellee lujaa aloitetta. 11. a4! Pikku siirto, joka estää musta yksikertaistamismaööveri 11. - LbS. Valkea ei suikaa kavahda jatkoa 11. - Rb3 12. Ta2 Te8 13.0-0, sillä hä saisi vai hyvä peli. Mustalle huoo jatko olisi 11. - Db3 12. De2! Lxa4? 13. T X a4 D X a4 14. LbS + ja valkea voittaa. Jatkossa 11. - Te8 12. Rbd2 Re6 13. Dbl valkea vahvistaa omaa kuigatarsivustasa asemaa. 11. - Tc8 12. Rbd2 Rc6 13.Dbl RhS 14. Le3 h6. Huoo olisi 14. - fs 15. g4! fxg4 16. RgS Ld6 17. Lxh7 je. IS. Re5 Rf6. Jatko 15. - RXeS? 16. dxe5 LeS 17.aS De7 18.g4 LXe3 19.fxe3 DXfS 20.gxh Dxe3+ 21.Le2 Lb5 22.Ddl ja edellee Ta3! olisi mustalle hyvi epäedullie. 16. h3 Ld6 17.0-0 Kf8. Musta asema o tuski korjattavissa. Vähemmä heikko olisi 17. - 0-0, vaikka ytki 18. f4: jälkee tuleva valkea hyökkäys olisi mustalle Jatkuu sivulla 117 ia SUUR-HELSINGIN OSUUSPANKKI Käsietehdas Aro Sauso Järvepää. Puh. 287 032 LAHJAKSI, PALKINNOKSI, MUISTOKSI, TULlAISIKSI Vahat vuosikerrat 1967 lähtie (ilma postik.) irtoumeroia 10,-, kluuttikasii sidottuia 15,-, tilaukset taloudehoitajalie. jokaiselle useamma vuosikerra tilaajalle 10 % aleus!

~ KANSA ~ vakuutus kodi turvaksi SUURI KI RJA TALO SHAKKI PE LEJÄ Rusaat valikoimat mm. eri maide s h a k k i - k i r j ali i suu t t a. Pyytäkää meiltä kirjaluettelo. AKATEEMINEN KIRJAKAUPPA Suuri kirjataio Keskuskatu 1 Puh. 625901 Paperiosastolla o rusas valikoima shakkipelejä - pieistä taskukokoisista tyylikkäisii jalopuupeleihi. STOCKMANN Suuri tavaratalo Paasipaio, Helsiki 1971