VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

VARKAUDEN KAUPUNKI VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kotkansiipi Hyväksytty Varkauden kaupunginvaltuustossa 22.10.2012

Sisällysluettelo LUKIJALLE... 1 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite...2 2 Määräysten antaminen ja valvonta...2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...2 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät...2 2 LUKU: JÄTEVEDET... 3 5 Määräykset talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen jätevesiverkoston ulkopuolisilla alueilla...3 5.1 Jätevesien käsittelyn vähimmäistaso:...4 5.2 Jätevesien käsittelyn vaativampi puhdistustaso:...4 5.3 Erityismääräyksiä pohjavesi- ja ranta-alueilla...5 6 Jätevesijärjestelmien sijoittaminen, huolto ja kunnossapito...5 6.1 Vähimmäis- ja suojaetäisyydet...5 6.2 Laitteistoja koskevat vaatimukset...6 6.3 Jätevesijärjestelmän huolto- ja kunnossapito...7 7 Kuiva- ja erottelevien käymälöiden käyttö...8 8 Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin...8 9 Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevesien käsittely...9 3 LUKU: VESIENSUOJELUA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET... 9 10 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys...9 11 Eläinten jaloittelualueet... 10 13 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 11 14 Mattojen pesu... 11 15 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely... 12 4 LUKU: KEMIKAALIT... 12 16 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus... 12 17 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi ja säiliöiden tarkastus pohjavesi- ja rantaalueilla... 13 18 Öljy- ja kemikaalionnettomuudet ja maaperän tai pohjaveden pilaantuminen... 14 5 LUKU: ILMANSUOJELU JA PÖLYNTORJUNTA... 14 19 Savukaasujen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy... 14 20 Rakennus- ja kunnostustyöt... 15 21 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito... 15 6 LUKU: MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA... 16 22 Erityisen häiritsevän tilapäisen melun ja tärinän torjunta... 16 23 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta... 17 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET... 17 24 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 17 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä... 18 26 Siirtymäkausimääräykset... 18 27 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 19 28 Poikkeamiset määräysten voimassaolosta... 19 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo... 19 LIITE 1. Pohjavesialueet LIITE 2. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue: Varkaus LIITE 3. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue: Harjurannan vesiosuuskunta LIITE 4. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue: Kangaslampi

1 LUKIJALLE Mitä ympäristönsuojelumääräykset ovat ja ketä ne koskevat? Ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 antaa kunnille mahdollisuuden antaa paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräykset sitovat kaikkia Varkauden kaupungin alueella toimivia yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä sekä muitakin, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulaissa erikseen mainittuja toimintoja, jotka on rajattu niiden ulkopuolelle. Määräykset eivät esimerkiksi koske yrityksiä, joille on myönnetty ympäristölupa. Mitä muuta ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä on noudatettava? Nämä ympäristönsuojelumääräykset sisältävät Varkauden paikallisiin olosuhteisiin räätälöityjä ohjeita ja määräyksiä terveyshaitan, viihtyvyyshaitan tai muun ympäristön pilaantumisena pidetyn vaikutuksen estämiseksi. Koska ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin, koskevat määräykset vain tämän lain soveltamisen piiriin kuuluvia asioita: päästöjen johdosta syntyvää ympäristön pilaantumista, esimerkiksi jätevesipäästöstä aiheutuvaa haittaa luonnolle tai naapurille. Viittaukset, lisätiedot ja suositukset Ympäristönsuojelumääräykset sisältävät varsinaisten määräysten lisäksi suosituksia ja viittauksia sekä lisätietoja antavia tietoruutuja. Suositukset eivät ole sitovia, mutta niiden noudattaminen on toivottavaa. Kuitenkin muusta lainsäädännöstä voi johtua, että jokin suosituksissa nimetty tapa toimia on näistä muista perusteista johtuen käytännössä pakollista. Viittauksissa viitataan samaa asiaa koskevaan määräykseen. Lisätiedoissa on tuotu esille lainsäädäntöä, joka omalta osaltaan edistää ympäristönsuojelua. Mikäli muu lainsäädäntö muuttuu, pyritään lisätietoja-ruutuja päivittämään niin, että ne ovat aina ajan tasalla. Mistä on saatavissa lisätietoa ympäristönsuojelumääräyksistä? Ympäristönsuojelumääräykset löytyvät Varkauden kaupungin internet-sivuilta Ympäristönsuojelun alta. Määräyksiä voi tiedustella myös ympäristönsuojelutoimistosta. Miten ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvotaan? Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Varkaudessa Keski-Savon ympäristölautakunta. Rikkomuksia havaittaessa otetaan yhteys kaupungin Ympäristönsuojelutoimistoon. Yleensä asiat tulee laittaa vireille kirjallisesti, mutta ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse. Asian jatkokäsittely riippuu kustakin tapauksesta, viime kädessä valvonta voi johtaa esimerkiksi yksittäisen määräyksen antamiseen tai poliisille tehtävään esitutkintapyyntöön.

2 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on Varkauden kaupungin paikalliset olosuhteet huomioiden turvata kaupunkilaisille viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Määräyksillä ehkäistään elinympäristön pilaantumista sekä poistetaan ja vähennetään pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten, kuin ympäristösuojelulaissa on säädetty. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelumääräykset on antanut Varkauden kaupunginvaltuusto ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Varkaudessa on Keski-Savon ympäristölautakunta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten, kuin ympäristönsuojelulain 21 :ssä säädetään. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on noudatettava näitä paikallisiin olosuhteisiin perustuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristöluvanvaraista toimintaa eivätkä YSL:n 30 :n 3 momentissa, YSL:n 62 :ssä tai YSL:n 78 :n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa eikä puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuolto- ja terveydensuojelumääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä ovat Varkaudessa seuraavat: Taajaan rakennettu alue, joilla tarkoitetaan lähinnä asemakaavoitettuja alueita ja maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaisia suunnittelutarvealueita ja yleiskaavojen mukaisia kyläalueita. Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan tärkeiden tai yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä - tai II-luokan pohjavesialueita. Liitteessä 1 on merkitty Itkonsaaren I-luokan ja Kaukolankankaan II-luokan pohjavesialueet.

3 Ranta-alueet, joilla tarkoitetaan jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön (vesilaki 1 luku 1 ) rajoittuvia maa-alueita, jotka ulottuvat 200 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Vesistöiksi luetaan järvet, lammet, joet ja purot. Vesistön rantaviivalla tarkoitetaan vesistön keskimääräisen vedenpinnan tasoa (MW). Virkistys- tai loma-asuntoalueet, jolla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita, joissa erilaisten häiriötä tuottavien toimintojen rajoittaminen määräyksillä on tarpeellista, jotta voidaan ehkäistä muun muassa ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. Vesihuollon toiminta-alueilla tarkoitetaan alueita, joilla vesi- ja viemärilaitos tai vesiosuuskunta huolehtii vesihuollosta vesihuoltolain mukaisesti (Vesihuoltolaki 3 ). Toiminta-alue kattaa jo rakennetut vesi- ja/tai viemäriverkostot sekä alueet, joille verkostojen rakentaminen rakennetaan valtuuston hyväksymän tavoiteaikataulun mukaisesti. Varkauden vesi- ja viemärilaitoksesta on muodostettu kaupungin omistama osakeyhtiö, Keski-Savon Vesi Oy 1.1.2012 lähtien. Näissä määräyksissä vesi- ja viemärilaitoksella tarkoitetaan siis Keski-Savon Vesi Oy:n toimintaa. Varkauden kaupunginhallitus on hyväksynyt Varkauden vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen 13.6.2011 (142 ) ja Harjunrannan vesiosuuskunnan toiminta-alueen 13.6.2011 (143 ). Varkauden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Varkauden vesi- ja viemärilaitoksen kehittämissuunnitelman päätöksellään 20.6.2011 47. Liitteissä 2, 3 ja 4 on esitetty toiminta-alueet. Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan niitä vastaavaa muualta peräisin olevaa jätevettä. Harmailla jätevesillä tarkoitetaan muita kuin vesikäymälän jätevesiä. Jätevesilietteellä tarkoitetaan puhdistamolietettä taikka saostuskaivo- tai umpikaivolietettä, jotka on käsitelty mikrobiologisesti turvalliseksi. 2 LUKU: JÄTEVEDET 5 Määräykset talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen jätevesiverkoston ulkopuolisilla alueilla Jätevesijärjestelmien rakentamiseen tai muuttamiseen on aina haettava rakennus- tai toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Järjestelmän muutosten osalta luvanvaraisuus on aina erikseen selvitettävä rakennusvalvontaviranomaiselta. Vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon liittymättömien kiinteistöjen vesikäymäläjätevesiä ei saa käsittelemättöminä imeyttää maahan tai johtaa vesistöön. Jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä on ympäristönsuojelumääräysten lisäksi noudatettava Ympäristönsuojelulain 27 a d :ien ja Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisia vaatimuksia (ns. hajajätevesiasetus).

4 5.1 Jätevesien käsittelyn vähimmäistaso: VNA 209/2011 asetuksen 3 :n vähimmäisvaatimukset puhdistustasolle ovat: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia. Haja-asutusalueella voidaan jätevedet käsitellä vähimmäisvaatimukset mukaisesti, kun: kiinteistön koko on vähintään yksi hehtaari kiinteistöllä on korkeintaan kaksi asuntoa etäisyys lähimpään rantaan on vähintään 200 metriä etäisyys lähimpään asuinrakennukseen (vakinainen tai loma-asunto) ja talousvesikaivoon on vähintään 100 metriä. kiinteistö sijaitsee I- tai II-luokan pohjavesialueen ulkopuolella. 5.2 Jätevesien käsittelyn vaativampi puhdistustaso: VNA 209/2011 asetuksen 4 :n mukaiset vähimmäistasoa tiukemmat puhdistusvaatimukset ovat: orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia. VNA 209/2011 asetuksen 4 :n mukaiset tiukemmat puhdistusvaatimukset koskevat kiinteistöjä, jotka sijoittuvat: taajaan asutuille alueille haja-asutusalueilla, jos kiinteistön koko on alle 1 ha, rakennuspaikan etäisyys lähimpään vesistöön on alle 200 m tai lähimpään asuinrakennukseen ja talousvesikaivoon on alle 100 metriä. kiinteistö sijaitsee I- tai II-luokan pohjavesialueella. Perustelut 5, 5.1, 5.2: Näitä määräyksiä sovelletaan alueilla, jotka eivät kuulu vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on Suomessa noin miljoona asukasta 350.000 asunnossa. Näiden talousjätevedet kuormittavat vesistöjä 350-400 tonnilla fosforia ja 8.000-10.000 tonnilla orgaanista ainetta mitattuna seitsemän vuorokauden biologisena hapenkulutuksena (BHK 7 ). Sekä fosforin että orgaanisen aineen kuormitus on 1,5-1,8 kertaa suurempi verrattuna vesihuoltolaitosten viemäriin liittyneen noin 4,2 miljoonan asukkaan jätevesien kuormitukseen. Haja-asutusalueella asuvan yhden henkilön jätevesien orgaaninen aine ja kokonaisfosfori kuormittavat ympäristöä 6 8 kertaa enemmän verrattuna vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneeseen asukkaan kuormitukseen. Vähimmäistason puhdistusvaatimukset soveltuvat harvaan asutuilla alueilla, jotka eivät sijoitu pohjavesialueille eivätkä vesistöjen läheisyyteen. On erityisesti huomioitava, että asetuksen vähimmäistason puhdistusvaatimukset täyttävistä jätevesien käsittelyjärjestelmistä, aiheutuva ravinnekuormitus maaperään on kaksinkertainen verrattaessa asetuksen tiukempaan puhdistustasoon. Pysyvää ja loma-asutusta on järvien ja lampien rannoilla hyvinkin tiheästi ja yleiskaavoissa on runsaasti rakennuspaikkavarauksia ulkopuolella vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen. Vesistöjen ja rantakiinteistöjen rantavesien terveydellisen ja ekologisen tilan säilyttämiseksi ja

5 parantamiseksi on tarpeen estää jätevesien rehevöittävä vaikutus ja taudinaiheuttajien pääsy vesiin. Tällä perusteella on asetettu tiukemmat puhdistusvaatimukset vesistöjen ranta-alueille. Vesi- ja viemäriverkoston ulkopuolella on Varkaudessa useita asutustihentymiä, joissa tontit ovat pienehköjä ja etäisyydet rakennuspaikkojen välillä alle 100 m. Osayleiskaavoissa on myös varauksia uusille rakennuspaikoille. Näissä tilanteissa on talouskaivojen veden pilaantumisen vaara (ravinteiden ja taudinaiheuttajien pääsy maaperään ja pohjavesiin), josta syystä tiukemmat jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tarpeen. 5.3 Erityismääräyksiä pohjavesi- ja ranta-alueilla Sen lisäksi mitä näiden määräysten 5 :ssä on määrätty, on talousjätevesien käsittelyssä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sijaitsevilla pohjavesialueilla ja ranta-alueilla noudatettava seuraavia määräyksiä. Pohjavesialueet: Pohjavesialueilla puhdistetut, vesikäymälän jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle, ellei vesikäymälän jätevesiä johdeta umpisäiliöön. Muut jätevedet voidaan asianmukaisen puhdistuksen jälkeen johtaa maastoon. Näitä määräyksiä sovelletaan alueilla, jotka eivät kuulu vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen. Puhdistettujakaan vesikäymäläjätevesiä ei saa imeyttää pohjavesialueella, koska pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei saa aiheuttaa. Pienpuhdistamot eivät ole tehokkaita poistamaan mikrobeja jätevesistä. Nitraattimuodossa olevan typen pääsy pohjavesiin on myös estettävä. (YSL 8 ). Laitteiden ja järjestelmien asetuksen määräysten täyttämiseen liittyvät siirtymäkausimääräykset on esitetty 26 :ssä. Suositus: Ranta-alueilla käymäläratkaisuksi suositellaan kuivakäymälää, mikäli liittyminen yleiseen viemäriverkostoon ei ole mahdollista. Nykyiset tekniset pumppausratkaisut tarjoavat mahdollisuuden jätevesien käsittelyjärjestelmän viemiseen mahdollisimman kauas rannasta (ja talousvesikaivoista). Vesikäymälävesien johtaminen umpisäiliöön tarjoaa mikrobiologisesti turvallisen vaihtoehdon, sillä suurin osa talousjäteveden ravinteista on vesikäymälävesissä. Tällöin kannattaa käyttää vähävetisiä käymälöitä, jotta poiskuljetettavan jäteveden määrä on mahdollisimman vähäinen. 6 Jätevesijärjestelmien sijoittaminen, huolto ja kunnossapito 6.1 Vähimmäis- ja suojaetäisyydet Jätevesien käsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä, kuitenkin tapauskohtaisesti huomioiden maastonmuodot, maaperä- ja virtausolosuhteet:

6 Kohde Vähimmäisetäisyys 1. Talousvesikaivo tai vedenottamo - maaston kaltevuudesta ja maaperästä riippuen - harmaat vedet 30 m - myös käymälän jätevedet 50 m 2. Vesistö (joki, järvi, lampi tai vastaava) 20 m 3. Tie tai tontin raja 5 m 4. Suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamo 0,5 m - maahan imeyttämö 1 m Poikkeuksena voidaan saunarakennuksesta tulevat vähäiset pesuvedet (ns. kannettu vesi), imeyttää 20 metrin vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Vähäisetkään jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön, eivätkä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Riittävä suojaetäisyys jäteveden maaperäkäsittely- tai imeytyskohdasta talousvesikaivoihin, muihin vedenottamoihin ja vesistöön on tarpeen ensisijaisesti terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Järvien ekologisen tilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi on tarpeen estää jätevesien rehevöittävä vaikutus. On tärkeää, että jätevesien mahdollisesti sisältämät taudinaiheuttajat eivät pääse leviämään talousvetenä käytettävään pohjaveteen alueilla, joille ei vesijohtoverkosto ylety. Lisäksi on pyrittävä torjumaan nitraattimuodossa olevan typen haitat pohja/juomavedelle. Jätevesijärjestelmien alin sallittu rakentamiskorkeus rannoilla Ranta-alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, etteivät puhdistamattomat jätevedet pääse suoraan vesistöön kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikanakaan. Rakentamiskorkeutta määriteltäessä tulee huomioida tulvarajan lisäksi harkinnanvarainen lisäkorkeus 0,3 1,0 m sekä aaltoiluvara. Haukivedellä alin suositeltava rakennuskorkeus ja imeytyskenttien sekä maasuodattamojen alin pohjakorkeus ovat N60 + 78,00 m (NN + 77,80 m). Rannoille rakennettaessa tulee huomioida maaperäkäsittelyjärjestelmän ja maahan imeyttämisen riittävät etäisyydet rannasta sekä kunkin vesistön tulvakäyttäytyminen. Näin varmistetaan, etteivät jätevedet pääse mahdollisten tulvien mukana kulkeutumaan vesistöihin. 6.2 Laitteistoja koskevat vaatimukset Loma-aikoina tai muutoin satunnaisessa käytössä olevan kiinteistön jätevesijärjestelmä tulee valita siten, että käyttökatkot eivät vaikuta järjestelmien puhdistustehoon. Rantaalueilla jäteveden mikrobiologinen puhdistuminen tulee varmistaa esimerkiksi johtamalla puhdistetut jätevedet maaperään. Mikäli kaavamääräyksissä on tiukempia ehtoja jätevesien johtamisesta ja käsittelystä, tulee noudattaa voimassaolevia kaavamääräyksiä.

7 Laitteiden ja järjestelmien asetuksen määräysten täyttämiseen liittyvät siirtymäkausimääräykset on esitetty 26 :ssä. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin ja niiden noudattaminen ehkäisee ympäristön pilaantumista (YSL 3 ). Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 6.3 Jätevesijärjestelmän huolto- ja kunnossapito Kiinteistönhaltijan tulee tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti jätevedenpuhdistuslaitteistot, jotta ne ovat toimintakuntoisia kaikissa olosuhteissa. Jätevesijärjestelmää tulee huoltaa ja käyttää järjestelmälle laaditun käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Tämä koskee myös viemärien tuuletusputkia. Saostuskaivojen lietetilat on tarkastettava ja tyhjennettävä tarvittaessa. Tyhjentämisen yhteydessä saostuskaivot tulee aina huuhdella ja täyttää puhtaalla vedellä niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Umpisäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostuskaivojen, umpisäiliöiden ja vastaavien lietteitä saa tyhjentää ammattimaisesti ja vastikkeellisesti vain yrittäjä, jolla on ympäristölupa tai alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon hyväksymisestä. Lietteet tulee toimittaa käsiteltäväksi suoraan jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottajalle. Saostuskaivojen, umpikaivojen tai vastaavien lietteitä ei saa levittää käsittelemättöminä maahan (ei metsiin, puutarhaan, pelloille tms.). Kiinteistönhaltijan tulee pitää kirjaa tyhjennyksistä, tarkastuksista ja laitteiden kunnossapidosta. Tiedot on pyydettäessä annettava valvovalle viranomaiselle. Kiinteistönhaltijalla on velvollisuus olla selvillä kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja siitä miten järjestelmä pidetään kunnossa ja huolletaan. Viemäreiden tuulettaminen kiinteistön tuuletusputkien kautta sisältyy liittymisehtoihin ja ylläpidosta vastaa sopimuksen mukaisesti kiinteistönomistaja. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen yleinen velvollisuus olla selvillä oman toiminnan ympäristövaikutuksista. Mikäli saostuskaivojen tyhjennys laiminlyödään, voi seurauksena olla kiintoaineksen karkaamisen myötä varsinaisen puhdistusjärjestelmän, kuten suodattimen tai imeytyskentän toiminnan heikkeneminen ja kuormituksen lisääntyminen Jätteentuottajalla on jätelain 6 :n mukaisesti velvollisuus huolehtia jätteen asianmukaiseen käsittelyyn luovuttamisesta. Omassa toiminnassa syntyvän lietteen hyödyntäminen levittämällä liete peltoon voidaan hyväksyä maatiloilla, joilla on käytettävissä asianmukaiset laitteet lietteen käsittelyä varten.

8 7 Kuiva- ja erottelevien käymälöiden käyttö Kuiva- tai erottelevaa käymälää ei saa sijoittaa tulva-alueelle, 20 metriä lähemmäksi vesistöä, 5 m lähemmäksi naapurin rajaa tai 10 m lähemmäksi ojaa. Käymälän alusastian tulee olla tiivis niin, että kaikki päästöt maaperään ja muuhun ympäristöön on estetty. Kuiva- ja erottelevaa käymälää tulee hoitaa ja käyttää niin, ettei siitä aiheudu päästöjä pohja- tai pintavesiin, haju- eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuivakäymälän tyhjennysjätteet tulee kompostoida tai toimittaa tarvittavat luvat omaavalle vastaanottajalle. Erottelevien käymälöiden nesteet tulee kerätä tiiviiseen säiliöön ja käyttää, joko kompostissa tai laimennettuna lannoitusaineena. Niitä ei saa johtaa harmaiden vesien käsittelyjärjestelmään. Laitteiden ja järjestelmien asetuksen määräysten täyttämiseen liittyvät siirtymäkausimääräykset on esitetty 26 :ssä. Kuiva- ja erottelevasta käymälästä ja käymäläjätteen kompostoinnista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Huonosta käymälän hoidosta ja käymäläjätteen käsittelystä johtuen voidaan käymäläjäte edellyttää toimitettavaksi asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on ennakolta estettävä niiden pääsy vesistöihin (YSL 3 ). 8 Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin Jätevesiviemäriin ei saa laittaa tai johtaa sinne kuulumattomia esineitä tai aineita, kuten kiinteitä roskia, ongelmajätteitä, liuottimia, öljyä ja rasvoja, mukaan lukien paistorasvat. Asumajätevesistä poikkeavien jätevesien, kuten teollisuusjätevesien johtaminen viemäriin on kiellettyä ilman viemärin haltijan lupaa. Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevien yritysten ja teollisuuskiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa ja oikein mitoitetuissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Käyttöönotettavat erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla ja erotinlaitteistojen jälkeen on asennettava näytteenottokaivo. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Erotinlaitteistojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on pyydettäessä annettava valvovalle viranomaiselle. Perustelu: Määräyksellä ehkäistään haitallisten aineiden ja yhdisteiden aiheuttamia ongelmia viemäriverkostossa ja jätevedenpuhdistamolla sekä lietteen hyötykäytössä ja purkuvesistössä. Tarkkailu- ja huoltovelvollisuudella varmistetaan erotinlaitteiden tehokas toiminta.

9 9 Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevesien käsittely Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedet sekä jalostukseen kelpaamaton maito on käsiteltävä tarkoitukseen suunnitellussa erillisessä käsittelyjärjestelmässä tai asumisjätevesien kanssa yhteiskäyttöön suunnitellussa käsittelyjärjestelmässä. Jätevedet ja jalostukseen kelpaamaton maito voidaan johtaa myös liete- tai virtsasäiliöön, jos säiliöiden mitoitus on riittävä tulevalle jätevesi- ja maitomäärälle. Jos karjasuojalla on ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa, noudatetaan toiminnassa siinä annettuja määräyksiä. Laitteiden ja järjestelmien asetuksen määräysten täyttämiseen liittyvät siirtymäkausimääräykset on esitetty 26 :ssä. Perustelu: Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevesiä ei ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi saa johtaa käsittelemättöminä maastoon eikä vesistöön. (YSL 103 ) Suositus: Pesuaineina on suositeltavaa käyttää vähän fosforia sisältäviä pesuaineita. 3 LUKU: VESIENSUOJELUA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET 10 Tuotantoeläinten lannan, lietelannan ja virtsan levitys Sen lisäksi mitä Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) on säädetty, tulee lannan ja virtsan käsittelyssä noudattaa tässä pykälässä annettuja määräyksiä. Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levitys on kielletty I ja II-luokan pohjavesialueella. Liitteessä 1 on esitetty Itkonsaaren ja Kaukolankankaan pohjavesialueet. Nitraattiasetuksen mukaan syksyllä levitetty lanta tulee muokata peltoon yhden vuorokauden kuluessa sen levityksestä. Myös keväällä levitetty lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman nopeasti, paitsi silloin kun lanta levitetään säilytettävän kasvuston päälle. Lannan, lietelannan ja virtsan levitys tulee suorittaa nitraattiasetuksen mukaisesti siten, että siitä naapureille mahdollisesti aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lanta tulee levittää siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita tai mikrobeja valu vesistöön tai ojaan eikä levittämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on lisäksi maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen jätettävä vähintään 50-100 metrin levyinen vyöhyke käsittelemättä kuivikelannalla, lietelannalla, virtsalla ja puristenesteellä.

10 Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Viittaus: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000. Perustelu: Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto. Naapuruussuhdelain 17 :n mukaan ei naapurille tai lähistöllä asuvalle saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta muun muassa ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta, kosteudesta tai melusta. Varkauden Kangaslammin taajaman vedenottamo sijaitsee Itkonsaaressa. Pohjavesialueella on kaksi peltoa, toinen aivan vedenottamon välittömässä läheisyydessä, toinen muutaman sadan metrin etäisyydellä. peltojen lannoittaminen lietelannalla ja virtsalla voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen, jos mikrobien ja ravinteita (esim. typpiyhdisteitä) pääsee pohjaveteen. Myös Kaukolankankaalla on peltoja. Kaukolankankaalla sijaitsee kirkonkylän varavedenottamo. Muita vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita ei Kangaslammin kirkonkylän läheisyydessä ole. Kangaslammin kirkonkylä sijaitsee yli 20 km:n päässä Varkauden keskustasta ja vesijohdon vetäminen Akonlahdesta asti on erittäin kallis investointi noin 400 asukkaan taajaman vesihuollon järjestämiseksi. 11 Eläinten jaloittelualueet Jaloittelualueet on perustettava ja kunnossapidettävä siten, että niissä ei pääse tapahtumaan liettymistä. Hevosten ja nautakarjan sekä muiden tarhattujen kotieläinten jaloittelualueiden lanta on siivottava tiivispohjaiseen lantalaan säännöllisesti. Maapohjaisen jaloittelualueen pinta-maa on uusittava tarpeen mukaan. Eläinten jaloittelualueita ei saa sijoittaa I-luokan (Itkonsaaren) pohjavesialueelle (Liite 1). Siirtymäkausimääräys on esitetty 26 :ssä. Viittaus: Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000. Perustelu: Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto. Kasvipeitteettömästä maasta kulkeutuu helposti maa-ainesta ja ravinteita valumavesien mukana pinta- ja pohjavesiin. Ulkoilutarhan vähimmäiskoon määrittäminen on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 3) Riittävät suojaetäisyydet vesistöihin, talousvesikaivoihin ja asutukseen ovat tarpeen vesistöjen rehevöitymisen, kaivojen pilaantumisen ja asumisviihtyisyyshaittojen sekä näistä aiheutuvien ympäristön pilaantumisen ja terveyshaittojen estämiseksi. Itkonsaaren pohjavesialueella on Kangaslammin kirkonkylän vedenottamo. Pohjavesialue on melko suppea. Vedenottamon ja pohjaveden suojaamiseksi on tarpeen kieltää ulkoilutarhojen perustamien pohjavesialueelle. (YSL 3, NaapL 17 ) Suosituksia: Jaloittelualueet tulee sijoittaa riittävän etäälle talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Tarvittava suojavyöhykkeen leveys riippuu eläinmäärästä, ulkotarhan

11 pinta-alasta, hevosten ja ponien päivittäisestä ulkoiluajasta, maaston kaltevuudesta sekä maalajista. Uimaratojen välittömässä läheisyydessä tulee eläinten pääsy rantaveteen estää. Suositus jaloittelualueen vähimmäisetäisyyksiksi herkistä kohteista ovat: Valtaoja 20 m Puro, lampi joki tai järvi 50-100 m Talousveden hankintaan käytettävä vesistö, kaivo tai lähde 100 m naapurin asuinrakennus 100 m Jaloittelualueen ja asutuksen väliin suositellaan suojavihervyöhykettä, johon istutetaan puita ja pensasaita. 13 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Moottoriajoneuvojen, veneiden, koneiden, ym. vastaavien laitteiden harvoin tapahtuva pesu on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevilla asuinkiinteistöillä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa suoraan vesistöön. Yleisessä käytössä olevilla alueilla pesu on sallittu vain tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin tai muuhun erikseen hyväksyttyyn käsittelyyn. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ym. vastaavien laitteiden pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. Pesuvedet on johdettava jätevesiviemäriin hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Jätevedet aiheuttavat ympäristön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa, jos ne pääsevät imeytymään maahan. Pilaantumisvaaran aiheuttaminen on kielletty. Pesu vesistön rannalla voi aiheuttaa vesistön pilaantumista, jos ne johdetaan suoraan vesistöön. (YSL 3, 8 ja 14 ) 14 Mattojen pesu Ammattimainen tai laajamittainen mattojen tekstiilien ja muiden vastaavien pesu on sallittu ulkona ainoastaan tähän tarkoitukseen maalle rakennetulla pesupaikalla. Pesuvedet on johdettava jätevesiviemäriin, pien- tai maapuhdistamoon hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Mattojen ja pyykin pesu vesistössä aiheuttavat huomattavan jätevesien määrän ja näin ollen vesistön rehevöitymistä ja muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. (YSL 3 ) Vähäisten, haitattomien jätevesien imeyttämisestä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YSL 3, 8 ja 14 )

12 Suositus: On suositeltavaa, että Varkaudessakin luovutaan lähivuosina rannoilla olevista matonpesupaikoista ja rakennetaan yksi tai useampia, viemäröityjä matonpesupaikkoja asukkaiden käyttöön. Oman talouden mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu ranta-alueilla tulee järjestää siten, että käytetään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia pesuaineita, esim. biohajoavia pesuaineita, vältetään liuotinpitoisten pesuaineiden käyttöä ja pyritään imeyttämään pesuvedet maastoon. Lisätietoja: Kemikaalilain mukaiset merkinnät ja rajoitukset on otettava huomioon pesuaineita käytettäessä. 15 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen vesistöön, I- tai II-luokan pohjavesialueelle tai ranta-alueella lähemmäksi kuin 200 m rantaviivasta on kielletty. Lumen vastaanottopaikat ja tilapäiset läjityspaikat tulee sijoittaa ja niitä tulee hoitaa siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa tai ympäristön pilaantumista. Lumen vastaanottopaikkojen sulamisvedet tulee imeyttää maaperään tai johtaa selkeytysaltaaseen tai käsitellä muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista vesistöön. Lumen varastoinnissa vedenhankinnan kannalta tärkeän vesistön, Komminselän, rantaalueella tulee erityisesti huolehtia siitä, että sulamisvedet käsitellään hallitusti ja aiheuttamatta haittaa vesistölle ja Viltinrannan varavedenottamolle. Siirtymäkausimääräys on esitetty 26 :ssä. Määräys on tarpeen pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja myös muun ympäristön suojelemiseksi ennalta ehkäisyn periaatteen mukaisesti. (YSL 8 ) 4 LUKU: KEMIKAALIT 16 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien säilytys ja säiliöiden tarkastus Ympäristölle vaaralliset nestemäiset kemikaalit, kuten polttoaineet, öljyt, maalit, torjuntaaineet, liuottimet tulee kiinteistöllä varastoida ja säilyttää siten, että niiden pääsy viemäriin, maaperään tai vesistöön on estetty. Pysyvässä käytössä olevat polttonesteiden ja muiden kemikaalien tankkaus- ja täyttöpaikat on sijoitettava alueelle, joka on varustettu kemikaalia läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla. Säiliöt tulee varustaa sekä lapon- että ylitäytönestolla. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. Mahdolliset vuodot on kerättävä talteen. Tilapäiset tankkauspaikat tulee suojata siten, ettei polttoainetta missään olosuhteissa pääse maaperään.

13 Maanalaiset öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt tulee tarkastuttaa vähintään joka kymmenes vuosi. Yli 10 vuotta vanhoille säiliöille on ensimmäinen puhdistus ja tarkastus tehtävä viimeistään 1.1.2018. Tarkastusta koskeva pöytäkirja on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain asianmukaisen pätevyyden omaava tarkastaja. Maanalaiset öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ja niiden putkistot sekä täyttöyhteet on purettava ja poistettava viimeistään siinä vaiheessa, kun niiden käyttö päättyy, jos se on mahdollista rakennuksia vaurioittamatta. Säiliöt on puhdistettava ennen käytöstä poistamista. Puhdistusta koskeva todistus on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteiden öljy- ja kemikaalisäiliöiden poistosta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään viikkoa ennen säiliön poistamista. Maahan jätetyn säiliön sijaintitiedot tulee säilyttää kiinteistön asiapapereissa. Siirtymäkausimääräys on esitetty 26 :ssä. Määräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja myös muun ympäristön suojelemiseksi ennalta ehkäisyn periaatteen mukaisesti. (YSL 7, 8 ) Käytöstä poistettu polttonestesäiliö on myös jätelain (JäteL 646/2011) tarkoittama jäte, jota ei saa hylätä (JäteL 13 ). Myös muualla kuin 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla säiliöt tulee tarkastaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Aikataulu on katsottu kohtuulliseksi. (YSL 7 ja 8 ) 17 Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointi ja säiliöiden tarkastus pohjavesija ranta-alueilla Sen lisäksi, mitä 17 :ssä on määrätty, on pohjavesialueilla ja ranta-alueilla noudatettava seuraavia määräyksiä: Öljyä, polttoaineita ja nestemäisiä kemikaaleja ei saa varastoida maanalaisissa säiliöissä. Maanpäällisten säiliöiden on oltava kaksivaippaisia ja ne on varustettava ylitäytönestolaitteilla, lukituksella ja vuodonilmaisujärjestelmillä. Pohjavesialueilla sijaitsevien sähkön jakelumuuntajien rakenne tulee suunnitella siten, ettei muuntajaöljyä pääse maaperään. Käytössä olevien pylväsmuuntajien sisältämän öljyn pääsy maaperään vauriotilanteessa tulee estää rakentamalla maaperään riittävät tiivistysrakenteet. Siirtymäkausimääräys on esitetty 26 :ssä. Määräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja myös muun ympäristön suojelemiseksi ennalta ehkäisyn periaatteen mukaisesti. (YSL 7, 8 )

14 18 Öljy- ja kemikaalionnettomuudet ja maaperän tai pohjaveden pilaantuminen Mahdollisesti öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisenlaisia maa-aineksia. Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on välittömästi ilmoitettava Pohjois-Savon aluepelastuslaitokselle ja kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Ennen rakentamista kiinteistöllä on pilaantunut maaperä poistettava tai kunnostettava. Sama koskee myös pohjaveden pilaantumista. Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden kunnostamisesta on tehtävä ennen töiden aloittamista ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukainen ilmoitus tai haettava työlle ympäristölupa Pohjois-Savon ELY-keskuskelta. Määräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja myös muun ympäristön suojelemiseksi ennalta ehkäisyn periaatteen mukaisesti. (YSL 7, 8 ) Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan maaperän ja pohjaveden pilaajalla on puhdistamisvelvoite. YSL 76 :n mukaan pilaajalla on velvoite ilmoittaa asiasta välittömästi valvontaviranomaiselle. YSL 77 :n mukaan pilaajalla on velvoite selvittää ja arvioida kohteen puhdistustarve. Suositus: Pohjois-Savon ELY-keskukseen on syytä ottaa yhteyttä jo pilaantuneen alueen tai pohjaveden tutkimussuunnitelmaa tehtäessä. 5 LUKU: ILMANSUOJELU JA PÖLYNTORJUNTA 19 Savukaasujen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia aineita, joiden palaessa savukaasujen mukana ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa, viihtyisyyden alenemista taikka vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle. Tällaisia aineita ovat mm. kaikki käsitelty puu, vaneri, lastulevy, kumituotteet, jäteöljy, muovit ja muu vastaava materiaali sekä muut huonosti palavat materiaalit. Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintirakennusten ilmanpoistolaitteiden sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuhteissa ei aiheuta kohtuutonta haittaa tai vahinkoa naapurikiinteistölle tai sen asukkaille. Määräyksen voimassaoloaika on esitetty 28 :ssä. Määräys on tarpeen, jotteivät päästöt aiheuta terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 3, TSL 2 ). Naapuruussuhdelain 17 :n mukaan ei naapurille tai lähistöllä asuvalle saa

15 aiheuttaa kohtuutonta rasitusta muun muassa ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta, kosteudesta tai melusta. Viittaus: Rakennusten lv-järjestelmien jäteilmasta annetaan määräyksiä rakentamismääräyskokoelman osassa D2. 20 Rakennus- ja kunnostustyöt Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee tarpeen mukaan huolehtia riittävällä suojauksella, kuten suojapeitteillä, kostutuksella, ilmanvaihtoratkaisuilla tms. toimilla, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta haittaa terveydelle, yleiselle viihtyvyydelle tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Määräyksen voimassaoloaika on esitetty 28 :ssä. Määräys on tarpeen, jotteivät päästöt aiheuta terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 3, TSL 2 ). Naapuruussuhdelain 17 :n mukaan ei naapurille tai lähistöllä asuvalle saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta muun muassa ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta, kosteudesta tai melusta. 21 Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito Taajaan rakennetuilla alueilla tulee liikenneväylille, pihoille ja pysäköintialueille kertynyt hiekoitushiekka ja muu kiintoaines poistaa keväisin mahdollisimman pian lumen ja jään sulettua. Hiekan ja kiintoaineksen poistoon ei saa käyttää sellaisia laitteita tai menetelmiä, jotka aiheuttavat pölyn leviämistä ilmaan. Kiellettyjä menetelmiä ovat muun muassa koneellinen kuivaharjaus ja lehtipuhaltimen käyttö. Liikenneväylät, pihat ja pysäköintialueet tulee puhdistaa ja pestä tarvittaessa muulloinkin kuin keväisin, mikäli niistä aiheutuu haitallista pölyämistä tai epäsiisteyttä. Pesu tulee tehdä siten, ettei viemäri tukkeudu hiekasta. Määräyksen voimassaoloaika on esitetty 28 :ssä. Määräys on tarpeen, jotteivät päästöt aiheuta terveyshaittaa eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 3, TSL 2 ). Naapuruussuhdelain 17 :n mukaan ei naapurille tai lähistöllä asuvalle saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta muun muassa ympäristölle haitallisista aineista, pölystä, hajusta, kosteudesta tai melusta.

16 6 LUKU: MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA 22 Erityisen häiritsevän tilapäisen melun ja tärinän torjunta Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta tai tapahtumasta tulee tehdä meluilmoitus ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesti Varkauden Ympäristönsuojelutoimistoon vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä seuraavista toiminnoista: ilotulituksesta tavanomaisesta rakentamisesta sirkusnäytännöistä äänentoistolaitteiden tilapäisestä käytöstä klo 7-22 yleisötilaisuuksissa ja muissa tilapäisissä tapahtumissa yleisökäyttöön sopivissa paikoissa yksityistilaisuuksista, kuten häistä tai vastaavista. Ilmoitus tulee kuitenkin tehdä aina ulkoilmakonserteista ja muista suurista yleisötilaisuuksista. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien on tiedotettava tapahtuman vaikutuspiirissä oleville asukkaille ja naapurikiinteistöjen haltijoille melua aiheuttavan tapahtuman laadusta, ajankohdasta ja kestosta vähintään kahta viikkoa (14 vrk) ennen tapahtuman järjestämistä. Äänentoistolaitteet tulee suunnata pois päin lähimmistä asuinkiinteistöistä ja muista melulle herkistä kohteista. Taajaan rakennetulla alueella rakennusten savukaasun poisto- ja ilmastointilaitteet on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta valtioneuvoston meluohjearvojen ylittävää, häiritsevää ja kohtuutonta melua naapurikiinteistöille. Häiritsevää melua aiheuttavien töiden teko tai tapahtumien järjestäminen on kielletty silloin, kun lähistöllä harjoitetaan erityisen herkästi häiriintyvää toimintaa kuten ylioppilaskirjoitukset, oppilaitosten pääsykokeet, jumalanpalvelukset tai muut kirkolliset tilaisuudet. Erityisen häiritsevän melun aiheuttamista on tarpeen ennalta rajoittaa kohtuuttoman viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. (YSL 3 ) Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. Toiminnanharjoittajan tai kiinteistön haltijan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja huolehtia melun riittävästä rajoittamisesta toiminnanharjoittajan selvillä olo velvollisuuden mukaisesti. (YSL 3, 4 ja 5 ) Lisätietoja: Yleisötilaisuus Järjestäjän on tehtävä kokoontumislain (530/1999) 14 :n perusteella ilmoitus yleisötilaisuudesta poliisille 14 :ssä mainituin poikkeuksin. Poliisi voi antaa tilaisuuteen liittyviä määräyksiä tai kieltää tilaisuuden mm. ympäristölle ja sivullisille aiheutuvan huomattavan haitan vuoksi. Ilotulitus Ilotulitteiden käyttöä on rajoitettu räjähdeasetuksessa (28.5.1993/473):

17 Ilotulitteiden käyttö on sallittu ilman lupaa tai ilmoitusta uudenvuoden yönä klo 18.00 06.00. Kauppatavaraksi hyväksyttyjen ilotulitteiden käytöstä muuna aikana on tehtävä pelastusviranomaiselle ilmoitus. Ilmoittaja saa pelastusviranomaiselta päätöksen, jossa ilotulitteiden käyttö ja käyttäjät yksilöidään ja annetaan tarvittava turvallisuusopastus. Käyttö voidaan kieltää, jos siihen sisältyy erityisiä riskejä. Ilotulitusnäytöksistä, joissa käytetään muita kuin yleisesti kaupan olevia räjähteitä, on vastaava ilmoitus tehtävä poliisille, joka ilmoittaa niistä pelastusviranomaisille. 23 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta Rakennustöiden osalta tulee meluilmoitus ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesti tehdä Varkauden Ympäristönsuojelutoimistoon vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista ainakin seuraavissa tapauksissa: räjäytys- ja lyöntipaalutus- tai vastaavasta erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta työstä sekä rakennus- purku-, korjaus- tai kunnostustyöstä, jos työtä tehdään: o useampana kuin viitenä arkipäivänä ma - pe klo 18.00-22.00 tai o yöllä klo 22.00-7.00 tai o kahtena tai useampana peräkkäisenä viikonloppuna la - su klo 7.00-22.00. moottoriurheilukilpailuista, jos toiminnalla ei ole maastoliikennelain mukaista lupaa eikä ympäristölupaa. Rakennus- ja purkutöissä häiritsevää melua aiheuttavat työkoneet ja laitteet tulee sijoittaa ja suojata siten, että melun leviäminen asuinkiinteistöille ja muihin melulle herkkiin kohteisiin estyy mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltäessä asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden läheisyydessä, tulee käyttää mahdollisimman vähän melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Häiritsevää melua aiheuttavasta rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotyöstä, joka kestää samalla paikalla yhtäjaksoisesti yli 5 työpäivää, tulee tiedottaa kirjallisesti naapureille, joille melusta voi olla haittaa. Tiedotteesta tulee ilmetä tieto meluhaitasta, sen ajankohta ja kesto sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot. Tiedote tulee jakaa vähintään kaksi viikkoa (14 vrk) ennen toiminnan alkamista. Edellä oleva ei koske liikenneväylien eikä muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa. Erityisen häiritsevän melun aiheuttamista on tarpeen ennalta rajoittaa kohtuuttoman viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi. (YSL 3 ) Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 24 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnanharjoittajan tai järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista

18 ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten, kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. Perustelu: Ympäristönsuojelulain 83 :n mukaan viranomaisella on oikeus saada valvontaa ja ympäristönsuojelulain toimeenpanoa varten tarpeelliset tiedot. 25 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelumääräysten valvontaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 13 luvun valvontaa ja hallintopakkoa koskevia säännöksiä. Rangaistus näiden määräysten rikkomisesta säädetään ympäristönsuojelulain 116 :ssä ja rikoslain 48 luvun 1-4 :ssä. Lisätietoja: Varkauden kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keski-Savon ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta voi siirtää päätöksellään toimivaltaansa viranhaltijoille. Mikäli lautakunta on siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoille, on siirtoa koskeva päätös saatavissa Keski-Savon ympäristötoimen toimistosta. 26 Siirtymäkausimääräykset Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan 5 :n mukaisia vaatimuksia hajajätevesiasetuksen määräämässä aikataulussa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää aikatauluun kiinteistökohtaisen poikkeuksen, jos tarvittavat toimenpiteet ovat poikkeuksellisen hankalasti toteutettavissa ja ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen. Määräyksiä jätevesien käsittelyjärjestelmistä sovelletaan uudisrakentamiseen näiden ympäristönsuojelumääräysten voimaantultua. Vanhoilla kiinteistöillä on järjestelmät saatettava vastaamaan hajajätevesiasetuksen ja näiden ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia viimeistään silloin, kun niissä tehdään sellaisia rakennuslupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä tai vähäistä suurempaa lisärakentamista, jolla on vaikutusta jätevesien määrään tai laatuun, ellei pohja- tai pintavesien tai muun ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi niiden uusiminen jo aiemmin ole välttämätöntä. Pohjavesi- ja ranta-alueilla on vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät uusittava 6 :n määräysten mukaisesti viimeistään 1.1.2016. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevien kuiva- ja erottelevien käymälöiden tulee täyttää 7 :n mukaiset vaatimukset 1.1.2016 mennessä. Eläinten jaloittelualueiden on täytettävä näiden määräysten vaatimukset 1.1.2016 mennessä. Lumen vastaanottopaikkojen on täytettävä tämän määräyksen vaatimukset viimeistään 1.1.2016. Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat maanpäälliset, yksivaippaiset yli 500 litran öljyjen ja kemikaalien varastointipaikat sekä pysyvässä

19 käytössä olevat tankkauspaikat on muutettava määräysten mukaisiksi 1.1.2018 mennessä. Pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat, ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa käytössä olevat öljyn, polttoaineiden ja muiden nestemäisten kemikaalien maanalaiset säiliöt on poistettava ja maanpäälliset säiliöt muutettava määräysten mukaisiksi 1.1.2018 mennessä. Käytöstä poistetut, maanalaiset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen ja käyttöyhteineen on poistettava maasta 1.1.2018 mennessä. Pohjavesialueilla käytössä olevien pylväsmuuntajien määräysten mukaiset maaperäsuojaukset tulee tehdä 1.1.2018 mennessä. 27 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta, yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 28 Poikkeamiset määräysten voimassaolosta Seuraavien määräysten voimassaolo päättyy, kun Varkauden terveydensuojelumääräysten vastaavat määräykset saavat lainvoiman: 19 : Savukaasujen ja ilmastointilaitteiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 20 : Rakennus- ja kunnostustyöt 21 : Liikenneväylien, pihojen ja pysäköintialueiden puhtaanapito. 29 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2013.