inkeriläisten viesti

inkeriläisten viesti

inkeriläisten viesti TOIMITUS KONTTORI Päätoimittaja: Matti Vironmäki, puh. (90) 631 285 Toimitussihteeri: Ilkka Pyysidinen, puh. 90-803 3687 Matinkartanontie 2 C 30, 02230 Espoo (toimituksen osoite) Lehden ym. tuotteiden tilaukset, osoitteet, jäsenmaksut yms. Inkerikoti, Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki Puh. (90) 793 796 tai (90) 8732 095 Anneli Korkkinen Postisiirtotili Hki 30636-4 TILAUSHINTA 80 mk/vsk kotimaassa, Ruotsissa 120 kr v. 1987 I LMOITUSHINNAT 1/1 sivu mk 500 mk 1/2»» 300 ink 1/4» 200 mk Kuolinilmoitukset 100 mk Kiitos- ym. ilrn. 60 mk Kuva ilmoituksessa 100 mk Lehti ilrnestyy kerran kuukaudessa Kustantaja ja julkaisija: INKERILAISTEN YHDISTYS R.Y. PAAASIAMIES RUOTSISSA SIVISTYSSAATIO Armas Paakkonen Tingsgatan 35 50253 Bor.As. Puh. 033/101 850 Postisiirtotili 626047-5 (lehden ym. tuotteiden tilaukset) Hallituksen puheenjohtaja: Matti Vironmäki, Tehtaank. 5 E 43, 00140 Helsinki Puh. (90) 631 285 Säätiön postisiirtotili 146660-1 KANSI: Musalan ja Lempaalan (?) hylein poihia. Kuvan lähetti Aili Juharainen. 2

Puheenjohtaja vaihtui vuosikokouksessa Inkerileiisten Yhdistyksen seieinteimeieireiinen vuosikokous pidettiin Inkerikodissa kandeskymmenestoinen paivd maaliskuyta. Rutiiniasioiden keisittely sujui totuttuun leppoisaan tapaan. Sen sijaan teologian tohtori Markku Pyysidisen valinta hallituksen jdseneksi rovasti Matti Vironmden tilalle osoittautui kauaskantoiseksi, sillei välittömdsti vuosikokouksen jdlkeen kokoontunut hallitus valitsi Pyysidisen yhdistyksen puheenjohtajaksi. Heirnopeieillikkyyttei en sinulle kuitenkaan yield luovuta, totesi Pyysidisen valintaa ehdottanut Vironmdki. Markku Pyysidinen on syntynyt vuonna sa minua tähän työhön. Onhan juuri Munk- 1949 Helsingissä. Han on siis toisen polven in- kivuoren kirkko ollut inkerildisten perinteinen keriläinen, jonka isa on syntynyt Inkerissä. jumalanpalveluspaikka. Eero Saarinen on ol- Aidin sukujuuret ovat hämäläiset. lut aktiivinen inkerildisten puolestapuhuja ja Lukioluokilla ollessaan Markku vietti yhden tutkija. vuoden vaihto-oppilaana Indonesiassa. Sittemmin hän valmistui teologian kandidaatiksi Millaisena näet puheenjohtajan tehtä- 1973. Tohtorin tutkinnon Markku suoritti van? 1982. Puheenjohtaja on kokoava hahmo, joka pi- Markku on toiminut Kirkon Kasvatusasiain tää huolta yhdistyksen linjasta. Toisaalta hän Keskuksen kouluasiain sihteerind ja kappalaion myös innostaja ja kannustaja, joka rohkai - sena Munkkivuoren seurakunnassa Helsingis- see muita toimintaan. Ei puheenjohtaja yksin sä. Tällä hetkellä hän hoitaa käytännöllisen voi eikä sea vastata toiminnasta. Puheenjohtossa. teologian lehtorin *virkaa Helsingin yliopis- tajan tehtävä on täysin riippuvainen siitä, että on muitakin inkerildisid. Markun kotijoukkoihin kuuluvat vaimo Liisa o.s. Karilas ja lapset Jarkko ja Jaana. Miten käynee tulevaisuudessa? Miksi ryhdyit tähän tehtävään? Inkerildisyys on minulle tuttu asia jo lapsuudesta, isovanhemmat, heidän murteensa, kesdjuhlien tunnelma. Muistan hyvin yhdetkin kesdjuhlat aivan kuusikymmenluvun alussa Jarvenpaan seurakuntaopistolla, kun matkalla setäni vanhasta Fordista puhkesi rengas. Toisaalta olen joutunut tähän toimintaan mukaan vähitellen. Olen muun muassa ollut Ruotsin kesdjuhlilla puhumassa. Tässä tilanteessa ei oikein enää voi kieltäytyä kun pyydetään. Myöskin entinen esimieheni lääninrovasti Eero Saarinen on ollut kannustamas- Tosiasia on se, että väki vähenee ja rivit harvenevat. On syytä kiinnittää jo nyt huomiota kysymykseen, lopetetaanko yhdistys kun vanha polvi on lopullisesti väistynyt vai muutetaanko toimittaja-ajatusta nuoremman polven saamiseksi mukaan. Tulevaisuudessa voisi tulla kysymykseen jonkinlainen inkerildisyyden seura, joka olisi avoin kaikille, ei vain inkerildisille. Se pyrkisi ensisijaisesti edistämään Inkerin tuntemusta ja vaalimaan inkerildistä kulttuuria. Korostan kuitenkin, että tally hetkellä ei ole aihetta mihinkään radikaaleihin uudistuksiin. 3

Millainen on Inkerildisten viestin asema tässä kehityksessä? Toisinaan lehdessa näkyy asian vähyys. Se voisi ilmestya harvemmin ja sisaltää painavampaa asiaa. Esimerkiksi kuusi kertaa vuodessa riittaisi hyvin, tiedonvälitys toimisi silloin yield hyvin. TäIlöin sivumäärää ehkd voisi Nieman Olisi tietysti ihanteellista, jos lehdelle voitaisi palkata myös toimittaja, joka tekisi juttuja. Esimerkiksi haastatteluja voisi olla enemman. On paljon sellaista perinnetta, joka kuolee pois ellei sitä saada talteen nyt. Toisaalta tulevaisuudessa lehti on suunnattava enemmän nuoremmalle polvelle. Kaikki riippuu kuitenkin siita, mita ihmiset haluavat. Halutaanko jälkelaistenkin pysyvän mukana toiminnassa ja kokevan itsensä inkeriläisiksi vai ei. Mitadn pysyvää tässä maailmassa ei ole. Inkeriläisyys ja Inkeriläisten viestikin voivat joutua muuttumaan. Haluan kuitenkin painottaa, etta nama ovat vain minun mielipiteitäni yhdistyksen puheenjohtajana. Lehden päätoimittaja on edelleenkin Matti Vironmäki. Sikali minulla ei ole mitään tekemistd lehden kanssa suoranaisesti. Onhan se kuitenkin toisaalta yhdistyksen lehti. kaan ortodoksiaa ja ateismia. Luterilaisuus on ollut osa inkerildisyytta, osa inkeriläistä iden- titeettia. Kirkko ja papit ovat seisseet kansansa rinnalla. Kirkon tehtävd on huolehtia niistä, jotka ovat kiintyneet siihen. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, etta mind pappina Olen ottanut tämän puheenjohtajan tehtävän vastaan. Suomi ja Ruotsi? On tarkeää, etta yhteys Suomen ja Ruotsin inkerildisten valilla sailyy. Olisi kovin valitettavaa, jos se katkeaisi. Tuntuu hiukan silta, ettd Ruotsissa toiminta on tallä hetkellä elävampää kuin Suomessa. Se on hyvin ymmärrettävää. Mikä on kirkon ja kristinuskon osuus toiminnassamme? Kylla kirkollinen toiminta on aina ollut mukana yhdistyksen toiminnassa. Ehkä voisi sanoa inkeriläisten olevan Suomen luterilaisin- to väkeä. Rakkaus kirkkoon on syntynyt jo Inkerissa, missa on erottauduttu sekä ortodokseista etta ateismista, rinnastamatta nyt miten- Entä ne, jotka haluavat olla inkerildisid mutta eivät luterilaisia? En tieda, onko head. En ole juurikaan ta- vannut sellaisia. Ei heita ainakaan paljon juh- lilla ja muussa toiminnassa nay. 4

Larin Parasken patsaalla Kalevalan palvana Kokoonnuimme aurinkoisena lauantaiaamuna perinteisen hyvän tavan mukaan Larin Parasken patsaalle. Kunnioituksemme saa suuri runontaitaja, sekä itkuvirsien arvostettu esittaja, nainen jonka nimi on jäänyt kulttuurihistorian lehdille. Pakkanen jäädytti pian kukkavihkomme, silti värit hehkuivat sinisend, keltaisena ja punaisena. Hiljennyimme ja muistelimme ystäviämme, teitä jotka ette nyt ole jaksaneet näitä portaita tulla nousemaan, myös teitä jotka ette tule koskaan tänne nousemaan. Lopuksi lauloimme yhdessä kiitosvirren, Mannerheimintien liikenne hiljeni myös hetkeksi. Aili Jukarainen Anneli Korkkinen ja Aleksander Ahonen Larin Parashen patsaalla. Turusta Helsingin juhlille ISK:n vuosikokous Helsingin kesdjuhlille 11-12. 7. -87 lähdetään Turusta linja-autoasemalta, Kestilän luota. Lai AO on - lauantaina 11. 7. klo 10. Paluu juhlien jalkeen samaan paikkaan. Ilmoittautumiset touko kesdkuun aikana Keijo Korkalle, puh. 580 201. pidetään perj. 19/6 1987 klo 15 Gustav Adolfs församlingshem, Salängsg 1, Borãs. Kerhojen edustajilla on äänioikeus. Kaikki muut inkeriläisestä toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan. Puh.joht. 5

Ingria 87 Inkeriläisten 40 kesnuhlat Borasissa JUHLAOHJELMA 19/6 klo 13.00 Juhlakanslia avataan. Gustav Adolfs församlingshem (seurakuntakoti). Juhlaohjelmia. Neuvonta. Salängsgatan 1. 15.00 Inkerin Suomalaisten Keskusliiton (ISK) vuosikokous. Gustav Adolfs forsamlingshem. 17.00 Avajaistilaisuus. Gustav Adolfs forsamlingshem. 20.00 Kokkoilta. Inkeri-Kerhon mökki, Krakered. Kansanlauluja ja leikkejä, tanhuja, tanssia. Tarjoilua. Sateisella säällä tanssit sisalla: Björkehovsstugan, Granbäcken. 10.00 Päättäjäistilaisuus. Gustav Adolfs församlingshem. Osanottajia juhlien ohjelmissa Arkkipiispa John Vikström, Turku, piispa Karl-Gunnar Grape, Skara, teol. tri Markku Pyysidinen, Helsinki, rehtori Matti Kujanpää, Seinajoki sekä paikalliset papit Erland Hillby, Vilho Kurujoki ja Jussi Janis. Musiikkipuolisessa ohjelmassa esiintyvat pianotaiteilija Roland Pöntinen, Tukholma, kanttori Arvi Haikonen, Boras ja kuoroja Seinajoelta, Helsingistä, Gavtesta, Mölnlyckesta ja Borasista. Näyttelyjä, Kulturhuset Taide- ja kasityönäyttely. Inkerildisid taiteilijoita. KäyttOesineitä Inkeristä. 20/6 Asiapapereita joilla on ollut ratkaiseva merklo 08.00 Juhlajumalanpalvelus ja HPE. Gus- kitys inkerildisten elämässä. tav Adolfin kirkko. Saarna: arkki- Valokuvanäyttely. Inkerildistä toimintaa 40 piispa John Vikström. vuotta Ruotsissa. 11.00 Urheilukilpailut ja leikkejä. Ramnavallen. Ruokailu 12.00 Lauluhartaus. Gustav Adolfs församlingshem. Kahvi-, virvoke- ja ruokatarjoilu Gustav Adol- 14.00 Juhlaseurat. Backangskolan. Juhla- fin seurakuntakodilla alkaen klo 07.00. puhe: John Vikström. 16.30 Ruotsinkielinen ohjelma. Gustav Adolfs församlingshem. Esitelmid, Majoitukset luentoja, musiikkia. Läheisessä hotellissa erikoishintaan 150 19.00 Inkeri-ilta. Backangskolan. Kansal- kr/henkilö/yö. Tilaukset viimeistään 12/6 os. linen juhla. Puheita, kuorolaulua, Aleksander Soikkeli, Lindormsg 39, 502 37 musiikkia, näytelmä Inkerin mur- Boras, puh. 033-128337. teella. Esiintyjät m.m. Roland Pöntinen, Markku Pyysidinen. Erikoisleima 21/6 klo 08.00 Kaksikielinen jumalanpalvelus. Gustav Adolfin kirkko. Saarna: piispa Karl-Gunnar Grape. Saarna käännetään suomen kielelle. Jos lähetät postia kesdjuhlilta niin se leimataan juhlien erikoisleimalla. Kansliassa myydaan inkerilaisaiheisia postikortteja. Lähetä tervehdys meidän omilta kesdjuhlilta kaikille ystävillesi. Siksi ota osoitekirjasi mukaan juhlille.

Ingria 87 Ingermanländsk kulturfestival i Borás FESTIVALPROGRAM 19/6 kl 13.00 Festkansliet öppnas. Gustav Adolfs församlingshem. 15.00 Arsmöte for Finsk-Ingermanländarnas Centralförbund. Gustav Adolfs församlingshem. 17.00 Oppningshögtidlighet. Gustav Adolfs församlingshem. Församlingens hälsning framförs av Erland Hillby. Hälsningsanföranden, körsang mm. Vilho Kurujoki ayslutar samkvämet med andakt. 20.00 Midsommarbrasa. Inkeri-Kerhos torp i Krakered. Folksanger, folkdanser, folklekar. Servering av kaffe, läsk, korv. Vid regn dans Mombus i Bjorkehovsstugan i Granbäcken. 20/6 kl 08.00 JubileumshOgmassa med HHN i Gustav Adolfskyrkan. Predikan av John Vikström. Altartjdnst Matti Kujanpää (skriftetal) och Markku Pyysiäinen och vid distribution Vilho Kurujoki och Jussi Janis. Sangkör fran Seindjoki medverkar. 11.00 Idrottstävlingar och lekar. Ramnavallen. Tävlingarna inleds med andakt av Vilho Kurujoki. 12.00 Sangandakt. Gustav Adolfs församlingshem. 14.00 Högtidssamkväm (juhlaseurat). Backängskolans aula. Högtidstal av John Vikström. Ovriga medverkande Markku Pyysiäinen, Karl-Gunnar Grape, Matti Kujanpää, körer. 16.30 Svensksprakigt festivalprogram. Gustav Adolfs församlingshem. Seminarium, föreläsningar, musik. 21/6 19.00 Ingria-afton. Bäckängskolans aula. Kulturellt program med anföranden, körsang, musik, amatörteater. Medverkande bl.a. Roland Pöntinen, Markku Pyysiäinen. kl 08.00 Svensk-finsk högmdssa i Gustav Adolfskyrkan. Predikan av Karl- Gunnar Grape, Oversätts till finska av Jussi Janis. Liturger Erland Hillby och Jussi Janis. Körsang. 10.00 Kulturfestivalen ayslutas i Gustav Adolfs församlingshem. Samkväm med ovan nämnda medverkande. Ovriga inslag 1. Konstutställning med alster av ingermanländska konstnärer. Konstmuséets utställningshall. 2. Utställning av gamla bruksföremal frail Ingermanland samt dokument som haft avgörande betydelse for ingermanländare. Utställningshallen. 3. Hantverks- och handarbetsutställning. Utställningshallen. 4. Fotoutställning Over ingermanldndsk verksamhet i Sverige under fyra decennier. Utställningshallen. 5. Programhäfte med innehall om ingermanländarnas liv och verksamhet. Festkansliet. 6. Videofilmning, fotografering, bandinspelning av festivalen som dokumentation. 7. Speciell minnespoststampel for filatelister. Festkansliet. Servering Kaffe, läsk, smörgasar och mat serveras under festivalen i Gustaf Adolfs församlingshem. (fortsättas pa s. 15)

Inkeriläisten kesäjuhlat Helsingissä 11.-12.71987 Ohjelmassa mm. Muistomerkki sijaitsee Mannerheimintien varrella Hesperiankadun pädssä. Lauantai 11. 7. 11.00 Juhlajumalanpalvelus Munkkivuoren 9.00 Juhlakanslia avataan Karjala-talolla os. kirkossa os. Raumantie 3. Käpylänkuja 1. Saarna pastori Jussi Janis Liturgia teol. tri Markku Pyysiäinen 10.00 Kyykkäotteluja Seurasaaren juhla-au- Yksinlaulua taiteilija Martti Miettinen kiolla. Kuorolaulua Inkeri-kuoro, joht. Kerttu Seurasaareen pääsee Erottajalta bussilla Hiltunen 24. Munkkivuoreen pääsee busseilla 18 ja 14.30 Inkeri-iltapaivajuhla Karjala-talon Laa- 36 Simonkentältd. tokka-salissa 14.30 Päivajuhla Karjala-talon juhlasalissa. Juhlaesitelma rovasti Aatami Kuortti. Juhlaesitelma kaupunkineuvos Erkki Tervehdyssanat Yrjö Korkkinen. Kan- Tuuli. Tervehdyssanat teol. tri Mark santanhuja esittävät Vantaan kansanku Pyysiäinen. Inkeriläisten sivistystanhuajat. Terveisiä juhlaan tuo mm. säätiön terveiset juhlaan tuo rovasti pastori Jussi Janis Ruotsista. Matti Vironmäki. Yksinlaulua esittaa 19.00 Illanvietto Laatokka-salissa taiteilija Martti Miettinen, kuorolaulua Tarjoilua, yhteislaulua ja yhdessaoloa. Inkeri-kuoro. Mukana myös Vantaan kansantanhuajat. Sunnuntai 12. 7. Ilmoittautumisia majoitukseen ottaa vastaan 9.30 Kunniakäynti Larin Parasken muisto- Anneli Korkkinen puh. 90-873 2095. Ilmoitukmerkillä set tehtävä 31. 5. 1987 mennessä. Juhannusmatka Ruotsiin Ruotsin kesäjuhlat pidetään tang kesand Bo- kin yölautalla, joten Turkuun saavutaan maardsissa. Teemme sinne yhteisen bussimatkan. nantai-aamuna, josta bussi tuo edelleen Hel- Lähtö on Helsingistä rautatieasemalta (pos- sinkiin. Matkan hinta on 465 mk ja siihen sititalon ja asemarakennuksen väliselta aukiol- sältyy hytti laivalla edestakaisin. Ilmoittaututa) torstaina 18. 6. 87 klo 17.00, josta ajetaan misia ottavat vastaan Ida Riipinen, Linbussilla Turkuun ja edelleen yölautalla Tuk- nankoskenk. 8 B, 00250 Helsinki, puh. holmaan. Matkalle voi liittyä myös Turusta. 90-445 701 tai Yrjö Korkkinen, Orvokkitie Paluu sunnuntaina 21. 6. 87 tapahtuu myös- 24 B, 01300 Vantaa, puh. 90-8732 095. 8

Etteivät unohtuisi Etteivät vanhat taidot unohtuisi, kokoontui rimme ja jota me kaipaamme. Olisi siitä ryhmä Tukholman ja Södertäljen inkeriläisid aiheesta kuunnellut pitemmänkin puheen, 21. 3. 87 Tukholman Suomalaisen kirkon ala- mutta Pekalla oh jo kiire toisen laumansa pasaliin. Tehtiin permeleitä, raviolia inkerildi- riin. sittäin. Veikko Karkkonen osasi ja neuvoi Katettiin pitkä ja kaunis pöytä. Istuttiin, syömuita. Syötiin ensimmäiset raakoina. Ei tiin ja nautittiin. Jälkiruokana oh karpalokiiskään nälän vuoksi, vaan etteivät muut olisi seliä a la Elsa Solmar kermavaandon ja kolnähneet, miten muotopuolia niistä tuli. Vaan men sentin pullanpalojen kera tarjoiltuna. Ja alkoi se pikku hiljaa luonnistaa naisvdeltäkin yield kupillinen kahvia/teetä. Kulinaristit my- - miehillä ei näyttänyt vaikeuksia olevan- häilivät. kaan! Kodikas yhdessäolon hetki päättyi tally ker- Kesken permelinväännön ilmestyi pappi taa Mooses Putron lauluun»tule luokseni, keskuuteemme ylemmistä kerroksista. Pekka Herra Jeesus. Pysy luonani ainiaan.» Turunen, joka puhui rakkaudesta, siitä täydel- Niinkuin ennen Inkerissä. lisestä, johon me kaikki sisimmässämme py- Laila Tam mi PERMELIT Taikina 2 munaa 1 kpp maitoa suolaa runsaasti jauhoja Täyte 1 Tdyte 2 250 g jauhelihaa Sieniä 1 sipuli Sipulia 1 muna Perunajauhoja suolaa Suolaa pippuria Kaulitse taikina ohueksi levyksi. Painele esimerkiksi kupilla pyöreitä kuoria ja täytä ne. Käännä kuorilevyn toinen puoli täytteen yli ja painele reunat hyvin kiinni. Paina»puolikuun» kärjet yhteen. Laita permelit kiehuvaan suolalla maustettuun veteen ja anna niiden kypsyä ilman kantta 5-7 minuuttia sen jäl- keen kun ne ovat nousseet pinnalle. Tarjoile salaatin ja esimerkiksi jonkin pastakastikkeen kera. Jos pakastat permeleitä, anna niiden jäätyä ensin yksitellen esimerkiksi leikkuulaudalla. Muutoin ne tarttuvat kiinni toisiinsa. 9

lnkerinsuomalaisen Tirranen-suvun vaiheita Matti Matinpoika Tirranen ja heinen ensimmeiinen vaimonsa Katariina Mikontyteir Tirranen. Suomalaisen akateemikko A. J. Sjogrenin Inkerissä tutkimien Lempaalan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkonkirjojen mukaan asui 1700-luvun alkupuolella Tirrain (Tirranen) -nimisid talonpoikia Kuivaisten ja Kiiskilan kylissä. Myöskin Kelton kirkkoherra 0. A. Louhelainen teki genealogisia tutkimuksia mm. Lempaalassa. Han kirjoitti»inkeri» sanomalehdessä 23. 5. 1914 Lempaalan pitajanumerossa 38 B sivulla 4: Wrirrosiin nimi on syntynyt Tirrasen suvusta, joka täällä mainitaan v 1970.» Valitettavasti ei kumpikaan tutkija mainitse etunimid eikä patronyymeja. Ruotsinvallan ajan viimeinen henkikirja on vuodelta 1696, mutta tassä henkikirjassa en ole havainnut Tirranen nimea. Venajanvallan ajalta ei ole henkikirjoja Suomessa. Isani su- vun vaiheita olen näin ollen voinut seurata valtionarkistossa olevien vandisten Lempaalaa koskevien kirkollisten asiakirjojen avulla vain 1800-luvun alkuun, jolloin suku asui Lieskulan kylässä. Isdni syntymäkotia Mattilan taloa Lieskulan kylässä isännöi 18. 12. 1821 syntynyt Matti Simonpoika Tirranen luultavasti 1840-luvulta lähtien. Hänen isansä Simo lienee syntynyt 1700-luvun puolelta, mutta asuinkylä ja talo jäävät arvailun varaan. Simo on saattanut asua Inkerin kartassa näkyvällä Tirrasmaellä. Simolla oli toinenkin poika Tahvana, jonka talo oh Mattilaa vastapaätä maantien toisella puolen. Vuonna 1840 Inkerissä elettiin viela maaorjuuden aikaa. Lieskulan kylä kuului 1840-luvulla varakuvernööri Sergei Jur. Urussoville. Hanen kuolemansa jälkeen Lieskula joutui Knajzevics suvulle, Nesevitsan valtaan, kuten nimi suomalaisittain ääntyi. Nesevitsan Novi oli tunnettu omistajiensa humaanisesta ja leppoisasta suhtautumisesta alaisiinsa. Matti Simonpoika Tirranen vihittiin 29. 12. 1840 Susanna Mikkelintytär Pusan kanssa, joka oli syntynyt Vuoleen pitäjän Pusulassa 17. 3. 1821. Lapsia syntyi viisi: 1 Anni s 4. 2. 1842 puoliso Matti Mikonpoika Huhtinen s 21. 10. 1841 Maanseldssa 2 Simo s 29. 10. 1847, Simosetäld nimisen talon isanta Lieskulassa 1 vaimo Aune Yrjöntytär Tuuha s 7. 7. 1850 k 28. 9. 1884 2 vaimo Varpu Taavetintytär Halonen s 20. 3. 1864 3 Mikkel s 30. 6. 1853 vih. 2. 11. 1875 k 29. 10. 1889 Mattilassa vaimo Aune Pekantytär Stenari s 30. 5. 1857 Lempaalankylassä k 15. 12. 1933 Viipurissa 4 Liisa s 6. 8. 1856 k 1930 Oinaalassa puoliso Tahvana Taavetinpoika Sokiainen s 27. 4. 1854 Oinaalassa 5 Matti s 20. 9. 1861, sotaväessa 1882-1886, Mattilan isäntä vuodesta 1892 vuoteen 10

1905, sitten Korpelan isäntä, k 5. 2. 1915 Sanomalehti»Inkeri» julkaisi 23. 5. 1914 kir- Korpelassa. joituksen»lempaalan merkkimiehid». Siind 1 vaimo Katariina Mikontytär Tirranen s kerrotaan kirkkoherra Rokkasesta, kunniakir- 22. 11. 1868 Kiiskilässä vih 23. 8. 1887 k juri Simo Lappalaisesta, kanttori Paavo Raik- 5. 11. 1902 Mattilassa. kösestä ja Matti Matinpoika Tirrasesta, jälkim- 2 vaimo Katri Suutarinen s 19. 5. 1866 Ju- mäisestä seuraavaa: dikkalassa. (Hänen 1. puolisonsa oh ollut»lempaalan merkkimiesten joukossa on en- Paavo Tahvananpoika Ryöti s 1865 Suur- simmäisiä talollinen, Kuivaisten kunnanvan- Kaitalassa.) k 1916 Suur-Kaitalassa Ryödin hin Matti Matinpoika Tirranen. Mainittua talossa. kunnanvanhimman virkaa on hän noin 20 vuotta hoitanut tarmolla ja toimella, joka kunmokkaaksi ja aikaansaavaksi mieheksi siitä Matti Simonpoika Tirranen oh tunnettu tar- talaisten keskuudessa tunnustetaan. Mutta samalla on hän harvinaisella innolla myöskin päätellen, etta hanet oli valittu 1. 2. 1859 kytoiminut paikkakuntansa aineellisen than kolänvanhimmaksi. Maaorjuus lakkautettiin hottamiseksi kaikilla niillä yhteistoiminta - 1861, minka jalkeen kaikille perheen mies- aloilla joita yleensä meillä Inkerissä on. Han puolisille jäsenille kuuluva dusha maata oli on joko johtavana henkilönd taikka toimiva- Kuivaisten kunnan alueella 4,5 desjatinaa na jäsenend, maamiesseurassa, karjantarkastusyhdistyksessä, osuuskaupassa ym. Kykyn- (desj. = 1,09 ha). Talot olivat ndin ollen pienid, ellei ostettu sa tähden on hän ulompanakin huomattu mm. lisämaata. Mattilan pinta-ala oli noin 13,5 ha, on hän ollut semstvoäänivaltaisena Pietarin mutta tavallisesti vuokrattiin lisämaata ja os- piirikunnan semstvossa. Samalla on hän, ei aitettiin heinss. Talossa oli vakituisesti kolmi- noastaan vieraiden asioiden parantamiseksi senkymmentä lehmää, silly maidolla oh elet- toiminut vaan myöskin pannut oman taloutävä. Maitoa ajettiin Pietariin 2-3 kertaa vii- tensa hyvään kuntoon. Hänen karja- ja maakossa, välillä 4 kertaa. taloutensa on mallikelpoisessa kunnossa ja si- Pietarin päivänä 1885 vietettiin Lempaalan ten voipi olla hyvänä esimerkkind muille siikirkonmdellä suuri kansanjuhla. Inkerin suo- tä, mita tarmokas uudenaikainen maanviljemalaisten historiassa on viehättävä kuvaus lijä nykyaikana voipi aikaan saada.» tasty juhlasta sivuilla 215-216. Varmaan Mat- Matti Matinpoika Tirranen kuoli yllättaen ti Simonpoikakin osallistui perheineen tähän 23. 1. 1915.»Inked» lehti julkaisi kauniin juhlaan nauttien kauniista ilmasta, musiikki- muistokirjoituksen, jonka jälkikirjoituksellaohjelmasta, kilpailuista, näytelmistä ja puheis- kin on oma mielenkiintonsa: to laulaen lopuksi Maamme-laulun.»J.K. Kuvaavana esimerkkind vainajan edis- Mattilassa vietettiin 1890 isännan ja emän- tysmielisyydestä olkoon yield mainittu, että nan kultanditä kolmen päivän ajan. Vieraita hän oh ensimmainen talollinen Lempaalassa oh paljon, sukulaiset ja tuttavat muistakin ky- ja ehkä koko Inkerissä, joka oh henkivakuulista, varsinkin kaikki Tirraset Kiiskilän ky- tuksessa. Vainaja oli vakuuttanut itsensä»suolästä, nuoren emannan kotikylästä. mi» yhtiössä 10.000 markasta ja saavat nyt pe- Matti Simonpoika Tirranen kuoli 6. 5. 1892. rilliset nostaa tuon kauniin summan.» Hänen nuorin poikansa Matti Matinpoika tu- Matti Matinpoika Tirrasen pojat Juho s 22. li nyt Mattilan isännäksi, silly vanhimmalla 6. 1889 ja Nikolai s 5. 2. 1891 sekä serkkunpojalla Simolla ofi jo oma talo Simosetäld ja sa, isani, Mikko Mikkelinpoika Tirranen s 26. veli Mikkel oli kuollut 1889. Sisaret oh naitu 2. 1890 kävivät kotikylässä Lieskulassa emänniksi muihin kyliin. sin venäjänkielistä, opettaja Pjotr Nikolajevits Matti Matinpoika osti 1905 professori Niko- Pulinin alkeiskoulua. Kesäksi 1902 oli Juhon lai Aleksandrovits Veljaminovilta, kuuluisal- ja Nikolain isa palkannut kaikille kolmelle pota Japanin sodassa mainetta saaneelta kirur- jalle kotiopettajaksi Rokansaarella syntyneen gilta, 120 hehtaaria Anjalan tilan maista. Han opettaja Juho Kokkosen, joka valmensi poikia raivasi taman metsätilan ja rakennutti päära- Viipurin suomalaiseen klassilliseen lyseoon. kennuksen sekä tarvittavat ulkorakennukset. Syksyllä Nikolai ja Mikko pääsivät lyseon I Tila sai nimen Korpela. Mattila jai kokonaan luokalle, Juho tuli lyseoon II:Ile luokalle v Mikkel Tirrasen leskelle Aunelle (isdni didil- 1904 ja siirtyi VI:ltd luokalta Kurkijoen ylemle) ja hänen lapsilleen. pään maanviljelyskouluun. 11

Juho Tirranen suoritti Venäjän armeijassa asevelvollisuutensa ja hänet ylennettiin Vladimirin sotilasopistosta reservinupseeriksi v 1916. Vallankumouksen jälkeen hänet määrättiin Puna-armeijaan Matoksin kuntakeskuksen sotilasohjaajaksi. Han liittyi sittemmin Pohjois-Inkerin rykmenttiin taistellen bolsevikkejä vastaan. Suomeen tultuaan hän työskenteli Viipurissa Valtion pakolaisapukeskuksen hoitajana. Viime maailmansodan aikana hän johti Virossa kapteenin arvoisena Kloogan kokoamisleirid evakuoitaessa Suomeen. Sotien jälkeen hän omistautui Inkerin perinteen kerdämiselle ja pakolaisten auttamiselle. Hänella oli virka Suomen Pankin ulkomaanosastolla, misty jai elakkeelle 27. 4. 1956 ja kuoli Helsingissä 30. 11. 1971. Nikolai Tirranen pdasi ylioppilaaksi v 1910, kuten isänikin. Nikolai oh aloittanut lääketieteen opiskelun Helsingissä, mutta isänsä kuoleman jalkeen hän jäikin kotitilaa hoitamaan Inkeriin. Hdn kiinnostui isänsä tavoin kunnallispolitiikasta ja oli kotikuntansa dänivaltainen Pietarin piirikunnassa. Vallankumouksen jälkeen olot Inkerissä ohvat vaikeat. Nikolai vangittiin ja passitettiin Spalernajan tutkintavankilaan 1919 panttivangiksi. Hän pääsi pakenemaan, työskenteli Viipurissa Suomeen padstyään, seka Kajaanissa paikallisessa Valtion pakolaisavustuskeskuksessa. Kajaanista tuli handle uusi kotipaikka ja siella hän oli ensin Pohjolan-Pankin esimiehend 1934-1948, sitten Kansallis-Osake-Pankin Kajaanin konttorin prokuristina sekä Kainuun rajavaltuutetun tulkkina vuodesta 1932 alkaen, jolloin oli ensimmäinen neuvottelu Suomussalmen kirkolla, jonne venäläiset rajamiehet oli Raatteen kautta tuotu. Nikolai Tirranen kuoli Kajaanissa 19. 2. 1975. Matti Matinpoika Tirrasen toisesta avioliitosta syntyneet lapset tulivat enonsa Matti Ryödin mukana Suomeen. Oman isdni vanhemmat olivat Mikkel Matinpoika Tirranen ja Aune Pekantytär Stenari. ( Mikkel oh Matti Simonpojan toiseksi vanhin poika.) Lapset: 1 Simo s 1879 k 1908 Mattilassa vaimo Liisa Paavontytär Sovo Kuivaisilta, toinen puoliso Tatu Pellinen Osselista. (Molemmat karkoitettiin v 1931 Siperiaan.) 2 Mari s 1881 k 1907 puoliso Taavetti Mikkelinpoika Tirranen Kapteeni Juho Tirranen. Kiiskilästä s 18. 6. 1871, Taavetin toinen vaimo Anni Ryöti 3 Anni s 1883 k 1905 puoliso Aappo Tahvonpoika Paussu Osseli Harakkalan talosta 4 Matti s 7. 12. 1887k 17. 11. 1957 Oulussa vaimo Katri Tahvontytär Paussu s 2. 2. 1891 Osselin Harakkalassa k 28. 12. 1955 Mikkelissä avioeron saaneena Paussu nimisenä Matin 2 vaimo Thyra Palhosaari s 29. 5. 1897 Kdrsämdellä k 1. 12. 1975 Oulussa 5 Mikko s 26. 2. 1890 vih 6. 11. 1914 Helsingissä k 22. 8. 1932 Helsingissä vaimo Armi Elin Mirjam Hämäldinen s 15. 1. 1895 Johanneksessa k 8. 1. 1985 Helsingissä Isäni oli tdmd perheen kuopuksena syntynyt Mikko, joka ei koskaan nahnyt omaa isäänsä, joka kuoli nelisen kuukautta ennen poikansa syntynadd. Isäni diti oh valistuneesta talonpoikaisperheestd kotoisin. Han opetti lapsensa lukemaan ja kirjoittamaan suomea. Isäni oppi jo 4-vuotiaana lukemaan - vaikka e-kirjain oli ollut kovin vaikea - ja kävi sen jälkeen sdannöllisesti kylänlukusilla ja pyhdkoulussa. Opettajana pyhdkoulussa oh lieskulalainen talollinen 12

Juho Tirrasen puoliso Maria Tapanainen rippihuvassaan. Tahvana Löyskä opettaen taidolla ja sdestäen laulua virsikanteleella. opettaen kaikki talon lapset soittamaan. Mu- siikki muodostui myös isdni rakkaimmaksi harrastukseksi. Jatkuu ensi numerossa... Isoaitini oh saanut hädlahjaksi kotoaan urkuharmoonin. Han oh musikaalinen ja soitti mielellaän, varsinkin hengellista musiikkia, Simo Milthelinpoiha Tirranen ja nuorilehonsa Liisa Sovo. Pelimiehet fa naiset Seurasaareen! Tulkaa pelaamaan kyykkää, poppia ja linnapelid. Harjoitukset ovat Karjalan Sivistysseuran pelikentallä Helsingin Seurasaaren juhla-aukion vieressa. Saaren pääväyla museoalueen lapi johtaa suoraan sinne. Kyykkä sopii kaiken ikaisille ja siihen innostuu helposti. Aloittelijoille on omat sarjansa. Pelipaivät ovat ympäri vuoden tiistaisin klo 17-19, torstaisin klo 17 19, lauantaisin klo 9-14 ja sunnuntaisin klo 9-14. Mainittuina päivind on paikalla aina joitakin pelaajia, joiden kanssa voi pelata, ja jotka antavat neuvoja. Iltaisin kenttä on valaistu. Kyykkaterveisin 0. Toivokainen 13

Lilja Orapalo 80 vuotta Liljan syntymäpäivät vietettiin Pohjois-Haagassa Maria-kodissa 22. 02. 1987. Meitä Liljan omaisia ja ystäviä oli Mariakodissa koolla lähes 20 henkeä. Seukkoseuran tytöt muistivat ystäväänsä kukkasin, lauluin ja halauksin. Inkerikuoron nykyisiä ja entisiä laulajia oli myös onnittelemassa. Lilja Orapalohan kuului Inkerikuoron aktiivijäseniin ennen sairastumistaan. Helsingin paikallisosaston kukkakimpun ojensi juhlivalle päivänsankarille paikallisosaston sihteeri. Alina Rajatammi, Liljan sisko, oli järjestänyt mieliinpainuvan juhlahetken, Luoja oli pukenut ympärillä olevan luonnon juhlakuntoon ja aurinko kultasi kauniin luonnonpuiston. Kaikki yhdessä, kaikki yhdessä onnenkyyneleet silmissään, näillä sanoilla toi päivänsankari ilonsa julki. Kukat loistivat värikkäind pöydällä ja kau. niina soi kiitosvirsi»kiitos sulle Jumalani». Liljan silmät olivat kysyvät, nytkö jo kaik ki lähtevätkin pois? Aili Jukarainen Toimitussihteeriltä si kertoa pelmenien olevan sukua raviolille. Ravioli ja muut pastaruuat taas eivät suinkaan ole alunperin italialaisia, vaan kiinalaisia. Kii- nasta pastan toi Italiaan venetsialainen kaup- pamatkustaja Marco Polo 1200- ja 1300-lukujen taitteessa. Pelmenit ovat kulkeutuneet Kii- nasta Venäjälle ja sieltä meillekin. En tiedä, onko maailma pieni vai suuri, mut- to sitä asuttavilla ihmisilld on kaikenlaista yh- teistd. Ehkä se on jollain tavalla lohdullinen ajatus. IP Toisaalta tässä lehdessä oleva Laila Tammen juttu permeleiden valmistuksesta oli minulle hauska yllätys. Minulla ei ollut aavistustakaan moisesta ruokalajista eikä varsinkaan sen inkeriläisyydestä. Tai ehkä sentään aavistus. Söin elämäni ensimmäisen kerran siperialaisia lammaspelmenejä eräässä helsinkiläisessä ravintolassa ja niiden maku miellytti minua kovin. Nähtävästi permelit ovat suurin piirtein sama asia kuin pelmenit eli keitinpiiraat. Ystäväni ravintoloitsija Hannu Lehtinen tie- 14

Ajankohtaisia ilmoituksia HELSINGIN PAIKALLISOSASTO tilaisuus 24. 5. klo 14. TURUN PAIKALLISOSASTO Kuluvana vuonna pidetään Karjalaisten talossa Itapellontie 2 seuraavat tilaisuudet: Tervetuloa! Helluntaijuhla 7. 6. Mikkelinpäivä 4. 10. Pyhdinpäivä 31. 10.» (Kivelld klo 12) Joulujuhla 26. 12. 14 Johtokunta LAHDEN SEUDUN INKERIKERHO Kokoukset joka kuukauden toisena maanantaina klo 18.30. Joulukuussa mound Immilässä. Soittele ja kysele, siht. Raija Kari p. 531 342 (koti) tai 238 47 (tyo), tai Marja Rämö p. 632 519. (fran s. 7) Arrangör Boras Ingermanlandska Förening (Bor.asin Inkeri-Kerho) i samarbete med Finsk-Ingermanländarnas Centralförbund (Inkerin Suomalaisten Keskusliitto, ISK). Kontaktpersoner: Armas Paakkonen (ordf.), Tingsg 35, 502 53 Boras, tel. 033-101850 (hem), 033-168019 (arbete) och ansvarig for det religiösa programmet Jussi Janis, Hästhagsg 16, 502 63 Boras, tel. 033-135955. Medverkande bl.a. Arkebiskop John Vikström, Abo Biskop Karl-Gunnar Grape, Skara Teol. dr Markku Pyysidinen, Helsingfors Rektor Matti Kujanpää, Seinajoki Kontraktsprost Erland Hillby, Boras Kontraktsadjunkt Vilho Kurujoki, Boras Kyrkoadjunkt Jussi Janis, Boras Kantor Arvi Haikonen, Boras Konsertpianist Roland Pöntinen, Stockholm Sangkörer fran Seinajoki, Helsingfors, Gavle, Mölnlycke och Boras. 15

00922 It s.i "I AMMT ALT NA ADON'T 6 G 140 00920 I-1K 3: Levity Inkeri-tietoutta, tilaa asiamiehiltämme Inkeri-aiheista kirjallisuutta Saatavana Suomesta sekä Ruotsista Pertti Virtaranta Saini Laurikkala Sananlaskuja ja arvoituksia 40 mk Rovasti S. J. Laurikkalan Katri Peräläinen, inkerildinen elämäkerta 30 mk (45 kr) kielenoppaani 15 mk Aapo Iho Inkerildisten Viestin irtonumeroita. Hietajyvä, valitut runot 20 mk (30 kr) Helli Suominen Saatavana Ruotsista Mooses Putron elämäkerta 15 mk (25 kr) Isien Usko muistojulkaisu 10 kr Aanilevyja Kemppi Inkerikuoro Fenno-Ingria lauluja 5 kr Nouse Inkeri ym. 15 mk (25 kr) Ristiltä ripille 10 kr Lauri Santtu Aatami Kuortti Murrejuttuja 15 mk (25 kr) Tapahtui Inkerissä Gaylen kuoro 30 mk (35 kr) Inkerin kirkon vaikeita vuosia Inkerin pöytälippuja 25 mk (40 kr) Juhana Inkerinsuomalainen Inkerin postimerkkejd sarja 50 mk (75 kr) Aloitettava alusta Kaikkien hinta Ruotsissa 25 kr Adresseja 20 mk (30 kr) Uno Hammarström Rintaneula Inkerin vaakuna 10 mk (10 kr) Ingermanländarna som flydde till Tarry Inkerin lippu 5 mk (5 kr) Sverige 30 kr Inkerin kartta 70 mk (100 kr) Viktor Pajunen Ingermanland en kort historik 5 kr Birger Thuresson Lilja flyktingflickan frail Saatavana Suomesta Ingermanland 60 kr Postikortti Haaparannan muistolaatta 1 kr Juhani Jääskeldinen Inkerin kirkon tuho 70 mk Postikortti Orebron muistokivi 1 kr Aapo Metidinen Kalevala och de finska folksinger- Inkerin Ev.Lut. kirkon 350 v. nas värld 70 kr muistojulkaisu 40 mk Det svunna Ingermanland 50 kr Vammala 1987 Vammalan Kirjapaino Oy