Verkkotoimikunta 17.6.2015 Triotto, Helsinki
Käsiteltävät asiat Verkkotoimikunnan kokous 17.6.2015 09.00 Edellisen kokouksen pöytäkirja 09.15 Ajankohtaiset / Kuusela Kari 09.45 Organisaatiorakenneuudistus / Suomi Henrik 10.00 Kunnonhallinnan toimintamallit / Helander Jari 10.30 GIS-käytännöt / kaikki Vuosihuoltokäytännöt, periaatteet ja kokemukset huolloista 11.30 Lounas 12.30 Valvomon esittely / Pahkin Arto 13.00 Elvis -toiminnanohjausjärjestelmähanke / Hätönen Hannu 13.45 Iltapäiväkahvit 14.15 Asiakasrajapinnan ajankohtaiset / Parviainen Petri
Edellisen kokouksen pöytäkirja http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/asiakasliitteet/verkkotoimikunta/2 015/Verkkotoimikunta%2001042015%20muistio.pdf
Fingrid ajankohtaiset Kari Kuusela Verkkotoimikunta 17.6.2015
Fingridin investointien ajankohtaiset Hankintapäätökset Jylkän sähköasemahankkeen urakkasopimus (Infratek Oy ) Taivalkoski 110 kv ja 220 kv, Ossauskoski 220 kv kytkinlaitosten perusparannus ja laajennus (Siemens Osakeyhtiö) Varkaus 110 kv sähköasema (Siemens Osakeyhtiö) Hovinpaikka - Kontiolahti Hankinnat 117 km Huutokoski - Kontiolahti 110 kv siirtoyhteys kokonaisuus valmis 10.6.2015 (TLT Building Oy ja Eltel Networks Oy) Investointipäätökset Alajärven 400 kv muuntoasema Koiviston ja Vihtavuoren sähköasemien laajennus Hankintapäätökset Mäntän 110 kv kytkinaseman uusiminen (Empower PN Oy) Vajukosken sähköaseman laajennus (Empower PN Oy) Hirvisuon 400 kv sarjakondensaattorit (Siemens Osakeyhtiö) Jylkkä Mänttä: maanrakennusurakka
Alajärven kytkinlaitos Alajärven 400 kv kytkinlaitos uusitaan duplexiksi 110 kv toisiojärjestelmä uusitaan Projektipäällikkö: Sami Mäki Rakentaminen alkaa: 2017 Perustelut - Käyttövarmuus - Ikääntyminen; 400 kv kytkinlaitos otettu käyttöön 1971 - Kunto - Sähkömarkkinat - Keskeinen sijainti
Venäjälle vietiin kaupallisesti sähköä ensimmäistä kertaa 7.6.2015 Uutisemme 6.6.2015: "Suomesta viedään kaupallisesti sähköä Venäjälle ensimmäistä kertaa 140 megawatin teholla 7.6.2015 kello 9-22 välisenä aikana. Sähkön kaupallinen vienti Venäjälle tuli mahdolliseksi vuoden 2014 lopulla jolloin Fingrid ja venäläiset kantaverkkoosapuolet allekirjoittivat sopimuksen Suomen ja Venäjän välisen kaksisuuntaisen sähkökaupan mahdollistavat sopimukset. Aiemmin sähkönsiirto 400 kilovoltin raja-johdoilla on onnistunut ainoastaan yksisuuntaisesti Venäjältä Suomeen."
DataHub missä mennään? Fingrid luovutti selvityksen TEMille 16.12, jonka jälkeen asia meni lausunnoille alan toimijoille ja sidosryhmille. Datahubin toteuttaminen Suomeen oli esityksenä hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmässä 17.3. Ryhmä päätyi puoltamaan hanketta. TEM pyysi kirjeessään 8.4.2015 Fingridiä käynnistämään selvityksessä ehdotetun keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun toteuttamisen. Työ Fingridissä käynnistyi 15.4.2015 Tiedonvaihtoratkaisun käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2019
DataHub esittelyvideo https://www.youtube.com/watch?v=bydvyibc5hk
Vakava sähkötapaturma Nikuvikenissä 15.5.2015
ITAMS tulokset - Fingrid sijoittui ykköseksi! FINGRID
PAS 55 tarkastuskäynnin tulokset Pätevyyksien ja osaamisen varmistamisen kehittäminen on hieno askel eteenpäin T3-mobiilliraportointi on erinomainen parannus Työturvallisuudessa huomattavaa kehitystä viime vuosina Kehitettävää työmaadokumenttien hallinnassa Fingridin ja palvelutoimittajien välillä Laadunvarmistuksessa ja valvonnassa kehitettävää Mini-kuiluanalyysissä ei löytynyt esteitä Fingridin ISO 55001 sertifioinnille
Yleisötilaisuus Lavianvuoren sähköasemalla 7.5.2015 Yleisöä ja kiinnostusta riitti Alueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus tutustua uuteen naapuriinsa ennen sähköaseman jännitteiseksi ottoa
Voimajohdot Keijo Välimaa Voimajohtojen rakentamispäällikkö Verkkoinvestointihankkeet - Projektipäälliköt Sähköasemat Daniel Kuosa Sähköasemien rakentamispäällikkö 1.6.2015 alkaen Sami Mäki Pyhänselkä 2016 Tuovila 2016 Siikajoki 2016 Alajärvi 2017 Hannu Kuikka Hikiä-Forssa 2015 Forssa-Lieto 2018 Mikko Ahonen Tikinmaa-Lavianvuori 2015 Kangasala 2015 Melo 2016 Tkm-Mls, Ka-Tkm kääntö 2016 Vanaja-Tikinmaa 2018 Hannu Heikkinen Loviisan laitev.2016/16 Lavianvuori 2015 Petäjävesi 2016 Mänttä 2016 Lieto 2017 Jarmo Naumanen Forssa 2015 Hirvisuo+UN 2016 Hirvisuo SC Ritva Laine Hirvisuo-Kalajoki 2016 Kalajoki-Siikajoki 2016 Ritva Hauvonen Varkaus-Hovinpaikka 2015 Hovinpaikka-Kontiolahti 2015 Keminmaa 2015 Keminmaa-Takakumpu 2015 Petäjäskoski jj. 2016 Taival-&Ossauskoski 2016 Tuomas Maasalo Kittilänjärvi-Niinisuo & Raasakka- Maalismaan haara 2015 Petri Hämäläinen Johtimet 2015-16-17 Kuolajärvi 2015 Vajukoski 2015/16 Koivisto 2017 Juha Pikkupeura Pirttikoski 2015 Isokangas 2016 Antti Linna Siikajoki-Pyhänselkä Tommi Olsson 2016 vj-muutostyöt Harakkaperä- Isokangas 2016 Pe, Aj, Sj, Män Kiikanlahti jj. 2016 urakkasopimus tehty/käynnistynyt tarjouspyyntö työn alla/ulkona yleissuunnittelussa/uun (VJ) investointipäätös tehty investointipäätös puuttuu Jarmo Henttinen Petäjäskoski 2016 Varkaus 2016 Länsisalmi 201x Mika Väärämäki Muuntajat 2015/16 Jylkkä 2016 Kiikanlahti 2016
Kunnonhallinnan toimintamallit Jari Helander Verkkotoimikunta 17.6.2015
Kunnonhallinnan pääperiaatteet Kunnossapidon mitoitus viranomaismääräykset käyttövarmuus käyttöikä valmistajien suositukset kokemukset kunto käyttöikäodotukset Tiedot kerätään ja ylläpidetään Kunnossapidon kohdistaminen kunto tärkeys Tuloksellisuutta mitataan Elinkaaren hallinta kansainväliset vertailututkimukset sisäinen tehokkuusseuranta Korjaus- ja varaosavalmius Optimointi jatketaan kokonaisuuden kannalta hallitusti yllättävät viat kunnossapito-, perusparannus- ja uusimistoimenpiteet sovitetaan investointisuunnitelmaan
Omaisuuden hallinta organisaatiokaavio Honkonen Pirve Maasalo Tuomas Viikari Meri OMAISUUDEN HALLINTA Kuusela Kari OH FINGRID OYJ Organisaatio Kesäkuu 2015 VERKON HOITO OHV Stenstrand Marcus VOIMAJOHTO- PROJEKTIT OHL Välimaa Keijo VERKKOJÄRJESTELMÄT Lokkinen Suvi OHJ ALUETOIMINTA Helander Jari OHA Hätönen Hannu Juslin Marko Kauppinen Eero Laitinen Tuomas Malinen Vesa *) Mertanen Juha Näkkäläjärvi Nils *) Ojanen Timo Sierla Sanna Tuononen Ari Viita Ville Wiren Mikael Ahonen Mikko Hauvonen Ritva Kuikka Hannu Laine Ritva Linna Antti Olsson Tommi SÄHKÖASEMA- PROJEKTIT OHS Kuosa Daniel Heikkinen Hannu Henttinen Jarmo Hämäläinen Petri Mäki Sami Naumanen Jarmo Pikkupeura Juha Väärämäki Mika HVDC Lindblad Patrik ***) Nepola Kimmo Nurminen Harri Rantanen Jussi Työturvallisuus Koskinen Karri Relesuojaus Holmgren Mikko Honkanen Jari Simonen Martti Suontausta Jaana Tiusanen Jari Vainionpää Antti Vanninen Tuomas ETELÄ-SUOMI Lindholm Kari Riikonen Anitta Hautala Jarkko Härkönen Mikko Lehtimäki Jari Lepistö Pekka Loikala Jouko Lundahl Kari Malkki Petri Mantela Tomi Muuronen Ossi Nykänen Mikko Puuska Antti Siiankoski Veijo Ventola Anne OHAE HML SÄHKÖASEMAT Heiskanen Timo LÄNSI-SUOMI OHAL Levula Ari PE Järvinen Laura Kasén Pauli Maasalo Hannes Porkka Heikki Taipalus Tommi Toivonen Kimmo Viinikainen Teemu Vornanen Sami *) Äikäs Juha OHA VAR VOIMAJOHDOT Jalonen Mikko ITÄ-SUOMI OHAI Lassila Rauno VAR Suhonen Eira Hentunen Petri Hirvonen Marko Intke Reijo Lahtoniemi Jarmo Naukkarinen Timo Tuovinen Antti OHA POHJOIS-SUOMI OHAP Ahonen Juhani OU Huhtela Anu Hinkula Jukka Karhu Jani Karvonen-Köykkä Auli Kuivalainen Mika Mantila Pasi Matila Hannu Männikkö Juhani *) RVN Rautio Seppo RVN Uusitalo Risto *) määräaikainen **) perhevapaa ***) vuorotteluvapaa
Sähköasemien peruskunnossapitotoimittajat 2015-2017 Nykyisen sopimuskauden toimittajat jatkavat työalueittain Hankinnan arvo 14 M
Voimajohtokunnossapitosopimuksen perussisältö Tarkastukset Maastotarkastus Lahotarkastus Maadoitusmittaus Viankorjausvalmius Kuntokartoitukset Työpaketit 6 työaluetta, sopimusten arvo 6 M Ei toimittajavaihdoksia työalueilla
Auditoinnit Ensimmäinen auditointi voimajohtotarkastus 2002 Yhteensä yli 50 työprosessia auditoitu 2002 -> Yli 150 erillistä auditointitapahtumaa Fingridiläisiä ollut mukana yli 30 henkeä Vuosittain havaittu kehityskohteita 50-140 kpl. Korjaavat toimenpiteet sovitaan yhteistyössä toimittajan kanssa Yhteensä kehityskohteita ollut yli 500 kpl Käytössä v. 2010 alkaen kevytauditointi, joka sijoittuu perinteisen auditoinnin ja työmaakäynnin välimaastoon
Erilaisia pätevyysvaatimuksia Fingridissä Voimajohtotarkastajan tarkastuslisenssi v. 1995 alkaen Käyttötoimenpidelupa paikalliskytkijöille v. 1998 alkaen Suojauskunnossapitäjän kelpuutus v. 2015 alkaen Sähköasemien peruskunnossapitotöiden kelpuutus v. 2015 alkaen Valvomo-operaattorin ajokortti v. 2015 alkaen Säädös- ja yhteisöperusteiset pätevyydet, esim. tulityökortti ensiapukortti työturvallisuuskortti SFS 6002 Sätky
Moduuli Paikalliskytkentä Laitevian paikantaminen Toiminta varautumis- ja häiriötilanteissa Kelpuutusmatriisi Pelastustyön turvallisuus Hätämaadoitus Paikallisopastus Asematarkastus Muuntajan häiriönselvitys, öljynäytteenotto ja Kelman-analyysi Tehomuuntajan ja öljyeristeiset reaktorit Katkaisijat Erottimet Ilmasydämiset reaktorit Mittamuuntajat Kondensaattorit Passiiviset komponentit (ylijännitesuojat, kiskot, liittimet, eristimet...) Apusähkölaitteiden kunnossapito (akustot, suuntaajat, UPS-laitteet,...) Maadoitukset Rakennukset ja rakenteet Alueet Kelpuutusalue Paikalliskytkentä Varallaolo Valtuutettu opastaja Asematarkastus Tehomuuntajan peruskunnossapito Katkaisijan peruskunnossapito Erottimen kunnossapito Reaktorin kunnossapito Mittamuuntajan kunnossapito Kondensaattorin kunnossapito Passiivisten laitteiden kunnossapito Apusähkölaitteiden kunnossapito Maadoitusten kunnossapito Aluekunnossapito
Siirtoverkkoyhteistyö Caruna, Fingrid, Helen, Oulun Energia Siirto ja Jakelu, Tampereen Sähköverkko Turku Energia Sähköverkot, Vantaa Energia Sähköverkot Ryhmän toiminta keskittyy etupäässä seuraaviin aihealueisiin: vertaistoiminta sähköasemien kunnossapidossa laitevikakokemusten vaihto erikoiskunnossapito (GIS laitokset, sj-maakaapelit, katkaisijoiden avaavat huollot...) kunnossapidon ohjeistus ja hankintaeritelmät sähköasemaprojektien hallinta Ryhmän rinnalla toimii erillinen varalaitepooli Ryhmän jäsenet ovat hankkineet käyttöönsä Fingridin laatimat eritelmät sähköasemalaitteiden kunnossapidon hankintaa varten ja näin olemme saaneet vietyä alalle yhtenäisiä käytäntöjä kunnossapidon hankintaan ja suorittamiseen. Ryhmällä on käytössä yhteinen levytila, josta löytyy kokousaineisto, hankintaeritelmät...
Viankorjauspylväiden käyttösopimus Viankorjauspoolin sopimusyhtiö 5 000 Allekirjoitusmaksu 2 000 vuosimaksu 20 vuoden viankorjauspylvään käyttöoikeus 45 000 Jos pylväs käytössä yli 8 viikkoa 500 per vrk Muut edut Fingridin koko voimajohtojen viankorjausvarasto käytettävissä omakustannushinta + käsittelykulut 12 % Etuoikeus käyttöön verrattuna yhtiöön jolla ei sopimusta Osallistuminen viankorjausharjoituksiin Verkostoituminen Pylväiden piirustukset ja materiaaliluettelot käytettävissä Pylvään lunastusmahdollisuus Kahdeksan viikon käyttöoikeus. Elenia Verkko Oy EPV Alueverkko Caruna Oy Helen Sähköverkko Oy Teollisuuden Voima Oyj Turku Energia Sähköverkot Vantaan Energia Sähköverkot Oy
Merkittäviä vikoja 400 kv Espoo Hikiä, pylvään kaatuminen pilarinvaihdon yhteydessä 110 kv Hikiä Forssa, puu kaadettu johtimiin 110 kv Imatra Juva, pylvään kaatuminen maanomistajan ajettua haruksen poikki 110 kv Varkaus Kontiolahti, kalasääsken tuoma risu sulki eristimen ilmavälin Viat muiden verkossa 400 kv Petäjäskoski Letsi, liitosvika Ruotsin puolella 110 kv Kontiolahti Joensuun turvevoimalaitos, jääkuorman johdosta ukkosjohdin painui kiinni vaihejohtimeen
Lennokit tarkastuksissa (T&K)
Kasvuston käsittely
Kasvustonkäsittelyn toimenpiteet Reunavyöhykkeen käsittely
Puuviat Puiden aiheuttamat johtoviat 110 kv johdoilla 110 kv Hikiä Forssa E johtoon kaadettu puu
Asemakunnossapidon volyymejä 2014 4544 Työtilaustapahtumaa, 3368 ennakkohuoltoa tai tarkastusta 821 vikailmoitusta, 355 hälytyskäyntiä 318 Erotinhuoltoa 88 Katkaisijahuoltoa (61 SF6, 17 vähäöljy) 248 Asematarkastusta 14 Muuntajan mittausta, 87 öljyanalyysiä, 12 käämikytkinhuoltoa 43 Reaktoritarkastusta 109 Lämpökuvausta 20 Akuston kapasiteettikoetta...
Paikalliskäyttö Kytkinkenttien huoltoteiden korkeusrajoitusmerkinnät liikennemerkein Suurin sallittu vapaa ajoneuvokorkeus ilmoitetaan liikennemerkein Liikkuminen korkeammilla ajoneuvoilla tai työkoneilla vain sähkö-alan ammattilaisen valvonnassa tai laitteiston ollessa jännitteettömänä
Muuntajien perushuollot Huutokoski ja Yllikkälä (KD) Huutokosken ACT2 aktiiviosan huolto (Kellosäiliö) Yllikkälän Kristinestadiin siirretyn muuntajan avaus Vaasassa (kannellinen)
Merkittäviä vikoja 30.7.2014 Ukkonen särki ST- LEP johdon päistä katkaisijat, joiden räjähdykset aiheuttivat myös vaurioita ympäristöön
ITOMS 2013 osallistujat (28 kpl)
ITOMS parhaat suoriutujat 1994-2013 Vuosi Yhtiö Osallistujia 2013 FIN, ATC, TVA, PLQ, TND 28 2011 FIN, PLQ, REE, ECT, TCO, TND 27 2009 FIN, PLQ, REE, TND, LAN 27 2007 FIN, PLQ among the best 29 2005 FIN among the best* 25 2003 FIN, PNT, REE 25 2001 FIN, PNT,TND 23 1999 FIN, PLQ, Western Power 20 1997 FIN, ETS,TVA 19 1995 FIN, Svenska Kraftnät 12 1994 Fingrid ei osallistunut 6 ATC (Atco) ETS (ElectraNet) FIN (Fingrid) LAN (Landsnet) NG (National Grid) PLQ (Powerlink Queensland) PNT (SP Ausnet) REE (Red Eléctrica de España) TND (Transgrid) TVA (Tennessee Valley Authority)
Kuunnonhallinta 2020 - kehityksen painopistealueet Toimintatapojen kehitys Perustoimintatapojen tarkistus Vikojen ennakoivat havaitsemis- ja selvityskäytännöt paremmaksi Perusparannusprosessin uudelleen arviointi Riskiperusteinen kunnossapito arviointi järjestelmätasolla, RCM:n jälkeen RBM Varaosavalmiuden painopistealueiden määrittäminen Palvelutoimittajien ja Fingridin osaamisen varmistaminen ja kehittäminen Digitalisointi Uudet valvontalaitteet ja menetelmät millä parempi kuva nykykunnosta online, diagnostiset mittaukset, laserkeilaus jne. Kunnonhallintaa tukevien ICT-järjestelmien kehittäminen mittaustiedon hallinta, tiedon laatu, mobiili, muun muassa Nykyisen kuntotiedon systemaattinen ja tehokas analysointi Tiedon laadun varmistaminen
Fingrid GIS-käytännöt Jari Helander Verkkotoimikunta 17.6.2015
Fingridin GIS-kojeistot 400 kv / Tammisto ja Seinäjoki / BBC Ikä n. 30 vuotta Kojeistoille tehty avaavat perushuollot, joiden yhteydessä myös hydrauliohjaimet on korvattu Perushuoltojen myötä elinkaaritavoite vähintään 60 vuotta Mittaushuolto ja toiminnalliset tarkastukset tehdään n. 10 vuoden välein. 110 kv / 7 käytössä olevaa asemaa / Siemens, ABB ja Alstom Vanhemmille kojeistoille tehty perushuollot noin elinkaaren puolessa välissä Pääosin keskittyneet hydraulijärjestelmien huoltoihin, tiivisteiden vaihtoon ja sisäosien tarkastuksiin Huoltojen yhteydessä tehty myös modifiointeja ja viankorjauksia Ei merkittäviä löydöksiä kojeistojen sisäosista. Rakenteilla / 220 kv kojeisto (Petäjäskoski, Alstom) Hankinnassa / 110 kv kojeisto (Varkaus) Suunnitteilla / 400 kv kojeisto ja 110 kv kojeisto
GIS-kojeistojen kehitys GIS-kojeistojen kehitys on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavaa. Materiaalitekniikka, simulointi- ja suunnittelutyökalut ovat kehittyneet merkittävästi ja kojeistojen mitoitus on pystytty optimoinaan lähemmäs todellisia fysikaalisia rajoitteita. Kojeistojen tilavuus, kojeistojen massa ja kaasun määrä ovat pienentyneet radikaalisti. Esimerkkinä SF6-kaasun määrä, joka on pudonnut n. 80 % 1970-luvulta tukien samalla myös kasvihuonekaasujen vähentämisen käyttö- ja päästötavoitteita. Kojeistojen alhaisempi raakamateriaalin tarve pienentää valmistuksen ympäristörasitusta ja heijastuu edullisesti myös kojeistohintoihin. Toisaalta merkittävä tilavuuden ja kojeistomassojen pienentyminen taas näkyy myönteisesti kojeistorakennuksen materiaalitarpeissa ja hinnassa. Näiden lisäksi katkaisukammiotekniikka on kehittynyt, jonka seurauksena ohjaukseen tarvittava energiatarve on lähes puoliintunut. Vioille alttiista hydrauliohjaimista on pystytty luopumaan ja siirrytty huomattavasti luotettavimpiin moottorijousiohjaimiin. Kaasukoteloinnin tiiveys on parantunut ja tänä päivänä tavoitellaan jo hyvin alhaista 0,1 % vuosittaista vuotoluokkaa. Tämän lisäksi käytetään SF6-kaasun onlinevalvontaa. Uusia kaasuseoksia on myös valmistajilla tutkittavana SF6-kaasua korvaamaan. Nykyisin jopa 400 kv kojeistoja pystytään toimittamaan kokonaisina kenttäyksikköinä, mikä lyhentää asennusaikaa merkittävästi. Kojeistojen huollettavuusvaatimuksia on kiristetty, mikä on johtanut kaasutilojen tarkempiin rajauksiin kojeistoissa, mahdollistaen avaavia huoltoja ja viankorjauksia vaarantamatta kuitenkaan kojeiston muiden osien käytettävyyttä. Hankkijan vastuu kojeistotoimituksissa on tietyin osin selvästi lisääntynyt. Tilaajan on arvioitava ja määriteltävä käytettävyysvaatimukset huoltoihin, viankorjauksiin ja laajennuksiin liittyen. Tämän perusteella yhteistyössä kojeistovalmistajien kanssa tekniset ratkaisut optimoidaan tapauskohtaisesti nämä vaateet täyttäviksi.
GIS-kojeistojen edut / haasteet + Lähtökohtana pidetään GIS-kojeistojen luotettavuutta ja huoltovapautta + Primääriosat suojassa, -viat harvinaisia + GIS-kojeistolla pidempi elinkaariodote kuin ulkokytkinlaitoksella + Tilan tarve + Turvallisemmat kytkennät kuin ulkokytkinlaitoksilla + Hydraulijärjestelmät poistuneet, huolto- ja viankorjaustarve vähentynyt - Mahdollisissa vaurioissa pidemmät korjausajat, käytettävyysriski muulle kojeistolle ja haastavampi varaosavalmius sekä korvattavuus - Avaavien huoltojen kalleus, mikäli niitä joudutaan tekemään - Tyypillisesti kojeistossa ei kentän korvauskytkentämahdollisuutta - SF6-kaasurasite, joskin määrät pienentyneet merkittävästi - Laajennettavuuden hinta (sitouduttu melko vahvasti toimittajaan)
GIS-kojeistojen hankintaperiaatteet, esimerkkejä 110 kv 2PK-laitoksilla kaasutilat määritellään siten, että mikään vika, vuoto tai käyttötilanne ei saa aiheuttaa molempien pääkiskojen samanaikaista keskeytystä 2PK-laitoksilla laajennus on pystyttävä toteuttamaan ilman molempien pääkiskojen samanaikaista keskeytystä 2PK-laitoksilla kytkinlaitteita on pystyttävä avaamaan ja huoltamaan ilman molempien pääkiskojen samanaikaista keskeytystä tai viereisen kentän keskeytystä 1PK-laitokset varustetaan kiskon pitkittäiserottimella, jolla kojeisto voidaan jakaa tarvittaessa osiin GIS-toimittajilla on oltava vähintään 3 referenssitoimitusta Eurooppaan viimeisen 5 vuoden aikana. Muussa tapauksessa toimitushyväksyntä edellyttää: Valmistajan on toimitettava referenssejä hyvistä käyttökokemuksista ja kojeiston luotettavuudesta, GIS-toimittajan on annettava vähintään 5 vuoden takuu ilman kaupallisia vaateita ja GIS-toimittajan on vahvistettava hyväksytysti huolto-organisaatio, vasteaikavaatimus ja paikallinen edustus.
Fingrid välittää. Varmasti.