Digivideoiden peruseditointi lähestyy kuluttajaa. Halvalla hyvä tulee

VIDEOEDITOINTI KOKEILTAVANA Digivideoiden peruseditointi lähestyy kuluttajaa Halvalla hyvä tulee OHJELMAT Adobe Premiere 6.0 MGI VideoWave 4.0 Microsoft Windows Millennium Movie Maker Ulead MediaStudio Pro 6.0 KORTIT Canopus DV Raptor Canopus DVStorm Pinnacle DV 500 Pinnacle Studio DV ja DVplus Pyro 1394DV ja ProDV Digitaalisten videokameroiden yleistyminen helpottaa myös editointia, sillä aineiston siirtoon riittää muutaman satasen firewire-kortti ja leikkaaminen sujuu halvoilla perusohjelmilla. Mutta nopeista tehosteista ja reaaliaikaisesta editoinnista joutuu edelleen maksamaan reippaasti. TEKSTI: MATTI SULANTO, MIKAEL SJÖSTRÖM, PASI KOVANEN, TONI VIRTA KUVITUS: ERIC LERAILLEZ, VALOKUVAT: MATTI SULANTO Videoiden editointi pc:llä ei ole uusi asia, mutta digitaalisten videokameroiden yleistyminen tekee siitä paljon aiempaa yksinkertaisempaa. Kun lähtöaineisto vaihtuu analogisesta videosta bittivideoksi, jää aiemmin erityisen kortin vaatinut digitointi kokonaan pois. Digivideon siirtämiseen pc:lle tarvitaan vain niin kutsuttu firewire- eli IEEE 1394 -sovitinkortti, jollaisen saa halvimmillaan jopa alle 500 markalla. Firewire poistaa analogisen videon digitoinnissa syntyneen epätasaisuuden aineiston teknisessä laadussa. Jos on aikeissa ostaa videokameran ja uskoo, että omien videopätkien muokkaus kiinnostaa, kannattaa pikemmin säästää muutama tonni lisää digivideokameraan kuin tyytyä analogiseen kameraan. Digikameraa puoltaa sekin, ettei kunnon digitointikorttia saa alle tuhannella markalla. Ja halvimmat digitointikortit tiputtavat videosta satunnaisesti ruutuja, koska kortin teho ei riitä. Firewire-liitäntä ja digitaalinen video tekevät perinteiset digitointikortit tarpeettomiksi. Kaapelin pienempi 4-johtiminen pää tulee kameraan ja 6-johtiminen mikron firewire-korttiin. DV-kuvaa siirtyy 3,9 megatavua sekunnissa eli tavalliset ide-levyt ovat riittävän nopeita. KAMERAT HALVENTUNEET Edullisimmat digivideokamerat maksavat 5 000 7 000 markkaa. Kaikki valmistajat tekevät kameroita, jotka käyttävät standardiksi noussutta mini-dvnauhaa ja Sony lisäksi Digital8-nauhaa käyttäviä kameroita. Digital8-kamerat on tarkoitettu kuluttajakäyttöön ja ne toistavat myös analogisia video8- ja Hi-8 -nauhoja. Ero löytyy tavasta, jolla ne pyyhkäisevät tallennusraidat nauhalle. Analogisen ja digitaalisen videon tasoeroa kuvastaa hyvin oheinen taulukko eri videoformaattien tuottamasta linjamäärästä. Yhteenvetona voi sanoa, että halvinkin digikamera kunhan siinä on kunnon optiikka tuottaa parempaa jälkeä kuin paraskaan analoginen vhs-, s- vhs-, tai Hi8-kamera. 36 MikroPC 2 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

AVAINSANA: FIREWIRE Muokkaamista varten video on ensin siirrettävä kamerasta tietokoneeseen. Siihen tarvitaan firewire-liitäntä, joka on vielä melko tuntematon uutuus pcmaailmassa ja suurillakin valmistajilla on vain muutamia malleja, joihin se kuuluu vakiovarusteena. Firewire tunnetaan virallisemmin nimellä IEEE 1394 ja Windowseista sitä tukevat parhaiten Windows 98 Second Edition ja sen jälkeen markkinoille tulleet Windows ME ja Windows 2000. Tällä hetkellä näyttää, että firewire ja pc:n tehostuminen tekevät laitteistokiihdytystä tarjoavat editointikortit tarpeettomiksi parissa vuodessa. Itseasiassa kotikäyttöön niitä ei voi enää suositellakaan, videoeditointikortit kun ovat perinteisesti nirsoja ja aiheuttavat helposti ongelmia niin asennettaessa kuin käytettäessäkin. LEIKELUETTELO NÄPPÄRÄ Videon kaappaaminen eli siirtäminen kamerasta tietokoneeseen on tylsä rutiini, minkä vuoksi on tärkeää, että se sujuu käsin koskematta. Tärkeää on myös, että samalla kuitenkin syntyy otoskartta eli lista kaikista otoksista, joita nauhalle on kuvattu. Jotkut sovellukset tallettavat otokset yhdeksi tiedostoksi, josta niitä voi poimia, mutta parempi on, jos kukin otos on oma tiedostonsa. Yleensä kaappausohjelmat muuntavat videon editoimista varten avi-muotoon (audio video interleave). Muuntaminen tehdään koodekilla eli algoritmiparilla, joista toinen pakkaa videodataa ja toinen purkaa sen. Eri valmistajien omat avikoodekit voivat kuitenkin olla keskenään epäyhteensopivia, jolloin yhden valmistajan kortilla ja ohjelmalla kaappattu avi-tiedosto ei välttämättä aukea toisen valmistajan editointiohjelmassa. KONE KÄYNTIIN Kun videonpätkät on saatu siirrettyä, alkaa varsinainen editointi ja se käy tietokoneella paljon tarkemmin ja helpommin kuin videokameralla ja -nauhurilla. Käytännössä jo pelkkä otosten järjestely on kameran ja nauhurin avulla niin työlästä, että homma vaatii lujaa tahtoa. Ja analogisen aineiston laatu huononee aina kopioitaessa. Toki tietokoneellakin editoiminen vie aikaa, mutta mahdollisuuksia on paljon enemmän. Eikä aineiston laatu kärsi, pulasi sen kanssa miten paljon tahansa. Samaan hengenvetoon pitää muistuttaa, että hyvä lopputulos vaatii aina osaamista, pelkkä tekniikka ei riitä. Olisi esimerkiksi jo kuvattaessa hyvä tietää, millaista videota on tekemässä. Korttien mukana tulevia erikoisia kuvanvaihtoja ja muita kikkoja kannattaa käyttää varoen, sillä tavallisella leikkauksella ja ristihäivytyksellä pärjää pitkään. Tärkeintä on, että tietää, mitä haluaa kertoa ja Eri videostandardien linjamäärät VHS-C 240 Video 8 280 Hi-8 400 Digital8 500 DV 500 ymmärtää keinot, joilla sanoma välittyy. Järeää tekniikkaa enemmän editointia helpottaakin hyvä materiaali. Alkuun pääsee muutamalla nyrkkisäännöllä. Tärkeintä on liikuttaa kameraa rauhallisesti eikä huiskia edestakaisin; jalustalla saa ihmeitä aikaan. Toiseksi kannattaa mennä niin lähelle kohdetta, että se näkyy kunnolla. Yksitoikkoisuuden välttämiseksi tarvitaan täyteaineistoa sekä yksityiskohtia EU verottaa raskaammin digivideokameroita, joissa on kaksisuuntainen DV-liitäntä. Suomessakin on tarjolla lisälaitteita (alakuva), joilla liitännän voi jälkikäteen muuttaa kaksisuuntaiseksi. Silloin tietokoneella muokatun videon voi arkistoida mini-dv-nauhalle. Digital8- ja Dv-tallennus tarjoavat paremman laadun kuin analoginen tallennus. Suomessakin käytettävän PAL-tv-normin tarkkuus on 576 linjaa. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 / 2001 37

VIDEOEDITOINTI Tuotearviot E D I T O I N T I O H J E L M A T että yleiskuvaa, dv-nauha maksaa kuitenkin vain markan minuutilta. JA TÄHÄN VÄLIIN... Oikeastaan ainoa asia, jota perustason editointiratkaisuilta pitää vaatia, on kuvan lisääminen tuhoamatta olemassa olevaa ääniraitaa. Silloin puhuja voi kertoa taustalla ja kuvassa näytetään sitä, mistä hän puhuu. Valitettavasti kaikkein halvimmat editointiohjelmat eivät pysty tähän. Elävä äänimaailma on itse asiassa hyvin tärkeä, kun halutaan tehdä vaikuttavaa videokerrontaa, minkä huomaa, kun kuvaa tavallisella kameralla kaukana olevaa kohdetta: lopputulos muistuttaa mykkäelokuvaa. Valitettavasti hyvän äänen hankinta on kokonaan oma työnsä ja vaatii järjestelyjä. Ensimmäiseksi kannattaa hankkia kameraan yhdistettävä lankamikrofoni, johon kuvattava puhuu. TEHOA TEHOSTEISIIN Perinteisesti videoeditointikorteilla on tarkoitettu tuotteita, joissa on laitteistokiihdytetty videon purku ja pakkaus eli koodekki. Myös ristikuvan ja häivytyksen kaltaiset tehosteet on tehty raudassa, minkä ansiosta ne tapahtuvat lennossa ilman odottelua. Tällöin työskentely on reaaliaikaista. Eniten laitteistokiihdytystä tarvitaan, kun kuvaan liitetään pitkään näkyviä tekstejä tai niitä on muuten vain paljon tai pitää esimerkiksi korjata videokuvan värisävyjä tai kontrastia. Tällöin jokainen kuva pitää laskea uudelleen. Käytännössä reaaliaikaisuus on tarpeen vasta, kun aika on rahaa eli joku maksaa tehdystä työstä. Korttien hinnan noustessa myös ohjelmat paranevat: peruskorteissa on yleensä valmistajan oma ohjelma, kalliimmissa tuotteissa taas Adobe Premiere tai Uleadin MediaStudio. Tuote Premiere 6.0 VideoWave 4.0 Movie Maker MediaStudio Pro 6.01 Valmistaja Adobe MGI Microsoft Ulead Www-osoite adobe.com mgisoft.com microsoft.com ulead.com Maahantuoja Täyttöpää Oy T&H Digiproducts Useita Avecom Trading Media Oy Www-osoite tayttopaa.fi puh. (09) 5627 0360 - avecommedia.fi/ Automaattinen otoskartan luonti Videoraitoja, max. 99 2 2 99 Automaattinen ristikuva Äänen muokkaus Automaattinen äänen ristihäive Ääniraitoja max 99 6 99 Tuhoaako kuva- ei ei kyllä ei insertti ääniraidan Käyttöjärjestelmät Win 98SE/ Win 98SE/ Win ME Win 98SE/ (jos käyttöön DV-tuki) ME/2000 ME/2000 ME/2000 Hinta 5900 mk, 900 mk 400 1500 mk 2 490 mk päivitys 1550 mk = ominaisuus on, = ominaisuutta ei ole TAKAISIN NAUHALLE Valmiiksi muokattu video kannattaa aina palauttaa takaisin digitaaliselle nauhalle, koska silloin sen laatu säilyy muuttumattomana. Tästä niin kutsutusta digitaalisesta masterista tehdään tarvittavat vhs-kopiot. Tavallisen kasettilevityksen sijasta aineisto voi päätyä cd-levylle tai vaikka nettilevitykseen, mikä tuntuu olevan ediointiohjelmien tekijöille päivän sana. Käytännössä kaikki ohjelmat tarjoavat tarpeelliset formaatit. Valitettavasti vain harvat digivideokamerat tarjoavat palauttamiseen tarvittavaa DV in -liitäntää, sillä EU perii siitä 14 prosentin tullin, kun DV out -liitäntää sakotetaan vain 3 prosentin verran. Puute korjaantuu ohjelmallisella muutoksella, jollaista tarjoavat jyväskyläläinen Avecom Media (www.avecommedia.fi/hinnasto.html) ja helsinkiläinen Fast Finland, joka myy saksalaisen Comon DV IN Control -muunninta 850 markalla. Lista yhteensopivista kameroista löytyy osoitteesta www.como.com /english/dvin.htm. Kun Digital8-kameran muuttaa DV in -kykyiseksi, siihen saa samalla analogiset sisäänmenot. PERUSPC RIITTÄÄ Tehon puolesta videoeditointiin riittää hyvin 6 000 7 000 markan peruspc, jossa on noin 600 MHz:n prosessori, 128 megatavua muistia ja 20 30 gigatavun ide-kiintolevy. Myös AMD:n Athlon-prosessorit toimivat ongelmitta ja tarjoavat halvempaa tehoa kuin Intelin Pentiumit. Digitaalinen video synnyttää 3,9 megabittiä dataa sekunnissa eli noin 230 megatavua minuutissa ja 14 gigatavua tunnissa. Pienin järkevä levy tai levyosio videolle onkin kymmenen gigatavua. Tavalliset ide-liitäntäiset dma33- ja uudemmat dma6-protokollaa käyttävät levyt ovat riittävän nopeita. Ide-levymatriisi (ks. MPC 17/00 s. 34) eli raid tarjoaa edullista tehoa raskaaseen työskentelyyn. Käyttöjärjestelmäksi kannattaa ehdottomasti valita Windows 98 Second Edition, koska se sisältää uusimman version Microsoftin DV-koodekista ja kameraohjaimista ja kaikki päivitykset tehdään sitä varten. Muita mahdollisia Windowsversioita ovat Millennium ja 2000. TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ RAJOITTAA Windows NT:ssä ja Windows 2000:ssa ei videotiedoston koolla NTFS-tiedostojärjestelmää käytettäessä ole käytännössä rajoitusta. Windows 95:n ja Windows 98:n FAT32-tiedostojärjestelmä sallii kuitenkin enintään neljän gigatavun kokoiset avi-tiedostot Erillinen videomonitori tai tv on hyvä apuväline editoinnissa, sillä videokuva välkkyy ikävästi lomittamattomassa tietokonenäytössä. Tv:n käyttäminen näyttölaitteena vaatii, että näytönohjaimessa tai editointikortissa on tv-out-liitäntä jolloin pelkkä firewire-kortti ei riitä. Toinen keino on kierrättää kuva tv:hen kameran kautta. Testikoneen kalustus oli 350 MHz Pentium II, 384 Mt ram, Matrox G200 -näytönohjain, 10 + 25 gigatavun dma33 -ide-levyt ja 2 x 40 gigatavun raid 0 idelevymatriisi. 38 MikroPC 2 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

LINKKEJÄ: Petteri Hietavirran digivideolinkit: www.saunalahti.fi/~pepez/dv/ Kunto Hirvikosken upeat sivut digitaalivideosta: http://members.vip.fi/~sh/dv/index.html ADOBE PREMIERE 6.0 ADOBEN UUNITUORE Premiere 6.0 siirtää markkinoiden ehkä käytetyimmän videoeditorin digiaikaan. Premiere on vakio-osa monia keskihintaisia editointikortteja ja kuutosversio ilmestyy osaksi niitä, kunhan valmistajat saavat korttikohtaiset laiteohjaimensa valmiiksi. Premiere 6.0:lla voi nyt ohjata DVkameraa, kunhan tietokoneessa on ohci-yhteensopiva firewire-liitin. Valikosta löytyvät yleisimmät kameramerkit ja -mallit. Uusi Premiere osaa myös käyttää neliömäisiä kuvapisteitä, minkä ansiosta videon suhteet näkyvät oikein tietokoneen ruudulla. Adobe on lisännyt web-toimintoja ohjelmiinsa innolla ja myös Premiere on saanut osansa: sillä voi nyt tallentaa videon yleisimpiin webissä käytettyihin tiedostomuotoihin kuten RealMedia, mpeg-1 ja mp3. SELKEÄMPI LIITTYMÄ Monitori-ikkuna ja aikajana ovat saaneet paremmat ja selkeämmät säätimet. Aikajanan alareunassa on napit useimmin käytetyille toiminnoille, joilla voidaan kätevästi vaikkapa erottaa video- ja ääniraita toisistaan. Aiemmat video 1A- ja 1B-raidat ovat yhdistyneet Editointiohjelmat ja esimerkiksi ristikuvan voi vetää liitoskohdan päälle. Miellyttävä uutuus on Storyboardikkuna, johon voi nimensä mukaisesti laittaa otokset haluttuun järjestykseen ja siirtää ne sitten aikajanalle. Storyboardissa voi myös muuttaa otosten pituutta, nopeutta ja kestoa. Efektien säätäminen käy samalla tavalla kuin After Effects -ohjelmassa ja osa tehosteistakin on otettu suoraan sieltä. Historiapaletti on lainattu Photoshopista ja sen avulla on helppo palata projektin aiempiin vaiheisiin. NOPEUS ENTISELLÄÄN Käytössä uusi Premire tuntui hyvältä eikä ominaisuuksien lisääminen ole hidastanut ohjelmaa, kuten esimerkiksi Photoshopin kuutosversiolle kävi. Aikajanan pikapainikkeet ja automaattisesti skaalautuva työskentelyalue nopeuttavat työtä. Yhdistetty video 1 -raita vaatii hieman totuttelua, ainakin Premieren aiempia versioita käyttäneiltä. Uusi tehostepaletti näyttää kätevästi käytössä olevat suodattimet ja niiden asetukset kerralla. Kokeilukoneessa oli editointikorttina Canopuksen DV Raptor, jonka kanssa uusi Premiere toimi paria poikkeusta lukuunottamatta hyvin. Ongelmat johtuivat siitä, että Canopus ei ole vielä saanut valmiiksi Premiere 6 -ohjaimia editointikorteilleen. Sen vuoksi esimerkiksi uusi, äänen käsittelyä selvästi helpottava äänimikseri toimi vasta, kun projektiasetuksena oli joku muu kuin DV Raptor. Samoin projektiasetuksista piti käsin ottaa käyttöön D1/DV PAL -pikseli, sivusuhteeltaan 1,067 (ei neliömäinen). MGI VIDEOWAVE 4.0 KANADALAISEN MGI:n Videowave on helppokäyttöinen ja perustarpeet juuri ja juuri täyttävä editointiohjelma, jonka kakkos- tai kolmosversio on monen kaappauskortin oheissofta. Kaupallinen täysversio on 4.0. Videowave sopii mainiosti materiaalin siirtoon digitaaliselta tai analogiselta kameralta. Ohjelma ymmärtää standardi ohci-firewire-kortteja. Editointikin onnistuu, jos käyttäjälle riittää valmiiden otosten lätkiminen peräkkäin siirtymien kanssa. Ohjelma nimittäin tukee vain yhtä videoraitaa, mikä yhtäältä helpottaa peruseditointia, mutta karsii edistyneempiä mahdollisuuksia. Ääni tulee otoksesta tai taustaraidalta. Siirtymiä on EDITOINTIOHJELMAT ADOBE PREMIERE 6.0 Videon hahmottelu onnistuu kätevästi Premieren uudessa Storyboard-ikkunassa. MGI VIDEOWAVE 4.0 VideoWave 4 on helppokäyttöinen ja toimiva perusohjelma digivideoiden editointiin. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 / 2001 39

VIDEOEDITOINTI Tuotearviot reilu tusina kuten digitaaliefektejäkin. Jokaisen otoksen saa rajattua tarkasti, mutta ruudut lasketaan vain aikamuodossa eli yksittäiset kuvaruudut joutuu laskemaan käsin. Valoisuus- ja väritasapainon saa säädettyä joka otoksesta, jolla voi tasata esimerkiksi ulko- ja sisäotoksien valoisuudet. INSERTTI TEETTÄÄ TÖITÄ Ohjelman rajoitukset tulevat vastaan, kun haluaa lisätä yhden otoksen keskelle toisen, mutta säilyttää alkuperäisen äänen. Ykkösotos pitää leikata kahteen osaan, joiden väliin kakkosotos liitetään. Jos ääni tulee koko ajan 1-otoksesta, leikkausten mitta pitää laskea ruudun tarkkuudella, jotta äänisynkka lopputuloksessa täsmää. Viime syksynä ilmestyneen nelosversion tärkein uutuus on portaaton hidastus. Normaalihidastuksessa samaa ruutua toistetaan monta kertaa, eli esimerkiksi puolinopeudella joka ruutu toistuu kahdesti. Videowave 4 taas vertaa peräkkäisiä ruutuja ja renderöi niiden väliin uuden "puuttuvan" ruudun, jolloin hidastus ei nyi. Tämä vaatii rankasti laskentatehoa: 700 megahertsin Athlonilla 15 sekunnin dv-pätkän muutos puolinopeudelle vie 20 minuuttia. MICROSOFT WINDOWS MILLENNIUM MOVIE MAKER MICROSOFT MOVIE MAKER on osa kotikäyttöön tarkoitettua Windows Millennium -käyttöjärjestelmää. MM käsittelee avi- sekä mpeg-1 ja -2 tiedostoja, mutta tulostaa vain uutta mpeg4-formaattia. Se tarkoittaa, että muista ohjelmista poiketen Movie Maker on tarkoitettu vain web-videon tekemiseen, eikä esimerkiksi palautus nauhalle onnistu. Tiukimmillaan MM pakkaa videon 160 x120 kuvapisteen ruuduiksi, joita välitetään 12,5 sekunnissa. Tällöin yksi gigatavu levyä vetää kymmeniä tunteja videota, mutta laadussa ei ole hurraamista. VAATII PALJON TEHOA Tiukka pakkaaminen vaatii tehoa. Käytössä saisi olla vähintään 600 MHz, mieluiten 800 MHz:n prosessori. Tehopula hävittää ensin äänen ja sitten kuvan. Movie Maker saa koodekkinsa Windows Media Playeriltä eli jos Media Player toistaa tiedoston, myös MM käsittelee sitä. Movie Makerissä on niin vähän ominaisuuksia, että se ei kilpaile varsinaisten kaupallisten ohjelmien kanssa. Esimerkiksi teksti lisätään kirjoittamalla se MS Paintilla tai vastaavalla oikean kokoiseen ruutuun, joka luetaan Movie Makeriin. Lista Movie Makeriä tukevista laitteista on osoitteessa www.microsoft.com/ windowsme/upgrade/compat/mmaker.asp. DirectX 8 ei toimi Movie Makerin kanssa. ULEAD MEDIASTUDIO PRO 6.0 ULEAD MEDIASTUDIO PRO 6.0 tuli testiin osana Adstechin Pyro ProDV -pakettia, johon kuuluu myös suuri joukko muita ohjelmia sekä firewire-kortti ja kaapeli. Näin syntyy kokonaisuus, jollaista ammattilainenkin olisi kadehtinut vielä muutamia vuosia sitten. Ohjelmien suorituskyky riittää vaativaankin työskentelyyn, mutta mitään laitteistokiihdytettyjä reaaliaikaominaisuuksia ei ole. Ulead MediaStudio Pro 6.0 on nopea, EDITOINTIOHJELMAT MICROSOFT WINDOWS MILLENNIUM MOVIE MAKER Windows Millennium -käyttöjärjestelmään kuuluva Movie Maker on yksinkertainen sovellus, joka on tarkoitettu ennen kaikkea web-videoiden tekemiseen. Ulead MediaStudiolla syntyi helposti klassikko "Sporalla Sörkkaan" (K18). helppo ja monipuolinen ohjelma. Testissä sitä vaivasi kuitenkin lievä bugisuus. Jos paketin ohjelmat malttaa opetella, lopputulokset ovat ainakin tekniseltä laadultaan moitteettomia. TOIMII, EI TOIMI Premieren nelosversiolta näyttävä MediaStudio toimi testikoneessa (AMD Athlon 750 MHz) erittäin juohevasti. Edes monimutkaiset tehosteet eivät venyttäneet laskenta-aikoja kohtuuttomasti. Käytössä MediaStudio kaatuili ajoittain, varsinkin avi-tiedostoa luotaessa, joten välitalletukset ovat tarpeen. Windows 98SE/ME/2000:ssa Media- Studio ohjaa ohci-yhteensopivan firewire-kortin kautta dv-kameraa. Video Capture -kaappausohjelma kuitenkin unohteli asetuksiaan ja vaati uudelleenkäynnistystä. Ohjelma ei luo automaattisesti otosluetteloa, vaan talteen haluttavat kohdat pitää merkitä käsin. Aikajanan zoomauksen, hienosäätöikkunan ja nopean esikatselun ansiosta ULEAD MEDIASTUDIO PRO 6.0 40 MikroPC 2 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

ruuduntarkat leikkaukset, näyttävät tekstit, lentävät kuvat tai päällekkäiset videot syntyvät helposti. Editoriosasta löytyy läjäpäin erilaisia ääni- ja videosuodattimia ja kuvanvaihtoja. Valmiit videot voi tallettaa QuickTime- ja RealPlayer- tai mpeg1-, 2- ja 4- muotoon, joten omat video-cd:t ja jopa dvd:t onnistuvat ja voihan videon siirtää myös takaisin dv-nauhalle, kunhan kamerasta löytyy dv-sisäänmeno. PALJON ÄÄNITYÖKALUJA Äänen käsittelyyn on paljon työkaluja, sample-editoreja jopa kaksi: MediaStudion oma Audio Editor ja Sonic Foundryn suositun Sound Forgen hieman karsittu XP-versio, jolla kuitenkin voi kaapata ääninäytteitä ja muokata niitä monipuolisesti. Äänitiedostojen kopiointi suoraan ääni-cd:iltä vaatii kuitenkin erillistä ohjelmaa, kuten Exact Audio Copy (www.exactaudiocopy.de). Samaisen Sonic Foundryn ACID 2.0 on melko yksinkertainen ohjelma, jonka raidoille tiputellaan näytteitä peräkkäin. Ohjelma cd:ltä ja verkosta ladattavista hienoista rytmeistä, kitarariffeistä ja muista ääninäytteistä kasaa nopeasti tavanomaista, mutta hyvin rullaavaa musiikkia. Kaikki paketin ohjelmat käsittelevät vain stereoääntä. Surround-ääniä tarvitseva tarvitsee MediaStudioon lisäohjelman. MUUT MAUSTEET Spice Master Lite lisää MediaStudioon 50 tyylikästä 2D-kuvanvaihtoa ja Animation Master 2000 animaatiota kaikkine herkkuineen liike-epäterävyydestä säteenseurantaan. Sujuva käyttö vaatii opettelua, mutta ominaisuudet riittävät vaikka ammattimaiseen työskentelyyn. Monimutkaisten animaatioiden laskeminen tosin kestää vielä nyky-pc:lläkin pitkään. Boris FX LTD on Borix FX -ohjelman riisuttu versio 3D-kuvanvaihtoihin. Se ei kuitenkaan suostunut asentumaan Media Studion plug-in:iksi, ja yksinään Boriksesta ei juuri ole iloa. Cool 3D:llä voi luoda näyttäviä kolmiulotteisessa avaruudessa liikkuvia tekstinlentoja. Valmiit asetukset auttavat lisäämään nopeasti erilaisia kohokuva-, liekki- ja räjähdysefektejä. Muita ohjelmia ovat yksinkertainen CG Infinity - tekstitin sekä Video Paint, jolla voi piirtää yksittäisten ruutujen päälle. Raptorin liittimet tulevat tietokoneen etupaneeliin, jolloin käyttömukavuus nousee uudelle tasolle. CANOPUS DV RAPTOR CANOPUS DV RAPTOR on suunnattu harrastajille tai puoliammattilaiskäyttöön. Editointiohjelmina tulevat Raptor Edit ja Adobe Premier, johon kuuluu päivitys Premier 6.0:aan. Lisäksi tulevat ohjelmat nauhojen skannaukseen, videon kaappaukseen ja tavanomaiset tehostelisukkeet. Raptor asentuu melko helposti, mutta ohjeet kannattaa lukea huolellisesti. Raptorissa on dv-liittimen lisäksi analogiset liittimet, joilla voi kierrättää videosignaalin televisioon. Raptorin liittimet tulevat tietokoneen etupaneeliin, jolloin käyttömukavuus nousee uudelle tasolle. Raptorin mukana tulevat Navi- ja Video-ohjelmat skannaavat ja kaappaavat nauhan automaattisesti. Ohjelmat ovat hieman sekavia ja vaativat opettelua, mutta vaiva kannattaa, sillä jälki on tarkkaa eikä hukkaruutuja tule. Mpeg-1- ja 2-formaattia tallentava Raptor edit on Premiereä yksinkertaisempana helpompi oppia ja sopii siten editointiohjelmaksi satunnaiselle PINNACLE DV 500 Editointikortit käyttäjälle. Se on myös vikkelä ja laskee esimerkiksi ristikuvan noin viidenneksen Premiereä nopeammin. Kuvalaskenta sujuu kohtalaisesti Premierelläkin, vaikka laitteistokiihdytys puuttuu. DV Raptoria voi suositella vaativallekin harrastajalle, sillä tuote toimi vakaasti ja sillä oli sujuvaa työskennellä. Ilman Premiereä kortti maksaa 3 990 markkaa. CANOPUS DVSTORM CANOPUS DV STORM on ammattikäyttöön tarkoitettu reaaliaikakortti ja sopii esimerkiksi pienille tuotantoyhtiöille, jotka tekevät ohjelmia yrityksille ja televisioon. Stormilla voi kaapata sekä analogiselle- että dv- ja dvcam-nauhoille kuvattua materiaalia. Stormin reaaliaikaisuus riippuu prosessoritehosta. Kokeiltu tuplapentiumkone pystyi toistamaan kolme rinnakkaista videoraitaa ja kahdeksan ääniraitaa. Materiaalin voi myös ajaa Nauhojen skannaus ja kaappaus käy kätevästi Pinnacle DV 500:n DV tools -ohjelmalla. Kortti kaappaa sekä analogista että digitaalista videota, joten vanhat vhs-nauhatkin voi digitoida. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 / 2001 41

VIDEOEDITOINTI Tuotearviot reaaliajassa nauhalle ilman renderöintia. Värimuunnokset, otsikot ja ristikuvat pyörivät vaivattomasti. Toki tälläkin kokoonpanolla tulee vastaan tilanteita, joissa renderöintia tarvitaan, mutta harvoin. Laitetehoon verrattuna DV Stormin renderöintinopeus oli pieni pettymys. Syntipukki oli kuitenkin Premiere 5.1, joka ei juuri osaa käyttää kahta prosessoria. DV Stormilla työ käy juohevammin kuin edullisilla editointikorteilla, mutta täysi hyöty irtoaa vasta osaavan käyttäjän käsissä päivittäisessä käytössä. Testattu laitekokoonpano oli 2 x PIII 800 MHz, 384 Mt ram, 2 x 30 Gt raid-0 - levymatriisi videolle, 20 Gt -järjestelmälevy, ATI Xpert 32 Mt näytönohjain, SB Live! -äänikortti, Hitachi CM715 -näyttö, Windows 2000 Professional, hinta 31 452 markkaa. Taulukossa on mainittu pelkän DV Storm -kortin hinta. PINNACLE SYSTEMS DV 500 DV500 ON VAATIVAAN HARRASTUKSEEN ja puoliammattimaiseen käyttöön sopiva varma ja edullinen reaaliaikakortti, jolla osaava tekijä saa aikaan näyttävää jälkeä. Kortti ja ohjelmat asentuivat ongelmitta, mutta ohjeet kannattaa lukea ensin huolellisesti. Nauhojen skannaus ja kaappaus käy kätevästi DV tools -ohjelmalla. Kortti kaappaa sekä analogista että digitaalista videota, joten vanhat vhs-nauhatkin voi digitoida. Mukana on tekstitys-, multimedia- ja musiikinteko-ohjelmat sekä kokoelma kuvanvaihtoefektejä. Varsinainen editointiohjelma on Adobe Premiere. Vaikka testikone vastasi vain minimisuosituksia, reaaliaikaisuus toimi hyvin. Esikatselussa DV 500 tukee yhtä reaaliaikaista tehostetta tai kahta reaaliaikaista videokanavaa kerrallaan, mikä riittää tavallisessa editointiyössä hyvin, mutta esimerkiksi samanaikainen ristikuva ja värikorjailu ei onnistu. Pinnacle toistaa reaaliajassa vain analogiseen ulostuloon, joten dv-nauhalle ajettava materiaali pitää aina renderöida. V I D E O E D I T O I N T I K O R T I T Reaaliaikakortit Tehostekortit FireWire-kortit Tuote DV 500 DVStorm DVRaptor Pyro 1394DV Studio DV ja PyroProDV ja DVplus Valmistaja Pinnacle Systems Canopus Canopus Adstech Pinnacle Systems Www-osoite pinnaclesys.de/uk/ canopuscorp.com/ canopuscorp.com/ adstech.com pinnaclesys.de/uk/ Maahantuoja Future Cad Avecom Media Avecom Media Fast Finland Future Cad Www-osoite futurecad.fi avecommedia.fi avecommedia.fi fastfinland.fi futurecad.fi Digit./anal. / / / / / kaappaus Automaattinen otoskartan luonti Liitäntärasia Ulkoinen laatikko Pc:n etulevyssä Pc:n etulevyssä Prosessoriteho PII 333 MHz Alk. PIII 500 PII 450 Celeron 400 P233/PII 450 A/V-kaapelit Käyttö- Win 95/98/ Win 95/98/ Win 95/98/ Win 95/98/ Win 95/98/ järjestelmät NT/2000 NT/2000 NT/2000 NT/2000 NT/2000 Hinta 6490 mk 14600 mk 4950 mk 1290 mk 999 mk / 1999 mk = ominaisuus on, = ominaisuutta ei ole PINNACLE STUDIO DV JA DVPLUS EDITOINTIKORTIT Pinnacle Studio DV:n ja DVplus riittävät hyvin yksinkertaiseen peruseditointiin. Nauhan kaappaaminen ja jakaminen erillisiin otoksiin sujuu esimerkillisesti. Pinnacle Studio DV:ssä ja DVplussassa kaapatut otokset vedetään hiirellä haluttuun järjestykseen Storyboardille. Aikajana näyttää otosten suhteellinen pituuden sekä teksti-, ääniefekti- ja musiikkikanavat. PINNACLE STUDIO DV JA DVPLUS DV 500:een kuuluu ulkoinen rasia, joka tuo analogiakytkennät koneen etupuolelle, kunhan ensin saa paksun kaapelin taivuteltua aloilleen. Dv-liitin jää tietokoneen taakse. 42 MikroPC 2 / 2001 W W W. M I K R O P C. N E T

Pyro 1394DV on yksinkertainen firewire-kortti, joka toimii Windowsin omilla standardeilla ohci-laiteohjaimilla. Kaikki ohjelmat, jotka ymmärtävät sitä kuten mukaan paketoitu MediaStudio 6.0 VE - toimivat yhteen kortin kanssa. PINNACLE SYSTEMS STUDIO DV PLUS STUDIO DV PLUS ON hienouksista karsittu, mutta toimiva peruseditori, jonka opetteluun ei tuhraannu aikaa, joten tauko harrastuksessa ei haittaa. Asennusohjelma osaa hakea tuoreimmat päivitykset netistä ja ensimmäisellä käyttökerralla kaappausohjelma ja tarkistaa riittääkö kiintolevyn nopeus videon tallentamiseen. Kaappausohjelma erittelee otokset ja näyttää koko ajan vapaan levytilan määrän. Levyä voi säästää kaappaamalla editointiaineiston pienemmällä tarkkuudella, jolloin vain lopulta tarvittavat otokset tarvitsee siirtää täysikokoisina. Pienempi tarkkuus vie vain kymmeneksen täyden tarkkuuden vaatimasta levytilasta. HELPPO JA SELKEÄ Editointi on yksinkertaista ja ohjeet ovat selkeät. Mukana on valmiita äänitehosteita, englanninkielisiä otsikoita ja paljon kuvanvaihtohäiveitä. Otsikot ja tekstit syntyvät helposti Title Deko-ohjelmalla. Editointiohjelma ei piittaa nauhoittimen käynnistysviiveestä, minkä vuoksi ohjelman alkuun pitää jättää 1-2 sekuntia ylimääräistä, jotta asiaa ei leikkautuisi. Analogialiitäntää käytettäessä nauhurin voi käynnistää käsin. Windows 2000 tekee ristikuvasta hieman muuta materiaalia tummemman, mutta ero on pieni ja sen voi kotikäytössä hyväksyä. Studio DV Plussan pahin puute on, että välikuvan tallentaminen poistaa alkuperäisen äänen. Myös sävy- ja värikorjaukset olisivat hyvä lisä. Asennus- ja käyttöohje on englanninkielinen, mutta selkeä. Firewire aloittaa uuden ajan FireWire on muuttumassa yhdeksi pc:n emolevyn vakioliitännöistä, mutta vielä se täytyy hankkia ostamalla lisäkortti. FireWire - joka itse asiassa on Applen omistama tuotenimi - on sama asia kuin IEEE 1394 ja Sony käyttää nimitystä ilink. Nykyinen määritys yltää 100 400 megabitin nopeuteen sekunnissa, mutta nopeudet 0,8 1,6 gigabittiin ovat jo suunnitteilla. Windows-käyttöjärjestelmän versiot 98 Second Edition, ME ja 2000 tukevat niin kutsuttua ohci-rajapinnan (Open host controller interface) mukaisia firewirekortteja, joihin voi kameran lisäksi liittää muitakin lisälaitteita. Windows 98 tukee myös Adaptecin ja PCILynxin sovittimia, mutta W2K vain ohci-laitteita. Halvimmalla videoeditoinnin alkuun pääsee hankkimalla ohci-yhteensopivan firewire-kortin ja imuroimalla internetistä sen kanssa yhteensopivan editointiohjelman. Lista Windows Logo -vaatimukset täyttävistä ohci-yhteensopivista firewirekorteista löytyy osoitteesta www.microsoft.com/hcl/default.asp. EDITOINTIOHJELMA ILMAISEKSI Osoitteesta http://icanstream.com/ downloads/ voi imuroida ilmaiseksi FreeDV-nimisen editorin. Ohjelma vaatii ohci-yhteensopivan kortin, Windows 98 SE (tiedosto 10 Mt) tai Windows 2000 - käyttöjärjestelmän (5,6 Mt) sekä vähintään 400 MHz:n Pentium II -prosessorin. Esittelyversio tarjoaa samat ominaisuudet kuin aloittelevalle videoeditoijalle sopiva IntroDV, mutta tallettaa vain levylle - ei kameraan - enintään 12 otoksesta kootun kolmen minuutin videon. Osoitteesta http://digitalorigin.com/products/editwin/register.asp taas voi imuroida Canopus Raptor editointikortille sovitetun 30 päivän version EditDV-editorista (22 Mt). PYRO 1394DV PELKKÄÄ PERUSVIDEOEDITOINTIA tarvitsevan kannattaa harkita alle tonnin hintaista Pyro 1394DV -korttia. Siihen kuuluu muun muassa MediaStudio 6.0 VE, josta on karsittu osa ProDV-pakettiin kuuluvan MediaStudio Pron ominaisuuksista. VE-versio laskee koko videopätkän eikä vain tehostekohtaa, mikä vie aikaa, mutta osoitteesta www.ulead.com/tech/msp_tp. htm imuroitava päivitys korjaa puutteen. Pyro käyttää Win 98 asennus-cd:ltä löytyviä geneerisiä ohci-yhteensopivia IEEE 1394 -ajureita ja kaikki ohjelmat, jotka ymmärtävät niitä - kuten Premiere 6.0 - toimivat Pyron kanssa. Toimiakseen ongelmitta Pyro tarvitsee oman keskeytyksen. PINNACLE SYSTEMS STUDIO DV STUDIO DV ON SAMA KORTTI kuin Studio DVplus, vain vhs-kasetille nauhoittamiseen tarvittava analogiaulostulo puuttuu. Silti hinta on puolet halvempi eli karvan alle tonnin. Säästyvä tonni kannattaa käyttää vaikka dv-in-ominaisuuden hankkimiseen omaan kameraan. Myös StudioDV ja DVplus käyttävät Windowsin omia ohci-ohjaimia. Molempien mukana tulee mainio kaappaus- ja peruseditointiohjelma. = YHTEENVETO Videoeditointia koteihin Edullisten digivideokameroiden yleistyminen, peruspc:n tehon kasvu ja firewire-liitännän yleistyminen ovat tuomassa videoeditointia kuluttajamarkkinoille. Kehitys on tervetullutta, sillä se tarjoaa pc:lle uuden järkevän käyttöalueen kodeissa, yrityksistä puhumattakaan. Näyttää siltä, että videoeditointiin erikoistuneet tehoste- ja reaaliaikakortit jäävät ammattikäyttöön, missä niiden tarjoamasta tehosta ollaan valmiita maksamaan. Peruskäyttöön riittää mikron pääprosessorin ja mahdollisesti näytönohjaimen tarjoama teho. Markkinoiden kehityksen kannalta yksi avainkysymys on, millaisen videoeditointisovelluksen Microsoft ymppää kehitteillä olevaan Whistler-käyttöjärjestelmään, joka yhdistää Windows Milleniumin ja Windows 2000:n työasemaversion. Windows ME:n nykyinen Movie Maker on vielä riittämätön. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 2 / 2001 43