NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 2006-2010
Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry Finska Newfoundlandshundföreningen rf Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 04.03.2006 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Ohjelman voimaantuloaika 01.01.2006 SKL vahvistanut voimaantuloajan pp.kk.vuosi Laatinut: Eskelinen Johanna Kankkonen Tiina Lummaa Virpi Maunonen-Eskelinen Irmeli Paajala Virpi Ulkoasu: Isoluoto Katariina Soisalo Teppo 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto. 3 2. Rodun tausta.. 4 2.1 Rodun alkuperä ja kehitys.. 4 2.2 Käyttötarkoitus ja ulkomuoto. 5 2.3 Rodun kehitys Suomessa 5 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia 6 3.1 Jalostustoimikunta.. 6 3.2 Terveyskyselytoimikunta... 6 4. Nykytilanne... 7 4.1 Populaation koko ja rakenne. 7 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet.. 9 4.2.1 Vesipelastuskoe eli VEPE.. 10 4.3 Terveys.. 12 4.4 Ulkomuoto. 17 5. Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta.. 18 6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat. 18 6.1 Visio.. 18 6.2 Rotujärjestön tavoitteet. 18 6.3 Rotujärjestön strategia.. 19 6.4 Mahdollisuudet ja uhat.. 22 6.5 Varautuminen ongelmiin.. 23 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi. 23 7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 24 8. Lähteet 24 9. Liitteet. 24 sivu 2
1. YHTEENVETO Newfoundlandinkoiraa on aikoinaan käytetty muun muassa tukkikuormien vetämiseen sekä kalastajien apuna verkkojen vetämisessä. Nykyisin se on lähinnä seurakoira. Vaikka newfoundland ei tänä päivänä toimi sellaisessa tehtävässä, jossa se on alunperin ihmisen apuna ollut, on jalostustyössä kunnioitettava rodun alkuperää ja pyrittävä säilyttämään rodun alkuperäiset ulkomuoto-, luonne-, ja käyttöominaisuudet. Halukkuus vesityöskentelyyn on yksi rodun tärkeimmistä ominaispiirteistä. Sitä mittaamaan on kehitetty rodunomainen koemuoto VEPE eli vesipelastus. Näyttelyiden ja vesipelastuksen lisäksi newfoundlandinkoirien kanssa harrastetaan jonkin verran tottelevaisuutta, agilityä ja pelastuskoiralajeja. Rodun suosio Suomessa on pysynyt vakaana ja kysyntä maltillisena. Keskimäärin viiden viimeisen vuoden aikana on rekisteröity noin 250 pentua/vuosi, joista noin 4 % on tuontikoiria. Newfoundlandinkoiran yleinen terveystilanne on nykyään melko hyvä. Rodun keski-ikä on noin 8-9 vuotta. Vakavimpia ongelmia menneinä vuosina kuten muillakin raskailla roduilla, ovat olleet erilaiset kasvuhäiriöt esim. lonkka- ja kyynärnivelissä. Suomessa uusi kartoitusta vaativa asia on geneettisesti periytyvä sairaus kystinuria, jonka testaukset koirien DNA:sta on jo aloitettu. Kystinuriatestitulos otetaan huomioon jalostuksessa. Polven ristisiteiden repeytymiset tai katkeamiset jopa nuorilla koirilla ovat huolestuttavasti yleistyneet. Newfoundlandinkoirilla esiintyy myös sydänsairauksia, mutta nämä ovat Suomessa toistaiseksi verrattain harvinaisia. Rodussa esiintyy myös jonkin verran iho-ongelmia, lähinnä paksun turkin alla märkiviä ihoalueita (hot spot). Rotujärjestö painottaa, että tiedon kerääminen sekä avoin tiedonjako esim. kasvattajien kesken ovatkin avainasemassa, jotta tiedetään eri sukujen yhteensopivuus taikka yhteensopimattomuus ja mahdolliset terveysongelmat, joita yhdistelmässä saattaa ilmetä. Tämän tiedon kokoamista varten on laadittu pentuelomake. Myös newfoundlandinkoirien omistajia kannustetaan aktiivisuuteen terveystietojen antamisessa. Tietoja kerätään terveyskyselylomakkeella. Ulkomuodosta puhuttaessa voimme yleisesti todeta tyypin parantuneen, samoin rakenteet sekä luustot ovat nykyään useimmilla hyvät. Kuitenkin ongelmia on etuosissa, jotka ovat kaventuneet vaikuttaen huonontavasti koirien etuliikkeisiin. Korkeat hännänkiinnitykset ja korkealla kannetut hännät ovat jossain määrin lisääntyneet. Turkit ovat takavuosista yleisesti suoristuneet, mutta laatu vaihtelee hyvistä villaviin ja vesikoiralle jopa liian pitkiin karvapeitteisiin. 3
2. RODUN TAUSTA 2.1. Rodun alkuperä ja kehitys Newfoundlandinkoiran, kuten monen muunkaan koirarodun tarkkaa alkuperää ei ole pystytty kiistatta jäljittämään, mutta useimpien olettamusten mukaan rotu on kehittynyt Kanadassa Newfoundlandin saarella jo varhain osittain intiaanien koirista, sekä myöhemmin noin 1000- luvun tienoilla saarella vierailleiden viikinkien jälkeensä jättämistä suurista mustista karhukoirista, joita viikingit arvostivat niiden hyvien työ- ja vesikoiraominaisuuksien vuoksi. Saari jäi viikinkien jälkeen unohduksiin muutamaksi sadaksi vuodeksi, kunnes italialainen Giovanni Caboto (John Cabot) löysi uudelleen Newfoundlandin 1497. Hän kohtasi saarella koirarodun, joka vähintään sadan sukupolven ajan oli sisä- ja linjasiitoksen tuloksena vakiintunut, sekä vahvistunut ankarien luonnonolojen jatkuvasti karsiessa kantaa. Saariyhdyskunnan eri saarilla kasvaneiden koirien tyypit erosivat hieman toisistaan värien ja koon osalta, mutta kaikkia yhdisti palvelualtis luonne, sekä kyky työskennellä vedessä. St. Pierren ja Miguelon ulkosaarten koirat olivat hieman pienempiä ja kokonaan mustia, kun taas pääsaaren ja pohjoisosan koirat olivat valkomustia, sekä korkearaajaisia. Tämä vettä rakastava koirarotu, jolla oli selvät uimaräpylät varpaidensa välissä oli ilmeisesti voimakkaan sukusiitoksen ansiosta perimältään dominoiva risteytyessään myöhemmin rotujen kanssa, joita Caboton jälkeisillä siirtokunnilla oli mukanaan. 1500-1700 luvuilla Newfoundlandiin matkanneet englantilaiset siirtolaiset ja kalastajat ovat todennäköisesti osaltaan vaikuttaneet koirakannan kehitykseen mukanaan tuomillaan, paikallisia koiria kookkaammilla valkoisilla tai mustavalkoisilla koirillaan, joita Englannissa oli jo kauan kasvatettu pihakoiran, teurastajan koiran, tai vetokoiran nimellä. Näiden koirien uskotaan vaikuttaneen rodun valkomustan muunnoksen syntymiseen. Vuodesta 1870 alkaen koiria alettiin tuoda Newfoundlandista Englantiin (pääasiallisesti ensin valkomustia yksilöitä), jossa rotu kehitettiin nykymuotoonsa. Sukutauluja alettiin kirjata ylös ja näyttelytoiminta käynnistyi. 1890-luvulla Englantiin tuotiin ensisijaisesti mustia koiria, jotka vuosien mittaan tulivat siellä myös valkomustia suositummaksi. Ensimmäinen maailmansota verotti parhaita sukulinjoja Euroopassa, mutta englantilainen herra Bland pystyi säilyttämään joitakin arvokkaita siitoseläimiä ja 1922 syntyi Siki, josta tuli rodun yksi merkittävimmistä kantakoirista sekä Englannissa että USA:ssa. Maailmansotien välissä rotu eli kukoistuskauttaan Englannissa ja sieltä vietiin monia laadukkaita koiria ulkomaille siitoskäyttöön. Newfoundlandinkoiran synnyn alkuhämärän on Bo Lande Field and Stream -lehdessä aikanaan kuitannut kauniisti: Olkoon sen alkuperä mikä tahansa, se tuli ihmisen näköpiiriin suurena koirana, jolla oli se koko ja se voima, jotka vaadittiin sille annettujen tehtävien täyttämiseksi. 4
2.2 Käyttötarkoitus ja ulkomuoto Newfoundlandinkoira on kookas, ruumiinrakenteeltaan voimakas koira ja sitä on ennen käytetty mm. valjakkoina tukkikuormien vetämiseen, sekä hyvänä ja kestävänä uimarina kalastajien apuna verkkojen vetämisessä. Rodulla on kylmiin vesiin soveltuva paksu, vettä hylkivä turkki, sekä vahva melamainen häntä. Lisäksi newfoundlandinkoiralla on räpylät, eli uimista helpottava selvä ihopoimu varpaidensa välissä. Rotua on myös käytetty ja käytetään yhä vesipelastuksessa. Mm. Ranskan rannikkovartiostolla on vuorovesialueellaan venekuntia, joissa nöffi kuuluu olennaisesti pelastusmiehistöön. Samoin Italiassa rotua käytetään aktiivisesti hengenpelastustehtävissä. Newfoundlandinkoirien rodunomainen käyttökoe on vesipelastuskoe. Ensimmäiset vesipelastuskokeet järjestettiin 1800-luvun loppupuolella Englannissa. Nykyään vesipelastuskokeita järjestetään lukuisissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Eri maiden säännöt ja koeliikkeet poikkeavat toisistaan. Suomeen laji tuli vuonna 1989 ja vuodesta 1992 lähtien vesipelastuskoe on ollut virallinen koemuoto. Suomessa vesipelastuskokeiden tarkoituksena on ylläpitää erityisesti lajin alkuperäisrotujen, newfoundlandinkoirien ja landseerien, pelastusvaistoa ja uimataitoa. Kokeessa testataan myös koiran kykyä toimia vedessä, mitataan sen fyysistä kuntoa sekä testataan koiran rodunomaisia taipumuksia. Vesipelastuskokeisiin osallistuu varsin vähän newfoundlandinkoiria (keskimäärin vain noin 15 koiraa vuosittain), mutta kokeisiin osallistujien lisäksi useat newfoundlandinkoirat osallistuivat vesipelastusharjoituksiin ja -leireille. Newfoundlandinkoiria osallistuu myös tottelevaisuuskokeisiin huolimatta siitä, että rodulla ei ole erityisen paljon miellyttämisenhalua ja se on jossain määrin itsepäinenkin. Muutama newfoundlandinkoira on edennyt tottelevaisuuskokeissa erikoisvoittajaluokkaan. 2004 tottelevaisuuskokeisiin otti osaa 10 yksilöä. Kuitenkin rotua käytetään nykyisin enimmäkseen pelkkänä seurakoirana, johon se soveltuu erinomaisen luonteensa vuoksi mitä parhaimmin. Sen henkiset ominaisuudet ja esimerkiksi suhtautuminen pieniin lapsiin ja muihin elollisiin olentoihin ovat tunnetusti erinomaiset. 2.3 Rodun kehitys Suomessa Ensimmäiset koirat tulivat vuonna 1949 Hollannista Suomeen Gerold Blombergin (kennel Gerogeest) toimesta, eli uros Pére Noble van Nordwige, sekä narttu Theresia van de Drie Anjers. Nämä kaksi koiraa, sekä niiden jälkeläiset muodostivat sen pohjan jolle alkava kasvatustyö perustettiin. 50-luvun aikana Hollannista tuotiin vielä kolme narttua, sekä Saksasta sisarukset Bianca & Britta von Hause Eick Söhne. Näin synnytettyä kotimaista kantaa vahvistettiin 60 70 -luvuilla tuomalla koiria myös mm. Ruotsista ja Saksasta. 80-luvulla rotuun vaikutti ehkä eniten Tanskasta aikuisena tuotu uros Ursulas Tailwind Tais, jonka jälkeläisistä peräti 31 kpl saavutti valion arvon ja tänä päivänäkin monen valion takaa löytyy tämä maineikas uros. 90-luvulta tähän päivään monet kasvattajat ovat olleet aktiivisia, sillä tuontikoiria sekä siitoslainassa olevia uroksia on ollut paljon. Pääsääntöisesti nämä ovat olleet Tanskasta, USA:sta, Italiasta, Ruotsista, Saksasta, sekä Hollannista. Runsas ulkomaalaisten koirien käyttö yhtäältä laajentaa geenipoolia (geenitarjontaa), mikä on ehdottoman tärkeä ja hyvä asia, ja toisaalta tuo vastapainoksi Suomessa ennestään joko harvinaisia tai tuntemattomia vikoja ja sairauksia. Nyt työsarkana onkin säilyttää hyvät rotuun hankitut ominaisuudet ja pyrkiä pääsemään eroon ongelmista. 5
3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys r.y. Finska Newfoundlandshundföreningen r.f. perustettiin Tampereella 16.2.1952. Kiinnostus rotua kohtaan lisääntyi pikkuhiljaa vuosien varrella ja rekisteröintien määrä lisääntyi tasaisesti. 80-luvulle tultaessa rekisteröintimäärät vaihtelivat vuosittain sadan molemmin puolin, mutta vuosikymmenen lopulla niitä kertyi jo pitkälle yli kahdensadan. 90-luvun alussa rekisteröintien määrä nousi yli 400 koiraan vuodessa. Nyt 2000-luvun puolella tultaessa pentumäärä on kääntynyt laskuun ja alittanut 300 vuosittaisen rekisteröinnin. Yhdistyksen jäsenmäärä on huippuvuosina ollut hieman alle 1000, mutta penturekisteröintien vähentyessä näkyy myös pudotusta jäsenmäärässä. 31.12.2004 jäseniä oli 675 kpl. Yhdistyksen hallitus koostuu vuosikokouksen valitsemasta puheenjohtajasta, sekä kuudesta (6) varsinaisesta, yhdestä (1) varajäsenestä, jotka valitaan aina kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. 3.1. Jalostustoimikunta Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisena ja muodostuu kolmesta (3) hallituksen siihen päteviksi katsomista henkilöistä. Toimikausi on aina kolme (3) vuotta. Jalostustoimikunnan tehtävänä on varsinaisen jalostusneuvonnan lisäksi kerätä ja jakaa jäsenistölle rotumme jalostukseen liittyvää tietoa. Yhtenä keinona tiedonkeruussa käytetään pentuelomaketta (Liite 1). Toimikunta huolehtii myös tuomarikoulutuksista, kollegioista ja jalostustarkastuksista, sekä järjestää erilaisia terveys- ja muunaiheisia luentotilaisuuksia jäsenille. 3.2. Terveyskyselytoimikunta Terveyskyselytoimikunta on hallituksen toimesta perustettu vuonna 2003, koska katsottiin olevan tarvetta kartoittaa laajemmin rotumme terveydentilaa. Hallitus nimeää toimikuntaan tarpeen mukaan 1-3 henkilöä, sekä on laatinut toimikunnalle toimintaohjeen (Liite 2). Toimikunnan on tarkoitus koota, analysoida ja tilastoida tietoa koiristamme yhteistyössä jalostustoimikunnan sekä hallituksen kanssa tähän tarkoitukseen suunnitellun terveyskyselylomakkeen avulla (Liite 3). 6
4. NYKYTILANNE 4.1. Populaation koko ja rakenne Viimeisen viiden vuoden aikana on Suomessa rekisteröity 1240 newfoundlandinkoiraa. Nämä on esitetty Taulukossa 1. Taulukossa 2 näkyy samalta ajanjaksolta 12 käytetyintä urosta, joista kahdeksan koiraa on tuontikoiria. Koirarotujen geneettinen populaatiokoko on tyypillisesti hyvin pieni. Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimukset täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti eikä yhtä koiraa käytettäisi liikaa. Puhutaan ns. tehollisesta populaatiokoosta, joka määrittää jalostuspohjan laajuuden ja sitä kautta sukusiitoskertoimen kasvunopeuden ja alleelihävikin populaatiossa. Jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä sekä useita narttuja että uroksia. Kantaeläinten pieni lukumäärä ja matador-urokset johtavat suljetussa populaatiossa kannan keskinäisen sukulaisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta sukulaisten parittamiseen. Tehollisen populaation laskeminen on yksi tapa punnita jalostuspohjan laajuutta. Tehollisesta populaatiokoosta huolehtiminen kuuluu sekä uroksen- että nartunomistajille Siitoskoirien sukupuolijakauma vaikuttaa tähän lukuun, jonka minimissään tulisi olla n. 200 jalostuskoiraa. Vuosina 2000 2004 newfoundlandinkoirien tehollinen populaatiokoko Suomessa oli 197. Taulukko 1. newfoundlandinkoirien rekisteröintimäärät, pentujen lukumäärä, tuonnit, kasvattajat jalostukseen käytetyt urokset ja nartut sekä tehollinen populaatio Suomessa vuosina 2000-2004. Laskettu kaavalla 4*Xu*Xn / (Xu+Xn), jossa Xu on jalostusurosten ja Xn jalostusnarttujen lukumäärä * Kukin uros ja narttu vain kertaalleen laskettuna Lähteenä käytetty SKL:n KoiraNet-tietokantaa Vuosi Rekist. Pennut Tuonnit (u + n) Kasvattajat Urokset * Emät * Tehollinen populaatio 2000 282 270 12 (5 + 7) 30 25 51 67 2001 225 215 10 (5 + 5) 28 18 41 50 2002 206 194 12 (7 + 5) 22 26 39 62 2003 299 287 12 (7 + 5) 28 22 51 61 2004 228 219 9 (4 + 5) 26 25 44 64 YHT. 1.240 kpl 1.185 kpl 55 (28+27) kpl Yhteensä, eri yksilöt 5 v. aikana 71 160 197 7
Taulukko 2. vuosina 2000-2004 käytetyimmät urokset (T = tuonti), Sukusiitoskertoimissa ulkolaisilla koirilla mukana väh. 3 sukupolvea, muilla väh. 5 * tarkoittaa lähisukulaisia. Lähde: SKL:n KoiraNet-tietokantaa UROS NIMI T HD OD Kystin. sukus. % Pentueita jälkeläisiä %- osuus BERNOBAN RUOSTEENESTO (Bernoban Joybrown - Bernoban Myrskykeskus)?/??/?? 7,82 17 86 7,19 % MAIN TICKLE DARK KNIGHT (Daddy Manlio For Pow Wow - Pow Wows First Date Of Skimeister) T A/A 0/0? 0,00 12 85 7,11 % XENOKRATES DE LA VIAMANSUERISCA (Milos vom Riesrand - Rihia DuMasDe Beauregard) T A/A 0/0? 0,00 15 63 5,27 % QUNNAR PROMISE OF GOLD (Seabrook Hank Heiron - Indy My Maid Of Gold) T A/A 0/0 kantaja 5,47 11 56 4,68 % ABSOLUTE POWER OF APACHEE'S HOME (Midnight Lady s My Heart Goes Boom Apachee M.L. Bigfootvalley) QASHIWAS JUST IN TIME * (Whisperbay s Full Confession Qashiwas Dark Passion) T B/A 0/0 kantaja 0,00 8 54 4,52 % T A/A 0/0? 0,00 11 51 4,26 % MUSTAN MÖYKYN ASTERIX (Jehaj Bastian - Aarnikarhun Consuela) B/A 0/0? 1,17 9 49 4,10 % ANDIMGREATTOBEBACK (Main Tickle Dark Knight Blue Moon Of Sun Bay) BACCHANAL'S AMERICAN SEASTAR (Seabrook Bacchanal Port Tabu Bacchanal s Josette) GASPARO VOM KANINCHENBERG (Cayuga Ike Marshall Of Bonaventura Yuma vom Riesrand) KARHUKUMPU JULES * (Alpha Rovi s Crown Of Scandinavia - Karhukumpu Chapella) LIBERTY'S EMIR'S PANDA (Vertigo Xmas Cracker Rana s Panda vom Riesrand) JYDEKOMPAGNIET'S APPLE-JACK (Ursa Danica s Donatello Meldgaardens Olilah Cassandra) PAPA HACEDOR'S DAGUATELLO * (Alpha Rovi s Crown Of Scandinavia Pelona s Lady Of Love) ALPHA ROVI'S CROWN OF SCANDINAVIA * (Whisperbay s Full Confession Niger Stars Alaska Snow Queen) T A/A?/?? 0,00 6 41 3,43 % T C/C 0/0? 0,00 5 33 2,76 % T D/D 0/0 vapaa 0,00 6 29 2,42 %?/??/?? 2,34 6 28 2,34 % T D/C 0/0 vapaa 3,13 3 27 2,26 % T B/B 0/0? 0,00 5 26 2,17 % A/A 0/0? 0,39 4 26 2,17 % T B/B 1/1? 0,00 4 24 2,01 % 8
Keskimääräiset rodun rekisteröintimäärät vuosittain ulkomailla: USA n. 3500 Italia n. 800 Tanska n. 350 Ruotsi n. 300 Norja n. 400 Sveitsi n. 50 Iso-Britannia n. 1200 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Newfoundlandinkoiran kuuluu ehdottomasti olla luonteeltaan avoin ja lempeä jo pelkästään alkuperäisen käyttötarkoituksensa sekä suuren kokonsa ja voimansa vuoksi. Se on luonteeltaan vakaa ja hyvin sosiaalinen koira ja pitää niin ihmisistä kuin muista eläimistäkin. Toimintatarmo sen sijaan vaihtelee on helposti innostuvia ja aktiivisia sekä passiivisia koiria. Valkomustat newfoundlandinkoirat ovat luonteiltaan yleensä mustia hieman eloisampia ja niiden runsas lukumäärä Yhdysvalloissa on kenties muokannut amerikkalaisten linjojen luonneominaisuuksia toisenlaisiksi kuin perinteisten eurooppalaisten koirien. Vaikka newfoundlandinkoiran luonneominaisuuksiin kuuluu myös tietty itsepäisyys, niin siihen ei sisälly hiukkaakaan pahantahtoisuutta eikä minkäänlaista salakavaluutta. Vartiointiominaisuudet ovat useimmiten hyvin heikosti kehittyneet. Kriittisestikin tarkasteltuna rodun luonteet sekä Suomessa että muualla ovat pysyneet erittäin hyvinä. Toki tästä keskiverrosta löytyy pieniä poikkeamia, eli toivottua hieman kovempia taikka sitten hieman liian pehmeitä luonteita, mutta nämä ovat selkeästi vähemmistönä. 30 vuoden ajalta Suomessa tiedetään olleen muutamia ihmisillekin vihaisia yksilöitä, mutta näiden onnettomien koirien tapauksessa kyseessä on lähes aina ollut selvä syy ja seuraus-suhde, eli ihmisen aiheuttama luottamuksen täydellinen puuttuminen. Hyviin luonneominaisuuksiin on jalostuksessa silti jatkuvasti panostettava asettamalla yhdeksi jalostuskriteeriksi juuri luonneominaisuudet. Paritettavien yksilöiden tulee myöskin luonteiltaan täydentää toisiaan. Virallisissa luonnetesteissä käy vuosittain vain muutamia nöffejä (v. 2004 2 kpl). Palveluskoirille suunniteltu luonnetesti ei sellaisenaan ole paras mahdollinen rodun luonneominaisuuksien arviointiin. Suomessa omaa luonnetestiä newfoundlandinkoirille ei toistaiseksi ole suunnitteilla, vaikka muun muassa Ranskassa sellainen on kehitetty. Meillä luonnearviot perustuvat koirien käyttäytymiseen lähinnä näyttely-, toko- ym. sosiaalisissa tilaisuuksissa. 9
4.2.1 Vesipelastuskoe eli VEPE Vesipelastuskoe eli VEPE on newfoundlandinkoirien ja sukulaisrotu landseerien rodunomainen käyttökoe. Vesipelastuskoe on avoin kaikille rekisteröidyille vähintään 12 kuukauden ikäisille koirille, mutta ainoastaan newfoundlandinkoirat ja landseerit saavat osallistua kokeisiin ilman soveltuvuuskoetta. Lisäksi 6-12 kuukauden ikäisille newfoundlandinkoirille ja landseereille on olemassa junioriluokka. Taulukkoon 3 on koottu vesipelastuskokeisiin osallistuneiden koirien määrä sekä keskeiset koetulostiedot. Kokeisiin osallistuneiden määrään on laskettu myös junioriluokan koirat. Tehdyissä tuloksissa junioriluokan koirien tuloksia ei ole, koska luokka on epävirallinen. Vuosi Kokeisiin osall.määrä osallist. % syntyneistä 1. tulos luokka/määrä 2. tulos luokka/määrä 3.tulos luokka/määrä 2000 14 4,8 % ALO 3 kpl AVO 2 kpl ALO 4 kpl AVO 1 kpl ALO 6 kpl AVO 1 kpl VOI 2 kpl 2001 14 6,5 % ALO 4 kpl AVO 2 kpl ALO 4 kpl AVO 3 kpl ALO 5 kpl AVO 1 kpl VOI 3 kpl 2002 13 7,2% ALO 5 kpl ALO 1 kpl ALO 6 kpl AVO 4 kpl 2003 12 3,8 % ALO 3 kpl AVO 2 kpl AVO 3 kpl ALO 5 kpl AVO 4 kpl 2004 10 5,4 % ALO 2 kpl AVO 2 kpl VOI 1 kpl AVO 1 kpl VOI 1 kpl ALO 3kpl AVO 7 kpl VOI 4 kpl Yhteensä 24 kpl 17 kpl 41 kpl Taulukkoon 4 on koottu vuosina 2000-2004 syntyneet newfoundlandinkoirat ja näiden osallistumiset vepekokeisiin, tilastoon on huomioitu vuosien 2001-2005 koekäynnit. Junioriluokan tuloksia ei ole laskettu mukaan, sillä luokka on epävirallinen. Vuonna 2004 syntyneiden koirien kohdalla tulee huomioida, etteivät kaikki kyseisenä vuonna syntyneistä koirista olleet saavuttaneet virallisiin luokkiin vaadittavaa 12 kuukauden ikää ennen koekauden loppua. Vuosi Syntyneet/kpl Kokeisiin osallistuneet/kpl/ syntyneistä Osallistuneet syntyneistä (%) Tuloksen (väh. ALO3) saaneet (kpl) 2000 273 5 1,8% 4 1,5% 2001 222 3 1,4% 2 0,9% 2002 219 3 1,4% 1 0,5% 2003 246 7 2,8% 3 1,2% 2004 263 4 1,5% 1 0,4% Yht/k.a. 1223 22 1,8% 11 0,9% Tuloksen saaneet (%) 10
Keskimäärin vain 1,8 % newfoundlandinkoirista osallistuu vesipelastuskokeisiin ja vähintään ALO3 tulokseen yltää osallistujista vain puolet (0,9 %). Osallistumismäärien ollessa näin mitättömiä ei vesipelastuskoetuloksia voi käyttää rodun käyttöominaisuuksien arviointiin. Taulukkoon 5 on koottu newfoundlandinkoirien vuosina 2000-2005 saavuttamat tulokset vesipelastuskokeista, jokaiselta koekaudelta on huomioitu vain koiran saavuttama paras tulos. AVO0-tulos lasketaan paremmaksi kuin ALO1 ja vastaavasti VOI0-tulos paremmaksi kuin AVO1-tulos. Vuosi Voittajaluokka Avoin luokka Alokasluokka 1-tulos 2-tulos 3-tulos Ei tulosta Yhteensä 1-tulos 2-tulos 3-tulos Ei tulosta Yhteensä 1-tulos 2-tulos 3-tulos Ei tulosta Yhteensä Osallistujia yhteensä Paras tulos alle ALO3 (%) 2001 - - 1-1 1 2-3 6 1 2 1 4 8 15 26,7 2002 - - - 1 1 - - 2 3 5 2-1 4 7 13 30,8 2003 - - - - 0 2-2 3 7 1-1 4 6 13 30,8 2004 1 - - - 1 - - 2-2 - - 3 4 7 10 40,0 2005 1 - - - 1 - - 2-2 5-2 12 19 22 54,5 Vuonna 2005 vesipelastuskokeisiin osallistui ennätysmäärä newfoundlandinkoiria: virallisiin luokkiin 22 ja junioriluokkaan kaksi. Määrä on kaksinkertainen vaikkapa edellisvuoteen verrattuna. Muilta kuin newfoundlandinkoirilta ja landseereilta vaaditaan vesipelastuksen soveltuvuuskokeen läpäisemiseksi vähintään ALO3-tulokseen oikeuttava pistemäärä. Ylläolevasta taulukosta voidaan lukea, ettei hyvin suuri osa newfoundlandinkoirista läpäisisi vesipelastuksen soveltuvuuskoetta, jos sellainen vaadittaisiin myös nf-koirilta. 11
4.3 Terveys Tarkkoja tietoja eri sairauksien esiintymistiheydestä newfoundlandinkoirilla ei ole olemassa. Siitä huolimatta, että rodulla ei ole käytössä PEVISAa, niin Suomessa lähes kaikki siitoskoirat rtg-kuvataan lonkkien ja kyynärnivelten osalta. Myös virallisia polvi-, sydän- ja silmälausuntoja löytyy monilta koirilta. Virallisten terveystietojen hankkiminen on lisääntynyt. Vaikka koemmekin, että newfoundlandinkoira on kokonaisuutena melko terve rotu, niin kuitenkin löytyy myös vikoja ja sairauksia, jotka täytyy myös jalostuksessa huomioida. Kystinuria Newfoundlandinkoirilla on perinnöllisen sairaus nimeltä kystinuria (häiriö munuaistiehyeissä kystiinin imeytymisessä), joka periytyy resessiivisesti ja on yhden autosomaalin geenin aiheuttama. (Liite 4.). Narttu voi olla kantaja tai sairastaa kystinuriaa ilman oireita ja näin ollen (astutettuna kantajalla/sairaalla) tuottaa sairaita jälkeläisiä, urokselle sairaus on letaali. Tämän vuoksi koirien tutkimista ennen siitoskäyttöä pidetään suositeltavana. Newfoundlandinkoiran perimä kystinurian osalta voidaan todeta verikokeesta tehtävästä DNAtestistä. Testin perusteella koirat voidaan luokitella sairauden osalta perimältään terveisiin, oireettomiin sairautta aiheuttavan resessiivisen geenin kantajiin (joilla myös toimiva, normaali kopio geenistä), sekä sairaisiin, kaksi viallista kopiota geenistä saaneisiin yksilöihin. USA:ssa koiria on testattu kauimmin ja testatuista (kokonaismäärä ei tiedossa) 65 % on terveitä, 30 % kantajia ja 5 % sairaita (lähteenä Englannin newfoundlandinkoirayhdistys). Useissa maissa, esimerkiksi Suomessa, Italiassa, Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa sekä Hollannissa testaukset on käynnistetty, kun taas toisissa ei vielä ole reagoitu mitenkään ko. sairauteen. Suomen tämän hetken tilanne: testattu terveitä kantajia sairaita 103 kpl 74 kpl 28 kpl 1 kpl Testatuista koirista siis 71,8% ovat terveitä, 27,2% ovat kantajia ja 1% kystinuriaa sairastavia koiria. Tuloksiin on laskettu kaikki kystinuriatulokset, jotka on jalostustoimikunnalle toimitettu 15.8.2005 mennessä. Alla kaavio, joka osoittaa kystinurian periytymismekanismin: Vanhempi 1 genotyyppi TERVE Vanhempi 2 genotyyppi TERVE KANTAJA SAIRAS kaikki ½ terveitä kaikki terveitä ½ kantajia kantajia KANTAJA ½ terveitä ½ kantajia ¼ terveitä ½ kantajia ¼ sairaita ½ kantajia ½ sairaita SAIRAS kaikki kantajia ½ kantajia ½ sairaita kaikki sairaita 12
Lonkat ja kyynärnivelet Vähättelemättä lonkkanivelen kasvuhäiriöongelmaa rodussamme, voidaan silti todeta suurimman osan voivan viettää täysin normaalin, hyvän elämän lonkka-asteestaan riippumatta. Oirehtiva vakava lonkkavika haittaa/estää koiran harrastus/kilpailukäytön tokossa, vepessä ja vedätyksessä. Kyynärnivelessä oleva häiriö sen sijaan usein oirehtii ja joissakin tapauksissa vaatii myös leikkaushoitoa, joten se on koiraa enemmän haittaava. Suomessakin on esiintynyt joitakin tapauksia kasvuhäiriötä nimeltä elbow anomaly, jossa pennun eturaajan luut kasvavat eri tahdissa ja aiheuttavat näiden raajojen vääntymisen sekä kyynärnivelen virheellisen asennon. Diagnoosin tekoon tarvitaan aina röntgenkuva. Sairauden aiheuttajaa ei vielä tiedetä, mutta Yhdysvalloissa sitä parastaikaa tutkitaan ja sen uskotaan olevan osittain periytyvää laatua. Sairastuneet pennut yleensä joudutaan lopettamaan. Alla olevissa kaavioissa näkyy newfoundlandinkoirien lonkka- sekä kyynärnivelten kuvaustulokset Suomessa 18 vuoden ajalta. Kuvattujen koirien lukumäärä näkyy suluissa. Verrattaessa kuvattujen koirien määrää vuosittaisiin rekisteröinteihin voidaan nähdä kuvausprosentin olevan hieman alle 20% koko rodussa. Suositeltavaa olisi, että kaikki jalostukseen käytettävät koirat omaisivat viralliset kuvaustulokset. Kaikkien kuvattujen lonkat ja kyynärpäät Koska aineistossa on käytossä sekä vanhoja (esim D2) että uusia (pelkkä D) lonkkaluokituksia yksinkertaisuuden vuoksi lonkat on luokiteltu kategorioihin A, B, C, D tai E ja kyynärät 0, 1, 2 tai 3 huonomman lonkan tai kyynärpään mukaan, kuten myos Kennelliitto tekee yleisarvosanaa antaessaan. Kaikkien aikojen tilaston perusteella (kaikki terveystilasto-tietokannassa olevat koirat syntymäajasta riippumatta) narttuja on kuvattu useammin kuin uroksia: lonkkatulos loytyy 703 nartulle ja 418 urokselle ja kyynärtulos 540 nartulle ja 309 urokselle. 14 koiralta puuttuu sukupuoli, joten ne ovat näiden laskujen ulkopuolella silloin kun on sukupuolen mukaan jotain luokiteltu. Tässä yhdistyksen kotisivuilla olevassa terveystilasto-excel-tiedostossa on koiria jotka on rekisteröity vuosina 1988-2005. Kaikkien aikojen lonkka- ja kyynärniveltulokset on esitetty alla olevassa kuvissa (suluissa otoskoko eli kunkin prosenttiluvun muodostavien koirien määrä): Lonkkatulokset 1988-2005 Kyynärtulokset 1988-2005 14 % (163) 18 % (209) 17 % (192) 11 % (120) 40 % (454) A B C D E 18 % (155) 6% (52) 4 % (32) 72 % (624) 0 1 2 3 13
Erot urosten ja narttujen tuloksissa Kaikkien aikojen tulokset erikseen uroksille ja nartuille on esitettynä alla. Narttujen ja urosten välillä ei ole tuloksissa suurtakaan eroa (joskin siis uroksista huomattavasti pienemmallä osalla on virallinen kuvaustulos olettaen, että syntyneiden sukupuolijakauma on noin 50:50): Narttujen lonkat 1988-2005 Urosten lonkat 1988-2005 14 % (96) 19 % (132) 41 % (288) A B C D 16 % (67) 18 % (75) 38 % (158) A B C D 16 % (117) 10 % (70) E 17 % (70) 11 % (48) E Narttujen kyynärtulokset Urosten kyynärtulokset 18 % (98) 5% (27) 4% (19) 73 % (396) 0 1 2 3 17 % (52) 8% (24) 4% (12) 71 % (221) 0 1 2 3 14
Erot eri kohorttien tuloksissa Tässä lähteenä käytetyssä yhdistyksen omassa terveystietokannassa on siis tuloksia koirille, jotka on rekisteröity vuosina 1988-2005. Syntymävuotta ei ole tiedostossa kirjattuna, joten koirat on jaoteltu rekisteröintivuoden perusteella kolmeen kuuden vuoden ajanjaksoon: vuosina 1988-1993 reksteröidyt, 1994-1999 rekisteröidyt ja vuodesta 2000 eteenpäin rekisteröidyt. Viimeksi mainittuja on luonnollisesti vähiten, koska loppupäässä syntyneet ovat liian nuoria omatakseen kuvaustuloksen. Alla on esitettynä lonkka- ja kyynärtulokset erikseen näille eri ajanjaksoina syntyneille koirille. Suuria muutoksia tai kehitystä ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen: Lonkkatulokset 1988-1993 Kyynärtulokset 1988-1993 12 % (58) 18 % (90) 19 % (91) 15 % (75) 36 % (176) A B C D E 23 % (63) 6% (18) 4 % (10) 67 % (186) 0 1 2 3 Lonkkatulokset 1994-1999 Kyynärtulokset 1994-1999 16 % (68) 20 % (85) 16 % (68) 6 % (28) 42 % (182) A B C D E 16 % (60) 5% (19) 3 % (10) 76 % (289) 0 1 2 3 Lonkkatulokset 2000-2005 Kyynärtulokset 2000-2005 17 % (36) 16 % (34) 15 % (32) 8 % (17) 44 % (96) A B C D E 7% (15) 16 % (32) 6 % (12) 71 % (147) 0 1 2 3 15
Sydänviat Rodussa esiintyy Suomessakin pienissä määrin sydänvikoja, joista yleisimmin SAS (Subaortic stenosis) nuorilla yksilöillä, sekä DCM (dilatoiva kardiomyopatia) jota tavataan myös vanhoilla koirilla. Koska sydänviat johtavat useinmiten kuolemaan olisi suositeltavaa, että erityisesti jalostukseen käytettävät koirat tutkittaisiin vähintään kuuntelemalla perusteellisesti tai ultraamalla jalostusiän aikana useampaan kertaan. Mikäli newfoundlandinkoira sairastuu sydämen vajaatoimintaan täytettyään seitsemän vuotta, se voidaan laskea kuuluvan jo iästä johtuviin ongelmiin. Koiraa jolla on sivuääniä tai havaittu sydänsairaus ei tule käyttää jalostukseen. Samaten tulee suhtautua kriittisesti sydänvikaisten yksilöiden lähisukulaisiin, koska sydänviat esiintyvät suvuittain. Muut Muita mainittavia ongelmia rodulla ovat mm. polven ristisiteiden repeämiset tai katkeamiset, jotka ovat yleistyneet ja vaativat aina leikkaushoidon. Vaikka tämä vamma luokitellaan kookkaiden ja painavien rotujen kyseessäollessa aina tapaturmaksi, jalostuksessa tulisi ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että tietty raajarakenne/kulmaus altistaa tämän vamman syntymistä. Koska vamma on koiraa invalidisoiva, tulee hyvin kriittisesti punnita näiden leikattujen yksilöiden mahdollista käyttöä jalostukseen. Olkanivelten kasvuhäiriöt voivat myös olla leikkaushoitoa vaativia. Lateraalista patella luksaatiota; polvilumpion sijoiltaan menoa on rodussa esiintynyt muutamia tapauksia, mutta nykyisin se on harvinainen. Panosteiittia (=luutulehdusta) esiintyy joillakin rodun yksilöillä kasvuvaiheessa, mutta se häviää aina yleensä noin vuoden ikään mennessä jälkiä jättämättä. Oireita hoidetaan eläinlääkärin suosituksesta yleensä kipulääkityksellä. Vatsalaukunkiertymiä esiintyy newfoundlandinkoirilla jonkin verran. Iho-ongelmia on jonkin verran, yleisimmin esiintyvänä hot-spot tyyppinen märkivä ihottuma. Oletettavasti syitä näihin on monia, esim. allergiat, teollinen ruokinta, ulkoloiset, puuttellinen turkinhoito, kilpirauhasen vajaatoiminta tai perinnöllinen taipumus. Vähäisessä määrin rodussa ilmenee myös entropiumia ja cherry eye ta (kirsikkasilmä), joihin molempiin käytetään leikkaushoitoa. 16
4.4 Ulkomuoto Rotumääritelmä (Liite 5) Nykypäivänä newfoundlandinkoirien rotutyyppi ja rakenne ovat parantuneet, mutta koirien koko on pienentynyt. Suomen parhaimmisto on kilpailukykyinen näyttelyissä missä tahansa maassa. Ns. hyvien koirien määrä on lisääntynyt rodussa verrattaessa tilannetta menneisiin vuosiin. Nykyään rotumme hyviä ulkomuoto-ominaisuuksia ovat: - rotutyypit - päät - rakenteet - sivuliikkeet - luonteet Huomioon otettavia ominaisuuksia ovat: - koko (ettei pienene liikaa) - korkeat hännät (johtuen yleensä lyhyestä rististä) - huulet (liioitellut) - etuosat (puutteelliset eturinnat ja kulmaukset) - liioitellut turkit (laatu ja pituus) - silmät (vaalea väri ja/tai pyöreä muoto, luomien löysyys) - alaleuat (eivät saa kaventua) - etu- ja takaliikkeet Myös muualla maailmassa heikot etuosat, vaaleat silmät, lyhyet ristit ja korkeat hännät ovat yleistyneet. 17
5. YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Yhteenvetoa aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta ei vielä ole, ensimmäinen tavoiteohjelma on laadittu vuosille 2006-2010 6. JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIA 6.1 Visio Suomalainen newfoundlandinkoira on rotuna elinvoimainen ja kansainvälisesti tarkastellen laadukas. Newfoundlandinkoiran luonne ja ulkomuoto vastaavat rotumääritelmää. Se on rotuna terve sekä yhteiskuntakelpoinen. Newfoundlandinkoira tunnetaan voimakkaana, lempeänä, vesipelastustyötä tekevänä jättiläisenä. 6.2 Rotujärjestön tavoitteet Terveyden edistämisen päämäärät: - Kystinuriasairaiden / kantajien vähentyminen - kasvuhäiriöiden vähentäminen vielä nykyisestä - yleisempien muiden sairauksien vähentyminen Luonteen päämäärät: - hyvien, rodunomaisten luonteiden säilyttäminen Ulkomuodon jalostuksen päämäärät: - oikea tyyppi; suuri, vahva, oikeat mittasuhteet ja rodulle tyypilliset linjat - oikea pääntyyppi; kauttaaltaan massiivinen, lempeäilmeinen, oikea silmän väri ja muoto - rakenne; vahva etuosa ja rinta sekä oikea risti ja hännän kiinnitys Käyttöominaisuuksien päämäärät: - säilytetään rodulle ominainen vesipelastusvaisto - koirien fyysiset ja henkiset ominaisuudet riittävät jatkossakin työskentelyyn sekä maalla että vedessä Populaation koon ja rakenteen päämäärät: - populaation geenipoolin tarpeeksi laajana ja monipuolisena pitäminen 18
6.3 Rotujärjestön strategia Jalostustoimikunnan tehtävät: 1) Jalostusneuvonta 2) Rodussa esiintyvien sairauksien seuranta, niistä tiedottaminen ja niiden johdosta tarvittaviin toimiin ryhtyminen 3) Terveystilaston ylläpito ja seuranta 4) Koirien jalostus- sekä jälkeläistarkastustilaisuuksien järjestäminen 5) Astutus- ja muu neuvonta esim. jalostusyksilöiden maahantuonnin neuvonta tarvittaessa 6) Tuomarikokelaiden ja ulkomuototuomareiden koulutus ja tuomarikollegioiden järjestäminen 7) Erilaisten terveysaiheisten luentojen järjestäminen jäsenistölle 8) Yhteydenpito kasvattajien kanssa sekä koti- että ulkomailla SKL - FKK:n määräykset: Piilokiveksisyyden vastustaminen: SKL-FKK:n määräysten mukaan uroksen jälkeläisiä ei rekisteröidä, ellei Kennelliitto ole saanut tietoa siitä, että sen kivekset ovat normaalit. Kennelliittoon tulee toimittaa eläinlääkärin todistus siitä, että uroksella on normaalit kivekset tai uroksen tulee olla palkittu virallisessa näyttelyssä. Nartun penikointiväli: Narttua saa penikoittaa enintään kerran kymmenessä kuukaudessa. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta voi perustellusta anomuksesta myöntää poikkeusluvan tiheämpään penikointiin. Anomuksen liitteenä tulee olla rotujärjestön lausunto sekä eläinlääkärin todistus siitä, että narttu on hyväkuntoinen eikä sen astutukselle ole terveydellistä estettä. Kasvattajan vastuu Kasvattajan tulisi täyttää seuraavat kohdat: - kasvattaja on sekä rotujärjestön että kennelliiton jäsen ja noudattaa kasvatustyössään hyvää kenneltapaa. - kasvattaja on allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumuksen - kasvattajan tulee käyttää SKL:n lomakkeita pentuja myydessään (sama koskee sijoitussopimuksia); kauppakirjaan on syytä kirjata ylös rodulle ominaiset viat ja sairaudet. - kasvattajan tulee huolehtia pennunostajille kirjalliset hoito- ja ruokintaohjeet. - kasvattaja informoisi uusia harrastajia rotujärjestöstä ja sen toiminnasta. - pentuja myydessä olisi hyvä pitäytyä yleisessä hintatasossa. Luovutusehdot Pentujen tulee olla: - luovutettaessa vähintään 7 viikon ikäiset - eläinlääkärin tarkistamia; ostajalle todistus (kasvattajan kustannuksella) - madotettu normaalin käytännön mukaisesti - on suotavaa, että pennut olisi rekisteröity Suomen Kennelliittoon sekä tunnistusmerkitty (tatuointi/mikrosiru) ennen luovutusta 19
Edellä oleviin tavoitteisiin pyritään seuraavin linjauksin ja keinoin: Lyhyen aikavälin strategia Kehitetään ja pidetään ajan tasalla jalostusohjesääntöä tiedon lisääntymisen myötä. Keskeiset asiat ovat: - Narttua ei suositella käytettäväksi siitokseen alle 2-vuotiaana. Pentuevälin tulee olla vähintään Suomen Kennelliiton vaatima kymmenen kuukautta. - Koira on käytettävä vähintään kahdessa näyttelyssä. Jalostukseen soveltuvana pidetään vähintään virallisen luokan (ei pentuluokka) laatuarvostelun H (Hyvä) saamista näyttelyssä. Toisen osapuolen tulee kuitenkin olla palkittu EH:lla (Erittäin Hyvä). Poikkeustapauksessa voidaan hyväksyä koira, jolta puuttuu tarvittava näyttelytulos, jos vähintään kaksi jalostustoimikunnan jäsenistä arvioi koiran ja puoltaa sen siitoskäyttöä. - Kaikkien jalostukseen käytettävien koirien tulee olla sekä fyysisesti että psyykkisesti terveitä ja niillä tulee olla rotutyypillinen luonne - Lonkkien ja kyynärnivelien röntgenkuvausta suositellaan ennen astutusta. Sydämen ultraäänitutkimus (Doppler-menetelmä) mahdollisuuksien mukaan on suotavaa tehdä. Sydänvikaista koiraa ei tule käyttää siitokseen. Suositellaan tutkittavaksi myös kystinuriastatus. Sairasta koiraa ei tule käyttää siitokseen. Mikäli koira on kantaja, tulee toisen osapuolen ehdottomasti olla testattu ja tulokseltaan terve. Seurataan siitosurosten käyttöä ja annetaan tietoa ja neuvontaa Työkalut. - tilastot Pitkän aikavälin strategia Selvitetään ja seurataan newfoundlandinkoirien yleistä terveydentilaa. Yleisen terveydentilan kartoittamisen työkalut: - terveystilasto - pentuelomake - terveyskysely Tuetaan suunnitelmallista jalostusta käynnistämällä jalostustarkastusten järjestäminen. - jalostustarkastuskaavakkeen kehittäminen Vahvistetaan rotuun liittyvää osaamista kouluttautumalla ja järjestämällä koulutusta - rotujärjestön edustaja/edustajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan SKL-FKK:n järjestämille jalostusta käsitteleville kursseille - järjestetään koulutusta kasvattajille ja koirien omistajille - tuomarikokelaiden ja ulkomuototuomareiden koulutus ja tuomarikollegioiden järjestäminen Tiedotetaan rodusta, sen kehittymisestä ja ongelmista NF-uutiset, WWW-sivut, rotuesitteet, tilastonumerot yms. Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä tiedon ja kokemusten vaihdossa. 20
Pentuvälitys Pentuvälityksen toimintaohje (Liite 6) Pentuvälityksen tehtävänä on toimia pennunostajien ja kasvattajien yhteyshenkilönä. Samoin pentuvälittäjän tehtävä on ohjata ja opastaa newfoundlandinkoiriin koskevissa kysymyksissä; koskien mm. rodun terveyttä, luonnetta, ruokintaa, kasvatusta ja turkinhoitoa. Pentuvälitykseen otetaan yhdistyksen jäsenten kasvattamat pentueet, joiden koirat täyttävät seuraavat vaatimukset. Koira on käytettävä vähintään kahdessa näyttelyssä. Jalostukseen soveltuvana pidetään vähintään virallisen luokan (ei pentuluokka) laatuarvostelun H (Hyvä) saamista näyttelyssä. Toisen osapuolen tulee kuitenkin olla palkittu EH:lla (Erittäin Hyvä). Poikkeustapauksessa voidaan hyväksyä koira, jolta puuttuu tarvittava näyttelytulos, jos vähintään kaksi jalostustoimikunnan jäsenistä arvioi koiran ja puoltaa sen siitoskäyttöä. Jalostustoimikunnan arvio koirasta tulee pyytää ennen koiran astutusta. Lonkkien ja kyynärnivelien röntgenkuvausta sekä kystinuriatestin ottamista suositellaan ennen astutusta. Pentuvälitykseen pääsevät vain kuvattujen ja kystinuria testattujen vanhempien jälkeläiset. Kystinuriasairasta koiraa ei voi käyttää, eikä kahta kantajaa voi yhdistää. Todistetusti terveiksi testattujen vanhempien jälkeläiset vapautetaan testistä yhden sukupolven yli. 21
6.4 Mahdollisuudet ja uhat VAHVUUDET Populaatio - laaja geenipooli - pieni sukusiitosprosentti - siitoslainat/tuonnit - sperman pakastaminen nykypäivänä - ej-rekisteri Luonne - pääosin kunnossa Terveys - suurikokoiseksi ja raskaaksi roduksi newfoundlandinkoira on melko terve rotu - valveutuneet kasvattajat Rakenne - erinomaiset yksilöt ovat erittäin hyviä ja niitä on eri linjoista HEIKKOUDET Populaatio - avoimuuden puute koskien terveystietoja - osin hyödyntämättömiä vanhoja linjoja Luonne - yksittäisiä arkoja tai aggressiivisia yksilöitä - liiallinen pehmeys Terveys - iho-ongelmat - ristisiteet - kyynärnivelet Rakenne - epätasapainoisesti kulmautuneet - lyhyet ristit - heikot etuosat Käyttöominaisuudet - rodusta löytyy vahvaviettisiä ja toimivia koiria - uudet rodunharrastajat saavat tietoa Vepestä entistä helpommalla - hyvältä vepekoiralta vaadittavat ominaisuudet eivät ole ristiriidassa mukavan seurakoiran ominaisuuksien kanssa Rodun markkinapotentiaali - ei ole muotirotu - lempeä, lapsirakas jättiläinen Käyttöominaisuudet - tilastointikelpoista tietoa rodun käyttöominaisuuksista on hyvin vähän - käyttöominaisuudet osalla koirista olemattomat - koirilla puutteita uimahalukkuudessa, toimintakyvyssä ja taistelutahdossa - ihottumat estävät uimisen Rodun markkinapotentiaali - melko työläs turkinhoito - suuri koko - kuolaaminen - korkeat elinkustannukset MAHDOLLISUUDET Populaatio - uusien jalostusyksilöiden hankinta helppoa - DNA-testaus (sairaudet, värit) - kaksoisastutus Luonne - luonteiden säilyttäminen ilmeisen helppoa Terveys - kystinuriatestaus, teknologian tuomat mahdollisuudet Rakenne - kokonaisuutta on edelleen mahdollista parantaa Käyttöominaisuudet - vesipelastuskokeet, varsinkin ns. rajatutu kokeet - rodulle oma yksinkertainen vesitestaus - luonne/käyttöominaisuuskyselyt kasvattajille/omistajille Rodun markkinapotentiaali - ei tarvetta lisämarkkinointiin UHAT Populaatio - matador-jalostus - mahdolliset uudet sairaudet Luonne - osaamattomat omistajat ja kasvattajat Terveys - sydänsairaudet Rakenne - muotivirtaukset ovat aina vaarallisia - liioittelu Käyttöominaisuudet - vesipelastusvaisto katoaa rodusta - vesipelastuksesta kiinnostuneet rodun harrastajat vaihtavat rotua - tietoa käyttöominaisuuksista kerääntyy vähemmän Rodun markkinapotentiaali - lisääntyvien kasvuhäiriöiden mahdollisuus 22
6.5 Varautuminen ongelmiin Riskit Syy Varautuminen Miten vältetään Toteutuessaan merkitsee - sairaat koirat - terveyden - jalostusmateriaali jalostuksessa arvostaminen vähenee - testaamattomat koirat jalostuksessa - terveyden heikkeneminen - kystinuria - perinnöllisten sairauksien testaaminen (kystinuria, sydänsairaudet) - avoin tiedonkulku - vepe-harrastus vähenee - luontainen vepevietti katoaa - harrastajien vähyys - rodun huono menestys vepe-kokeissa - rajatut kokeet - vesitestaus - rotuyhdistys panostaa nykyistä enemmän vepetoimintaan - jalostusvalinnat - rodulle ominainen vesipelastusvietti ja kyky vesityöskentelyyn katoaa 6.6 Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi 2006 - kystinuriatilanteen kartoituksen jatkaminen - jalostustarkastuslomakkeen laatiminen - terveyskyselyn väliaikaraportti ja terveyskyselylomakkeen kehittäminen 2007 - aloitetaan vuosittainen jalostustarkastus - kystinuriatilanteen kartoituksen jatkaminen - terveyden kartoittamisen jatkaminen 2008 - jalostustarkastus - kasvattajapäivät - yhteenveto pentueilmoituksista - kystinuriatilanteen kartoituksen jatkaminen - terveyden kartoittamisen jatkaminen 2009 - jalostustarkastus - kartoitus sydänsairauksista - kystinuriatilanteen kartoituksen jatkaminen - terveyden kartoittamisen jatkaminen - kasvattajakysely 2010 - jalostustarkastus - kystinuriatilanteen kartoituksen jatkaminen - terveyden kartoittamisen jatkaminen - kasvattajapäivät 23
7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Jalostuksen tavoiteohjelma tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein tai tarvittaessa. Se on kokonaisuudessaan luettavissa yhdistyksen internetsivuilla. Jalostustoimikunta seuraa jalostuksen suuntauksia ja tarvittaessa ehdottaa hallitukselle parhaaksi katsomiaan toimenpiteitä. Rotujärjestö ja jalostustoimikunta ohjaavat ja informoivat kasvattajia sekä uroksen omistajia jalostuksen tavoiteohjelman mukaisesti. Yleistä valistusta pyritään lisäämään avoimella ja rehellisellä yhteistyöllä. Rotujärjestö ja jalostustoimikunta painottavat vapaaehtoisuuteen perustuvaa jalostuksen tavoiteohjelman noudattamista 8. LÄHTEET - DVM PhD Sharon Gwaltney: Cystinuria in Newfoundland Dogs - Kystinuria periytymistaulukko - Suomen Kennelliiton internetsivut www.kennelliitto.fi - Birgitte Gothen: Newfoundlandshunden Clausen Böger Köpenhamn 1979 ja ICA-Förlaget AB, Västerås 1981 - Suomen Newfoundlandinkoira yhdistys ry:n seuraavat julkaisut: Suomen NF-Uutiset 1/03 Marika Mäntylän artikkeli Valkomusta väri Suomen newfoundlandinkoirilla Historiikki 1952-1976 Suomen Newfoundlandinkoira yhdistys ry:n internetsivut www.newfoundland.fi - www.newpendelnewfclub.com/health.html 9. LIITTEET - Liite 1 Pentuelomake - Liite 2 Terveyskyselytoimikunnan toimintaohje - Liite 3 Terveyskyselylomake - Liite 4 Sharon Gwaltneyn artikeli kystinuriasta - Liite 5 Rotumääritelmä - Liite 6 Pentuvälityksen toimintaohje - Liite 7 Jalostusohjesäännöt 24
SUOMEN NEWFOUNDLANDINKOIRAYHDISTYS r.y. Pentuelomake Oheinen lomake on tarkoitettu jokaiselle kasvattajalle täytettäväksi aina pentueen jälkeen. Lomakkeella on tarkoitus kerätä tietoa eri sukulinjojen yhteensopivuudesta/- sopimattomuudesta. Nämä tiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä esim. julkaista lehdessä tai tilastoida. Niiden tarkoitus on ainoastaan palvella jalostusneuvontaa. Lomakkeen täyttö päivämäärä:... Pentueen syntymäaika :... Isä:... rek.nro:... Lonkat:... Kyynärnivelet:... Polvet:... Sydän:... Kystinuria:... Silmät:... Emä:... rek.nro:... Lonkat:... Kyynärnivelet:... Polvet:... Sydän:... Kystinuria:... Silmät:... Pennut: yhteensä... uroksia... narttuja... kuolleita... Pentujen värit ja lukumäärät:... Mahdolliset virheet (kpl määrä): Koukkuhäntä... Yläpurenta... Alapurenta... Vinopurenta... Kitalaki/suulakihalkio... Napatyrä... Uimaripentu... Sydänvika... Sydämen sivuääni... muuta, mitä?...... Koska 7-8 viikkoisilla urospennuilla kivekset eivät vielä välttämättä ole laskeutuneet, pyydämmekin kasvattajaa erikseen ilmoittamaan myöhemmin mahdollisista kivespuutoksista. Kiitos yhteistyöstäsi. Lomake palautetaan täytettynä jalostustoimikunnan sihteerille osoitteella: Johanna Eskelinen Raiviotie 9 01690 Vantaa
TERVEYSKYSELYTOIMIKUNNAN TOIMINTAOHJEET: 1. Terveyskyselytoimikunnan nimittää hallitus. Hallitus on päättänyt pyytää toimikuntaan jäseniksi Miia Ajon, Virpi Lummaan ja Pasi Hallikaisen. Suomen Newfoundlandinkoirayhdistyksen terveyskyselyt ohjataan Miia Ajolle. 2. Toimikunta työskentelee vain hallituksen antamien ohjeiden mukaan. Mikäli toiminnassa on epäselvyyttä, toimikunta neuvottelee hallituksen kanssa menettelytavoista, jotka hallitus sitten päättää. 3. Terveystoimikunta saa joko hallituksen tai jalostustoimikunnan pyynnöstä ja oman harkintansa mukaan muodostaa kennelliitosta saaduista ja kyselylomakkeista kerätyistä tiedoista tilastoja, taulukoita, yhteenvetoja jne. Niiden käytöstä ja julkaisemisesta päättää yksin hallitus. 4. Terveyskyselylomake käsitellään uudelleen. Sekä terveyskyselytoimikunta että jalostustoimikunta voivat suositella hallitukselle lomakkeen sisältöä, (esim. että se säilytetään sellaisenaan). Hallitus päättää heidän suosituksestaan lomakkeen sisällön. 5. Terveyskysely kestää ainakin kolme vuotta. Sinä aikana hallitus tulee pyytämään terveyskyselytoimikunnalta väliraportteja. Näiden raporttien pohjalta hallitus päättää miten kyselyä jatketaan ja miten ja koska tiedot ovat riittäviä julkaistavaksi. 6. Kaikki terveyteen liittyvä materiaali on yhdistykselle luovutettua, joten siitä vastaa hallitus. Mitään koiriin tai niiden omistajiin liittyvää tietoa tai tiedon osaa ei pyynnöstäkään saa luovuttaa kenellekään kolmannelle osapuolelle. Kyselyt ja pyynnöt ohjataan aina hallitukselle. Hallitus, keskusteltuaan ensin jalostustoimikunnan ja terveyskyselytoimikunnan kanssa, päättää annettavista tiedoista.
TERVEYSKYSELY NEWFOUNDLANDINKOIRILLE Terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rotumme yleistä terveydentilaa sekä laatia jalostustoimikunnan käyttöön lisätyökalu. Tiedot tulevat Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry:n luottamukselliseen käyttöön. Terveyskyselytoimikunnan muodostavat Outi Lius ja Virpi Lummaa. Ole ystävällinen ja täytä lomake mahdollisimman huolellisesti. Kyselyn tarkoitus on kerätä tietoja myös terveistä tai jo menehtyneistä koirista. Samasta koirasta voi täyttää kyselyn useampaan kertaan, sitä mukaa kun uutta tietoa ilmenee. Lomakkeen täyttöpäivämäärä:.. Oletko nöffiä hankkiessasi mielestäsi saanut tarpeeksi tietoa rodusta yleisesti, sekä mahdollisista sairauksista?. kyllä. ei Jos et, niin mitä jäit kaipaamaan?..... Koirasi syntymävuosi. Sukupuoli:.. uros.. narttu Onko samasta koirasta täytetty kyselylomake jo aiemmin?. kyllä. ei (jos on, voit täyttää vain muuttuneet terveystiedot) 1. Miten kuvailisit koirasi yleistä terveydentilaa. erittäin hyvä. hyvä. keskinkertainen. huono. erittäin huono 2. Onko koirallasi ollut joskus iho-ongelmia?. kyllä. ei Jos on, ole ystävällinen ja vastaa alla oleviin kysymyksiin: a) Märkäihottuma hot spot. kerran vuodessa. harvemmin. Useammin Liittyykö koirasi hot spot -oireilu veteen/uimiseen?. kyllä. ei b) Allergia Onko koirasi allergiatestattu. kyllä. ei Jos kyllä, niin mille koira on allerginen?.. Koiran oireet:. kutina. hilse. karvanlähtö. vatsa/suolistovaivoja Mitä hoitoa koira saa? Hoidon tulos. hyvä. keskinkertainen. huono Kuinka vanha koira oli kun se sai oireita ensi kerran? c) Muita iho-ongelmia? 3. Onko koiralla todettu kilpirauhasen toimintahäiriö?. kyllä. ei
4. Onko koirallasi todettu silmäsairaus. entropium (luomenreunan sisäänkiertymä). ektropium (luomenreunan uloskääntymä). cherry eye (kyynelrauhasen esiinpullistuma). vilkkuluomen ruston pullistuma. distikiaasi (ylimääräiset silmäripset). muu, mikä? Hoito 5. Onko koirallasi korvaongelmia?. kyllä. ei Jos on, niin kuinka usein:. kerran vuodessa. harvemmin. useammin Hoito 6. Onko koiralla ollut muita tulehduksia?. virtsatiet. kerran vuodessa. harvemmin. useammin. anaalirauhaset. kerran vuodessa. harvemmin. useammin. nielutulehdus. kerran vuodessa. harvemmin. useammin. muu, mikä? 7. Onko koirallasi diagnosoitu syöpäkasvaimia?. kyllä. ei Oletettuja syöpäkasvaimia?. kyllä. ei Jos diagnosoitu, niin mikä syöpätyyppi?. nisäsyöpä. luusyöpä. kivessyöpä. imusolmukesyöpä. muu syöpä / kasvain, mikä?..... Kuinka vanha koira oli kun syöpä todettiin?. Hoito ja sen tulos?. 8. Diagnosoitu sydänsairaus?. kyllä. Ei Jos kyllä, mikä sydänsairaus?. Jos kyllä, niin minkä ikäisenä todettu ja mikä hoito?.. Kohtiin 9-13. vastaavat nartun omistajat. Uroskoiran omistajat voivat siirtyä kohtaan 14. 9. Onko nartultasi poistettu kohtu?. kyllä. ei Jos kyllä, niin miksi? 10. Kiimakierto, kuinka usein nartullasi on juoksu? Onko nartulla ongelmia tulla tiineeksi?.kyllä.ei.ei ole astutettu 11. Onko nartullasi ollut kohtutulehdus?... kyllä... ei Jos on, niin milloin ja montako?... 12. Onko nartullasi ollut valeraskaus?... kyllä... ei 13. Onko synnyttänyt keisarinleikkauksella?. kyllä. ei Jos kyllä, niin miksi?.