Metsästyksenjohtajien koulutus 2014
Sisältö Metsästyksenjohtaja Johtajan tehtävät Ulkomaalaiset Hirvikanta, -saalis, -vahingot ja -kolarit Hirvijahdin suositukset Turvallisuus Aseet ja panokset Tie- ja sirpalealueet Riistalaukauksen jälkeen Pyyntilupamaksut Uusi pyyntilupa Sairaat, loukkaantuneet ja kuolleena löydetyt hirvet Saaliin jatkojalostus Saalistietojen välitilinpäätös Saalisilmoitukset Havaintokortti ja Sorkka
Ilmoitus metsästyksenjohtajista Pyyntiluvan saajan on ennen metsästyksen alkamista ilmoitettava kirjallisesti asianosaiselle riistanhoitoyhdistykselle metsästyksenjohtaja ja varajohtajat Yhteisluvan jokaiselle lupaosakkaalle ilmoitetaan johtajat varajohtajien järjestys voidaan määrätä etukäteen valitaan henkilöt joilla on kykyä, taitoa ja ennen kaikkea halua toimia metsästyksenjohtajana johtajilla oltava riistanhoitomaksu suoritettuna (LRP 1 )
Metsästyksenjohtaja Paljon muutakin kuin metsästyksenjohtaja Tunnettava metsästäjien kyvyt ja taidot Porukan tuki Valinta ei ole kunniavirka vaan henkilön on pystyttävä huolehtimaan hänelle annetuista tehtävistä Kaikista ei ole metsästyksenjohtajaksi, joten valinnan on perustuttava vapaaehtoisuuteen! Metsästyksenjohtajien ansiosta Suomessa tapahtuu äärimmäisen vähän metsästysonnettomuuksia!
Metsästyksenjohtaja ML 28 Valvoo henkilökohtaisesti, että turvallisuusmääräyksiä ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan Metsästykseen osallistuva on velvollinen noudattamaan metsästyksenjohtajan määräyksiä Metsästyksenjohtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen, jos määräyksiä/sääntöjä ei noudateta Seuruejahdissa jokaisena metsästyspäivänä oltava johtaja mukana ko. jahdissa Koskee myös kyttäämistä ja koirajahtia
Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus ja passilinjat (maastossa ja kartalla) Ilmoittaa muuttuneista vuokrasopimuksista Ajometsästyksen toteuttaminen Koirien käyttö Milloin metsästetään Kyttäyspyynti (aikarajoitukset) Varajohtajien käyttö Viestintävälineiden käyttö ja luvat (vhf, kännykkä)
Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 2. Antaa osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä Jahdin aloituspuhuttelu (riistakeskuksen suositukset) Ammuttavat eläimet Käyttäytyminen passipaikalla ja haukulla Kielletyt ampumasuunnat Suullisesti ja/tai kirjallisesti kaikille, myös myöhemmin tuleville
Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 3. Huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan Mahdollisen aikuisehdon toteutuminen Pyyntiin liittyvät turvallisuussäännökset Varusteet; vaatetus, aseet ja patruunat, (ensiapu!) Ylävartalon vaatteesta ja päähineestä ⅔ -osaa oranssia tai oranssinpunaista 1.2.2014 alkaen Oikeus tarkastaa riistanhoitomaksu ja ampumakoe Voi kieltää metsästämisen, jos ei esitä Ampuma-aseen hallussapitoluvan esittämistä metsästyksenjohtaja ei voi vaatia
Ulkomaalaiset Metsästyksenjohtajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta tarkastaa, että: 1. Ulkomaalaisilla metsästäjällä on Suomen riistanhoitomaksu maksettu 2. ampumakoe suoritettu Suomessa tai 2.1 ulkomailla suoritettu vastaava ampumakoe 2.2 voi sisältyä ulkomaalaiseen metsästyskorttiin (oikeus ampua vastaavan kokoisia hirvieläimiä)
Hirvitilanne ja tavoitteet Pohjois-Häme Metsästäjien tuottamaan hirvihavaintoaineistoon perustuvan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Pohjois-Hämeen alueelle jäi syksyn 2013 metsästyksen jälkeen noin 2500 hirveä, mikä on noin 5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kannan muutos kohdistui arvion mukaan enimmäkseen eteläiselle hirvitalousalueelle. Alueellinen riistaneuvosto vahvisti keväällä sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan hoitotavoitteet vuodelle 2014 Pohjois-Hämeen alueelle. Tavoitteena on koko alueella hirvitiheys välillä 2,7 3,2 hirveä/1000 ha. Hirvitiheys tarkoittaa hirvien määrää suhteutettuna kokonaismaapintaalaan.
Hirvitilanne ja tavoitteet Pohjois-Häme Hirvikannan rakenteen osalta tavoitellaan tasapainoisempaa kannan rakennetta. Tavoitteena on saavuttaa muutaman vuoden kuluessa tilanne, jossa hirvikannan lehmä/sonnisuhde on enintään 1,5. Tavoitteena on myös ikärakenteen säilyttäminen tasaisena siten, että metsästyksen jälkeen hirvikantaan jäisi vuosittain 25-30% vasoja. Tällä hetkellä arvioitu hirvikannan tiheys (2,9 hirveä/1000 ha) vastaa hyvin asetettua tavoitetasoa. Hirvitiheys on jo usean vuoden ajan pysynyt melko tasaisena, joskin hirvitiheydessä on aina jonkin verran paikallista vaihtelua.
HUOM! Selite seuraavassa diassa.
Kaaviossa on esitetty RKTL:n tuottama vuoteen 2020 ulottuva hirvikannan kehitystä Pohjois-Hämeessä kuvaava ennuste. Malli kuvaa tarvittavan hirvisaaliin määrää ja rakennetta sekä tuottavuuden kehitystä pyrittäessä tavoitetiheyshaarukan keskiarvoon sekä tavoitteeksi asetettuun lehmä/sonnisuhteeseen. Kannan naarasvoittoisen rakenteen tasoittaminen edellyttää mallin mukaan hetkellisesti selvästi naarasvoittoista saalista. Vuodelle 2014 mallin edellyttämä naaraiden osuus aikuissaaliissa onkin 59 % ja vasojen osuus kokonaissaaliista 57 %. Jatkossa verotus kohdistuu tasaisemmin molempiin sukupuoliin. Aikuiskannan sukupuolijakauman korjaamisen vuoksi vasatuotto tulee lähivuosina todennäköisesti pienenemään hiukan. Pienissä kaavioissa kuvataan metsästettävän kannan rakenteen ja tuoton kehittymistä mallin mukaisen metsästyksen seurauksena. Tavoitteisiin pyritään asteittain useamman vuoden aikana.
Hirvijahdin suositukset Pohjois-Häme Metsästys suositellaan kohdennettavaksi siten, että saalis painottuu vasoihin ja aikuissaaliissa naarashirviin. Suositeltavaa on kohdentaa verotus heti kauden alussa ensisijaisesti vasoihin sekä vasattomiin naarashirviin. Etenkin verotuksen painottuessa aikuissaaliissa naarashirviin tulee huolehtia kokonaisverotuksen säilymisestä kestävällä tasolla. Pyyntiluvansaajien harkinta lupien käyttämisessä onkin tärkeässä asemassa hirvikannan säätelyssä. Lopulliset päätelmät lupien käyttämisestä on syytä tehdä syksyllä metsästyksen yhteydessä havaitun hirvitilanteen mukaan.
Turvallisuus! Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle (ML 20 ) vhf:llä ilmoitus alueella liikkuvista ihmisistä Ilman lupaa ei saa ampua 150 metriä lähempää asuttua rakennusta (ML 25 ) Riistaeläintä ei saa ampua yleisen tien (maantie) tai rautatien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tällaisella tiellä (ML 25 ) 90 asteen sääntö viereiseen passiin/tiehen nähden Aseet lataamattomana pussissa tai lukot auki ajon päätyttyä, saalista vedettäessä ja tauoilla
Turvallisuus! Ampumasektori 90 Kielletty sektori Kielletty sektori 90 Ampumasektori Passiin asettuessa selvitä itsellesi (ja merkitse) naapuripassien sijainti ja kielletyt ampumasuunnat!
Ampuma-aselaki 88 Turvallisuus! Ampujalla, jolla ei ole vastaavan ampuma-aseen hallussapitolupaa, tulee olla valvoja, jolla on vastaavan ampuma-aseen hallussapitolupa Valvojan tulee olla ampujan välittömässä läheisyydessä Pystyy puuttumaan ampujan aseen käsittelyyn Ei voi toimia itse samaan aikaan ampujana Metsästyksenjohtajalla ei ole vastuuta, jos valvojan asiapapereissa ilmenee puutteita
Turvallisuussuunnitelma Onnettomuuksia ennalta ehkäisevä toiminta ja toimenpiteet seuraavissa tilanteissa: Onnettomuudet aseen kanssa Sairaskohtaukset Tapaturmat Eksymiset Liikenneonnettomuudet Metsästykseen osallistumattomien onnettomuudet Hälytysajoneuvojen saapumistiet Kokoontumispaikat
MA 16 4 mom Rihlattu luotiase Ase ja patruunat Itselataavassa aseessa piipussa olevan patruunan lisäksi lippaassa tai makasiinissa max. 3 patruunaa Luodin paino hirvelle vähintään 9 g, (peuroille 6 g) osumaenergia E 100 > 2700 J, (peuroille 2000 J) Luodin paino vähintään 10 g, (peuroille 8 g) osumaenergia E 100 > 2000 J, (peuroille 1700 J) Luodin oltava laajenemaan suunniteltu
Aseen kuljettaminen on turvallisuusasia Lataamattomana suojuksessa!
Ase ajoneuvossa ML 35 lataamattomana suojuksessa Suositus: lipas irti tai makasiini tyhjäksi Metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla (esim. mönkijä) maastossa on kiellettyä. ML 32 Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta tai veneestä moottorin käydessä. Hyödytäänkö auton käytöstä välittömästi pysäyttämisen jälkeen?
Aseen kanssa naapurin maalla Metsästysasetta ei saa ilman luvallista tarkoitusta tai metsästysoikeuden haltijan suostumusta kuljettaa muutoin kuin lataamattomana suojuksessa sellaisella alueella, jolla henkilöllä ei ole metsästysoikeutta tai lupaa. Ei koske metsästysalueeseen rajoittuvaa maantietä = yleinen tie Huomio myös vesialueet Lupa naapurialueen metsästyksenjohtajalta
Metsästys yleisen tien varressa Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle (ML 20 ) Tiealueelle laitteiden ja rakennelmien (langat, hirvitornit) asettaminen on kielletty Ajo pyritään järjestämään tiestä poispäin Liikenteen varoittaminen molemmista suunnista (myös nostettaessa saalista kyytiin) Liikenteen estäminen on kielletty Metsästyksestä varoittavat siirrettävät viralliset liikennemerkit sallittu (poistetaan ajon loputtua)
Varoitusmerkit!
Hirvitornit ja yleiset tiet Kaikki entiset yleiset tiet ovat nykyään maanteitä Maantien suoja-alue on > 20 metriä tien keskilinjasta Pääteillä suoja-alue on yleensä 30 metriä tien keskilinjasta tai lähimmän ajoradan keskilinjasta (2- ajorataiset tiet) Hirvitornit vähintään 20 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta (pääteillä vähintään 30 metriä) Onko metsästyksen imagon kannalta hyvä pitää torneja näkyvissä maantien varressa? Yleisesti luullaan, että torneista ammutaan tielle, vaikka näin ei toimitakaan
Hirvilankojen asettaminen tiealueelle kielletty Tiealueen ulkopuolella tarvitaan maanomistajan lupa Tiealue ulottuu 2 metriä tien ulkoluiskan reunasta ulospäin, penkereen kohdalla 2 metriä pengerluiskan laidasta ulospäin Perustelut: Hirvilangat ja yleiset tiet Työskentely tiealueella on vaarallista Keppejä ja lankoja ei kerätä pois Langat aurausviitoissa hankaloittavat kevyttä liikennettä Lankaa seuraava vaarantaa muuta liikennettä Lankojen käyttäminen maantiellä luo mielikuvan, että sitä käytetään metsästykseen Heikentää metsästäjien ja metsästyksen imagoa
(ML 27 ) Sirpalealueet Hirven metsästykseen sopiva vähintään 1 000 ha yhtenäinen pinta-ala Pienemmillä alueilla ei saa metsästää Lyhyt vesialue ei tee alueista erillisiä Yhteinen rajapyykki ei tee alueista yhtenäisiä Ei koske yhteisluvan sisäistä aluejakoa
Riistalaukauksen jälkeen Varmistin päälle, rauhoitu, kuuntele Ilmoitus metsästyksenjohtajalle ammutusta eläimestä Ilmoitus naapuripasseille ampumapaikalle siirtymisestä Ampuja tarkistaa ampumapaikan ja merkitsee sen maastoon (esim. wc-paperi) tai ohjaa kaverin paikalle Ampumapaikalta etsitään merkkejä osumasta; verta, karvoja, luunsiruja, luodin jälkiä puista Jos hirveä ei löydy, ampuja seuraa havaittavaa jälkeä 50-100 metriä JÄLJEN VIERESSÄ, sotkematta sitä ja merkitsee mihin asti on kulkenut
Riistalaukauksen jälkeen Jos hirveä ei löydy, ilmoitus metsästyksenjohtajalle, joka tekee päätöksen jatkotoimista Metsästyksenjohtaja haastattelee ampujan Hirveä lähdetään jäljittämään noin 2 h kuluttua jäljestävällä koiralla, jotta eläin ehtii rauhoittua ja mennä makuulle Odotusaikana tehdään uusi passitus, tarkistetaan ympäröivät tiet (kytketyllä koiralla) ja hankitaan jäljestävä sekä pysäyttävä koira paikalle Jäljestävä koira tulisi löytyä jokaisesta jahtiporukasta!
Riistalaukauksen jälkeen Haavakkolomakkeen/ muistiinpanojen teko tuoreeltaan jahtipäivänä! Auttaa myöhemmin, jos esim. poliisi tutkii metsästä löytynyttä kuollutta hirveä Haavoittuneen eläimen poistuttua omalta metsästysalueelta siitä ilmoitetaan seuraavassa järjestyksessä: 1. metsästysoikeudenhaltija (naapuriseura) 2. (maanomistaja) 3. harkinnan mukaan poliisille
Riistalaukauksen jälkeen Haavoittuneen jäljittäminen ja lopettaminen Lupa jäljitykseen vieraalla alueella ko. alueen metsästyksenjohtajalta Lopettaminen mahdollista ML 84 :n perusteella - eläinsuojelulliset syyt Haavoittaminen on voitava todistaa kuvaaminen Haavoittamisesta on aina ilmoitettava alueen metsästysoikeuden haltijalle Jos ei tavoiteta, poliisille harkinnan mukaan Huom! Poliisilaitos- ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset sopimukset
Riistalaukauksen jälkeen Haavakko jää metsään, onko pyyntilupa käytetty? Päätös kuuluu pyyntiluvan saajalle Yhteisluvassa aina ilmoitus haavakosta pyyntiluvan saajalle Jos haavakko löytyy kuolleena, on se pois luvansaajan pyyntiluvista Jos pyyntiluvat ovat jo loppuneet poliisiasia Määräaikaa haavakon löytymiselle ei ole
Riistalaukauksen jälkeen Pyyntilupaehtojen - tai metsästysasetuksen/-lain vastaisen eläimen kaato Esim. viimeisellä vasan luvalla kaadetaan aikuinen hirvi, terveen hirven kaato vuokraamattomalla maalla tai vasallisen naaraan kaato Metsästyksenjohtaja ilmoittaa poliisille Pyyntilupa katsotaan käytetyksi Saalis valtiolle Tutkinta ja syyteharkinta Syyttäjien linja tiukentunut
Pyyntilupamaksut Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 4 Hirvi Valkohäntäpeura Aikuinen 120 Aikuinen 17 Vasa 50 Vasa 8 Maksettava 7 vrk kuluessa pyyntilupien loppumisesta tai rauhoitusajan alkamisesta (huom. yhteisluvat)
Uusi pyyntilupa ML 29 Enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamattoman hirvieläimen tilalle Ei saa johtua pyyntiluvan saajasta (esim. aiemmin jahdissa haavoitettu eläin) Kuvatkaa sairas eläin varmuudeksi Riistakeskus pyytää riistanhoitoyhdistykseltä tarvittaessa lausunnon Eläinlääkärin tarkastus ei ole pakollinen Kulut maksaa tilaaja Haetaan uusi maksuton pyyntilupa riistakeskuksen aluetoimistolta (hakulomake riista.fi sivuilta) Hakijana pyyntiluvan saaja, ei lupaosakas
Sairaat tai loukkaantuneet hirvet pyyntiaikana Ilmoitus poliisille 112 numeroon (kuten pyyntiajan ulkopuolellakin) 1) Lupa lopettamiseen poliisilta, mikäli pyyntilupaa eläimen kaatamiseen ei ole SRVA-toimintaa hirvi rhy:lle 2) Jos kaadetaan pyyntiluvan nojalla, 50 % -sääntö luvansaaja hakee tarvittaessa uuden pyyntiluvan riistakeskuksen aluetoimistolta
Kuolleena löytynyt hirvi Kuolleena löydetty (tai lopetettu) riistaeläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle, jos hänellä on oikeus metsästää samanlainen riistaeläin alueella Jos riistaeläintä on metsästetty pyyntiluvan nojalla, saa se, joka on alueella metsästykseen oikeutettu, halutessaan pitää eläimen, jos hänellä on samanlainen pyyntilupa ELI Käyttää ko. eläimen pyyntiluvan metsästäjän sijasta Muussa tapauksessa eläin kuuluu metsästäjälle
Kuolleena löytynyt hirvi Kuolleena löytyneestä pyyntiluvan varaisesta riistaeläimestä on viipymättä ilmoitettava metsästysoikeuden haltijalle sekä alueen riistanhoitoyhdistykselle (ML 83 c ) Jos ei aiheuta haittaa, ei tarvitse haudata Ruhon voi haudata tai hävittää se joka kokee siitä haittaa Maksaa myös kustannukset! (esim. terveysviranomainen) ML 83 b
Alkutuotanto Metsästäjä/metsästysseura voi luovuttaa suoraan kuluttajalle luonnonvaraista riistaa alkutuotannon tuotteena (=nylkemättömänä, kynimättömänä): enintään 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista/vuodessa Ei vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta, ilmoitettua elintarvikehuoneistoa eikä lihantarkastusta Liha ei ole alkutuotannon tuote
Tarkastamaton liha Metsästäjä voi luovuttaa suoraan kuluttajalle pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa Metsästäjä voi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin, josta tuotteet luovutetaan suoraan kuluttajalle, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vastaavan määrän lihaa vuodessa Ilmoitettu elintarvikehuoneisto vaaditaan 31.8.2013! Lihantarkastusta ei vaadita Myös poliisi/rhy voi luovuttaa lihaa suoraan kuluttajalle ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta ilman lihantarkastusta (huutokaupat)
Elintarvikehuoneistoasetus Teurastusta ja lihan leikkaamista varten tilat ja välineet Teurastus hygieenisesti, suolistus mahd. pian Tilojen ja välineiden pesu, desinfiointi Lihan jäähdytys max 6 o C:een, kuljetus hygieenisesti Lihan mukana asiakirja, jossa: riistaeläinlaji ja lihan määrä, pyyntiajankohta ja -paikka, toimituspvm, lähettäjän ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot Kirjanpitovaatimus
Peijaiset: Tarkastamaton liha metsästäjät voivat edelleen pitää elintarvikehuoneistoissa, esimerkiksi ravintoloissa, yksityistilaisuuksia, joissa käsitellään tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa Rahtitoiminta: yksityishenkilöt voivat teettää tarkastamattomalle lihalle käsittelyn, esim. palvauksen, ilmoitetussa rahtitoimintaa tekevässä elintarvikehuoneistossa (mutta ei laitoksessa), lihan palauduttava takaisin
Lihantarkastus lahtivajakäytännöstä luovutaan, siirtymäaika 31.8.2013 saakka jatkossa luonnonvaraisen riistan lihantarkastus vain hyväksytyssä riistan käsittelylaitoksessa (tai poroteurastamossa) jatkossa hyväksytyt leikkaamot ja lihavalmistelaitokset voivat vastaanottaa lihantarkastuksessa hyväksyttyä luonnonvaraisen riistan lihaa vain hyväksytyistä laitoksista Evira hyväksyy riistan käsittelylaitokset ja järjestää lihantarkastuksen niissä
Saalistietojen välitilinpäätös Luvansaajat kokoavat tiedot kaadetuista eläimistä, jotka on ammuttu 6 ensimmäisen viikon aikana (tilanne pe 7.11.2014) ja ilmoittavat riistanhoitoyhdistykseen. Pyyntiluvan saaja selvittää mahdollisen yhteisluvan kokonaistilanteen ja tekee ilmoituksen riistanhoitoyhdistykseen kootusti. Ilmoitetaan pyyntiluvan mukana tulleessa lomakkeessa kysytyt tiedot metsästyspäivistä ja saaliista. TIEDOT TULEE ILMOITTAA RIISTANHOITOYHDISTYKSEEN 11.11.2014 MENNESSÄ
Saalisilmoituksen täyttäminen Palautus riistanhoitoyhdistykselle 7 vrk:n kuluessa eläinten tultua pyydystetyksi tai 7 vrk:n kuluessa rauhoitusajan alkamisesta Metsästyksenjohtaja täyttää/tarkistaa/allekirjoittaa Sarvipiikit, muistakaa merkitä myös 0+0 Kaikki kaadetut hirvet merkittävä, myös sairaat Yhteisluvan luvansaaja kokoaa ilmoituksen yhteislupaseurojen saalisilmoitusliitteiden tiedoista Huom! Jäävä kanta tiedot; hirvet, peurat ja kauriit Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on metsästysrikkomus!
Saalisilmoituksen pyyntipaikkatieto Kaadetusta hirvestä on ilmoitettava kaatopaikan koordinaatit eläinkohtaisissa tiedoissa Paikkatietoa hyödynnetään mm. tutkimuskäytössä ja mahdollisesti metsästyksen ohjauksessa Koordinaatit ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatteina http://kansalaisen.karttapaikka.fi http://www.retkikartta.fi/
Saalisilmoituksen pyyntipaikkatieto Kaadon koordinaatit voi poimia GPS:llä jo maastossa Tunnettava GPS-laitteessa käytössä oleva koordinaattijärjestelmä Tarvittavat muunnokset järjestelmästä toiseen (esim. WGS84 ETRS-TM35FIN) voi tehdä Kansalaisen karttapaikassa Jos muunnos ei onnistu, merkitse lomakkeeseen käyttämäsi koordinaattijärjestelmä!
Sorkka Sorkka = sähköinen hirvihavaintokortti netissä Metsästyksen suunnittelun tueksi tarvitaan nykyistä nopeammin tietoa hirvikannan koosta Rekisteröityminen osoitteessa: riista.rktl.fi/dwrktl/ Ohjeet ja videot: http://www.rktl.fi/sahkoiset_palvelut/ Vain sähköinen palautetaan Paperiversio kannattaa arkistoida itselleen Sorkan koulutusajankohdat www.rktl.fi -sivulta
Hirvihavaintokortti Käytä mieluummin sähköistä Sorkka-järjestelmää! Tarvittaessa voit kuitenkin edelleen ilmoittaa myös pahvikortilla Apuväline seurattaessa oman metsästysalueen hirvikannan kehitystä Seuralle kansio, josta havaintokorttien kopiot löytyvät edellisiltä vuosilta Helpottaa suunnitelmallista verotusta ja vertailua vuosien välillä Havaintokortteja saa riistanhoitoyhdistyksistä ja internetistä osoitteesta: www.rktl.fi/riista/ohjeet_ja_lomakkeet/
Turvallista hirvijahtia!