Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan eläkemaksut ovat kuinka paljon kunnan työntekijöistä jää ennenaikaiselle eläkkeelle samalla valtuutettu vaikuttaa kunnan tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kunnan kykyyn rekrytoida uutta työvoimaa Valtuutettu tekee myös päätöksiä yhtiöittämisestä tai palvelujen ulkoistamisesta näillä päätöksillä on merkitystä kuntatyöntekijöiden eläketurvaan sekä kunnan maksamiin eläkemaksuihin Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa 2

Joka neljäs kuntatyöntekijä on lähellä eläkeikää Vuoteen 2020 mennessä noin 25 % nykyisistä kuntatyöntekijöistä täyttää vanhuuseläkeikänsä ja sitä ennen moni jää työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2020 mennessä peräti 1/3 kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle Valtuutetun on hyvä tietää oman kuntansa tilanne, sillä alueelliset ja ammattiryhmittäiset erot eläkkeelle jäämisessä ovat suuria kuinka moni oman kunnan työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina ja missä tehtävissä he ovat millaisia vaikutuksia eläköitymisellä on palvelujen tuottamiseen Kevasta saa tilastotietoja ja ennusteita eläkkeelle siirtymisestä työnantajittain Joka vuosi yli 15 000 kuntatyöntekijää siirtyy eläkkeelle 3

Valtuutettu voi vaikuttaa työntekijöiden haluun siirtyä eläkkeelle Kun työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työtä osaamistaan ja työkykyään vastaavissa tehtävissä hyvin johdetussa työyhteisössä he tutkimusten mukaan haluavat tehdä työtä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempäänkin, eivätkä jää ennen aikojaan eläkkeelle Kunnat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta, kun työntekijöitä jää lähivuosina paljon eläkkeelle valtuutettu voi vaikuttaa kunnan työnantajamaineeseen, sillä hän päättää toiminnasta ja resursseista mitä parempi maine kunnalla on työnantajana, sen helpompaa on osaavan ja hyvän työvoiman rekrytointi Valtuutettu päättää siitä, miltä kunta työnantajana näyttää 4

Valtuutetunkin tarvitsee ymmärtää eläkemaksuja Eläkemaksut ovat tärkeä osa kuntataloutta vuonna 2011 kunta-alan eläkemaksut olivat noin 4,4 miljardia euroa Valtuutettu tekee strategisia päätöksiä, joilla on vaikutusta myös kunnan eläkemaksuihin, tällaisia päätöksiä ovat järjestääkö kunta palvelut omana työnä vai muulla tavoin tukeeko kunta osatyökykyisten työssä jatkamista Eläkemaksuihin vaikuttavat työurien pituus ja se, kuinka laajasti kunnallisia palveluita tuottavan henkilöstön eläketurva on järjestetty Kevasssa edistääkö kunta henkilöstönsä työhyvinvointia kehittämällä johtamista, osaamista ja mielekkäitä työprosesseja valitsevatko kuntien yhtiöt työeläkevakuuttajakseen Kevan 5

Kun henkilöstö voi hyvin, kustannuksia säästyy Työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot koko kunta-alalla ovat noin 2 miljardia euroa vuodessa välittömiä kustannuksia ovat mm. sairauspoissaolot, tapaturma- ja eläkekustannukset välillisiä kustannuksia ovat mm. sijaisten palkat, ylityöt, tuottavuuden aleneminen, palvelutuotannon heikkeneminen Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä tämä näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa 60 000 euron säästön kunnalle Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia se itse asiassa säästää rahaa Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista 6

Valtuutettu voi vaikuttaa työkyvyttömyyden kustannuksiin Kun kunnassa on yhteisesti sovittu toimintatapa, jolla tartutaan työpahoinvointia synnyttäviin tilanteisiin ja pitkittyviin sairauspoissaoloihin, saadaan sairauspoissaolokustannukset pidettyä kurissa Kunnan on taloudellisesti kannattavaa tukea työntekijöidensä työntekoa silloinkin, kun heidän työkykynsä on alentunut näin vältetään työkyvyttömyyseläkkeistä koituvat eläkemaksut Valtuutettu voi vaikuttaa sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin resursseihin, joita myönnetään kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen samalla voi vaikutta kunnan tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen Valtuutettu voi vaikuttaa, sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin 7

Kunta- ja palvelurakennemuutokset vaikuttavat eläkejärjestelmän rahoituspohjaan Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta Kunnallisen eläkejärjestelmän kustannusten jakoperusteena ovat kuntien maksamat palkat jos kunnallisia palveluja tuottavien kuntatyöntekijöiden määrä pienenee niin, että palkkasumma kääntyy laskuun, on edessä eläkkeiden maksutason korotus ja sitä kautta kaikille kunnille tulevien kustannusten kasvu tällä on vaikutusta kunnallisen työn hintaan ja sen kilpailukykyyn Valtuutettu päättää oman kuntansa palveluratkaisujen järjestämisestä vaihtoehdot kannattaa selvittää perinpohjaisesti Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta 8

Yhtiöittäminen voi vaikuttaa eläkemaksuihin Osakeyhtiöt voivat valita eläkevakuuttajan, joten kuntaomistajan kannattaa selvittää kaikki valinnasta koituvat kustannukset Valtaosa kuntien yhtiöistä maksaa Kevalle eläkemaksuja, jotka ovat vuodesta 2010 lähtien olleet suuruudeltaan yhteneviä yksityisten työeläkeyhtiöiden vastaavien maksujen kanssa eläkemaksut eivät muodosta enää kannustetta siirtää osakeyhtiöiden työntekijöiden eläketurvaa järjestelmästä toiseen Henkilöstön mahdollinen lisäetuus raukeaa, jos eläketurva siirtyy yksityiseen työeläkeyhtiöön lisäetuuksien turvaaminen edellyttää lisäeläkevakuutuksen ostamista Valtuutettu voi vaikuttaa siihen, että kunnan maksamat eläkemaksut ovat hallinnassa ja tiedossa myös pitkällä tähtäimellä Eri eläkejärjestelmien kustannusten vertailussa tulee käyttää keskenään vertailukelpoisia tietoja 9

Palveluja ulkoistettaessa tulee selvittää ulkoistamisen vaikutuksia eläkkeisiin Ulkoistamistilanteessa kunnan palveluksessa olleiden työntekijöiden eläkemaksut jäävät kunnan maksettaviksi pitkäksi aikaa ulkoistetun toiminnon tulevaisuudessa eläkkeelle jäävistä henkilöistä kunta maksaa eläkemenoperusteista maksua kymmeniä vuosia ja varhaiseläkkeelle vuosiakin ulkoistuksen jälkeen siirtyneistä vielä pitkään Ulkoistuksella saattaa olla vaikutusta henkilöstön eläketurvaan kunnallinen eläketurva koskee vain Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevia henkilöitä, eläkejärjestelmästä toiseen siirtyminen voi heikentää työntekijöiden eläke-etuja, ellei niitä turvata erillisjärjestelyin Valtuutetun kannattaa muistaa, että ulkoistamisen vaikutusten arviointi on syytä tehdä perusteellisesti Ulkoistamistilanteessa kannattaa aina olla yhteydessä Kevaan 10

Keva Keva huolehtii kunta-alan lisäksi valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL) Kevan toimintaa valvoo valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta Kevan ylin päättävä elin on valtuuskunta, jossa on 30 jäsentä sen jäsenet määrää valtiovarainministeriö kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan valtuuskunta valitsee Kevan hallituksen Kevalla on yli 900 jäsenyhteisöä, joita ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä osa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä Kevan valtuuskunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon kunnallisvaalitulos 11

Keva tarjoaa palveluita työntekijöille ja työnantajille Keva neuvoo eläkeasioissa, käsittelee eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet sekä tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja Keva rekisteröi palvelussuhteet ja perii eläkemaksut Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. Kaari-palvelut tarjoavat työnantajille työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palveluita työntekijöille heikentynyttä työkykyä tukevia ratkaisuja koko organisaation käyttöön käytännön työvälineitä, tietoa ja koulutusta Keva tarjoaa laajan valikoiman erilaisia neuvonta- ja asiointipalveluja työnantajille Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla 12

Keva vastaa kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta Kunta-alan eläkkeet rahoitetaan kunta-alan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, joista suurin osa käytetään heti nykyisten eläkkeiden maksamiseen Ne varat, joita ei heti käytetä eläkkeiden maksamiseen siirretään eläkevastuurahastoon tällä Keva tavoittelee sijoitustuottoja, joiden avulla voidaan rahoittaa osa tulevaisuuden eläkkeiden maksamisesta ilman, että eläkemaksuja tarvitsee korottaa kohtuuttoman suuriksi silloinkaan, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä Kevan sijoitusomaisuus on noin 33,3 miljardia euroa (30.9.2012) Sijoitettaessa tulee lain mukaan huolehtia sijoitusten varmuudesta, tuotosta, rahaksi muutettavuudesta sekä hajauttamisesta 13