ASUMINEN 2014 Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014
SISÄLLYS 1. Päähavainnot tutkimustuloksista 3 2. Asuminen yleisesti 8 3. Omistusasuminen 14 4. Vuokra-asuminen 24 5. Oman talouden hallinta asumiskustannusten näkökulmasta 32 6. Miten tutkimus tehtiin ja vastaajarakenne 46 2
PÄÄHAVAINNOT TUTKIMUSTULOKSISTA 3
1. Päähavainnot tutkimustuloksista Noin seitsemän kymmenestä 15-79 -vuotiaasta suomalaisesta asuu nykyisin omistusasunnossa. Omassa asunnossa haluaisi asua tätäkin useampi, sillä yhdeksän kymmenestä pitää omistusasuntoa ihanteellisimpana asumismuotona. Vuokra-asujia on noin neljännes 15-79 -vuotiaista, kun taas osaomistusasunnossa tai asumisoikeusasunnossa asuu hyvin harva. Asumismuodoista selvästi suosituin on omakotitalo. Noin puolet 15-79 -vuotiaista asuu omakotitalossa, noin kolmannes kerrostalossa ja noin joka viides rivi-/paritalossa. Omakotitalossa haluaisi asua vieläkin useampi: noin seitsemän kymmenestä mainitsee omakotitalon ihanteellisimmaksi asumismuodoksi. Asunnonvaihtamisen aikeet näyttävät varsin vähäisiltä: lähes yhdeksän kymmenestä ei aio vaihtaa asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Asuntojen hintojen uskotaan edelleen nousevan kasvukeskuksissa seuraavan 12 kuukauden aikana: reilu puolet uskoo hintojen kallistumiseen ja vain kymmenesosa hintojen laskuun. Kasvukeskusten ulkopuolella odotetaan asuntojen hintojen laskevan tai pysyvän ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Lähes puolet povaa hintojen laskua, kun taas reilu kolmannes odottaa hintojen pysyvän ennallaan. Asuntopolitiikkaan liittyvistä seikoista ei olla kovin yksimielisiä. Esimerkiksi puolustajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon sen suhteen, pitäisikö valtion pakottaa kasvukeskusten kunnat kaavoittamaan lisää tontteja asuinrakentamiseen. Suomalaiset jakautuvat kahteen leiriin myös sen suhteen, pitäisikö omistusasuntojen tarjontaa lisätä valtion tuella. Vastustajia on niukasti puolustajia enemmän. 4
1. Päähavainnot tutkimustuloksista Verotukseen liittyvissä seikoissa päästään sen sijaan suurempaan yksimielisyyteen, kun kyseessä ovat verohelpotukset. Noin seitsemän kymmenestä vastaajasta kokee, että omistusasuntojen kysyntää pitäisi lisätä omistusasumiseen kohdistuvilla verohelpotuksilla. Reilu neljä kymmenestä katsoo, että valtiovalta tukee liian vähän omistusasumista verotuksen keinoin. Toisaalta yhtä moni on sitä mieltä, että omistusasumista tuetaan sopivasti verotuksessa. Mielipiteet jakautuvat kahteen suuntaan myös asuntorahoituksen sääntelystä puhuttaessa. Noin puolet kannattaa ja reilu kolmannes vastustaa sitä, että omistusasuntojen kysyntää helpotettaisiin asuntorahoituksen sääntelyä vähentämällä. Suurempaan yksimielisyyteen päästiin sen suhteen, voitaisiinko uudisrakentamista koskevia säännöksiä, kuten esteettömyysvaatimuksia, keventää, jos uudisrakentamisen kustannukset saataisiin siten alenemaan. Noin kolme neljästä kannattaa säännösten keventämistä. Eri asumismuotojen tarjonnasta puhuttaessa eniten tarvetta koetaan olevan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiselle. Seuraavan 12 kuukauden aikana vuokrien uskotaan edelleen nousevan kasvukeskuksissa: noin seitsemän kymmenestä uskoo tähän. Enemmistön mielestä kasvukeskusten ulkopuolella on sen sijaan odotettavissa vuokrien pysyminen ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Vuokra-asuntojen saatavuudessa ei ole koettu merkittäviä ongelmia. Ne, jotka ovat tarvinneet joko pitkä-tai lyhytaikaista vuokra-asuntoa, ovat sen löytäneet helposti tai kohtuullisella vaivannäöllä. 5
1. Päähavainnot tutkimustuloksista Kaksi kolmasosaa kokee, että asumisen kustannukset kotitalouksissa saisivat olla enintään 40 talouden nettotuloista. Noin kolmanneksella tämä 40 :n raja kuitenkin ylittyy. Enemmistöllä asuntolaina-asiakkaista asuntolainaa on maksimissaan 100 000 euroa (per talous). Vain 14 asuntolaina-asiakkaista ilmoittaa, että heidän taloudellaan asuntolainaa on yli 150 000 euroa. Reilu puolet asuntolaina-asiakkaista on tehnyt stressitestausta eli arvioinut lainanhoitomenojaan nykyistä korkeammilla korkotasoilla. Kolmannes asuntolaina-asiakkaista ei ole varautunut mahdolliseen asuntolainan korkojen nousuun millään lailla. Muiden kohdalla yleisimpiä keinoja varautua korkojen nousuun ovat olleet säästäminen, korkokatto tai kiinteän koron valitseminen. Taloyhtiössä asuvista vajaa kolme kymmenestä maksaa taloyhtiölleen pääoma-eli rahoitusvastiketta. Selvästi harvempi on ottanut omaa lainaa taloyhtiön teettämien remonttien maksamiseen: vain 6 taloyhtiöissä asuvista on ottanut omaa lainaa taloyhtiön remontteihin rahoitusvastikkeen sijaan. 6
TUTKIMUKSEN TULOKSET 7
2. Asuminen yleisesti 15-79 -vuotiaista suomalaisista noin seitsemän kymmenestä asuu nykyisin omassa asunnossaan ja noin neljännes vuokra-asunnossa. Omassa asunnossa haluaisi sen sijaan asua yhdeksän kymmenestä. Eläkeläisten keskuudessa vuokra-asuminen on vähäisempää ja omistusasuminen puolestaan yleisempää kuin väestössä keskimäärin: 85 eläkeläisistä asuu omassa asunnossaan. Asumismuodoista yleisin on omakotitalo, jossa asuu noin puolet 15-79 -vuotiaista suomalaisista. Kerrostaloasujia on puolestaan noin kolmannes ja rivi-/paritalossa asuu noin joka viides. Selvästi nykyistä useampi haluaisi kuitenkin asua omakotitalossa: noin seitsemän kymmenestä pitää omakotitaloa ihanteellisimpana asumismuotona. Alueellisesti tarkasteltuna tuloksissa on selvät erot: Uudellamaalla noin puolet asuu kerrostalossa ja omakotitalossa asujia on noin kolme kymmenestä. Harvaanasutussa Pohjois-ja Itä-Suomessa kerrostaloasujia on vain reilu viidennes ja omakotitalossa asuu noin kuusi kymmenestä. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, mikä esitetyistä tekijöistä on tärkein asuinpaikkaa valitessa. Esitetyt tekijät olivat palvelujen välitön läheisyys, hyvät julkiset liikenneyhteydet sekä asuinalueen väljyys. Näistä tekijöistä tärkeimmäksi nousi palvelujen välitön läheisyys, jota reilut neljä kymmenestä piti tärkeimpänä. Reilu kolmannes piti puolestaan asuinalueen väljyyttä tärkeimpänä valintakriteerinä. Vähiten kannatusta sai hyvät julkiset liikenneyhteydet, jonka kuitenkin mainitsi tärkeimpänä reilu viidennes vastaajista. Palvelujen välitön läheisyys nousee tärkeimmäksi kriteeriksi etenkin 50-79 -vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas nuorimpien 15-24 -vuotiaiden joukossa selkeästi tärkein tekijä on hyvät julkiset liikenneyhteydet. 8
2. Asuminen yleisesti Aikeet asunnon vaihtamiseen ovat varsin vähäisiä: lähes yhdeksän kymmenestä ei ole aikeissa vaihtaa asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Tulevan 12 kuukauden aikana vain 2 aikoo vaihtaa vuokralta omistusasuntoon ja 3 omistusasunnosta toiseen omistusasuntoon. Aktiivisimmat vuokralta omistusasuntoon vaihtajat löytyvät 25-34 -vuotiaiden ikäryhmästä, joista viisi sadasta aikoo vaihtaa asuntoaan vuokra-asunnosta omistusasunnoksi tulevan 12 kuukauden aikana. 9
Missä seuraavista haluaisi ensisijaisesti asua Omassa asunnossa Osaomistusasunnossa Asumisoikeusasunnossa Vuokraasunnossa Ei osaa sanoa 2014, n=1002 90 11 8 1 2013, n=1003 92 7 1 Missä seuraavista asuu tällä hetkellä Omassa asunnossa Osaomistusasunnossa Asumisoikeusasunnossa Vuokraasunnossa Ei osaa sanoa 2014, n=1002 71 12 26 1 2013, n=1003 76 11 22 1 n=kaikki vastaajat 10
Mikä seuraavista on ihanteellisin asumismuoto Omakotitalo Rivi-/paritalo Kerrostalo Ei osaa sanoa 2014, n=1002 71 15 14 2013, n=1003 71 15 12 1 Mikä seuraavista on nykyinen asumismuoto Omakotitalo Rivi-/paritalo Kerrostalo Ei osaa sanoa 2014, n=1002 48 19 34 2013, n=1003 49 18 32 n=kaikki vastaajat 11
Mikä seuraavista kolmesta tekijästä on tärkein asuinpaikkaa valitessa Palvelujen välitön läheisyys Hyvät julkiset liikenneyhteydet Asuinalueen väljyys Ei osaa sanoa Kaikki, n=1002 42 22 35 1 Ikä 15-24 vuotta, n=146 36 47 16 1 25-34 vuotta, n=162 38 22 37 2 35-49 vuotta, n=241 37 20 41 2 50-79 vuotta, n=453 49 15 36 n=kaikki vastaajat 12
Mikä seuraavista vaihtoehdoista on kaikkein todennäköisin tulevan 12 kuukauden aikana En vaihda asuntoa 86 85 Vaihdan vuokra-asuntoa 4 5 Vaihdan omistusasuntoa 3 4 Vaihdan omistusasunnosta vuokralle Vaihdan vuokralta omistusasuntoon 2 3 2 3 2014, n=1002 2013, n=1003 Ei osaa sanoa 1 1 n=kaikki vastaajat 13
3. Omistusasuminen Tutkimuksessa selvitettiin, miten vastaajat uskovat asuntojen hintojen kehittyvän seuraavan 12 kuukauden aikana toisaalta kasvukeskuksissa ja toisaalta muualla Suomessa. Enemmistö (58 ) uskoo asuntojen hintojen nousevan kasvukeskuksissa seuraavan 12 kuukauden aikana ja vain joka kymmenes arvelee, että hinnat laskevat. Asuntojen hintojen nousuun kasvukeskuksissa uskovat etenkin 15-24 -vuotiaat, työntekijän asemassa olevat sekä yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat. Sen sijaan suurin osa uskoo, että kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen hinnat joko laskevat (46 uskoo) tai pysyvät ennallaan (35 uskoo) seuraavan 12 kuukauden aikana. Asuntojen hintojen laskua kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat varsinkin miehet, 35+-vuotiaat ja alle 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat. Asuntopolitiikassa mielenkiinnon kohteena oli se, minkä neljästä suuresta puolueesta (Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP) kokee puolustavan eniten omistusasumista. Tuloksissa Kokoomus mainitaan selvästi muita useammin: lähes neljä kymmenestä katsoo juuri Kokoomuksen tukevan eniten omistusasumista. Reilu neljännes puolestaan uskoo, että kaikki neljä suurta puoluetta puoltavat omistusasumista yhtä paljon. Lisäksi joka viides vastaaja ei osannut ottaa asiaan kantaa. Kaavoitukseen liittyen tutkimuksessa kysyttiin, pitäisikö valtion pakottaa kasvukeskusten kunnat kaavoittamaan lisää tontteja asuinrakentamiseen. Tässä asiassa vastustajia ja puolustajia oli likimain yhtä paljon: 48 vastusti kuntien pakottamista kaavoitukseen, kun taas 46 oli pakottamisen puolella. Pakottamista puolsivat etenkin 50+-vuotiaat ja Uudellamaalla asuvat. 14
3. Omistusasuminen Kysyttäessä pitäisikö omistusasuntojen tarjontaa lisätä valtion tuella, saatiin tulokseksi, että noin puolet vastustaa tätä. Omistusasuntojen tarjonnan lisäystä valtion tuella vastustavat varsinkin miehet, 25-49 - vuotiaat ja eteläsuomalaiset. Verotukseen liittyen vastaajilta tiedusteltiin, pitäisikö omistusasuntojen kysyntää lisätä omistusasumiseen kohdistuvilla verohelpotuksilla. Verohelpotusten kannalla oli noin seitsemän kymmenestä vastaajasta. Kaiken kaikkiaan reilu neljä kymmenestä vastaajasta kokee, että valtiovalta tukee liian vähän omistusasumista verotuksen keinoin. Kuitenkin yhtä moni katsoo, että omistusasumista tuetaan sopivasti. Vain viisi sadasta on sitä mieltä, että valtion taholta omistusasumista tuetaan verotuksella liikaa. Omistusasuntojen kysynnästä selvitettiin edelleen, pitäisikö vastaajien mielestä omistusasuntojen kysyntää helpottaa asuntorahoituksen sääntelyä vähentämällä. Likimain puolet kannattaa sääntelyn vähentämistä ja reilu kolmannes on sitä vastaan. Eri alueista etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat haluaisivat sääntelyä vähennettävän. Uudisrakentamista koskien vastaajilta kysyttiin, voitaisiinko uudisrakentamista koskevia säännöksiä, kuten esteettömyysvaatimuksia, keventää, jos uudisrakentamisen kustannukset saataisiin siten alenemaan. Säännösten keventämisen kannalla on selvä enemmistö, sillä noin kolme neljästä puoltaa tätä. 15
Miten uskoo asuntojen hintojen kehittyvän tulevan 12 kuukauden aikana Nousevat 16 58 Pysyvät ennallaan 30 35 Laskevat 10 46 Kasvukeskuksissa Muualla Suomessa Ei osaa sanoa 2 3 Kaikki vastaajat, n=1002 16
Mikä neljästä suuresta puolueesta puolustaa eniten omistusasumista Kokoomus 38 38 Kaikki yhtä paljon 28 31 Keskusta Perussuomalaiset 2 3 9 9 2014, n=1002 2013, n=1003 SDP 2 3 Ei osaa sanoa 17 20 n=kaikki vastaajat 17
Pitäisikö valtion pakottaa kasvukeskusten kunnat kaavoittamaan lisää tontteja asuinrakentamiseen Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1002 46 6 48 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=286 52 6 42 Etelä-Suomi, n=198 43 4 53 Länsi-Suomi, n=267 42 8 50 Pohjois-/Itä-Suomi, n=251 43 7 50 n=kaikki vastaajat 18
Pitäisikö omistusasuntojen tarjontaa lisätä valtion tuella Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1002 43 5 51 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=286 40 5 55 Etelä-Suomi, n=198 40 4 56 Länsi-Suomi, n=267 46 5 49 Pohjois-/Itä-Suomi, n=251 48 8 45 n=kaikki vastaajat 19
Pitäisikö omistusasuntojen kysyntää lisätä omistusasumiseen kohdistuvilla verohelpotuksilla Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1002 69 4 27 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=286 62 6 33 Etelä-Suomi, n=198 68 4 28 Länsi-Suomi, n=267 70 3 27 Pohjois-/Itä-Suomi, n=251 75 3 22 n=kaikki vastaajat 20
Miten valtiovalta tukee verotuksella omistusasumista Liikaa Sopivasti Liian vähän Ei osaa sanoa 2014, n=1002 5 43 43 9 2013, n=1003 5 54 33 7 n=kaikki vastaajat 21
Pitäisikö omistusasuntojen kysyntää helpottaa asuntorahoituksen sääntelyä vähentämällä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1002 49 17 34 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=286 45 18 36 Etelä-Suomi, n=198 48 20 32 Länsi-Suomi, n=267 48 16 36 Pohjois-/Itä-Suomi, n=251 54 14 32 n=kaikki vastaajat 22
Voitaisiinko uudisrakentamista koskevia säännöksiä, kuten esteettömyysvaatimuksia, keventää, jos uudisrakentamisen kustannukset saataisiin siten alenemaan Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n=1002 74 6 20 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=286 71 5 24 Etelä-Suomi, n=198 74 6 20 Länsi-Suomi, n=267 75 6 19 Pohjois-/Itä-Suomi, n=251 76 6 17 n=kaikki vastaajat 23
4. Vuokra-asuminen Eri asumismuotojen osalta selvitettiin, minkä asumismuodon tarjonnan lisäämiselle on vastaajan mielestä suurin tarve. Ehdottomasti eniten tarvetta koetaan olevan vuokra-asuntotarjonnan lisäämiselle. Tätä mieltä on noin kuusi kymmenestä vastaajasta. Muiden asumismuotojen (omistusasuntojen, asumisoikeusasuntojen ja osaomistusasuntojen) tarjonnan lisäystä kannattaa ensisijaisesti vain 2-7 vastaajista. Luonnollisesti etenkin Uudellamaalla asuvat kannattavat vuokra-asuntojen lisäämistä. Heistä seitsemän kymmenestä on tätä mieltä. Seuraavan 12 kuukauden aikana vuokrien uskotaan nousevan kasvukeskuksissa: noin seitsemän kymmenestä vastaajasta uskoo vuokrien kallistumiseen. Näin arvelevat etenkin miehet, 25-49 -vuotiaat, työntekijän asemassa olevat ja uusmaalaiset. Sen sijaan kasvukeskusten ulkopuolella odotetaan vuokrien pääasiassa pysyvän ennallaan. Reilu puolet arvelee vuokrien pysyvän samalla tasolla, reilu neljännes odottaa niiden nousevan ja 15 laskevan. Neljän suurimman puolueen (Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP) politiikkaa suhteessa vuokraasumiseen selvitettiin siten, että vastaajilta kysyttiin, minkä näistä neljästä suuresta puolueesta kokee puolustavan eniten vuokra-asumista. Eniten mainintoja sai SDP: noin viidennes kokee SDP:n puoltavan vuokra-asumista eniten. Kuitenkin varsin moni vastaaja (reilu kolmannes) arveli kaikkien suurten puolueiden puolustavan vuokra-asumista yhtä paljon. Lisäksi noin neljännes ei osannut ottaa kantaa asiaan. 24
4. Vuokra-asuminen Vuokra-asuntojen vähyyteen Suomessa etsittiin myös selityksiä. Ehdotetut vaihtoehdot vuokra-asuntojen vähyyteen olivat omistamisen veroedut, huono tuotto vuokranantajille, kuntien ja valtion haluttomuus rakennuttaa sekä rakennusliikkeiden haluttomuus rakennuttaa vuokra-asuntoja. Näistä eniten mainintoja sai kuntien ja valtion haluttomuus rakennuttaa vuokra-asuntoja. Noin neljä kymmenestä vastaajasta uskoi tämän olevan suurin syy vuokra-asuntojen vähyyteen Suomessa. Muut vaihtoehdot (omistamisen veroedut, huono tuotto vuokranantajille ja rakennusliikkeiden haluttomuus rakennuttaa) saivat selvästi vähemmän mainintoja. Vuokra-asuntojen saatavuudessa ei kuitenkaan ole havaittu suurempia ongelmia. Ne vastaajat, jotka ovat tarvinneet joko pitkä-tai lyhytaikaista vuokra-asuntoa, ovat sen pääsääntöisesti löytäneet helposti tai kohtuullisella vaivannäöllä. Vuokralaisten oikeuksien toteutumisen suhteen ollaan luottavaisia: noin yhdeksän kymmenestä pitää vuokralaisen oikeuksia Suomessa joko hyvinä tai sopivina ja vain 4 kokee niiden olevan huonot. 25
Minkä asumismuodon tarjonnan lisäämiselle on suurin tarve Omistusasuntojen Vuokraasuntojen Asumisoikeusasuntojen Osaomistusasuntojen Ei minkään Ei osaa sanoa Kaikki, n=1002 7 61 2 4 13 12 Ikä 15-24 vuotta, n=146 25-34 vuotta, n=162 35-49 vuotta, n=241 50-79 vuotta, n=453 5 51 2 3 28 12 7 62 1 3 17 11 7 67 2 2 11 10 8 61 3 6 8 14 Suuralue Helsinki-Uusimaa, n=286 Etelä-Suomi, n=198 Länsi-Suomi, n=267 Pohjois-/Itä-Suomi, n=251 n=kaikki vastaajat 7 70 3 4 8 7 6 61 1 4 14 14 8 55 2 6 15 13 7 57 2 3 16 16 26
Miten uskoo vuokrien kehittyvän tulevan 12 kuukauden aikana Nousevat 28 71 Pysyvät ennallaan 26 56 Laskevat 2 15 Kasvukeskuksissa Muualla Suomessa Ei osaa sanoa 1 1 Kaikki vastaajat, n=1002 27
Mikä neljästä suuresta puolueesta puolustaa eniten vuokra-asumista Kaikki yhtä paljon 34 35 SDP 21 24 Perussuomalaiset 9 10 2014, n=1002 Keskusta 4 7 2013, n=1003 Kokoomus 3 4 Ei osaa sanoa 24 26 n=kaikki vastaajat 28
Mikä seuraavista on suurin syy sille, että Suomessa on niin vähän vuokra-asuntoja Kuntien ja valtion haluttomuus rakennuttaa 39 39 Rakennusliikkeiden haluttomuus rakennuttaa 17 18 Huono tuotto vuokranantajille 16 18 2014, n=1002 2013, n=1003 Omistamisen veroedut 10 13 Ei osaa sanoa 14 15 n=kaikki vastaajat 29
Onko saanut pitkä- tai lyhytaikaisen vuokra-asunnon hankituksi joustavasti, jos/kun on sitä tarvinnut Sopiva vuokra-asunto on löytynyt helposti 29 On saanut vuokra-asunnon hankituksi kohtuullisella vaivannäöllä 21 Vuokra-asunto on löytynyt, mutta sen etsintä on vienyt paljon aikaa 6 Ei ole löytänyt tarpeisiin sopivaa vuokra-asuntoa 2 Ei ole tarvinnut vuokra-asuntoa 41 Ei osaa sanoa 0 Kaikki vastaajat, n=1002 30
Millaiset ovat vuokralaisen oikeudet Suomessa Hyvät Sopivat Huonot Ei osaa sanoa 2014, n=1002 44 47 4 5 2013, n=1003 48 42 5 5 n=kaikki vastaajat 31
5. Oman talouden hallinta asumiskustannusten näkökulmasta Eri asumismuodoista taloudellisesti edullisimpana pidetään kaikissa ikäryhmissä omistusasumista. Kuitenkin nuoremmissa ikäluokissa (alle 35-vuotiaissa) on suhteellisesti enemmän kuin väestössä keskimäärin niitä, jotka pitävät vuokra-asumista edullisimpana asumismuotona. Asuminen on monella suomalaisella suurin yksittäinen kustannuserä. Vastaajien mielestä asumisen kustannukset saisivat enintään olla 40 talouden nettotuloista. Tätä mieltä on kaksi kolmesta vastaajasta. Vajaa kolme kymmenestä hyväksyy, että asumisen kustannukset voisivat olla korkeintaan puolet nettotuloista. Varsin monen vastaajan taloudessa asumisen kustannukset kuitenkin ylittävät tuon 40 :n rajan: noin kolmannes vastaajista ilmoittaa näin olevan. Asumiskustannukset ylittävät 40 :n rajan talouden nettotuloista etenkin alle 50-vuotiaiden, yli 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvien sekä niiden joukossa, joiden talouden bruttotulot ovat maksimissaan 30 000 euroa vuodessa. Asuntolainoissa mielenkiinnon kohteena oli talouden asuntolainan suuruus sekä mahdollinen varautuminen lainanhoitomenojen kasvuun. Niiltä vastaajilta, joiden taloudella on asuntolainaa, tiedusteltiin asuntolainan suuruutta. Reilu puolet ilmoitti lainaa olevan maksimissaan 100 000 euroa ja neljännes yli 100 000 euroa, mutta alle 150 000 euroa. Yli 150 000 euron asuntolaina oli vain 14 :lla vastaajien talouksista. Yli 150 000 euroa asuntolainaa (taloudessa) oli etenkin 25-49-vuotiailla, työelämässä mukana olevilla ja lapsiperheillä. Asuntolainojen osalta selvitettiin, ovatko asuntolaina-asiakkaat arvioineet lainanhoitomenojaan nykyistä korkeammilla korkotasoilla eli tehneet ns. stressitestausta. Reilu puolet asuntolaina-asiakkaista ilmoitti tehneensä stressitestausta ja 25-34 -vuotiaista jopa seitsemän kymmenestä. 32
5. Oman talouden hallinta asumiskustannusten näkökulmasta Asuntolaina-asiakkaita pyydettiin arvioimaan, mikä on sopiva kokonaiskorko, jolla asuntolainan maksukykyä tulisi stressitestata. Yleisimmäksi vastaukseksi muodostui 5 :n korko (45 vastaajista). Varsin moni vastaaja oli myös sitä mieltä, että stressitestaus tulisi tehdä 3 :n korolla (20 vastaajista) tai 7 :n korolla (16 vastaajista). Toisaalta noin joka kymmenes asuntolaina-asiakas on sitä mieltä, että asuntolainan maksukykyä ei tarvitse stressitestata lainkaan. Asuntolaina-asiakkaiden varautuminen korkojen nousuun näyttää olevan selvästi yleisempää kuin vuosi sitten. Vielä vuosi sitten lähes puolet asuntolaina-asiakkaista kertoi, ettei ole varautunut mitenkään korkojen nousuun. Nyt näin vastasi enää noin kolmannes vastaajista. Yleisimmin korkojen nousuun on varauduttu nyt säästämällä, korkokatolla tai kiinteällä korolla. Taloyhtiössä asuville esitettiin pääoma-eli rahoitusvastiketta koskevia kysymyksiä. Taloyhtiössä asuvista vajaa kolme kymmenestä kertoo maksavansa taloyhtiölle pääoma- eli rahoitusvastiketta. Varsin harva (6 ) on rahoitusvastikkeen sijaan ottanut omaa lainaa taloyhtiön teettämien remonttien maksamiseen. 50+-vuotiaat, korkeampituloiset sekä alle 50 000 asukkaan kaupungeissa asuvat ovat ottaneet omaa lainaa keskimääräistä useammin kuin kaikki taloyhtiöissä asuvat. Viimeisenä oman talouden hallinnan osiossa vastaajilta haluttiin kysyä, miten heidän mielestään ystävän kannattaisi toimia, jos sopivan hintaista asuntoa ei ole löytynyt halutulta alueelta. Reilu puolet on sitä mieltä, että asunnon hankintaa tulisi lykätä ja säästää lisää omaa rahaa asuntohankintaa varten. Vähemmän kannatusta saivat sellaiset vaihtoehdot kuin suunnitellun hintaisen asunnon ostaminen toiselta alueelta, suunniteltua pienemmän asunnon ostaminen halutulta alueelta tai suunniteltua kalliimman asunnon ostaminen halutulta alueelta lainasummaa kasvattamalla. 33
Mikä on taloudellisesti edullisin asumismuoto Vuokraasuminen Omistusasuminen Asumisoikeusasuminen Osaomistusasuminen Ei osaa sanoa Kaikki, n=1002 16 66 4 4 9 Ikä 15-24 vuotta, n=146 35 44 6 8 8 25-34 vuotta, n=162 21 67 3 4 6 35-49 vuotta, n=241 16 74 3 1 6 50-79 vuotta, n=453 8 69 5 4 13 n=kaikki vastaajat 34
Asuminen on monella suomalaisella suurin yksittäinen kustannuserä. Paljonko asumisen kustannukset saisivat enintään olla nettotuloista Enintään 40 Enintään 50 Enintään 60 Enintään 70 Ei osaa sanoa Kaikki, n=1002 66 28 3 12 Ikä 15-24 vuotta, n=146 45 43 8 1 4 25-34 vuotta, n=162 46 46 6 1 35-49 vuotta, n=241 63 33 211 50-79 vuotta, n=453 83 14 12 n=kaikki vastaajat 35
Ylittävätkö talouden asumismenot 40 :n rajan talouden käytettävistä olevista nettotuloista Kyllä Ei Ei halua vastata Ei osaa sanoa Kaikki, n=1002 34 57 1 7 Ikä 15-24 vuotta, n=146 47 33 2 18 25-34 vuotta, n=162 39 58 12 35-49 vuotta, n=241 41 55 4 50-79 vuotta, n=453 24 67 2 7 n=kaikki vastaajat 36
Onko kotitaloudellanne asuntolainaa Kyllä Ei osaa sanoa Ei 2014, n=1002 36 1 63 2013, n=1003 39 1 59 n=kaikki vastaajat 37
Paljonko kotitaloudellanne on asuntolainaa Alle 50 000 euroa 50 000-100 000 euroa 100 001-150 000 euroa Yli 150 000 euroa Ei osaa sanoa/ ei halua vastata 2014, n=340 26 29 25 14 6 2013, n=375 31 30 20 14 5 n=on asuntolainaa 38
Nykyinen korkotaso on historiallisen matala. Onko arvioinut lainanhoitomenoja nykyistä korkeammilla korkotasoilla (ns. stressitestaus) 5 41 55 Kyllä Ei Ei osaa sanoa On asuntolainaa, n=340 39
Mikä on sopiva kokonaiskorko, jolla asuntolainan maksukykyä tulisi "stressitestata" 10 9 16 20 Asuntolainan maksukykyä ei tarvitse "stressitestata" 3 :n korolla 5 :n korolla 7 :n korolla 45 Ei osaa sanoa On asuntolainaa, n=340 40
Miten on varautunut mahdolliseen asuntolainan korkojen nousuun Ei mitenkään 32 47 Säästämällä 20 19 Kiinteällä korolla 7 14 Korkokatolla 10 14 2014, n=340 2013, n=375 Ylimääräisillä lyhennyksillä 8 8 Lyhyellä laina-ajalla 4 7 Ei osaa sanoa 5 5 n=on asuntolainaa 41
Asuuko taloyhtiössä 1 52 47 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n=1002 42
Maksaako taloyhtiölle pääoma- eli rahoitusvastiketta 3 1 28 Kyllä Ei Ei halua vastata 69 Ei osaa sanoa Asuu taloyhtiössä, n=483 43
Onko ottanut omaa lainaa taloyhtiön teettämien remonttien maksamiseen sen sijaan, että maksaisi remonttia taloyhtiölle rahoitusvastikkeena 1 6 Kyllä Ei Ei halua vastata Ei osaa sanoa 93 Asuu taloyhtiössä, n=483 44
Ystävänne on ostamassa asuntoa haluamaltaan alueelta, mutta sopivan hintaista asuntoa ei ole löytynyt. Miten ystävänne kannattaisi toimia Lykätä asunnon hankintaa ja säästää lisää omaa rahaa asuntohankintaa varten 51 Ostaa suunnitellun hintainen asunto toiselta alueelta 20 Ostaa haluamaltaan alueelta suunniteltua pienempi asunto 19 Ostaa haluamaltaan alueelta suunniteltua kalliimpi asunto lainasummaa kasvattamalla 6 Ei osaa sanoa 4 Kaikki vastaajat, n=1002 45
MITEN TUTKIMUS TEHTIIN JA VASTAAJARAKENNE 46
6. Miten tutkimus tehtiin ja vastaajarakenne Asuminen 2014 -tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy osana viikoittaista Telebus-tutkimusta Hypon toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-79 -vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otos muodostettiin satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen rekisteristä. Tutkimus tehtiin atk-avusteisina puhelinhaastatteluina (CATI). Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1002henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Haastattelut tehtiin 20.-27.8.2014 keskitetysti Taloustutkimus Oy:n valvotusta puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä. Raportoinnissa tutkimuksen tuloksia on verrattu soveltuvin osin vuoden 2013 tutkimuksen tuloksiin, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran. Tutkimustulosten tulostuksessa on käytetty tilastollista T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla, poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin satunnaisvaihtelun osuus on 95 :n luotettavuustasolla. Tutkimuksen virhemarginaali eli luottamusväli on 0,9-3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa tutkimustuloksesta riippuen ja 95 prosentin luotettavuustasolla. Se tarkoittaa, että jos tehdään sata erillistä tutkimusta, niistä 95 tuottaa tuloksen, joka on kyseisen virhemarginaalin sisällä. 47
Vastaajajoukon rakenne 1(2) Sukupuoli Nainen Mies Ikä 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-49 vuotta 50-64 vuotta 65-79 vuotta Koulutus Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu Ylioppilas/lukio Opistotaso Ammattikorkeakoulu Yliopisto/korkeakoulu Ammatti Maanviljelijä Työntekijä Alempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö/asiantuntija Yrittäjä Johtava asema Kotiäiti/-isä Opiskelija/koululainen Eläkeläinen Työtön Kaikki vastaajat, n=1002 1 2 2 6 7 8 10 11 12 11 15 16 15 18 17 17 24 27 23 26 30 50 50 48
Vastaajajoukon rakenne 2(2) Elämäntilanne Yksinäistalous Lapseton pari Muu aikuistalous (vain 18+ vuotiaita) Talous, jossa lapsia Talouden bruttotulot - 20000 euroa/vuosi 20001-40000 euroa/vuosi 40001-60000 euroa/vuosi Yli 60000 euroa/vuosi Ei halua vastata Ei osaa sanoa Asuinkunta Helsinki Espoo/Vantaa/Kauniainen Muu pääkaupunkiseutu Turku/Tampere Muu yli 50000 as. kaupunki Muu kaupunki Muu kunta Suuralue Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 4 4 8 11 10 9 12 17 18 22 24 26 23 25 21 20 27 27 25 29 36 Kaikki vastaajat, n=1002 49