Vantaan aikuislukio Tikkurila O P A S 2007-08
AIKUISOPISKELIJALLE Tervetuloa opiskelemaan Vantaan aikuislukioon! Koulu pyrkii tarjoamaan sinulle sopivan opinto-ohjelman ja mahdollisuuden määrätietoiseen opiskeluun. Tämä opas sisältää lukuisia käytännön asioita oppikirjoista, työpäivistä, vastaanottoajoista, kokeista jne. Kurssien opiskeluun liittyviä käytännön asioita löytyy lisäksi lukuvuoden kurssijärjestyksestä, jaksojen lukujärjestyksistä ja kurssien kurssiohjelmista, joita saa opettajalta kurssin alkaessa. Näistä selviävät mm. oppituntien ajat, tilat, koejärjestelyt, kokeiden palautukset yms. Mikäli ongelmia ilmaantuu, älä jää epätietoiseksi - kysy! Saattaa olla, että opiskelutoverisi tietää, opettajalta voi aina kysyä, toimistossa tunnetaan käytännön asiat, vahtimestarikin voi neuvoa. Opinto-ohjaaja selvittelee vastaanotollaan kurssivalintoja, lukujärjestyksiä, aikaisempien opintojen vastaavuuksia ja jatkoopintojen suunnittelua. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 2
Oppituntien kellonajat iltakursseilla Oppitunnin pituus 80 min Kurssi make1 maanantai ja keskiviikko 17.00-18.25 Kurssi make2 maanantai ja keskiviikko 18.35-20.00 Kurssi tito1 tiistai ja torstai 17.00-18.25 Kurssi tito2 tiistai ja torstai 18.35-20.00 Oppituntien kellonajat etäkurssien lähiopetuksessa Opetus on suurimmalta osaltaan järjestetty perjantai-iltaisin, joko 40 minuutin tai 80 minuutin mittaisina oppitunteina. Kullakin etäkurssilla on lähiopetusta neljä kertaa. Jakson alkaessa ja päättyessä on yksi tunti, niiden välisenä aikana kaksi pitempää kaksoistuntia. Lähiopetustuntien kellonajat ovat jakson alkaessa ja päättyessä Kurssi A 17.00-17.40, Kurssi B 17.50-18.30 Kurssi C 18.40-19.20 Kaksoistuntien ajat ovat klo 17.00-18.20 ja 18.35-19.55. Eri etäkurssien lähiopetustuntien sijoittelussa viidelle opetuspäivälle käytetään seuraavaa kaaviota: opetuskerta 1 2 3 4 5 kurssit ABC AB CA BC ABC Opintosuunnitelmaa laadittaessa on huomattava, että kurssitaulukossa ovat samanaikaisesti opetettavat kurssit samalla vaakarivillä. Jakson lukujärjestykseen voi ottaa yhden kurssin kultakin vaakariviltä sekä iltakurssien että etäkurssien osalta. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 3
OPISKELU ILTAKOULUSSA Oppilaaksi ilmoittautuminen Kouluun ilmoittaudutaan koulun toimistossa täyttämällä henkilötietolomake. Ilmoittautuessa on hyvä olla mukana aikaisempien koulutodistusten jäljennökset. Lähes kaikki halukkaat lukion oppimäärän suorittajat on voitu ottaa oppilaiksi. Ennen lukukauden alkua järjestetään koululla tiedotustilaisuuksia uusille opiskelijoille. Opiskelupaikka varmistuu näihin tilaisuuksiin mennessä. Edellisenä lukuvuonna koulussa opiskelleiden ei tarvitse ilmoittautua uudelleen, mutta opiskelijan on täytettävä läsnäoloilmoituslomake. Opintosuunnitelma Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jossa sovitaan opiskeluaikataulu, valinnaiset oppiaineet ja -kurssit, lukioasteella osallistuminen päättökokeeseen jne. Tätä suunnitelmaa voidaan muuttaa opiskelun edistyessä. Lukion alusta aloittavien ohjelmassa ei valinnaisia kursseja ole kovinkaan paljoa ensimmäisen lukukauden aikana, mutta niiden, joilla on aikaisempia korvaavia opintoja, on syytä laatia opintosuunnitelma opinto-ohjaajan kanssa neuvotellen. Aikaisemmat vastaavat opinnot otetaan huomioon, mutta vastaavuuksista on sovittava opinto-ohjaajan kanssa. Huomattava on, että saman numeroiset päivälukion kurssit eivät varsinkaan reaaliaineissa aina vastaa iltakoulun kursseja. Muutoinkin aiemmin suoritettujen kurssien vastaavuus on selvitettävä opintosuunnitelmaa laadittaessa, koska aikuislukion opetussuunnitelman mukaiset kurssisisällöt eivät kaikin osin ole samoja kuin päivälukioissa. Opiskeluaika Tavallinen opiskeluaikataulu perustuu kurssijärjestykseen, jonka mukaan lukio voidaan suorittaa noin kahden ja puolen vuoden aikana. Myös hitaampi tai nopeampi opiskeluvauhti on mahdollinen. Yli neljä vuotta kestäviin opintosuunnitelmiin on oltava rehtorin lupa. Aineopiskelijat Aineopiskelijoiksi sanotaan niitä, jotka opiskelevat vain tiettyjä oppiaineita, eivätkä suorita koko lukion oppimäärää. Aineopiskelijoiksi sanotaan myös niitä toisten, esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten oppilaita, jotka opiskelevat aikuislukiossa ylioppilastutkintoa varten tai täydentääkseen ainevalikoimaansa. Aineopiskelijan kurssimaksu on 74 euroa. Etälukio-opiskelu Aikuislukion kursseja järjestetään myös etäkursseina. Niillä osa oppitunneilla tapahtuvasta opiskelusta korvataan itsenäisesti suoritettavilla harjoitustehtävillä. Muutoin etälukiokurssit ovat samoja kuin muutkin aikuislukion kurssit. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 4
OPETUSJÄRJESTELYT Jaksot Lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon. Jakso sisältää 22-23 opetuspäivää, 4-6 koepäivää ja palautuspäivän. Näiden lisäksi jaksolla on viisi etäkurssien lähiopetuspäivää. Kesällä (elokuussa tai kesäkuussa) on muita lyhyempi jakso ja sen aikana opiskellaan vain yksi kurssi tiiviissä aikataulussa. Kurssit on koulun "lukujärjestyksissä", siis kurssitaulukossa ja jaksokohtaisessa opetustilataulukossa sijoitettu neljään eri ajankohtaan, joita merkitään kirjaimilla make1, make2, tito1 ja tito2. Maanantaina ja keskiviikkona tunnit ovat luonnollisesti make ja tiistaina ja torstaina tunnit tito. Oppitunnin pituus on 80 min. Perjantaisin on etäkurssien lähiopetustunteja, joilla on oma aikataulunsa. Koepäivinä ohjelmassa on vain kokeet, jotka alkavat klo 17.00. Palautuspäivänä pidetään yksi tunti kutakin kurssia järjestyksessä make1-make2 tito1-tito2 lukujärjestyksestä ilmenevän aikataulun mukaan. Lukujärjestys ja opiskeltavat aineet vaihtuvat jakson vaihtuessa. Etäkurssien lähiopetus on yleensä perjantaisin erillisen aikataulun mukaisesti. Etäkurssien koepäivät ovat samoja kuin iltakurssienkin, samaten palautuspäivänä kokeiden palautukset on sijoitettu samaan aikatauluun. Kurssit Kaikki eri oppiaineiden oppimäärät on jaettu kursseiksi, siis aihekokonaisuuksiksi, jotka on tarkoitettu opiskeltaviksi yhden jakson aikana. Kurssin opetukseen sisältyy 11 opetusrupeamaa, koe ja kokeen palautus. Kunkin aineen kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Ainekohtaisesti tästä voidaan poiketa. Etäkursseilla on yleensä neljä lähiopetuskertaa ja joukko ohjeiden mukaan suoritettavia harjoitustehtäviä. Oppimäärän kurssien lisäksi lukioasteen ohjelmassa on eri aineiden valinnaisia kursseja. Ne voi siis halutessaan sisällyttää opinto-ohjelmaan. Eri aineiden oppimäärien kurssimäärät näkyvät tuntijakotaulukosta, joka on jäljempänä tässä oppaassa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 5
OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjausta järjestetään hajautetusti koko koulun käymisen aikana ohjaustuntien ja tiedotustilaisuuksien muodossa. Oppilaanohjaukseen sisältyy monenlaista asiaa: koulunkäyntiin liittyvät ja toisaalta tarvittaessa uransuunnitteluun ja jatko-opintomahdollisuuksiin liittyvät aihepiirit. Oppilaanohjauksen aiheista esimerkkeinä vaikkapa seuraavia: Opiskelu iltakoulussa, opetusjärjestelyt, arvostelu Opiskelutekniikkaa: miten luen, teen tehtäviä, valmistaudun kokeeseen jne. Ylioppilaskirjoitukset: ainevalinnat, järjestelyt, ilmoittautumiset Jatko-opiskelumahdollisuudet iltakoulun jälkeen, työvoimahallinnon palvelut Oppilaanohjaukseen sisältyy myös henkilökohtaisia vastaanottoja. Niihin on mahdollisuus pitkin lukuvuotta missä tahansa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai pulmissa, vaikkapa jatko-opintomahdollisuuksien selvittelemiseksi. Opintojen alussa täytyy kaikkien muissa kouluissa aiemmin vastaavia kursseja opiskelleiden sopia opintosuunnitelmastaan opinto-ohjaajan kanssa kurssien vastaavuuden ja lukujärjestyksen selvittämiseksi. Opinto-ohjaaja Reijo Grönthal on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaan. OPPILASKUNTA Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunta valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen. Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä tehdä ehdotus tai antaa lausunto koulun järjestyssäännöistä ja muista koulun toimintaa koskevista asioista. Oppilaskunta voi tehdä ehdotuksia ja lausuntoja esim. opetussuunnitelmasta ja työsuunnitelmasta, oppikirjoista sekä opetusväline- ja kirjastohankinnoista. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 6
LUKIOASTEEN OPETUSSUUNNITELMA Lukioasteen opetussuunnitelma sisältää monenlaisia kursseja. Ensimmäisen ja tärkeimmän ryhmän muodostavat pakolliset kurssit. Niihinkin sisältyy jonkin verran valinnaisuutta: matematiikassa on kaksi erilaajuista oppimäärää ja elämänkatsomustiedon voi valita uskonnon asemasta. Pakollisten lisäksi on useissa oppiaineissa myös valinnaisia kursseja. Näitä on kahdenlaisia. Osa valinnaisista kursseista on kertaavia, osin tukiopetuksen luonteisia. Osa valinnaisesta oppimäärästä taas koostuu jatkokursseista, joilla opiskellaan uusia asioita. Opetussuunnitelmassa on lisäksi kokonaan valinnaisia oppiaineita. Lukiossa alkava vieras kieli (B3-kieli: espanja, saksa, ranska, venäjä) on valinnainen aine, samaten psykologia. Vähimmäiskurssimäärä Lukion oppimäärän suorittamiseksi on opiskeltava kaikki yhteiset, siis pakolliset kurssit. Lisäksi on opiskeltava valinnaisia kursseja niin monta, että tulee suoritetuksi vähintään 44 kurssia. Enemmänkin saa tietysti opiskella. Valinnaisuuden tarjoamia mahdollisuuksia harkittaessa on pidettävä mielessä monenlaisia asiaan vaikuttavia seikkoja. Aiottuihin jatko-opintoihin tarvittavat aineet on tietysti syytä opiskella, ylioppilastutkinnon valinnaisuus sanelee tarpeita kielen ja matematiikan/reaaliaineiden kurssivalintoihin jne. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat korvata aikuislukion kursseja. Esimerkiksi harjoitusaineiden (liikunta, musiikki, kuvaamataito jne.) kurssit voidaan tietyin edellytyksin lukea hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuina; niitä ei yleensä järjestetä aikuislukiossa. Kaikkiin opetussuunnitelmaa koskeviin kysymyksiin voi pyytää neuvoja opettajilta, opinto-ohjaajalta ja rehtorilta. Vähimmäiskurssimäärä alle 18 vuotiaina aloittaneille Niiden oppilaiden, jotka ovat aloittaneet lukion alle 18-vuotiaina, vähimmäiskurssimäärää on 48. Pakollisena lisänä on opinto-ohjelmaan sisällytettävä 2 kurssia taideaineita (musiikki ja/tai kuvaamataito) sekä 2 kurssia liikuntaa ja terveystietoa. Säännöstä sovelletaan kaikkiin lukion opinnot jossain oppilaitoksessa ennen 18 vuoden täyttämistä aloittaneisiin, ellei opinnoissa ole ollut yli vuoden mittaista taukoa. Koulua vaihtavan opiskelijan vähimmäiskurssimäärä Päivälukiosta aikuislukioon siirtyvän vähimmäiskurssimäärän täyttyminen lasketaan siten, että päivälukion 75 kurssista puuttuvasta määrästä on aikuislukiossa suoritettava 60%. Jos siis esimerkiksi päivälukiosssa on suoritettu 55 kurssia, puttuuva määrä on 20 ja aikuislukiossa on suoritettava 12 kurssia. Niihin on sisällytettävä kaikki aikuislukion oppimäärän pakolliset kurssit. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 7
Lukioasteen tuntijako 1.8.2005 alkaen Oppiaineet pakolliset valinnaiset kurssit kurssit Pakolliset aineet Äidinkieli 5 1- Vieras kieli, A 6 3- Vieras kieli, B 5 2- Matematiikka, lyhyt 6 2- tai pitkä 10 3- Kuvamataito tai musiikki 2 ** Liikunta 1 ** Terveystieto 1 ** Yhteiskunnalliset ja katsomukselliset aineet Uskonto tai 1 elämänkatsomustieto Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1 Luonnontieteelliset aineet Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantieto 1 Psykologia 2 Muita aineita *) Vieras kieli, B3 6 Kuvaamataito 1 Musiikki 1 Liikunta 1 Tietotekniikka 2 Yhteensä vähintään 44/48 kursssia. Opiskelijan on suoritettava kaikki pakolliset kurssit ja valittava valinnaisista kursseista vähintään niin monta, että kokonaiskurssimäärä on 44. *) Muitten aineiden kursseja voivat korvata muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. **) pakollisia vain alle 18 vuotiaina opinnot aloittaneille Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 8
KURSSIEN JA OPPIMÄÄRIEN SUORITUSSÄÄNNÖT Iltakurssit suoritetaan tavallisesti osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssikokeeseen. Useilla kursseilla voi olla kokeen lisäksi erilaisia arvosteltavia kotitöitä, esseitä, aineita yms. Niiden suoritustapa selvitetään kurssisuunnitelmassa, jonka saa opettajalta kurssin alkaessa. Tehtävien hyväksytty suorittaminen kuuluu kurssin suorittamiseen. Hyväksytty suorittaminen Kurssi on suoritettu hyväksytysti, kun oppilas on ollut läsnä vähintään 2/3 pidetyistä oppitunneista, suorittanut kurssin pakolliset tehtävät ja osallistunut kurssikokeeseen ja saanut siitä hyväksytyn arvosanan (vähintään 5). kotona suoritettavat tehtävät, sekä kurssikoe. Suoritettu muutoin Kurssi on suoritettu, mutta ei hyväksytysti, kun edellä mainitut ehdot täyttyvät muuten, mutta oppilas on saanut kurssikokeesta hylätyn arvosanan (4 tai huonompi). Todistuksessa kurssin kohdalla on tällöin merkintä 4. On syytä huomata, että tyhjän paperin tai tai täysin ala-arvoisesti tehtyjen vastausten jättäminen kurssikokeessa antaa tarkoittaa, että kurssia ei ole suoritettu. Kurssia ei ole suoritettu, jos oppilas ilman pätevää syytä on ollut poissa yli 1/3 tunneista, tai ei ole tehnyt kurssiin kuuluvia harjoitustöitä, tai ei ole ollut kurssikokeessa. Mikäli poissaoloja on enemmän kuin 1/3 pidetyistä oppitunneista, voi rehtori tai opettaja myöntää luvan kurssikokeeseen osallistumiseen, jos poissaoloille on hyväksyttävä syy. Mikäli perusteita poissaoloille ei ole, on kurssi käytävä uudelleen, ennenkuin oppilas saa osallistua kurssin kokeenseen. Säännön tarkoitus on kannustaa läsnäoloon; sen on vuosien mittaan todettu vaikuttavan myönteisesti opiskelun edistymiseen. Säännön tarkoitus ei ole vaikeuttaa opiskelua; sairauden, työesteiden tai vastaavan johdosta tenttiluvan yleensä saa. Yli sallitun määrän poissa olleille voi kurssin opettaja tai opinto-ohjaaja antaa korvaavia harjoitustehtäviä, jotka on palautettava arvioitaviksi. Tiedot osakokeista tai välikuulusteluista ym. kurssiin liittyvistä suorituksista annetaan yleensä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla jaettavassa kurssisuunnitelmassa. Etäkursseilla kurssin suorittamisen edellytyksenä on sen harjoitustehtävien suorittaminen kurssisuunnitelman mukaisesti ja kurssikokeen suoritus. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 9
OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN edellyttää kaikkien sen pakollisten kurssien suorittamista, ja vähintään 2/3 oppimäärän pakollisista kursseista on suoritettava hyväksytysti. Näin esimerkiksi lyhyessä matematiikassa hyväksytysti suoritettuja kursseja on oltava vähintään 4 ja pitkässä matematiikassa 7. Joissakin aineissa, esim. matematiikka ja fysiikka, ei kurssien järjestys ole olennainen tiettyjen peruskurssien suorittamisen jälkeen. Kurssit voidaan näissä aineissa toteuttaa eri vuosina eri järjestyksessä. Oppimäärään voi sisältyä myös valinnaisia kursseja. Opiskelijan oma opintosuunnitelma määrittelee silloin, kuinka monta kurssia oppimäärään sisältyy. UUSINTAKUULUSTELUT Poissaolo kurssikokeesta Kurssin opetukseen osallistunut oppilas saa aina osallistua ko. kurssikokeeseen myöhemmin järjestettävän kurssin kokeen yhteydessä. Hyväksyttävästä syystä kokeesta poissa ollut saa suorittaa kurssin kokeen myös erikseen järjestettävässä uusintakuulustelussa. Hyväksyttäviä syitä ovat esim. työesteet, oma tai lapsen sairaus jne. Poissaolosta on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava opettajalle etukäteen, mikäli mahdollista. Poissaolon syystä on annettava ao. opettajalle tai rehtorille selvitys viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa. Selvitykseksi käy lääkärintodistus, työnantajan todistus tai vastaava. Uusintakuulusteluun on aina ilmoittauduttava täyttämällä erityinen lomake ja jättämällä se ilmoitettuun määräaikaan mennessä kansliaan. Määräaika on tavallisesti edellisenä tiistaina, mikäliuusintakuulustelu on perjantaina tai lauantaina. Suoritetun, mutta ei hyväksytysti suoritetun kurssin uusintakuulustelu Oppilaalla, jonka kurssikoetta ei ole hyväksytty, on oikeus osallistua erikseen järjestettävään uusintakuulusteluun seuraamatta kurssin opetusta. Korotussuorituksesta on syytä aina neuvotella asianomaisen opettajan kanssa. Hyväksytyn kurssin uudelleen suorittaminen Kunkin aineen kolme viimeksi käytyä hyväksyttyä kurssia saa aina käydä uudelleen tai opetusta seuraamatta osallistua kurssikokeeseen, kun se on opetusohjelmassa. Mikäli oppilaalla tällöin on kaksi kurssikoetta samana koepäivänä, on asiasta koejärjestelyjen vuoksi ilmoitettava ao. opettajille. Hyväksytysti suoritetun kurssin kurssikoetta ei saa suorittaa uudelleen uusintakuulustelujen yhteydessä. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 10
ARVOSTELU Kurssi Kukin kurssi arvostellaan aina erikseen ja muista kursseista riippumatta. Opetukseen osallistuminen on osa kurssin suorittamista. Kurssin lopussa on aina loppukoe. Opettaja merkitsee loppukokeen koepaperiin koearvosanan lisäksi myös kurssiarvosanan. Kurssiarvosanan riippuminen muista suorituksista kuin kurssikokeesta selvitetään yleensä kurssisuunnitelmassa. Oppimäärä Oppimäärä arvostellaan kustakin aineesta, kun se on suoritettu, siis kun kaikki pakolliset tai opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluvat kyseisen aineen kurssit on suoritettu ja kursseista 2/3 on suoritettu hyväksytyksi. Jos aineessa on sekä yhteisiä että valinnaisia kursseja, annetaan siitä yksi yhteinen arvosana. Oppimäärän arvosana lasketaan kurssiarvosanojen keskiarvona. Keskiarvoja laskettaessa pyöristetään 0,5 aina ylöspäin. Kouluun muista kouluista (esim. päivälukiosta) siirtyneille annetaan arvosanat yleensä iltakoulusuoritusten perusteella, mikäli niitä on riittävästi. Lukion päättötodistus Lukion päättötodistuksen saamisen ehtona on opinto-ohjelmaan kuuluvien oppimäärien (vähintään 44 tai 48 kurssia) hyväksytty suorittaminen. Kaikki kurssit, jotka kuuluvat vähimmäiskurssimäärään, otetaan mukaan arvosteluun. Todistukseen merkitään arvosanan lisäksi aineessa opiskeltu kurssimäärä. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään kirjallisesti rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin, voi opiskelija pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on anettava. TODISTUKSET Koulusta voi saada kolmenlaisia todistuksia: todistuksia suoritetuista opinnoista, todistuksia oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ja perusasteen tai lukion päättötodistuksia. Suoritetuista opinnoista annettavaan todistukseen merkitään vain tässä koulussa suoritetut kurssit. Todistuksen saa koulun toimistosta pyynnöstä, yleensä noin kahden päivän toimitusajalla. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 11
Päättötodistuksiin merkitään myös aiemmat iltakoulukursseja vastaavat opinnot. Sellaisia esim. päiväkoulussa opiskeltuja aineita, jotka eivät kuulu iltakoulun opetussuunnitelmaan, ei todistuksiin merkitä. Nämä opinnot voi halutessaan esim. keskiasteen yhteishaussa näyttää toteen liittämällä niistä saadun todistuksen iltakoulutodistuksen liitteeksi. AINEOPISKELU Iltakoulussa voi myös opiskella vain yhtä tai muutamaa oppiainetta. Aineopiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka jatko-opintosuunnitelmiensa tai ammattinsa vuoksi tarvitsee tietyn oppiaineen suorittamista. Aineopiskelijoiden suorituksia koskevat samat ohjeet ja säännöt kuin varsinaisten oppilaidenkin suorituksia. Aineopiskelijana suoritetut opinnot ovat samoja kuin varsinaisten oppilaidenkin opinnot, ja siirtyminen varsinaisesta oppilaasta aineopiskelijaksi tai päinvastoin on mahdollista. Kaikista suoritetuista kursseista kirjoitetaan pyynnöstä todistus. Huomattava on, että muita kuin päättötodistuksia ei esimerkiksi keväällä kirjoiteta automaattisesti, vaan pyydettäessä n. 2 koulupäivän toimitusajalla. TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu tilapäisten oppimisvaikeuksien voittamiseen. Esimerkiksi sairaudesta aiheutuneen poissaolon jälkeen saattaa ryhmän kiinni saaminen olla työlästä, jokin erityisen vaikea kohta vaatii lisäselvittelyä tms. Tarvittaessa voi tukiopetusta tiedustella asianomaisen aineen opettajalta tai rehtorilta. Tukiopetusta voidaan antaa kaiken suuruisille ryhmille, tarkoituksenmukaisuuden niin vaatiessa yhdelle oppilaalle tai koko kurssiryhmälle. Opettajana voi järjestelyjen vaatiessa toimia muukin kuin kyseisten kurssien opettaja. KESÄOPETUS Iltakoulun varsinaisen työajan lisäksi ovat kesällä ns. kesäjaksot kesä- ja elokuussa. Kesäjaksoilla järjestetään useimmiten kertaavia kursseja, mutta riittäväksi katsottavan oppilasmäärän ilmoittautuessa voidaan ohjelmaan ottaa muitakin kursseja. Kuluvana lukuvuonna kesäopetus on osa Aikuisopiston ns. kesäakatemian opetusohjelmaa, ja kurssit on tarkoitettu kaikkien vantaalaisten lukiolaisten käyttöön. Kesäjaksot ovat ajallisesti muita lyhyempiä. Näin ollen opiskelija voi yleensä osallistua vain yhteen kurssiin kerrallaan. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 12
YLIOPPILASTUTKINTO Osallistumisoikeus Ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua siinä vaiheessa, kun opintosuunnitelman mukaan tutkintoaineen pakolliset kurssit tulevat opiskelluiksi ennen kirjoituksia ja lukion oppimäärän vähimmäiskursimäärä tulee täyteen. Hajauttamisen huomioiden opintosuunnitelmaa tehdään tällöin melko pitkäksi ajaksi eteenpäin, ja on hyvä arvioida mahdollisuudet sen läpiviemiseen realistisesti. Tutkinto on suoritettava kolmen kirjoituskerran aikana, ja samassa ajassa on saatava lukion oppimäärä kokonaan suoritettua. Osallistuminen ja hajauttaminen Ylioppilastutkintoon voi osallistua sekä keväällä että syksyllä. Tutkinto on suoritettava kolmen peräkkäisen kirjoituskerran aikana, siis kevät-syksy-kevät tai syksy-kevät-syksy. Mahdollista on tietysti suorittaa tutkinto kahdella tai yhdelläkin kirjoituskerralla. Kokeiden ajoitus Kokeisiin osana kuuluvat kuullun ymmärtämisen kokeet aloittavat kevään tutkinnon helmikuun alussa. Kirjoituskokeet ovat maalis-huhtikuussa. Syksyllä aikataulu on tiukempi. Kokeet ovat syyskuun jälkipuoliskolla. Ylioppilastutkinto järjestetään koulussa, mutta sitä valvoo ylioppilastutkintolautakunta, joka myös laatii tehtävät ja arvostelee suoritukset. Koulun opettajat suorittavat vain alustavan arvostelun. Lopulliset tulokset ja arvosanat riippuvat kokeen vaikeusasteesta sikäli, että valtakunnalliset keskiarvot ja eri arvosanojen suhteelliset osuudet pyritään pitämään vuosittain vakiona. Ylioppilastutkintolautakunta voi myös jälkikäteen jossain määrin muuttaa esim. kielikokeiden pisteytystä. On siis huomattava, että ylioppilastutkinto on koulun toiminnasta täysin erillään oleva järjestely, josta vastaa ylioppilastutkintolautakunta. Kokeen rakenne Ylioppilastutkinnossa on suoritettava neljä pakollista koetta. Äidinkielen koe on kaikille pakollinen, lisäksi on suoritettava pakolliseksi kokeeksi valittuna kolme seuraavista: ruotsin kieli, vieras kieli, matematiikka, reaalikoe. Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa on kaksi eri tasoista koetta. Vähintään yhdessä näistä on suoritettava vaativampi koe. Lisäksi on mahdollista suorittaa ylimääräisiä kokeita. Näitä voivat olla matematiikan koe, reaalikoe ja ylimääräiset vieraat kielet. Uusimismahdollisuudet Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran. Parempi suoritus otetaan huomioon. Reaalikokeen saa uusia kahdesti, jolloin paras suoritus huomioidaan. Uusimismahdollisuudet voi käyttää myös vielä tutkinnon suorittamisen jälkeenkin. Ylioppilastutkinnossa hylätyn kokeen saa uusia kahdesti, aikaa on kolmen seuraavan tutkinto- Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 13
kerran verran. Tutkintoa saa täydentää ilman aikarajoitusta sellaisella kokeella, mihin ei ole aikaisemmin osallistunut. Myös saman aineen laajemman kokeen suorittaminen täydentäjänä on mahdollista. Ilmoittautuminen Kevään kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 23.ll. mennessä. Tällöin on kaikkien siihenastisten opintojen kyseisessä aineessa oltava suoritettu, niin että jäljellä ovat vain ohjelmassa olevat kurssit. Syksyn kirjoitusten kokeisiin ilmoittaudutaan 5.6. mennessä. Arviointi Arvostelusta, koetehtävistä, kompensaatiosta ym. tutkintoon liittyvistä asioista on yksityiskohtaisempaa tietoa abiturientin oppaissa, joita jaetaan kirjoituksiin osallistuville. Muidenkin nähtävillä ohjeita on ilmoitustauluilla ja kirjastossa ja lautakunnan verkkosivuilla http://www.ylioppilastutkinto.fi/ Yo-tutkinto ammatillisen koulutuksen pohjalta Ylioppilastutkintoon voi osallistua myös ammatillisen tutkinnon suoritettuaan. Tällöin ei yleensä edellytetä pakollisia opintoja aikuislukiossa, mutta kirjoitusaineiden opiskelu on käytännössä välttämätöntä kokeiden menestyksellisen suorittamisen kannalta. Tutkintotodistukset Lukiolainen/aikuislukiolainen saa kirjoituskokeet suoritettuaan ylioppilastutkintotodistuksen, mikäli lukion/aikuislukion oppimäärä on kokonaan suoritettu. Varsinkin tutkintoa hajautetusti suorittavien on syytä tarkkailla kurssikertymäänsä ja huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset kurssit on suoritettu hyvissä ajoin ennen aiottua opiskelun päätösajankohtaa. Opinto-ohjaaja opastaa tarvittaessa esim. vähimmäiskurssimäärään luettavia kursseja koskevissa kysymyksissä. Mikäli oppimäärien kursseja on suorittamatta, ei ylioppilastutkintotodistusta saa ennenkuin kaikki opinnot on saatettu loppuun. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 14
KURSSIT JA OPPIKIRJAT Lukioiden opetussuunnitelmat ovat muuttumassa. Siirtymäkauden aikana kurssit ja oppikirjat muuttuvat! Opintoohjaajalta ja kurssien opettajilta saa ajantasaista tietoa oppikirjatilanteesta. Oppikirjoista on kaupoissa eri versioita; uuden ja vanhan opetussuunnitelman mukaiset saattavat olla saman nimisiä. Oppikirjan käytössä oleva painos on syytä tarkistaa opettajalta kurssin alkaessa ennen ostamista! Äidinkieli Äidinkielen taidot edistävät oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuuriin kasvamista. Äidinkielen opetus pyrkii monipuoliseen oman kielen hallitsemiseen ja yhteiskunnan vaatimukset täyttävään kielen taitamiseen. Äidinkieli on taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Kielitaidon, viestinnän, kirjallisuuden ja muun kulttuurin sekä kirjoittamisen taidot ovat sen sisältönä. Oppikirjat: Mikkola - Julin - Kauppinen - Koskela - Valkonen: Äidinkieli ja kirjallisuus käsikirja, (WSOY), uusin painos Mika Aalto - Kaija Parko: TEKSTIN EHDOILLA (opiskelijan harjoittelukirja) (WSOY) Kurssi1 (AI1) Tekstien rakenteita ja merkityksiä Sisällöltään, tyyliltään ja tavoitteiltaan erityyppisten tekstien analysointia, tulkintaa ( ja arviointia) ja laadintaa (tekstin fokusoinnin, rakenteen ja jaksotuksen ja sekä kielen että tyylin tarkastelua). Ryhmäviestintätaitojen harjoittelemista. Kurssi 2 (ÄI2) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Perehtyminen kirjallisuuden lajeihin ja niiden ominaispiirteisiin; kaunokirjallisuuden lukemis- ja tulkintatapoja: fiktiivisen kirjallisuuden eri lajien - epiikan, lyriikan ja draaman - käsitteistön ja niiden tyypillisten ominaispiirteiden erittelyä. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 15
Kurssi 3 (ÄI3) Tekstit ja vaikuttaminen Erilaisten vaikuttamaan pyrkivien tekstilajien ja puheviestinnän - mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos - keinojen tarkastelua ja erittelyä. Vaikuttamaan pyrkivien ja kantaa ottavien tekstien kirjoittamisen ja puheenvuorojen harjoittelua. Kurssi 4 (ÄI4) Teksti, tyyli ja konteksti Aikakausia ja tyylejä edustavien tekstien tarkastelua. Kurssin sisältöihin pohjautuva kurssin kulttuurisen kontekstin näkökulmasta avautuva kirjoitelma. Oman kirjallisen esityksen rakenteen ja tyylin huoltoa ja hiontaa. Kurssi 5 (ÄI5) Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja. Kielenohjailun periaatteita Kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. ENGLANTI, A1-kieli Oppikirjat: Kurssit 1-8: Benmergui, Lampinen ym.: Culture Cafe 1-7 sekä kielioppikirja Grammar Rules + ratkaisuvihko Kurssi 1 (ENA1) Minä ja muut Culture Cafe 1 + Grammar Rules Aihepiireinä kulttuurien kohtaaminen, nuorten maailma ja perhesuhteet. Kurssilla kerrataan ja syvennetään perusrakenteita; aikamuodot, kysymyslauseet, jälkikysymykset ja pronomineja. Kurssi 2 (ENA2) Viestintä ja vapaa-aika Culture Cafe 2 + Grammar Rules Aihepiireinä viestintä ja vapaa-aika Rakenteista käsitellään apuverbejä, pasiivi, sanajärjestys, it ja there Kurssi 3 (ENA3) Opiskelu ja työ Culture Cafe 3 + Grammar Rules Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 16
Aihepiireinä koulutus, opiskelu ja työelämä Rakenteet: adjektiivit, apuverbit, epäsuora kerronta, relatiivipronominit ja kansallisuussanat Kurssi 4 (ENA4) Ihminen ja yhteiskunta Culture Cafe 4 + Grammar Rules Aihepiireinä yhteiskunnalliset ilm iöt ja yksilön vaikutusmahdollisuudet Rakenteet: infinitiivi, ing-muoto ja that-lause, indefiniittipronominit Kurssi 5 (ENA5) Kulttuuri Culture Cafe 5 + Grammar Rules Aihepiireinä teatteri, elokuva, ooppera, kirjallisuus ja muut kulttuurin osaalueet Rakenteet: konjunktiot, välimerkit, ajan ja paikan prepositiot, prepositiosanonnat ja fraasiverbit Kurssi 6 (ENA6) Tiede ja tekniikka Culture Cafe 6 + Grammar Rules Aihepiireinä luonnontieteiden ja tekniikan saavutukset Rakenteet: lauseenvastikkeet, prepositiot ja fraasiverbit, substantiivit, artikkelit, paljoussanat, fraasiverbit Syventävät kurssit Kurssi 7 (ENA7) Ihminen ja ympäristö Culture Cafe 7 + Grammar Rules Aihepiirejä ovat luonto, sen suojelu ja sitä uhkaavat tekijät Rakenteet: kerrataan verbioppia Kurssi 8 (ENA8) Kansainvälistyvä maailma Culture Cafe 8 + Grammar Rules Aihepiirejä ovat maailman nykytila ja tulevaisuudennäkymät Rakenteita kerrataan + verbi, substantiivi, adjektiivi + prepositio, sananjohto Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 17
RUOTSIN KIELI, B1-kieli Oppikirjat Aho, Harkoma, Hämäläinen, Lilius, Törnroos: Kanal-sarja Lisäksi käytetään kirjaa Kanal Grammatik + Facit (ratkaisuavain) kurssi 1 (RUB1) Aktiivinen nuoruus: opiskelu ja vapaa-aika Kanal Ett, Kanal Grammatik Lukion työtapoihin perehdyttävä kurssi, jossa käsitellään perusrakenteita. Aihekokonaisuudet: Aihekokonaisuudet: Harrastukset, jokapäiväinen elämä. kurssi 2 (RUB2) Nuoria Pohjolassa Kanal Två, Kanal Grammatik Syvennetään substantiivi-, adjektiivi- ja verbioppia. Perehdytään eri sivulauseisiin ja niiden sanajärjestykseen Aihekokonaisuudet: Perhe, ystävät, asuminen ja ulkonäkö kurssi 3 (RUB3) Suomi Pohjoismaa Euroopassa Kanal Tre, Kanal Grammatik Rakenteista käsitellään pronominit, erisnimien suku, lukusanat, käskymuodot ja adverbit. Aihekokonaisuudet: Kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin, Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa kurssi 4 (RUB4) Ihmisten väliset suhteet Kanal Fyra, Kanal Grammatik Verbiopissa käsitellään s-passiivi ja konditionaali; adjektiivit substantiivina, adverbien vertailu ja ryhmittely. Aihekokonaisuudet: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, ihmissuhteet, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien kohtaaminen kurssi 5 (RUB5) Muuttuva maailma Kanal Fem, Kanal Grammatik Kieliopista käsitellään partisiipit ja passiivit, sananmuodostusta ja kertausta. Aihekokonaisuudet: Muuttuva elinympäristömme, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta Syventävät kurssit kurssi 6 (RUB6) Pohjoismaat kulttuurialueena Kanal Norden, Kanal Grammatik Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 18
Kerrataan sanajärjestys, konjunktiot, substantiivit, adjektiivit ja verbit. Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus kurssi 7 (RUB7) Kansainvälistyminen ja globaali vastuu Kanal Världen, Kanal Grammatik Kerrataan verbioppia, lukusanat, pronominit, adjektiivit ja prepositiot. Aihekokonaisuudet: Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Kestävä kehitys, Teknologia ja yhteiskunta, Viestintä ja mediaosaaminen. lisäkurssi K1 (RUB K1) Kerrataan kurssilla 1 opiskeltuja asioita. Kurssin suorittamisella voi korottaa kurssin 1 arvosanaa. lisäkurssi K2 (RUB K2) Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoitusten kokeeseen valmentautuville. Kurssin suorituksella voi korottaa joko kurssin 6 tai 7 arvosanaa. ESPANJAN KIELI, B3-kieli Opetuksen tehtävä ja yleistavoitteet Opetuksen lähtökohtana on antaa oppilaalle valmius ymmärtää ja käyttää kirjallisesti ja suullisesti espanjaa opiskellun kieliaineksen rajoissa. Aluksi pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Kursseilla kiinnitetään huomiota kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen. Opiskelun edetessä puheen ja tekstin ymmärtämisen osuus lisääntyy. Sanaston ja rakenteiden hallintaa laajennetaan johdonmukaisesti. Arviointi Arvioinnin perustana ovat opiskelulle asetetut tavoitteet ja niiden pohjalta käsitellyt sisällöt ja harjoitetut kielelliset taidot. Arviointi on yhteydessä työtapoihin. Huomiota kiinnitetään opiskelijan työn laatuun, aktiivisuuteen sekä omaehtoiseen työskentelyyn. Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä, poikkeuksista tulee etukäteen sopia opettajan kanssa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 19
Oppikirjat Kautto, Laine, Lehmussaari: Entre Amigos, teksti- ja työkirja. Tammi Kurssi 1 (ESD1) Hyvää päivää, hauska tutustua Tavoitteena on, että opiskelija oppii espanjan kielen ääntämistä, intonaatiota, helppoa suullista vuorovaikutusta ja oikeinkirjoitusta. Opiskelija oppii kertomaan itsestään ja omista mieltymyksistään. Kurssi 2 (ESD2) Näin asiat hoituvat Perhesuhteet ja koulunkäynti. Tavoitteena on oppia kertomaan laajemmin omasta elämästä ja harrastuksista. Kurssiin kuuluvat lisäksi sääilmaukset ja kellonajat. Kurssi 3 (ESD3) Vapaa-aika ja harrastukset Opiskelija oppii kurssin aikana toimimaan arkipäivän viestintätilanteissa esim. kahvilassa, juhlissa, vaateostoksilla jne. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaaaikaan ja harrastuksiin. Kurssi 4 (ESD4) Meillä ja muualla Kurssin aikana opiskelija oppii tilaamaan ravintolassa sekä selostamaan menneitä tapahtumia. Lisäksi opetellaan matkailuun liittyvää sanastoa. Jatketaan puhumisen ja puheen ymmärtämisen harjoittelua sekä harjoitellaan kirjoittamista yksinkertaisin tehtävin. Kurssi 5 (ESD5) Ennen ja nyt Espanjan historiaa ja kulttuuria, erikoisalueena espanjalainen maalaustaide. Kurssi sisältää runsaasti menneen ajan harjoituksia sekä tekstin ymmärtämistä ja kirjoitelmia. Kurssi 6 (ESD6) Opiskelu ja tulevaisuus Kurssilla opitaan työhön ja terveyteen liittyvää sanastoa. Tavoitteena on oppia kertomaan Suomesta sekä tutustua espanjalaisten käsityksiin Suomesta. Käsittelemme myös jatko-opiskelua sekä tulevaisuuden haaveita. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 20
SAKSAN KIELI, B3-kieli Oppikirjat Kurz und Gut Texte 1-2 ja Kurz und Gut Übungen 1-2 kursseilla 1 ja 2 Kurz und Gut Texte und Übungen 3 kurssilla 3 Kurssi 1 SAD1 Hyvää päivää, hauska tutustua Aihepiireinä esittelyyn, tutustumiseen yms. liittyvät viestintätilanteet, oma lähipiiri Rakenteista preesens,päälaus. sanajärjestys, lukusanat, artikkelin käyttö, pers.pron Kurssi 2 SAD2 Näin asiat hoituvat Aihepiireinä matkailuun ja arkipäivään liittyvät tilanteet, aktiivinen kansalaisuus, terveys,lääkärissäasiointi, ihmissuhteet Rakenteissa eriävät yhdysverbit, omistuspron., akkusatiivi, refl.verbit Kurssi 3 SAD3 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiireinä harrastukset ja toiveista puhuminen, yrittäjyys Rakenteissa perfekti, sivulauseet, datiivi Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 21
Matematiikka, pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua käyttökelpoisia matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Tämän oppimäärän suoritus vaatii kiinnostusta matematiikkaan, pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä. Kurssit joudutaan pienemmästä tuntimäärästä johtuen opiskelemaan tiiviimmin kuin päivälukioissa. Oppimäärä antaa myös matematiikan lyhyen oppimäärän suorittaneille mahdollisuuden syventää matematiikan taitojaan ja näin päästä opiskelemaan matemaattisia aloja. Oppikirja: Kirjasarja Kangasaho, Mäkinen, ym. /WSOY, Pitkä matematiikka A. Pakolliset kurssit: Kurssi 1 (MAA1): Funktiot ja yhtälöt Potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, murtopotenssi eksponenttifunktio Kurssi 2 (MAA2): Polynomifunktiot ja yhtälöt Polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio, toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä. Toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen, toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin, polynomiepäyhtälön ratkaiseminen. Kurssin pohjatiedot: MAA1 Kurssi 3 (MAA3): Geometria Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus, ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria, kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien pintaalojen ja tilavuuksien laskeminen Kurssi 4 (MAA4): Analyyttinen geometria Pistejoukon yhtälö, suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt, itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen ja yhtälöryhmän ratkaiseminen, pisteen etäisyys suorasta Kurssin pohjatiedot: MAA1 MAA3 Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 22
Kurssi 5 (MAA5): Vektorit Vektorien perusominaisuudet, vektorien yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla, koordinaatiston vektoreiden pistetulo, suorat ja tasot avaruudessa Kurssin pohjatiedot: MAA3, MAA4 Kurssi 6 (MAA6): Todennäköisyyslaskenta ja tilastot Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, jakauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma, jakauman odotusarvo, normaalijakauma Kurssi 7 (MAA7): Derivaatta Rationaaliyhtälö ja epäyhtälö, funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän sekä yhdistetyn funktion derivoiminen, polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen Kurssin pohjatiedot: MAA1, MAA2 ja MAA4 Kurssi 8 (MAA8): Juuri- ja logaritmifunktiot Juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yhtälöt, logaritmifunktiot ja - yhtälöt, käänteisfunktio, juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat Kurssin pohjatiedot: MAA1, MAA2 ja MAA7 Kurssi 9 (MAA9): Trigonometriset funktiot ja lukujonot Suunnattu kulma ja radiaani, trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen, trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat, lukujono, rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa, geometrinen jono ja summa Kurssin pohjatiedot: MAA7 MAA8 Kurssi 10 (MAA10): Integraalilaskenta Integraalifunktio, alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali, pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen Kurssin pohjatiedot: MAA7 MAA9 Syventävä kurssi MAAabi Tavoitteena on varmentaa lukion pitkän matematiikan keskeisten osien hallinta mm. ylioppilaskirjoituksia varten ja saada laajempi kuva lukion matematiikan osaalueista. Tällä kurssilla voi korottaa jonkin aikaisemman kurssin arvosanan. Kurssilla kerrataan ja täydennetään kurssien MAA1 MAA10 keskeisiä sisältöjä, joista sovitaan tarkemmin opetusryhmän kanssa. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 23
Matematiikka, lyhyt oppimäärä Lyhyen matematiikan opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa sekä arkielämässään tarvitsemiaan matemaattisia tietoja ja taitoja että valmiudet jatkaa opintojaan lähinnä yhteiskunnallisilla ja humanistisilla aloilla. Lyhyen matematiikan opintojen alussa pyritään huomioimaan se seikka, että monien opiskelijoiden matemaattiset perusvalmiudet ovat päässeet ruostumaan. Lyhyt matematiikka sisältää 6 pakollista kurssia. Niiden lisäksi oppilas voi valita yksi tai kaksi syventävää ja kertaavaa kurssia. Näitä suositellaan erityisesti niille oppilaille, jotka valitsevat matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Oppikirjat Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jakkola: Variaabeli 1-6 kurssi 1 (MAB1) Lausekkeet ja yhtälöt kurssi 2 (MAB2) Geometria kurssi 3 (MAB3) Matemaattisia malleja I kurssi 4 (MAB4) Matemaattinen analyysi kurssi 5 (MAB5) Tilastot ja todennäköisyys kurssi 6 (MAB6) Matemaattisia malleja II Syventävät kurssit kertauskurssi 1 kertauskurssi 2 (MABK1) Kurssien 1-3 kertausta (MABK2) Kurssien 4-6 kertausta Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, mutta myös muunlaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Poikkeavasta järjestyksestä on syytä kuitenkin sopia etukäteen. Kertauskursseilla on mahdollista suorittaa puuttuvia kursseja tai korottaa jo suoritettujen kurssien numeroita. Kertauskurssi 1:llä voi korvata jonkin kursseista 1-3 ja kertauskurssi 2:llä jonkin kursseista 4-6. Kertauskursseilla suoritettavista korvaavista kursseista tai numeron korotuksista on aina sovittava etukäteen opettajan kanssa. Mikäli pitkää matematiikkaa opiskellut vaihtaa oppimäärän lyhyeen, korvaavat pitkän matematiikan kurssit lyhyen kursseja seuraavasti. Huomaa, että eri lukioiden vanhempien kurssien numerointi poikkeaa. Taulukossa on aikuislukion numerointi. MAB1 = MAA1 MAB2 = MAA3 MAB3 = MAA8 MAB4 = MAA7 MAB5 = MAA6 MAB6 = MAA2 Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 24
Fysiikka Fysiikan kurssi 1 on kaikille pakollinen, muut ovat valinnaisia. kurssi 1 (FY1) Eskola, Ketolainen, Stenman: Fotoni 1 (Otava) Taskulaskin ja Matemaattisten aineiden taulukkokirja ovat kurssilla hyödyllisiä apuvälineitä. Kemia Kemian kurssi 1 on kaikille pakollinen. kurssi 1 (KE1) Kalle Lehtiniemi, Leena Turpeenoja: Mooli 1 Ihmisen ja elinympäristön kemia. Maantieto kurssi 1 (GE1): Kakko, Kenno, Tyrväinen : Lukion maantiede 1, Sininen planeetta Maailmankaikkeus ja maapallo, maapallon ilmasto ja kasvillisuus, maanpinnan muutokset, karttojen tulkinta. kurssi 2 (GE2): Kakko, Kenno, Tyrväinen, Fabritius: Lukion maantiede 2, Väestömaantiede, luonnonvarat, alueiden rakenneja vuorovaikutus, tulevaisuuden näkymät kurssi 3 (GE3): Riskien maailma: Fabritius, Kakko, Kenno, Nowak: Lukion maantiede 3 Luonnon ja ihmisen toimintaan liittyvät ympäristöriskit ja niihin varautuminen kurssi 4 (GE4) (Vanhan opetussuunnitelman kurssi BI3) Aluemaantieteellinen tutkielma. Itsenäisesti suoritettava tutkielmakurssi, johon annetaan ohjeita kurssilla 2. Kysy lisätietoja maantiedon opettajalta. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 25
Biologia kurssi 1 (BI1) Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 1, Eliömaailma Eliöt, eliömaailman luokittelu, elämän monimuotoisuus, evoluutio, ekologia, ihmisen vaikutus luonnon toimintaan. kurssi 2 (BI2) Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2, Solu ja perinnöllisyys Solujen rakenne, toiminta ja lisääntyminen, ominaisuuksien periytyminen kurssi 3 (BI3) Happonen ym. BIOS 3, Ympäristöekologia Ihmisen vaikutus ekosysteemeihin, elämän monimuotoisuus, häiriöt aineiden kierrossa, ekologisesti kestävä tulevaisuus. kurssi 4 (BI4): (Vanhan opetussuunnitelman kurssi BI3) Leinonen, Nyberg, Tast, Tyrväinen, Veistola, : Koulun biologia, lukio 3, Ihmisen biologia Ihmisen lisääntyminen ja yksilönkehitys, rakenne ja elintoiminnot, ravitsemus ja terveys. kurssi 5 (BI5): (Vanhan opetussuunnitelman kurssi BI4) Bioteknologia. Oppikirjat ilmoitetaan kurssin alkaessa. Solut, mikrobit, kasvi- ja eläinjalostus, biotekniikka, ihmisen perimän tutkiminen, geenitekniikan mahdollisuudet ja riskit. Filosofia kurssi 1 (FI1): Hallamaa ym: Filosofian odysseia (vuoden 2005 tai uudempi painos) Filosofian määrittely, filosofian osa-alueet, eurooppalaisen ajattelun perinne, filosofian keskeisiä suuntauksia kurssi 2 (FI2): Airaksinen: Lukion filosofia, filosofisen etiikan perusteet Arvot, velvollisuusetiikka, oikeudet, seurausetiikka, hyve-etiikka, rationaalinen ja vapaa yksilö, ihminen yhteiskunnan jäsenenä, soveltava etiikka Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 26
TERVEYSTIETO Terveystiedon tarkoituksena on edistää valmiutta ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella vähintään yksi kurssi terveystietoa. Terveystiedon pakollisen kurssin voi korvata myös ihmisen biologiaa käsittelevällä kurssilla BI4. Kurssi 1 (TE1) Terveyden perusteet työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavat tekijät seksuaaliterveys, parisuhde, perhe kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen terveyserot ja niihin vaikuttaminen terveystietojen hankkiminen ja erilaisten tietojen kriittinen arviointi terveydenhuolto Uskonto Oppimäärän tavoitteena on tutustua eri uskontoon kulttuuria ja yhteiskuntaa muovaavana tekijä inä. Uskontoa tai elämänkatsomustietoa on opiskeltava vähintään yksi kurssi. kurssi 1 (UE1) Jämsä, Ketola, Laturi, Nissinen, Vappula: Uskonnon Arkki, 2004 tai uudempi painos Elämänkatsomustieto Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti tai korvata filosofian kurssin 2 (FI2) suorituksella. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 27
Historia Kurssi 1 HI 1 Euroooppalainen ihminen Ahtiainen, Aromaa ym.: Eurooppalaisen ihmisen aikakirja Eurooppalaista aate- ja kulttuurihistoriaa antiikista nykypäivään. Osoitetaan, että eurooppalaisen ihmisen henkiset juuret ovat antiikin Kreikan ja Rooman kulttuurissa sekä juutalais-kristillisessä perinteessä. Lisäksi huomioidaan modernin luonnontieteen merkitys. Kurssi 2 HI 2 Kansainväliset suhteet Ahtiainen, Aromaa ym.: Kansainvälisten suhteiden aikakirja Kansainvälisten suhteiden muutokset 1900-luvun alusta nykypäivään. Ovatko sodat vain seurausta taitamattomasta diplomatiasta? Ensimmäisen ja toisen maailmansodan syyt ja seuraukset. Kaksinapaisen maailmanjärjestyksen synty ja mureneminen. Kylmän sodan päättyminen ja Euroopan taloudellinen yhdentyminen. Kurssi 3 HI 3 Suomen historia Ahtiainen, Aromaa ym.: Suomen historian aikakirja Suomen historian käännekohtia 1800-luvulta nykypäivään. Autonomiasta itsenäisyyteen. Köyhästä maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. Suomen vaiheet ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan liittyen. Vaaran vuodet ja kriisit. Olisiko kehitys voinut kääntyä toiseenkin suuntaan? Syventävät kurssit Kurssi 4 HI 4, Ihminen ja ympäristö Ahtiainen, Aromaa ym.: Ihmisen ja ympäristön aikakirja Ihmiskunnan vaiheita kivikaudesta nykyaikaan luonnon ja ympäristön vuorovaikutuksen alaisena. Kuinka luonto valloitettiin? Ihmiskunnan väestöllinen ja taloudellinen kehitys. Kuinka yhteiskunta, ajattelutavat ja arkielämä ovat muuttuneet vuosituhansien kuluessa? Kurssi 5 HI 5 Suomi esihistoriasta autonomian aikaan Ahtiainen, Aromaa ym.: Suomen esihistorian aikakirja Suomen esihistoria. Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuripiiriin keskiajalla. Uskonpuhdistus Ruotsissa ja sen vaikutus Suomessa. Keskusvallan voimistumien. Ruotsin suurvaltakauden vaikutus Suomessa; talous, väestö ja Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 28
koulutus. Vapauden ja hyödyn aika: kulttuurinen kehitys, kustavilaiset uudistukset ja kansallisen tietoisuuden ensimmäiset askeleet. Kurssi 6 HI 6 Kulttuurien kohtaaminen Ahtiainen, Aromaa ym.: Maailmankulttuurien aikakirja Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti a) vertaillen jonkin tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa tai b) eri kulttuurien vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä ja tarkasteltavat kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Tarkastettavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australia ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamilainen maailma, Japani, Kiina, Korea, latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat. Kurssi toimii myös ns. ainereaalin proseminaarikurssina, jossa tutustutaan mm. historiallisen lähdeaineiston tulkintaan ja perehdytään tarkemmin historiaesseiden kirjoittamiseen. Myös yhteiskuntaopin ja psykologian ainereaaleihin aikovat voivat saada opastusta tämän kurssin yhteydessä. Yhteiskuntaoppi Kurssi 1 YH 1 Yhteiskuntatieto Arola, Aromaa ym.: Kansalainen ja yhteiskunta Suomalaisen yhteiskunnan kehitys. Valta: valta käsitteenä, vallankäytön muodot ja poliittiset järjestelmät. Vaikuttaminen: demokratia ja kansalaisyhteiskunta, globaali vaikuttaminen ja vaikuttamisen haasteet. Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät: perusoikeudet, tuomio- ja järjestysvalta sekä turvallisuuspolitiikka vaihtuvien uhkakuvien maailmassa. Sosiaalipolitiikan tarkoitus, tehtävät ja muodot. Psykologia Kurssi 1 (PS 1) Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Eronen, Kalakoski ym.: Persoona 1, psykologian perusteet Psykologia tieteenä; psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, psykologisen tiedon lähestymistapoja. Psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä sekä toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Oppimisen psykologian perusteet ja sovellutuksia. Sosiaalipsykologian perusteita: ryhmädynamiikka, roolit ja normit. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 29
Kurssi 2 PS 2 Ihmisen psyykkinen kehitys Eronen, Kalakoski ym.: Persoona 2, kehityspsykologia Yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa. Kehityspsykologisia teorioita. Psyykkinen kehityksen yhteys mm. perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys. Psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen. Psyykkisen kehityksen tutkiminen. Kurssi 3 PS 3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Eronen, Kalajoki ym.: Persoona 3, kognitiivinen psykologia ja neuropsykologia Kognitiiviset perusprosessit. Vireystilan säätely, nukkuminen ja uni. Hermoston rakenne, hermosolujen ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin. Kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus. Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovellutuksia Kurssi 4 PS 4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Eronen, Kalajoki ym.: Persoona 4 Tunteiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys sekä niiden esiintyminen moniulotteisina prosesseina. Motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen yhteisvaikutus ihmisen toimintaan. Motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla. Motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta. Korkeatasoinen kognitiivinen perusta: esim. ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Vantaan aikuislukio Tikkurila Opas 2007-08 sivu 30