RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 6. Vuosikerta N :o 3/63 Lokakuu 1963 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYS ry 30 VUOTIAS Ev V KARVINEN Joulukuun 5. päivänä 1933 kokoontui silloiselle Katajanokan upseerikasinolle 111 rannikkotykistön upseeria perustamaan uutta aselajiyhdistystä monien muitten aselajien esimerkkiä noudattaen. Erityisesti rannikkotykistön upseerien yhteenliittymistä perusteltiin sillä, että aselajiin kuuluvat upseerit toimivat laajalla rannikkoalueella Mantsin ja Utön linnakkeitten välillä asuen pääosin eristetyillä ja yksinäisillä linnakesaarillaan. Tässä kokouksessa perustetun Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen tehtävänä ja päämääränä oli lähinnä: jäsenten välinen yhteydenpito mm julkaisutoiminnan avulla, aselajin yhteisten kysymysten ajaminen ja eteenpäin vieminen, aselajin tunnetuksi tekeminen suuren yleisön ja eritoten rannikkoväestön piirissä. Uusi yhdistys lähti liikkeelle nuorekkaan innostuneesti ja voidaankin sanoa, että ajanjakso ennen sotia oli yhdistyksemme voimakasta nousuaikaa. Vuosikirjaa julkaistiin joka vuosi ja lukemattomat olivat ne erilaatuiset tilaisuudet, joissa rannikkotykistöaselaji esiintyi julkisuudelle. Sotien aikana yhdistyksen jäsenmäärä saavutti huippunsa (1058 jäsentä), mutta muuten oli toiminta luonnollisista syistä sangen rajoitettua. Sotien jälkeen on yhdistystoiminnassa ollut nousua ja laskua, mutta sitkeästi on yhdistyksemme yrittänyt sopeutua puolustuslaitoksen organisaatiomuutoksien aselajillemme määrittämiin uusiin tehtäviin ja uuteen asemaan. Julkaisutoiminta on ollut eniten ulospäin näkyvä toimintamuoto. Tänä juhlavuotena ilmestyy Vuosikirja X, joka entistä tapaa noudattaen on yritetty pitää sisällöltään varsin korkeatasoisena ja ajankohtaisena. Vuonna 1958 julkaistuin aselajimme historiakirja "Suomen Rannikkotykistö 1918 1958", joka maassamme ensimmäisenä varsinaisena aselajihistoriana saavutti varauksettoman tunnustuksen sekä sotilas- että siviilipiireissä. Erilaisia muita julkaisuja on yhdistyksen teosluetteloon vuosien kuluessa kertynyt 8 kappaletta ja lisäksi tämä tiedotuslehti "Rannikon Puolustaja" täyttää pian 6. vuosikertansa nyttemmin yhteisenä tiedotuslehtenä Rannikon Puolustajain Killan kanssa.
RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI YHDISTYS r.y:n VUOSIKOKOUS SUOMENLINNASSA 23. 11. 1963 Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen 30-vuotisjuhlakokous pidetään Suomenlinnassa 23.11.1963 SlRtR:n ja VaaRPston suojissa. 1. PÄIVÄN OHJELMA KLO 10.10 Lähtö seppeleenlaskuun Hietaniemeen Eteläsatamasta. 10.30 Johtokunta laskee seppeleet Suomen Marsalkan, tykistönkenraali Nenosen ja kenrl Järvisen haudoille. 11.25 Kokoontuminen Suomenlinnan lautalle Eteläsatamaan ja lähtö Suomenlinnaan. 12.00 Tutustuminen moottoroidun keskiöpatterin toimintaan VaaRPstossa. 12.50 Seppeleenlasku Suomenlinnan sankaritaululle. 13.00 Yhdistyksen 30-vuotisjuhla Suomenlinnan Upseerikerholla. 15.00 Vuosikokous Suomenlinnan Upseerikerholla. 19.30 Iltajuhla Katajanokan Upseerikerholla Helsingissä. 2. AUTOKULJETUKSET järjestetään eri joukko-osastoista Helsinkiin, joten ilmoittautumiset näihin on suoritettava 15.11.1963 mennessä paikalliselle yhteysupseerille. 4. PUKU: päiväjuhlassa paraatipuku, iltajuhlassa juhlapuku. 5. JÄSENIÄ pyydetään runsaslukuisina osallistumaan vuosipäivän juhlallisuuksiin ja naisineen iltajuhlaan. 3. ILMOITTAUTUMISIA iltajuhlaan vastaanottavat joukko-osastojen yhteysupseerit sekä Helsingissä lisäksi sihteeri puh 66 83 94 iltaisin Un Peltomaa puh 12 581/636 virka-aikana ja kapt Tukiainen puh 12 581/314 virka-aikana. Pyydetään, että ilmoittautumiset tehtäisiin ajoissa, viimeistään 15.11. mennessä. Illallismaksu on n 20 mk. 6. TUNNUS: Kaikki mukaan. KENRAALILUUTNANTTI MANNERHEIMRISTIN- RITARI MARTTI JOHAN- NES MIETTINEN 60 vuotta 14. 10. 1963. RANNIKON PUOLUSTAJAN PÄIVÄ TASAVALLAN PRESI- DENTTI ON NIMITTÄNYT KENRAALIMAJURI REINO HI RV A N TYKIS- TÖN TARKASTAJAKSI PÄIVÄMÄÄRÄLLÄ 15. 10. 1963 Muista yhdistyksemme aikaansaannoksista on mainittava Rannikkotykistömuseo Suomenlinnan Susisaarella, siellä olevat muistotaulut aselajimme sankarivainajista, rannikkojoukkojen muistoristi ja rannikkotykistön kantahenkilökunnan keskuudessa toimiva hautausapurengas. Lisäksi on yhdistyksemme hankkinut rannikkotykistön jokaiselle patterille päivystäjän kilvet ja kasarmeihin perinnemuistotaulut, palkinnut Merisotakoulun parhaat rannikkotykistökadetit ja -upseerikokelaat sekä nyt viimeksi ollut aktiivisesti mukana Rannikon Puolustajain Killan palkintolevykkeen aikaansaamisessa jokaisen patterin parhaalle tykkimiehelle. Tämä lyhyt yhteenveto yhdistyksemme saavutuksista ei 30 vuoden taustaa vastaan tarkasteltuna tunnu mitenkään täysin tyydyttävältä, sillä paljonkin on jäänyt tekemättä menneitten vuosien toimintasuunnitelmia selailtaessa. Kuitenkin se ehkä kestänee vertailun muitten vastaavien ja pienten aselajiyhdistysten kanssa ja antanee meille eräänlaisen uuden lähtökohdan yhdistyksen 23. 11. 1963 pidettävälle 30-vuotisjuhlakokoukselle ja alkavalle uudelle kymmenvuotistaipaleelle. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti ja Rannikon Puolustajain Kilta viettivät sunnuntaina syyskuun 22 p:nä rannikon puolustajain päivää Isosaaressa. Kiltaveljiä ja heidän omaisiaan saapui saarelle n 250 henkeä. Taistelunäytöksen ja lounaan jälkeen kokoontuivat varusmiehet ja vieraat päiväjuhlaan saaren kentälle, jossa tervetuliaissanat lausui Killan puheenjohtaja Eero Salovaara. Opetusneuvos Antero Rautavaara piti puheen selvitellen suomalaisen sotilasominaisuuksia. Tämän jälkeen seurasi Rannikon Puolustajain Killan ansioplakettien jako, joka nyt suoritettiin ensimmäistä kertaa. Tarkoituksena on antaa näitä plaketteja varusmiesten kotiuttamisen yhteydessä yksi kappale perusyksikköä kohden hyvin palvelleelle varusmiehelle. Jaon suoritti Helsingin paikallisosaston puheenjohtaja Sulo Värtö. Plaketin saivat Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä tykkimiehet U J Av e 11a n, R I Toivakka ja V I Lehtonen sekä Vaasan Rannikkotykistöpatteristossa J J Ek ja C G W a 11- den. Plaketin on suunnitellut everstiluutnantti T Knuuttila. Kaupunginjohtaja A Tuurna esitti tilaisuudessa Karjalan Kaartin Killan tervehdyksen. Tervehdyssähkeitä olivat lähettäneet kenraaliluutnantti V Valve ja eversti V Hassinen. 10 3
KILTOJEN NEUVOTTELUKUNTA ON PERUSTETTU Joukko-osasto- ja aselajikiltojen toiminnan edistämistä ja saatujen kokemusten vaihtamista varten on perustettu joukko-osastokiltojen neuvottelukunta. Perustetun neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on valittu Porin Rykmentin Killan jäsen, pääjohtaja Klaus W ar is ja varapuheenjohtajaksi Rannikon Puolustajain Killan puheenjohtaja, johtaja Eero Salovaara. Neuvottelukunnan hallitukseen kuuluu lisäksi 13 eri kiltoja edustavaa jäsentä. Sen sihteerinä toimii kapteeni Paavo L o u sk ar i Porin Rykmentin Killasta. KILTA ON LYÖTTÄNYT ANSIOPLAKETIN Kuten rannikon puolustajain päivää koskevassa selostuksessa mainitaan, jaettiin sen yhteydessä ensimmäiset Rannikon Puolustajain Killan ansioplaketit. Plaketti, jonka kuva on oheisena, on suunnitellut everstiluutnantti evp T Knuuttila. Sitä tullaan jakamaan varusmiesten kotiuttamistilaisuuksissa hyvin palvelleille rannikkotykistön varusmiehille yksi kappale perusyksikköä kohti. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN PAIKALLISOSASTOJEN KUULUMISIA KYMENLAAKSO Kymenlaakson paikallisosasto on suorittanut antoisan retken Rankkiin. Vastaisesta toiminnasta mainittakoon mm marraskuun 16 päivänä pidettävä kokous, jonne saapuu esitelmöimään eversti evp A E Lyytinen Helsingistä. Jäsenhankintaa pyritään tehostamaan ja alkutavoitteena on 100 jäsentä. HELSINKI Helsingin paikallisosasto osallistui mieslukuisasti syyskuun 22 p:nä Isosaaressa vietettyyn rannikon puolustajain päivään. Tilaisuuden yhteydessä osaston puheenjohtaja Sulo Värtö suoritti killan ansioplakettien ensimmäisen jaon ansioituneille varusmiehille. TURKU Turunmaan paikallisosasto on toiminut aktiivisesti. Sen jäsenluku on nyt n 120 ja sen yhteydessä toimii naisosasto. Turun Rannikkotykistörykmentille on lahjoitettu kiertopalkinto, lukuisia henkilökohtaisia urheilupalkintoja sekä mm kirjoja ja äänilevyjä varusmiesten käyttöön. Alaosasto on valmistuttanut oman viirin, joka kotiuttamistilaisuuksien yhteydessä jaetaan parhaalle varsinais-suomalaiselle vänrikille ja aliupseerille. Jäsenille on pidetty juhlatilaisuus, jossa oli mm rannikkoaiheinen esitelmä. RAUMA Rauman seudun osasto on pitänyt syyskokouksensa puheenjohtajansa Lasse Virtalan johdolla. Kokouksessa keskityttiin erityisesti toiminnan kehittämistä koskeviin kysymyksiin ja todettiin mahdollisuuksien tässä suhteessa olevan suurien. Osasto seurasi alueellaan pidettyjä syyssotaharjoituksia. 10 RANNIKON PUOLUSTAJAN LUKIJOILLE! Rannikkotykistön Upseeriyhdistys täyttää tänä syksynä 30 vuotta. Kuten toisaalla tässä lehdessä on mainittu, vietetään yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa 23. päivänä marraskuuta Helsingissä. Tähän vuosijuhlaan valmistuu myöskin "Rannikkotykistön vuosikirja X" vuodelle 1964. Kirja sisältää jälleen aselajia kiinnostavia taktillis- ja teknillisaiheisia kirjoituksia ja tutkielmia, jotka kukin omalta puoleltaan ovat omiaan valottamaan rannikkosodankäynnissä tapahtunutta viimeaikaista kehitystä ja sen suuntausta. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen johtokunta toivoo, että nyt valmistuva vuosikirja niinkuin edellinenkin vuodelle 1962 löytäisi tiensä jokaisen tämän lehden lukijan käteen. Alla kirjan sisällysluettelo Päätoimittaja Evl V Vuorela Toimituksen sana Tykistön tarkastajan tervehdys Eversti V Karvinen: RtUY:n 30-vuotistaipaleelta Rannikkotykistön kenraalit Rannikkotykistöjoukko-osastojen liput ja kunniamerkit Eversti J L Rikama: Suomen rannikkotykistön kehitysvaiheita Ye-majuri A Kantola: Maihinnousun kuva toisen maailmansodan jälkeisten tapahtumien ja kehityksen valossa Ye-majuri O Kettunen: Maavoimien osuus maihinnousun torjunnassa rannikollamme Ye-majuri V Lappinen: Ydinräjähteiden vaikutus rannikon puolustukseen Ye-evl O Saari: Rannikkotykistön laskutoiminan koneellistamisesta Majuri P Silvast: Eräs keino tulipatterin ampumateknillisen luotettavuuden määrittämiseksi Ye-evl, dipl ins P Myyryläinen: Suuntaradioiden käyttömahdollisuudet rannikkotykistössä Ye-evl M Kumpula: Maahanlaskuista ennen ja nyt sekä niiden suoritusmahdollisuuksista olosuhteissamme Ye-evl Y Pohjanvirta: Utön taistelu 10. 8. 1915 Majuri O Airola: Vedenalaisen arkeologian tutkimustyöstä Valtiot maist vänrikki Esko Koivu V1ESTIUPSEERIT KER Hyvissä ajoin kevättalvella Turun Rannikkotykistörykmentiltä tuli tiedustelu, jossa kysyttiin, olisiko res vänrikillä mahdollisuus osallistua kertausharjoituksiin 12. 9. 6. 10. 1963. Samalla kysyttiin painoa sekä lakin ja kengän numeroa. Samanlaisen kirjeen sai seitsemän muuta eri sotilaspiireissä rannikkotykistön viestiupseeriksi määrättyä vänrikkiä. Sen mukaan, mitä myöhemmin asianomaisilta kuulin, vastasivat kaikki mielellään myöntävästi. Kertausharjoituksiin on kuulemma "tungosta". Valitettavasti puolustusvoimien määrärahat eivät riitä tilaisuuden järjestämiseen kaikille halukkaille. Heinäkuussa saapui rykmentin lähettämä käsky kertausharjoituksiin saapumisesta ja kaksi oppikirjaa, Rannikkotykistön taisteluohjesääntö I ja II. Jotkut meistä olivat saaneet jopa viisi kirjaa kesälukemisekseen. Koska olin saanut pelkän viestiupseerikoulutuksen, koetin oppikirjojen avulla mahdollisimman hyvin perehtyä uuteen aselajiini. Kertausharjoitukset alkoivat lupaavasti hyvällä lounaalla Turun linnankasarmin upseerikerholla. Kahdeksasta kutsutusta oli yksi jostain syystä joutunut peruuttamaan tulonsa, joten vahvuudeksemme jäi seitsemän; sopiva määrä ajatellen tutustumista ja yhteishenkeä. Fyysiseltä iältään vanhin oli 32 ja nuorin 24. Virkaiältään vanhin oli 10 ja nuorin 5. Ilmoittautumisen jälkeen oli varusteiden vastaanotto ja lääkärintarkastus. Varusteista suurin osa oli uusia ja varsinkin uusi kenttäpuku tuntui meistä onnistuneelta, samoin kuin kenttäpuvun kanssa käytettävä pomppamallinen sadetakki paksuine villavuorineen. Kypärä ja kaasunaamari ennakoivat sotaharjoitusta. Sota-asun täydennykseksi saimme myöhemmin "Pelti-Hessun" henkilökohtaiseksi aseeksi. Kertausharjoitusten 25 päivästä käytettiin seitsemän Turussa, seitsemän Janhualla Uudenkaupungin vieressä ja loput yksitoista sotaharjoituskokoonpanon edellyttämissä paikoissa; kaksi miestä oli Janhualla, kaksi Katan - päässä ja kolme Kuuskajaskarissa. Ennen sotaharjoitusta päivät olivat säännöllisiä; aamukahvi, oppitunteja ja harjoituksia klo 8 11,30, ruokatunti ja jälleen oppitunteja klo 13 17. Lauantaisin "työpäivä" päättyi klo 15. Illat, yöt ja sunnuntait olivat vapaasti käytettävis- 5
sämme, kunhan aamulla klo 8 jälleen olimme paikalla. Sotaharjoituksen kestäessä päivät ja silloin tällöin yötkin kuluivat "sotahommissa". Aika ei koskaan käynyt pitkäksi. 25 vuorokautta kului poikkeuksellisen vauhdikkaasti. Koulutusohjelma oli merkille pantavan hyvin suunniteltu ja toteutettu. Tietääkseni kapt Simonen oli laatinut tämän ohjelman. Siihen sisältyi mm rykmentin komentajan eversti Hassisen puhuttelu ja rykmentin esittely sekä useita majuri Vernon, majuri Aarnion, kapteeni Simosen ja yliluutnantti Nurmen pitämiä oppitunteja. Opetuksessa lähdettiin liikkeelle suurista yleisistä linjoista ja edettiin aste asteelta kohti viestiupseerin kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja. Opetuksen huolellisen suunnittelun ja suorituksen ansiosta aikaisemmin oppimamme taidot kertautuivat ja palautuivat mieleen, samalla kun mielestäni perusteellisesti saimme perehtyä uusiin viestivälineisiin ja "uusimpaan tietoon" aselajin ja viestiyhteyksien osalta. Varsinaisessa syyssotaharjoituksessa kahden viikon opetus toisaalta pantiin koetukselle, toisaalta sitä täydennettiin ja kerrattiin. Esimiehinä Kuuskaj askarin rannikkolinnakkeella olivat sotaharjoituksenmukaisessa kokoonpanossa pston komentaja majuri Aspinjaakko-, patteristoupseeri kapteeni Saramo, kapt Virtala ja pston viestiupseeri yliluutnantti Iivonen. Aikaisemmin mainitsemieni sekä näiden upseereiden perusteella sain sen vakaan käsityksen että tasavallan armeijan rannikkotykistön upseerit ovat kauttaaltaan täysfiksuja miehiä. Sotaharjoitusten näkyvimmät tapahtumat Kuuskaj askarissa olivat keltaisten maihinnousu ja tykistöammunnat, varsin mielenkiintoista katseltavaa. Mikäli ymmärsin oikein, käytettiin näissä ammunnoissa ensi kertaa helikopteria maalin hinaajana. Oli lohdullista havaita, kuinka hyvin rannikkotykistö selvisi nopeasti liikkuvan maalin ammunnassa. Koska viestiyhteydet toimivat hyvin, ryhdyimme esimiestemme luvalla "leikkimään" vihollisen lähisaarille jättämien sissien kanssa. Oli mielenkiintoista todeta, kuinka halukkaita varusmiehet olivat osallistumaan näihin vapaaehtoisiin ja "jännittäviin" partioretkiin. Kun vielä mainitsen juhlavan ja maanpuolustushenkeä nostaneen paraatin Raumalla, lienevät tärkeimmät asiat tulleet esille. Tosin vain lyhyinä mainintoina. Tiiviit oppimisen ja yhteishengen merkeissä eletyt 25 vuorokautta merkitsivät meille toki paljon enemmän kuin näin lyhyessä esityksessä on mahdollista kertoa. Kertausharjoitukset päättyivät kahvitilaisuuteen, jossa rykmentin komentaja eversti Hassinen ja rykmenttiupseeri majuri Verno puheissaan korostivat maanpuolustushengen merkitystä sekä sitä, että kertausharjoituksen tarkoituksena ei ole pelkästään kerrata ja opettaa, vaan myös luoda yhteishenkeä, millä tositilanteessa saattaa olla ratkaiseva merkitys. TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Kaikkien rt-joukko-osastojen yhteisen tykistöleirin järjestäminen pv:n suureen syyssotaharjoitukseen liittyvänä on ollut rykmentille päätapahtuma. Leirivalmistelut eri toimintapaikoilla valuttivat hikeä loppukesän helteillä ja kuluttivat aikaa taas syyskuun alkupuolen myrskyjen takia. Nyt on harjoitus ohi. Leirin aikana oli myrskyä ja tyyntäkin. Onneksi vm enemmän niin, että suunnitellut lukuisat ammunnat saatiin suoritetuiksi. Myrskyllä opittiin keinot, millä teltan saa pysymään kalliolla 8 bf:n tuulessa. Terveys osoittautui rautaiseksi ja ruostumattomaksi rasituksista huolimatta. Helikopteri hinasi maalia ja siihen suoritettu ammunta onnistui hyvin. Rauman alueella käytiin "veristä" ja katkeraa maihinnousun torjuntataistelua linnakkeiden omistuksesta. Keltaisten ja sinisten saaristosissit kyttäsivät ja ahdistelivat toisiaan, pulikoivat kylmässä vedessä ja pimeässä, osa pinta-uintipuvuissa osa "sammakko"-varusteissa. Kuivilla Olleitakin tahtoi viima värisyttää. Osa TurRtR:n joukoista osallistui Raumalla suoritettuun sotaharjoituksen lopettajaisohimarssiin edustaen rt-joukko-osastoja rt-leirin päällikön ev Hassisen johdolla. Kiinteän rannikkotykistön viestiupseerien ja -aliupseerien kertausharjoituksiin rykmentissä osallistuivat vänrikit R I Hentunen, S S Immonen, O I U Jalonen, R E P Kauhanen, E V Koivu, U P Rinne ja T Tetri sekä kers V J Virkki, alikersantit I A Halla, T J Katavisto, K G Kekoni, S K Laaksonen, M J Lommi, T R Palmgren T J Railamaa, A O Rosvall ja R J Tolpanniemi. Kertausharjoituksen johtajana toimi ylil V Nurmi. Rykmentin 15. 10. 62 saapumiserän upseerikokelaat ylennettiin vänrikeiksi Turun linnassa 9. 9. 63. Joukko-osastopalveluksessa parhaana palkittiin Reserviupseeriliiton plaketilla vänr Vesa Alare Harjavallasta ja parhaana varsinais-suomalaisena sai vänr Heikki Kalevi Jousi Turusta RP:n killan Turunmaan osaston viirin. Kotiuttamistilaisuudessa Kuuskaj askarissa luovutti Rauman resaliupskerhon puheenjohtaja Y 1 ä j ä kers Jorma Kalevi A k e 11 e Re- 1 servialiupseeriliiton levykkeen. Hän sai myös sotilaskotiyhdistyksen kunnialautasen II Pston parhaana ryhmänjohtajana. 15.2.63 saapumiserän kotiuttamistilaisuudessa Linnankasarmilla luovutettiin yksiköitten parhaille varusmiehille RP:n killan parhaan sotilaan levyke: 1. Ptrin korpr Osmo Johannes Parkkilalle Alatorniosta 2. Ptrin tkm Lasse Juhani Bergqvistt i 11 e Siipyystä sekä Kleemo- EPtrin korpr Mauno Johannes lalle Vehmersalmelta. Rt:n viestikurssi 2/63 parhaaksi selviytyi tkm Ismo Tuominen Raumalta ja rykmentin venemieskurssin parhaaksi alik Martti Tapani N e v a r i Rymättylästä. : Täysin palvelleena ovat eronneet palveluksesta sotm B J Turkki 5. 8. ja yliv K F I Lehtinen 5. 10. Siviilialoille ovat siirtyneet: lääkkapt P J Tola 1.10-., vänr I T A a p o- la 5.8., vänr M J Laakso 15.8. ja kers A A Mäenranta 31. 8. Ylennyksiä: yliv B J Turkki ja O O Sjöman sotilasmestareiksi, vääp A J Heininen ja K H Laakso, ylik T J Heino ja T J Tala s m ä k i vääpeleiksi sekä kers E R Varala ja R A Avikko ylikersanteiksi. 15.10. 62 saapumiserän alik P S Nurmes ja M Pulkkinen 1. Ptrista, KoulPtrin alik J J Alajoki sekä 2. Ptrin alik J K Ake kersanteiksi. Siirtoja: kapt K O Aronen ylennettiin majuriksi ja siirtyi SlRtR:n huoltopäälliköksi, kapt E K Kallio siirrettiin SKK:n jälkeen 20.7. Pääesikuntaan. Vänrikit K J Laki o, E J Haapala ja A J Tamminen aloittivat opintonsa Kadettikoulussa 50. kadettikurssilla 17'. 9. 63. SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Kauniin syyskesän vallitessa on toiminta rykmentissä jatkunut erittäin vilkkaana. Puolustusvoimien komentaja kenraali S Simelius kävi tarkastamassa Mäkiluodon linnakkeen 20. 5. 63. Tämän vierailun lisäksi on tänä kesänä 7 muuta kenraalia tutustunut rykmenttimme olosuhteisiin. Mäkiluodossa ovat työt sujuneet suotuisasti niin, että 15. 10. 63 saapumiserästä voidaan noin puolet sijoittaa tähän karuun linnakesaareen oppimaan sotilaan alkeita. 22. 9. oli Isosaaressa Rannikon Puolustajien Killan tutustumistilaisuus rykmenttimme linnakkeeseen. Lähes 300 henkeä seurasi rykmentin komentajan ev V Karvisen opastamana näytösammuntoja sekä osallistui päiväjuhlaan ja yhteiselle lounaalle. Päiväjuhlassa jakoi Kilta historiassaan ensimmäisen kerran kunnialevykkeet SlRtR:n ja VaaRPston parhaille tykkimiehille. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut. 9. 9. pidetyssä kotiuttamistilaisuudessa jakoi "Johtorengas" parhaalle kokelaalle ja Helsingin Reservialiupseerien Rannikkopuolustusosasto parhaalle aliupseerille kunniaplaketit hyvästä joukko-osastopalveluksesta. Plaketit joutuivat kok Matti Ilmari Aarion ja alik Timo Tapio Luotolan käsiin. Kertausharjoituksiin osallistui kahden viikon ajaksi 20 tjau:ksi ja 10 kiö-au:ksi koulutettavaa. Ensimmäinen viikko kului Isosaaressa koulutuksen merkeissä ja toinen Lounais-Suomen sotaharjoituksissa. Innolla pojat olivat mukana ja yhteishenki oli koko ajan korkealla. Päättäjäistilaisuus pidettiin Suomenlinnan aliupseerikerholla, jolloin parhaalle, alik Lauri Armas N a - parille, ojennettiin "tulenjohtajan kiulu". Ylennyksiä: Kapt K Aronen majuriksi 30. 7. 63. Ltn O Simola yliluutnantiksi 22. 8. 63. Talh E J Peltonen vänrikiksi 30. 7. 63. Ylik S J Saviranta vääpeliksi 1. 8. 63. Kers M Jousisto ylikersantiksi 1. 8. 63. Vääp L A Kivelä nimitettiin sotilasteknikoksi 1. 8. 63. Kanta-aliupseerikoulun I ja II-jakson suorittivat ja rykmentin koulutustehtäviin astuivat 21. 9. 63 kersantit R V Masalin, H K J Miettinen, L J Niittyaho, K A Saarela, T E Valtonen, H M Salmelainen ja NJSankal a. Krh-spesialistiksi kouliintui ltn M K Suominen krh-kurssilla 6. 6. 2. 9. 63. Kapt O Vehmas tunsi tarvitsevansa lisäoppia ja lähti opiskelemaan SKKuun 2. 9. 63. 10 6
KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO Ruotsinsalmen meritaistelun päivänä heinäkuun 9:nä psto vietti 45-vuotisjuhliaan. Päivällä pidettiin Kyminlinnassa paraati, jonka vastaanottivat 3.D:n komentaja kenrl J Järventaus ja KotRPston komentaja evl E T u - 1 i k o u r a. Kutsuvieraina nähtiin paikalla mm pston entinen komentaja ev V Karvinen, Kotkan kaupungin poliisimestari E Kettunen sekä Rannikon Puolustajien Killan Kymenlaakson alaosaston puheenjohtaja kapt Y Rikkonen ja Karhulan reserviupseerikerhon puheenjohtaja kapt T Pohjanlehto. Paraatia seuranneessa päiväjuhlassa puhuivat ev Karvinen, evl Tulikoura ja poliisimestari Kettunen. Juhlaesitelmässään ltn M Haapanen loi katsauksen KotRPston ja sen perinnejoukko-osastojen vaiheisiin. Tilaisuuteen olivat lähettäneet tervehdyksensä rt:n ja 3.D:n joukko-osastojen lisäksi mm everstit A Lyytinen ja N Kesämaa. Varuskuntakerholla vietettiin rattoisa iltajuhla, jota 3.D:n komentaja kunnioitti läsnäolollaan. Elokuun alussa psto osallistui Kotkan meripäivien järjestelyihin kaikkiaan noin 70 miehen voimalla. Meripäivien kohokohdaksi muodostui englantilaisen fregatin HMS Palliserin suorittama epävirallinen laivastovierailu. Pston kantahenkilökunta vieraili aluksella ja Kotkan urheilukeskuksessa järjestettiin köydenvetokilpailu HMS Palliser KotRPsto, joka päättyi isäntien voittoon. Melkein samaan hengenvetoon meripäivien kanssa seurasivat it-kurssin ammunnat. Maalihihaa hinaavalla NH 2:11a oli nyt osumailmaisin perässään ja parhaan ammunnan osumaprosentiksi saatiin peräti 55,6. Ilmatorjunnan tarkastaja kenrm E Peura seurasi ammuntoja. Kuluvana vuonna on ryhdytty palkitsemaan Sähkö- ja voimakonekurssin sekä It-kurssin parhaita varusmiehiä. Konekurssin mäntä on tähän mennessä jaettu TurRtR:n alik K Mikkoselle ja SlRtR:n tkm T Lappalaiselle sekä Itkurssin hylsy SlRtR:n tkm M e 11 i n- i 11 e. Mainittu hylsy on annettu tunnustukseksi myös kahdella kurssilla menestyksellisenä kouluttajana toimineelle TurltPston ylik H Grönroosille. Sosiaalisella kentällä on KotRPstossa jälleen syytä tyytyväisyyteen. Jo vuosia esillä ollut Rankin vesipulma ratkesi heinäkuussa, kun kahden K-veneen hinaamasta proomusta laskettiin 8 500 m pitkä muoviletku välille Kotka Rankki. Itse lasku kesti hyvissä kesäyön olosuhteissa kuusi tuntia ja veden tulo alkoi 22. 8. Rakennustyöt ovat olleet vilkkaana käynnis- VAASAN RANNIKKO- PATTERISTO Patteristolla on kuluneen syksyn aikana ollut suorastaan kiirettä. Patteristo on huhkinut elosyyskuun ajan ja alun lokakuutakin kirjaimellisesti ympäri Suomea. Ensin elokuun olimme Rovajärven tykistöleirillä yhdessä kenttätykistön kanssa. Siellä oli todella puuhaa yllin kyllin. Tavanomaisten alkuhankaluuksien jälkeen - pienoinen ero toimittaessa Suomenlinnan museoalueella ja toisaalta Lapin erämailla sujuivat loppuammunnat kaikella kunnialla. Patteristossa oli siellä koulutettavana myöskin 7 reservinupseeria ja saman verran aliupseereja. Syyskuussa meillä oli kunnia esittäytyä USA:n kenraali Wheeler'ille UudPr:n järjestämässä näytösharjoituksessa Hankoniemellä ja TykKn harjoituksessa Santahaminassa, ja sitten syys lokakuun vaihteessa osallistuimme tietenkin 2.Divisioonan järjestämään lounais- Suomen suureen sotaharjoitukseen Rauma Uusikaupunki suunnalla. Tähän harjoitukseen osallistui myöskin kiinteä rannikkotykistö kokonaisuudessaan. Harjoitus oli aselajillemme erittäin hedelmällinen nimenomaan yhteistoimintarharjoittelun kannalta rannikkotykistön ja muiden aselajien kesken. Niin että tällaisena "joka paikan höylänäpä" sitä oppii olemaan herkästi lähtövalmiina. sä koko kesän ja suuret materiaalin kuljetukset on suoritettu hyvässä yhteistyössä HelLAs:n kanssa. Lokakuun puolessa välissä vietettiin Rankissa ns työn juhlaa, johon osallistui väki kaikista rakennuspisteistä. Kesän aikana on 3.D:n komentaja suorittanut kaksi tarkastuskäyntiä Kotkan ulkosaaristoon. Suurin osa pstoa osallistui Lounais-Suomen sotaharjoitukseen Rauman vesillä. Yliv A K i r v e s täytti 50 v 22. 9. Ylik M Mustalahti siirtyi SavPr:sta KotRPstoon 1. 7. hoitaen Rankissa viestialiupseerin tehtäviä. Kapteeni H Kurki, joka palveli pstossa jo vuosia sitten, ilmoittautui palvelukseen 1. 8. toimien toistaiseksi pston esikunnassa. Vänr A Ylönen ja kers J Tikka ilmoittautuivat palvelukseen 1. 10. Molemmat toimivat koulutustehtävissä Kirkonmaassa. Vääpeli E Tiainen siirtyi VKeskKmo:n 10. 6. Väliaikaisena pstossa palvellut vänr J Kallio lähti jatkamaan opintojaan 15. 8. HANGON RANNIKKO- PATTERISTO Patteristossa on kesäkausi kulunut tavanomaisesti. Syyskuun 2. 5. päivänä suoritettiin järeän patterin ammunnat, jotka onnistuivat odotusten mukaisesti. Ammuntaa seurasivat myöskin tykistöosaston edustajat. Syys- lokakuun vaihteessa otti patteristo osaa suureen syyssotaharjoitukseen. Katan - päässä toimi paikallisen harjoituspatteriston harjoituksen johtajana ja erotuomarina evl P Heikkilä sekä harjoituspatteriston esikunnassa patteristoupseerina kapt H Viitanen, huoltopäällikkönä ltn A Vaittinen, viestiupseerina ltn E Ahti kari sekä maaliupseerina sottekn S Ahokas. Maj O Inkinen toimi erotuomaritehtävissä Rauman suunnalla. Sää leirin aikana oli sateinen ja tuulinen, joskin juuri ammuntapäivä oli mitä ihanteellisin. Itse ammunnat sujuivat ensimmäisenä ammuntapäivänä tyydyttävästi ja toisena kiitosta ansaitsevalla tavalla. Kustavin Rauman alueella toimi merivalvontakurssista kokoonpantu harjoitusyksikkö, Kapteeni T S Penttilä on siirretty MeriSK:sta VaaRPstoon ja määrätty 2.Ptrin päälliköksi ja ltn O J Vehmas on komennettu pysyväisesti MeriSK:uun. Ylil V T P Knuuttila on siirretty KadK: uun ja kt ltn:t E Kurka ja R Sinkkonen on komennettu suoraan KadKsta 2 vuodeksi VaaRPstoon tutustumaan keskiötykis- Pursiainen, A Laulainen, J Junno- Kersantit R Virtanen, A Kaikuaho, J töön. la, E Taipale ja R K Luukkonen on Sottekn R Hietaharju PohmltPstosta on komennettu KAuK:uun Lappeenrantaan lokakuussa alkavalle peruskurssille. nimitetty patteriston aseteknikoksi. Kapteeni S H Leijala komennetaan oppilaaksi esiupseerikurssille TK:uun 7. 1. 64. Joten pientä verenkiertoa on patteriston kantahenkilökunnan keskuudessa ollut viime ai- Ylivääpelit E Reinikainen ja E Tammisto on ylennetty sotilasmestareiksi sekä kersantit O Kajanus ja K Heiskanen ylikersanteiksi. Ylikersantit E Hiukka ja E I Koivisto on siirretty MeriSK:uun ja P Mitikka Pohjanlahden Merivartiostoon Vaasaan vääpelin toimiin, kers E Tuomikoski EUudSpE:aan yilkersantin toimeen sekä ylik J E T Tolsa MeriSK:sta VaaRPstoon. Kersantit E Lönn, M Pöytälaakso ja R Elo on komennettu MeriSK:sta kau II jakjoka perusti merivalvonta-asemia rannikon uloimmille saarille. Asemien tehtävänä oli valvoa merialuetta ja ilmatilaa sekä selvittää vihollisen liikkeet ja toiminta. Havaintonsa ne välittivät aluekeskukseen. Aluekeskuksen tehtävänä oli pitää ylemmät johtoportaat selvillä tilanteesta merialueilla. Asemilla oli 6 varusmiestä, useimmilla korpraali vanhimpana. Miehet keittelivät itse muonansa ja vain pari kertaa saivat kahden viikon aikana lämmintä muonaa huoltoaluksen tuodessa täydennystä. Kovat myrskyt olivat kaataa teltat ja jatkuvat sateet koettelivat vartiomiesten kestävyyttä. Kaikki mv-asemat suoriutuivat kuitenkin tehtävistään hyvin eikä vihollinen päässyt yllättämään rannikon puolustajia. Kersantti Reijo Rafael Lahtinen on 1.7. 63 ylennetty ylikersantiksi. Ylikersantti Aulis Harri Huuskonen on 16. 8. 63 ylennetty vääpeliksi. Kersantti Erkki Kuronen on 16.8.63 ylennetty ylikersantiksi. Tasavallan presidentin sotilaskäskyllä no 19/63 on ylennetty vänrikiksi päivämäärällä 9. 9. 63 reservissä upseerikokelaat: Jarl Harry Allan F i n e r Pekka Ensio Heinilä (jatkuu seur sivulla) son suorittaneina takaisin patteristoon. Kers E Lönn saavutti kurssillaan I järjestyssijan. Yliv N Pilsari on oppilaana automestarikurssilla AutoP:ssa, vääp H Laukkanen MeriSK:n ru-osastolla ja vääp K, Simpanen RUK:ssa. Kersantti H I Moberg on astunut vakinaiseen palvelukseen VaaRPstoon. koina. Vänrikki H H Svendblad sai Reserviupseeriliiton kunniaplaketin patteriston parhaana kokelaana, kersantti T J Hytönen Helsingin Reservialiupseerikerhon plaketin 9. 9.63 ja korpraalit J K Ek ja C G Walden Rannikon Puolustajien Killan plaketit 22. 9. 63. Kersantin arvon saivat patteriston syyskuussa vapautuneista varusmiesaliupseereista T J Valo- Hytönen, R P Kokkola ja R K nen. 9
RANNIKKO- JAAKARI- PATALJOONA Heinäkuun 5. pnä kolmatta vuosipäiväänsä viettäneessä RannJP:ssa jatkuu kehitys vilkkaana. 1. 5. 63 perustettiin pataljoonaan uusi perusyksikkö, venekomppania, jonka kokeilukokoonpano käsittää uiskojoukkueen, kuljetusvene joukkueen ja alushuoltoryhmän. 17. 9. pataljoona osallistui Syndalenissa amerikkalaiselle kenraali Wheelerille järjestettyyn näytösharjoitukseen, jossa pataljoona suoritti maihinnousun. Näytösharjoituksessa käytettiin ensimmäisen kerran erityisesti rannikkojääkäreitä varten valmistettuja pelastusliivejä. 2.Divisioonan komentaja antoi päiväkäskyssään pataljoonalle kiitoksen hyvin suoritetusta maihinnoususta. Navigare -63 näyttelyssä oli Messukentällä yleisön nähtävänä uusi kahdella 100 hv:n ulkolaitamoottorilla varustettu lasikuituinen uisko ja pataljoonan pintauimurit suorittivat uintinäytöksiä Eteläsatamassa merivoimien esittäytymisen yhteydessä. Puolustusvoimain komentaja on 23. 9. -63 vahvistanut Rann- JP:n väliaikaiseksi joukko-osastomerkiksi ankkurikuvion. Rannikkojääkäripataljoonaan 15. 2. -63 palvelukseen astuneitten varusmiesten kotiuttamistilaisuus pidettiin 11. 10. -63 klo 10.00 Porkkalan varuskunnan sotilaskodissa. Tilaisuudessa jaettiin ensimmäisen kerran pataljoonan komentajan evl M Haaksalon muotoilema ja Porkkalan Korjaamon valmistama rannikkojääkäriplaketti, jossa on kupariin valettuna merisyöksyvene eli uisko sekä jääkärien nopeaa liikettä kuvaavat nuolet. Kotiutuvasta ikäluokasta saivat plaketin seuraavat rannikkojääkärit: E A Takkunen, V Jalonen, P Aarne Armas Hämäläinen Toivo Antero Karhula Simo Erkki Kivisaari Tauno Juhani Lundström Kaino Alpo Kalevi Rantanen Matti Tapio Sipilä Klaus Toivo Sohlberg Yrjö Tapani Virkki Vakinaisesta palveluksesta ovat eronneet seuraavat henkilöt: kersantti Matti Herrala omasta pyynnöstään 30. 6. 63, rouva Aino Elina S o 1 a m o säädetyn eroamisiän perusteella 15.8.63. Patteristo esittää hänelle parhaimmat kiitoksensa pitkäaikaisesta työstä patteriston hyväksi. V Leppälä ja R A Lehtinen. Tilaisuudessa jaettiin myös palkinnot yksikköjen parhaille ilmakivääriampujille, jotka olivait Esikuntakomppaniasta rannjääk P. Misenko, 1 Jääkärikomppaniasta rannjääk N Peltola, 2. Jääkärikomppaniasta rannjääk M Pärssinen ja Tukikomppaniasta rannjääk R Reis. Henkilösiirtoja Pataljoonanupseerin sijaisena toiminut kapt J Lintunen siirtyi syyskuun alussa PE:an edelleen komennettavaksi Moskovassa toimivan sotilasasiamiehemme apulaiseksi. Pataljoonanupseerina on 2. 9. lähtien toiminut SKKsta siirtynyt maj A E Hukari. AuK:n johtajana toiminut kapt E Lohi sekä koul- ja järjtston päällikkönä toiminut kapt V Keskinen siirtyivät 2. 9. oppilaiksi SKK: un. AuK:n johtajana on nyt kapt O Savolainen sekä koul- ja järjtston päällikön sijaisena ltn Maasalo. Pataljoonan pitkäaikainen pioneeriupseeri kapt R P u 1 a k k a on 31. 5. 63 siirretty KAuK:un ja hänen tilalleen pioneeriupseeriksi on pataljoonaan 12. 8. 63 siirretty ltn M Alanko. Ltn R L a a j a n i e m i on 21. 6. 63 siirtynyt SluK:un, josta kapt M Hyvärinen on 4. 9. 63 siirretty pataljoonaan l.jk:n päälliköksi. Palvelukseen ovat astuneet: neiti Marja-Liisa Hedback 1.9.63 alkaen patteriston ylimääräisen piirtäjän toimeen ja neiti Ritva Irmeli Kettunen 9.9. 63 alkaen konekirjoittajan toimeen. Puolustusvoimain komentaja on 12. 9. 63 siirtänyt kapteeni Erkki Harry Juhani Virmon HanRPstosta MeriSK:un sekä kapteeni Martti Allan Pien s oh o n SlRtR:stä HanRPstoon. Ylil Pentti Karvinen on määrätty 28.8. 63 1. Ptrin päälliköksi kapteeni Jukka Karvisen tultua komennetuksi oppilaaksi Sotakorkeakouluun. Vääpeli Kyösti Hurri on komennettu 31. 8. 63 alkaen automestarikurssille AutoP:an. MERISOTAKOULU Menneen kesän muistoihin liittyy MeriSK:ssa Ru-Os:n kesäleiri Miessaaressa, Kanta-aliupseeriosaston leiri Miessaaressa ja Ru-Os:n maastoharj oitus Östersundomissa. Koulun johtaja kommodori Pekkanen kiersi Euroopan myötä- ja vastapäivään Matti Kurjella. Mukana oli vanhempi merikadettikurssi kokonaisuudessaan. Koulu vietti 18. 10. 1963 vuosipäiväänsä vanhoissa suojissaan. Koulun johtaja mainitsi tervehdyspuheessaan MeriSK:n viettävän vuosipäiväänsä viimeistä kertaa tässä kokoonpanossa. Rannikkotykistölinjat siirtyvät Tykistökoulun alaisuuteen ensi kuun puolella, vaikka toiminta toistaiseksi tapahtuu Suomenlinnassa Ru-Os:n osalta. Evl O Saari piti juhlaesitelmän aiheena MeriSK:n historia. Merivoimien komentaja vara-amiraali Oiva Koivisto kunnioitti tilaisuutta läsnä-olollaan ja esitti tervehdyksensä juhlivalle koululle. Tämän alkusyksyn toiminnalle lyö leimansa Ru-Os:n puolella syysleiri Miessaaressa. Merisotakoulussa päättyi 25. 10. 1963 33. Merikadettikurssi, jolta valmistui rannikkotykistöön neljä ja merivoimiin kuusi luutnanttia. Rannikkotykistöjoukko-osastot saivat lievennystä upseeripulaansa seuraavasti TurRtR ltn, kad Thomas-Eric Blom ja ltn, kad Jukka Sakari Savo n heimo SIRtR ltn, kadkers Mikko Tapani Oskari Saarinen (kurssin primus) KotRPsto ltn. kad Yrjö Heikki Tiilikainen. Ylil Esko Kalevi Illukka on siirtynyt Vaa- RPstosta kouluun 1. 8. 1963 ja ylennetty vääpeliksi samalla päivämäärällä. Yliv Vilho Armas Lappala on siirtynyt täysin palvelleena eläkkeelle 6. 9. 1963. Ylik Eero Ilmari Koivisto on siirtynyt VaaRPstosta kouluun tuliasemalinjan kouluttajaksi 10. 9. 63. Hänet on ylennetty vääpeliksi samalla päivämäärällä. Ylik Jouko Tapio Tolsa on siirtynyt Meri- SK:sta VaaRPstoon 10. 9. 63. Ltn Ossi Juhani Vehmas on komennettu VaaRPstosta erisk:un 7. 10. 63. Kapt Tapani Salomon Penttilä on siirretty MeriSK:sta VaaRPstoon 12. 10. 63. Kapt Erkki Harri Juhani V i r m o on siirretty HanRPstosta MeriSK:uun 17. 10. 63. Ltn, kadkers Saarinen "MATTI KURKI KIERTÄNYT EUROOPAN VASTA- JA MYÖTÄPÄIVÄÄN." Näillä sanoilla ilmoitti kommodori Pekkanen 22. 9 laivastomme koululaivan sen palattua kahden kuukauden purjehdukselta Välimereltä ja Mustalta Mereltä. Tähän tapahtumaan päättyi myös neljän rannikkotykistön kadetin palvelus Suomen laivastossa. Huolellisesti ruskettuneina ja hieman keinuen kävelemään oppineina astuimme jälleen oman maan tutulle kamaralle. Kun ensimmäisen kerran kuulimme pääsevämme tälle matkalle mukaan, luulimme tiedon olevan valitettavan "ankan". Hyvin pian huomasimme kuitenkin jo vaihtavamme yllemme laivapalveluspukua ja valmistautuvamme ensimmäiseen merivahtiin. Lähtiäisseremoniat olivat ohi ja perä kääntyi toistaiseksi Suomeen päin. Keulan edessä olivat Itämeri, Tanskan salmet ja Norja, tarkemmin sanoen Oslo. Kurki oli menevällä päällä ja hädin tuskin Hoburgin ukko, Neptunuksen pikkuveli, pääsi alukselle kastettaan suorittamaan. Täysinä merimiehinä saavuimme siis Osloon. Sen verran "maahenkeä" meissä kuitenkin oli, että kiinnostuneina katselimme Oslon vuonossa olevia rannikkotykistölaitteita. Ensimmäinen vierailukohteemme otti meidät ystävällisesti vastaan ja vapaavahdissa olevat kansoittivat kaupungin kadut. Viegeland puisto, Holmenkollen, Kon-Tiki museo ja Viikinkimuseo yrn katsottiin ja ystävyyssuhteita solmittiin. Näitä suhteita solmittiin myös kadettivastaanotolla laivan peräkannella. Tämä solmiminen oli sitäkin miellyttävämpää kun suurin osa vieraista oli kauniita norjattaria. Norja vaikutti vielä liian kotoiselta ja vasta sieltä lähdettyämme tunsimme olevamme matkalla "ulkomaille". Pisin merimatkamme, 10 vrk kulki yli Pohjanmeren, Kanaalin, Biskajan lahden, läpi Gibraltarista ja. yli Välimeren länsiosan Civitaveccian satamakaupunkiin Italiassa. Keula-aalloissa sukeltelevien delfiinien sijaan katselimme kohta tummia Italian signorinoja. Roomassa käytiin päivisin läpi miltei kaikki välttämättömät nähtävyydet ja iltaisin sekä öisin kului aika nopeasti Via Venetolla. Niin mukavaa kuin Italiassa olikin, täytyi pian taas soittaa irroitushälytys ja lähteä eteenpäin aurinkoiselle merelle. Kreikan saaristossa olikin jo jokainen varmistanut itselleen mukavan rusketuksen. Dardanellien kohdalla muistelimme hieman siellä epäonnistunutta maihinnousua, mutta pian molskahti ankkuri jo Bosporin vuolaasti virtaavaan veteen Istanbulin edustalla. Turkkilaiset pitävät suomalaisia sukulaiskansanaan. Kohtelu oli myös sen mukaista. Tutustumiskohteina olivat bazaarit, sulttaanin tutus- Turkin palatsi, Sininen moskeija ym. Kadetit tuivat myös yhden iltapäivän aikana 10 11
Vehmas G 52 O JKAAN KUULUMISIA :>n muutamia innokkaita "memuiden viettäessä kesälomaa nokkaasti merenkulkua sekä leullclöäcl cu a ^uytännössä. Tämän Johtorenkaan piirissä Meriporukaksi kutsutun, joukon kova harjoittelu tähtäsi jokakesäisiin Reserviupseeripiirin ja -liiton meritaitokilpailuihin. Piirin kilpailuissa Porkkalassa 27. 7 sijoituimme toiseksi ja koko maan käsittävissä Reserviupseeriliiton kilpailuissa oli tuloksena kunniakas viides sija. Nämä kilpailut pidettiin Turussa 30 31. 8. Näitten saavutusten perusteella Meriporukkamme olisi ollut oikeutettu edustamaan Suomea Pohjoismaisissa merikilpailuissa, mutta valitettavasti ja ihme kyllä kilpailujen säännöt määräävät, että osallistujien pitää olla joko meriupseerin koulutuksen saaneita tai kuulua laivaston reserviin. Meriporukan kokoonpano on ollut: vänr V E r a - vuo, luutnantit P Tiivola ja P Pohjola ja vänr M Jäntti. Huoltajan vakanssia on huolella hoitanut ylil R Helke. Koko Johtorenkaan puitteissa aloitettiin syyskausi 12. 9 retkellä Puolustusvoimien Keskussääasemalle Vallisaareen. Täällä saatiin tutustua asiantuntevalla opastuksella sääaseman toimintaan ja olosuhteisiin, mutta saatiin lisäksi nähdä saaren rehevä luonto ja kauniit historialliset linnakkeet kiertokäynnillä, joka merisotakouluun. Nuoria olivat sikäläiset kadetit. Erään rikkaan teollisuusmiehen huvilassa pidetty loistava Garden Party jäi varmasti mukana olleiden mieleen. Neljä päivää Idän Portilla oli pian ohi ja Bosporin vihreä vesi muuttui Mustan Meren todellakin tummahkoon veteen. Kronstadt-luokan vartioalus johdatti Matti Kurjen Sevastopoliin. Ystävälliset isäntämme pitivät huolen siitä, että ohjelmaa riitti täälläkin. Tutustuimme kaupungin maineikkaaseen historiaan melkoisen perusteellisesti. Ensimmäisen kerran näimme täällä kuuluisan risteilijäluokka Kirovin edustajan. Ystävyyden maljoja juotiin Matruusiklubilla, käytiin uimassa Omegan lahdella ja tehtiin kiertoajeluja. Tutustuminen kansaan oli kielivaikeuksista johtuen täällä kaikkein vaikeinta. Krimin kuuluisimpaan paikkaan, Jaltaan, pääsivät vain muutamat tutustumaan. Paikka oli maineensa veroinen. Mahtavien läksiäis juhlallisuuksien jälkeen siirtyi alus samalle reitille kuin tullessa. Jokainen maili vei meitä nyt lähemmäksi kotimaata. Pikkainen koti-ikäväkin närhi jo yhtä jos toistakin. Vielä oli kuitenkin kaksi viei~ailukohdetta jäljellä. Maltalle saavuimme todellisen helteen vallitessa. Kolme päivää, jotka oli varattu tätä paikkaa varten, osoittautuivat aivan liian lyhyeksi ajaksi. Paikka osottautui nimittäin useimmille suureksi yllätykseksi varsin mu- ulotettiin Kuningassaareenkiin. Täällä oli järjestetty vielä tilaisuus tutustua Merivartioasemaan. Retki oli erittäin onnistunut, voisipa sanoa elämys, varsinkin sellaisille, jotka olleet aikaisemmin käyneet saarilla. eivät Lämpimät kiitokset isännille. Jokasyksyinen "kirjeottelu" pienoiskiväärillä tanskalaisia vastaan suoritettiin Viikin radalla 21. 9. Tätä kirjoitettaessa naapurin tuloksista ei ole vielä tietoa, mutta parhaat meikäläiset olivat: 1) vänr V Siren 189 pist. 2) luutn T Kultti 186 3) luutn P Tiivola 4) vänr O Riisalo 182 180 5) ylil E Virtala 178 Rannikon Puolustajien Killan järjestämillä Rannikon Puolustajain Päivillä Isosaaressa 22. 9. oltiin mukana runsaslukuisasti, 7. 10. käytiin tervehtimässä upseerioppilaita Merisotakoulussa ja 20. 10. oltiin kuntolenkillä hankkimassa Johtorenkaalle pisteitä RUL:n kuntomarssikilpailussa. Syyskauden tulevasta ohjelmasta on tätä kirjoitettaessa tiedossa seuraavat: kuntolenkki parina sunnuntaina RtUY:n vuosijuhlaan osallistutaan vanhan tavan mukaan kauden päättäjäistilaisuus Suomenlinnassa joulukuussa lisäksi osallistutaan Reserviupseeripiirin kilpailuihin ja tilaisuuksiin. kavaksi. Monia tuttavia saatiin sekä arabialais-italialaisista maan asukkaista että krittiläisistä upseereista ja kadeteista. Pian kuitenkin poijut, joihin olimme olleet kiinnitettyinä, jäivät kellumaan yksikseen ja Matti Kurki lähti tavoittamaan vanhaa reittiään läpi Gibraltarin ja yli tällä kertaa kovin myrskyisen Biskajan Ranskaan. Brestin sotasatamaan saavuimme koleassa sumussa. Hyvin kuitenkin pääsimme perille. Parhaiten jäi täältä mieleen käynti laivaston koulukuvalla ja eräällä helikopteritukialuksella sekä uuden muotitanssin Alli-Gallin opetteleminen ranskattarien opastuksella. Ikävä oli jättää Ranska, mutta samalla kaikki jo innokkaasti odottivat paluuta kotiin. Tähystäjien määrä olikin hyvin suuri Suomen saariston ilmestyessä näkyviin. Ei koko matka ainoastaan hauskaa vierailua ollut, vaan suurimmalta osaltaan vahtipalvelusta, oppitunteja sekä harjoituksia. Vanha tuttu "lomapiano" raksutti hyvinkin usein linjanjohtajamme ltn Niskan toimesta Matti Kurjen aurinkoisella perä jaoksella, josta muodostui vakituinen rt-luokka. RANNIKON PUOLUSTAJA RtUYrn ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 3/63 Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittajat: kapt M Lappalainen, Helsinki P1M ltn M Peltomaa, Suomenlinna, SIRtR Levikki: 1 100 kpl Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.