KOETUSSELOSTUS TEST REPORT



Samankaltaiset tiedostot
PUTKILYPSYKONEEN JA TILASÄILIÖN PESUKONE WESTFALIA TPP 61

Kco) VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1077 TEST.EPO RYHMÄ 158

PUTKILYPSYKONEEN JA TILASÄILIÖN PESUKONE POMO

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS PUTKILYPSYKONEEN JA TILASÄILIÖN PESUKONE SENIOR COMBITRONIC 6002

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1079 TEST REPORT RYHMÄ 189

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Wr/KeziLIA-\ KOETUSSELOSTUS TEST EPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PEHRSSON - VILJAVAAKA PEHRSSON - GRAIN SCALE NUMERO 1106 RYHMÄ 110

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

V/A-\1K<En: KOETUSSELOSTUS TEST REPO T VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS NOKIA ALMA - PARSIMATTO NOKIA ALMA - STANDING MAT NUMERO 1097

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Vt PICCEJJ VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS KOETUSSELOSTUS. Vuosi 1987 ISO VIILEE 550 JA 800 II - T1LASÄILIÖT. Numero 1230 Ryhmä 154

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

ISO VIILEE TILASÄILIÖ

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

t4-9 KOETUSSELOSTUS TEST REPORT ),./ÄAT\ PPA 1 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

WEDHOLMS DF 813 AD TILASÄILIÖ

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY ZETOR 7711 JA ZETOR 7745 TRAKTORIT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAKO LA Koetusselostus 918 Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS RIVIERRE CASALIS RC 42 - PAALAIN RIVIERRE CASALIS RC 42 - BALER

V/AMCCF1J <OETUSSELOSTUS NUMERO 1093 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY PURISTENESTEPUMPPUJEN RYHMÄKOETUS

VAKOLA Koetusselostus 802 Test report

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1004 TEST REPORT RYHMÄ 117

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

C1K<C: VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V.t[1<<en: VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAM( KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

or Maatalouden tutkimuskeskus

KCQ VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGR1CULTURE AND FORESTRY

PEITTAUSKONE OVAS-KOMBI valmistusvuosi 1974 Seed treater OVAS-KOMBI year of manufacture 1974 (Finland)

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEER!NG IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VTANKte ):_/,--\ KOETUSSELOSTUS Numero Put ilypsykoneen pesuautom aatti PELE-MATIC PM 100. TEST REPORT Ryhmä (154) 10.

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS Numero 1223

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VI-ABCCo: KOETUSSELOSTUS TEST REPORT VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS ILMALÄMMITIN - AIRMAT 20 AIR HEATER - AIRMAT 20 NUMERO 1167 RYHMÄ 162

ABS CORONADA 200 W-KS-SR PURISTENESTEPUNIPPU

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Valmistaja: G. B auknecht Gmb H, Stuttgart, Länsi-Saksa.

VA K 0 LA 4~ Helsinki 100

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY RO-KA-TILASÄILIÖT

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

V KCcil VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS KOETUS SELO STU S. Numero 1235 Ryhmä 181 Vuosi 1987 )111%11 STIHL-RAKET FS RAIVAUSSAHA

VAKOLA Koetusselostus 476 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Test report

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VAK OLA Koetusselostus 925. Test report

VAKOLA KOETUSSELOSTUS NUMERO 963 TEST REPORT RYHMÄ 53'

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

\\TA-\[KE KOETUSSELOSTUS NUMERO 1037 TEST REPORT VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS PATU 6 - METSÄPERÄVAUNU PATU 6 - TIMBER TRAILER. Kesia Oy Kesälahti. Kesia Oy Kesälahti

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS FRANSGÄRD V-3000 JUONTOVINTTURI FRANSGÄRD V-3000 SKIDDING WINCH

VAKOLA. jed Pitäjänmäki Koetusselostus 810 Test report

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Test report. Kuva 1. Vella II-uuni

<OETUSSELOSTJS NUMERO 1081 TEST RIT_PORT RYHMÄ 183

VAK OLA. "Helsinki 10) 12 Helsinki Koetusselostus 885 Test report

CICCEIJ VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

KOETUSSELOSTUS NUMERO 1047 TEST REPORT RYHMÄ 210

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

Transkriptio:

Vt2\-\[1<<Crij 03450 OLKKALA 913-46211 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENG1NEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1101 RYHMÄ 152 VUOSI 1983 MKT PESUMAATTI TPP 50 - 'UTKILYPSYKONEEN JA TILASÄILION PESUKONE PESUMAATTI TPP 50 - PIPELINE MILKING MACHINE AND MILK COOLING TANK WASHING MACHINE KOETUTTAJA JA VALMISTAJA: ENTRANT AND MANUFACTURER: HINTA 1.4.1983: PRICE: MKT-tehtaat Oy PI 5 00701 Helsinki 70 9 415 mk ilman asennusta

KOETUS Pesukone oli koetuksessa 10.11.1982-30.3.1983. Koetuksen aikana mitattiin pesukoneen veden ja sähkön kulutus, veden lämpötilat eri pesuvaiheissa ja pesuaika. Koetuksen yhteydessä pesukoneella pestiin noin neljän kuukauden ajan 600 I jääpankkitilasäiliötä ja putkilypsykonetta, jonka teräksisen maitoputken läpimitta oli 38 mm ja pituus 36 m. Koetuksen yhteydessä seurattiin pesukoneen toimintaa myös 750 I suorajäähdytteisen tilasäiliön pesussa. Pesukoneessa käytettiin jauhemaisia ja nestemäisiä pesuaineita. Desinfiointiin käytettiin hypokloriittivaikutteista desinfiointiainetta puristeina ja nesteenä. Koetuksessa käytettiin myös yhdistettyä pesu- ja desinfiointiainetta. Tilasäiliön ja putkilypsykoneen puhdistumista seurattiin silmämääräisesti ja ottamalla bakteerinäytteitä. Kestävyyttä ei lyhyen koetusajan vuoksi arvosteltu. RAKENNE JA TOIMINTA Pesukoneen ulkopinta on muovipinnoitettua teräslevyä. Vesisäiliö, joka on samalla lypsinten pesuallas, säiliön kansi, sekä pesu- ja desinfiointiainekaukalot ovat ruostumatonta terästä. Pesukoneessa on neljä säädettävää jalkaa. Pesukone liitetään kylmä- ja kuumavesiverkostoon. Tilasäiliön tai putkilypsykoneen pesuohjelma valitaan käynnistyskytkimellä. Koneen pesuohjelma on nelivaiheinen. Kone ottaa esi- ja välihuuhteluun haaleata vettä. Pesuvaiheessa kone ottaa kuumaa ja desinfiointivaiheessa kylmää vettä. Vesisäiliössä oleva lämmitysvastus kuumentaa veden termostaatin ohjaamana noin 80 C tai tarvittaessa noin 60 C lämpötilaan pesuvaiheessa ennen veden kierrätystä. Lämmitysvastus kuumentaa vettä termostaatin ohjaamana putkiston pesun aikana. Koetuksen lopussa koneen ohjelmaa muutettiin siten, että lärnmitysvastus kuumensi vettä myös tilasäiliön pesun aikana. 2/1101

Kone ottaa yhtä paljon vettä sekä tilasäiliön että putkilypsykoneen pesuun. Pesukoneen ohjelmapyörä ohjaa putkilypsykoneen pesun aikana tyhjä- ja maitopumpun käyntiä. Tilasäiliön pesussa pesukoneen pumppu pumppuaa vettä tilasäiliön kannessa olevan pesusuuttimen kautta säiliöön. Säiliöstä vesi valuu muoviletkua pitkin takaisin pesukoneeseen: Putkilypsykoneen pesussa putkiston tyhjä kuljettaa veden pesukoneen vesialtaassa olevien lypsinten kautta putkistoon ja nnaidonkokoojan kautta takaisin vesialtaåseen. Pesu- ja desinfiointiaineet annostellaan ennen pesua niille varattuihin kaukaloihin. Koneeseen on saatavana kaukalot' nestemäisiä tai jauhemaisia pesu- ja desinfiointiaineita varten. MITTOJA Valmistusvuosi 1982 Malli TPP 50 Valmistusnumero 2350 Korkeus 82 cm Leveys 72 Syvyys 40 Paino 40 kg Vesisäiliön tilavuus 62 I Kiertovesipumpun moottorin nimellisteho 510 W - Kiertovesipumpun tilavuusvirta, suuttimesta mitattuna 80 l/min Vedenkuumentimen nimellisteho 6 kw Käyttöjännite 380 V ARVOSTELU MITTAUSTULOKSIA Pesukoneen sähköenergian kulutus oli tilasäiliön pesussa 2,5 kwh, kun tulevan kuuman veden lämpötila oli + 20 C. Kuuman veden lämpötilan ollessa +77 C energian kulutus oli 0,35 kwh. Putkilypsykoneen pesussa sähköenergian kulutus mitattiin pestäessä lypsykonetta, jonka lasisen maitoputken läpimitta oli 34 mm ja pituus 28 m. Energian kulutus oli 1,5 kwh, kun tulevan kuuman veden lämpötila oli +53 C ja ympäristön lämpötila oli +20 C. Kun ympäristön lämpötila oli +10 C ja 3 /1101 tulevan veden lämpötila +8,0 C, energiankulutus oli 3,9 kwh.

Maidonjäähdytyksen energiankulutus oli jääpankkitilasäiliötä käsin tai koneella pestäessä yhtä suuri, 29 Wh jäähdytettyä maitolitraa kohti. Pesuveden lämpötilat tilasäiliön pesussa on esitetty taulukossa 1. Veden lämpötila on mitattu tilasäiliön tyhjennysyhteestä. Taulukko 1. Pesuveden lämpötilat tilasäiliön pesussa, C Table 1. Water temperatures at milk cooling tank washing, C Jääpankkisäiliö Ice bank type Suorajäähdytteinen säiliö Direct expansion type Pesuvaihe Washing phase alussa beginning lopussa end alussa beginning lopussa end Esihuuhtelu 21 18 22 20 Forerinse Pesu 49 39 79 58 Washing Välihuuhtelu 29 25 33 37 Intermediate rinse Desinfiointi 11 10 10 19 Desinfection L 4/1101

Kun konetta muutettiin koetuksen aikana siten, että veden kuumepnusvastus oli kytkettynä myös pesuveden kierrätysaikana, veden lämpötila oli jääpankkitilasäiliön pesun lopussa +41 C. Pesuveden lämpötilat 28 m lasiputkella varustetun putkilypsykoneen pesussa on esitetty taulukossa 2. Lämpötilat on mitattu vesialtaasta. Ympäristön lämpötila mittausten aikana oli +10 C. Taulukko 2. Pesuyeden lämpötilat putkilypsykoneen pesussa, C Table 2. Water temperatures at pipeline nnilking machine washing, C Pesuvaihe Washing phase alussa beginning lopussa end Esihuuhtelu 28 26 Forerinse Pesu, 82 56 Washing Välihuuhtelu 34 33 Intermediate rinse Desinfiointi 10 13 Desinfection Pesuvaiheissa veden kierrätys alkoi, kun veden lämpötila oli vesialtaassa 82...84 C. Kuumennusvastus kytkeytyi putkilypsykoneen pesuvaiheen aikana, kun pesuveden lämpötila oli 52...56 C. Pesukone otti vettä jokaisessa pesuvaiheessa 32 I, eli yhteensä 128 I pesukertaa kohti, kun pesukoneen vesialtaassa oli kaksi lypsintä. Pesuveden määrä oli riippumaton tulevan veden paineesta. Pesukoneen ottamasta kokonaisvesi määrästä noin 5/1101 45 % oli kuumaa.

Kokonaispesuaika oli riippuvainen tulevan veden lämpötilasta ja paineesta. Pesuaika piteni 40 minuutista 65 minuuttiin tulevan kuuman veden lämpötilan laskiessa +80 C-asteesta +8 C-asteeseen. Pesuaika jakaantui tilasäiliön ja putkilypsykoneen pesussa eri pesuvaiheisiin taulukon 3 mukaan. Taulukko 3. Table 3. Pesuvaiheen kesto- ja veden kierrätysajat, min Duration of washing phases and water circulation times, min Pesuvaihe Washing phase Tilasäiliö Milk cooling tank Tuleva kuuma vesi 57 C Inlet hot water 57 C Putkilypsykone Pipelifie nnilking machine Tuleva kuuma vesi 53 C Inlet hot water 53 C kesto Phase lasting time Veden kierrätysaika Water circulation time kesto Phase duration time Veden kierrätysaika Water circulation time Esihuuhtelu Forerinse 7 2,4 7 3 Pesu Washing 23 3,5 24 10 Välihuuhtelu Intermediate rinse 6 3,5 6 3 Desinfiointi Desinfection 13 3,9 10 6 Veden kierrätysaika tilasäiliön pesuvaiheessa saisi olla pitempi. 6/1101

PUHTAUSKOKEET Tilasäiliöiden ja putkilypsykoneen pesussa käytettiin Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksen hyväksymiä pesu- ja desinfiointiaineita. Koetuksessa ollut 600 I jääpankkitilasäiliö oli bakteriologisesti puhdas vielä seitsemän pesukerran jälkeen, vaikka säiliön pohjalle alkoi muodostua jo kahden pesukerran jälkeen saostumaa. Saostuma voitiin poistaa joko pesemällä säiliö kerran viikossa käsin tai pesemällä säiliö kerran viikossa ennen varsinaista pesila normaalin pesuohjelman mukaisesti käyttäen pesuaineena typpihappoa. Jauhemaisia aineita käytettäessä saattoi jääpankkitilasäiliön pohjalle jäädä pesun loputtua liukenematonta pesu- tai desinfiointiainesakkaa. Suorajäähdytteistä.tilasäiliötä pestäessä pesusuutin jouduttiin vaihtamaan koetuksen aikana, koska pesuvesi karkasi tilasäiliön kannen raoista. Suorajäähdytteinen tilasäiliö oli silmämääräisesti tarkasteltuna puhdas vielä kymmenen pesukerran jälkeen. Koetuksen aikana tilasäiliössä oli muovisella sulkuläpällä varustettu maitohana. Hana puhdistui jatkuvassa konepesussa tyydyttävästi. Hanan ja säiliön väliseen liitokseen kerääntyi maitojätettä, kun liitosta ei oltu kiristetty riittävästi. Istukkahanaa käytettäessä on hana pestävä käsin. Putkilypsykoneen pesussa vesimäärä, 32 I, oli suhteessa putkiston pituuteen, 36 m, niin suuri, että pesukoneen vesisäiliössä olevien nännikuppien päät olivat koko pesuvaiheen vedessä. Tällöin putkiston pesuun tarvittavaa firnaa ei päässyt pesukiertoon lypsinten kautta riittävästi vaan ilmaa oli päästettävä lisää pesuputken päässä olevan hanan kautta. Putkilypsykone puhdistui,hyvin, kun pesuliuoksen kiertonopeus saatiin oikeaksi lisäilman avulla. 7 /1101

KÄYTTÖOMINAISUUKSIA KOSKEVIA HAVAINTOJA Pesu- ja desinfiointiaineiden annostelu oli hankalaa. Annosteluvaiheessa oli vaarana pesu- ja desinfiointiaineiden sekoittumihen. Nestemäisten pesu- ja desinfiointiaineiden kaukalot oli tyhjennettävä vedestä ennen aineiden annostelua. Jauhemaiselle pesuaineelle tarkoitetun kaukalon päällä oleva desinfiointiainekaukalo oli liian pieni. Pesuveden oton yhteydessä saattoi kuumaa vettä joutua desinfiointiainekaukaloon. Olisi eduksi, jos pesuohjelman edistymistä voitaisiin seurata. Pesumaatti TPP 50 soveltuu pesuominaisuuksiltaan hyvin putkilypsykoneen ja suorajäähdytteisen tilasäiliön pesuun. Konetta voidaan käyttää myös jääpankkitilasäiliön pesuun, jos pesua tehostettaan viikottain ylimääräisellä typpihappopesulla tai säiliö pestään kerran viikossa käsin. Jääpankkitiläsäiliön pesussa veden kuumennusvastuksen on oltava kytkettynä myös pesuveden kierrätysaikana. TIIVISTELMÄ Pesumaatti TPP 50 pesucihjelma on nelivaiheinen. Pesukoneen 6 kw vedenkuumennusvastus lämmittää termostaatin ohjaamana pesuveden ennen kierrätystä ja kierrätyksen aikana, joten kone ei välttämättä tarvitse kuumaa vettä. Koneen ottama vesimäärä on riippumaton vesijohtoverkoston paineesta. Veden kierrätysaika tilasäiliön pesussa saisi olla pitempi. Pesutulos oli putkilypsykoneen ja suorajäähdytteisen tilasäiliön pesussa hyvä. Jääpankkitilasäiliön pesutulos oli tyydyttävä, jos pesuveden lämpötila pysyi pesuvaiheen aikana yli 40 C ja jos lisäksi säiliö pestiin viikottain typpihapolla tai käsin. Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos on 11.4.1983 hyväksynyt tämän pesukoneen, maa- ja metsätalousministeriön päätös 300/75. 8/1101

SAMMANFATTNING Pesumaatti TPP-50 diskmaskinens diskprogram bildas av fyra diskfaser. Diskmaskinens 6 kw termostatkontrollerade värmeelement värmer diskvattnet före och under cirkulationen, så att maskinen inte nödvändigt behöver anslutas till varmt vatten. Vattenmängden som maskinen tar är oberoende av vattentrycket i vattenledning. Vattnets cirkulationstid kunde vara längre. Tvättresultatet vid diskningen av rörmjölkningsanläggning och direktkyld gårdstank var gott. Tvättresultatet av gårdstank med isbank var nöjaktigt, förutsatt att diskvattens temperatur var under diskmomenten över 40 C och om man diskade tanken en gång i veckan med kvävesyra eller för hand. Statens forskningsanstalt för lantbruksmaskiner har 11.4.1983 godkänt denna diskmaskin, jord- och skogsbruksministeriets beslut 300/75. CONCLUSIONS Pesumaatti TPP-50 washing unit has a four-phase washing programme. A 6 kw thermostate controlled water heater heats the water before and under circulation, so the washer is not dependable on hot water supply. The amount of water taken is not depending on the water supply pressure. The water circulation period should be longer when washing a milk cooling tank. The washing result at washing a pipeline milking machine and a direct cooled milk tank was good. The washing result at washing an ice bonk tank was satisfactory if the water temperature during the washing phase was above +40 C and in addition if the milk tank was cleaned weekly with nitric acid or manually. State Research Institute of Engineering in Agriculture and gorestry has in 1983-04-11 approved this washing unit, Ministry of Agriculture and Forestry decision 300/75. Vihti 11.4.1983 9/1101 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Skykelkölden ja vanhojen yksiköiden muantotaulukko SI-yksikkö, SI-yksikkö 1N =0,10 kp kp = 9,81 N 1 kw = 1,36 hv 1 hv = 0,74 kw 1 W = 0,86 kcal/h 1 kcal/h = 1,16 W 1 Nm =0,10 kpm 1 kpm = 9,81 Nm 1 MJ = 0,28 kwh 1 kwh = 3,60 MJ 1 kj = 0,24 kcal 1 kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm2 1 kp/cm 2 = 0,10 MPa 1 Pa = 0,10 mm H20 1 mm H20 = 9,81 Pa 1 kpa = 7,51 mm Hg 1 mm Hg = 0,13 k/pa 1 g/kwh = 0,74 g/hvh 1 g/hvh := 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega = M = 1000000 kilo = k = 1000 milli = m = 0,001 mikro = = 0,000001 ') Käyttöominaisuudet ja kestävyys arvostellaan seuraavia arvosanoja käyttäen: erittäin hyvä hyvä kohtalaisen hyvä tyydyttävä runsaasti huomauttamista huono ') Bruksegenskaperna och hållbarheten bedöms enligt följande skala: mycket god god tämligen god nöjaktig mycket att anmärka dålig ') The functional performance and durability ratings are: very good good fairly good satisfactory many remarks poor Koetus- ja tutkimustulosten vanhenemisen vuoksi sekä väärinkäsitysten ja harhauttavien tietojen välttämiseksi koetus- ja tutkimusselostuksia tai erillisiä koetus- ja tutkimustuloksia ei oiö lupa julkaista eikä kirjallisesti esittää ilman tutkimuslaitoksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa. 10/1101

Vihdin Kirjapaino Oy, Vihti 1983