1 LUPAPÄÄTÖS Nro 55/2014/1 Dnro PSAVI/103/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2014 ASIA Koneellinen kullankaivu kullanhuuhdontalupa-alueella Vuijeminsuu Sotajoella, Inari LUVAN HAKIJA Miettunen Janne Aapinaho 6 91900 Liminka
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitalouslupahakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Kuvaus toiminnasta... 3 Polttoaineet ja jätehuolto... 4 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 4 Tiedot vesistöstä... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 TARKKAILU... 5 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA TÖIDEN VALMISTELULUPA... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 MERKINTÄ... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 VESITALOUSLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 9 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 10 Vesitalousluvan määräykset... 10 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 10 Tarkkailu ja raportointi... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Ympäristölupa... 12 Vesitalouslupa... 13 Lupamääräysten perustelut... 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 14 Päätöksen voimassaolo... 14 Lupamääräysten tarkistaminen... 15 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 15 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 15 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja valmistelulupa... 15 Vakuus... 15 Toiminnan aloittamisluvan perustelut... 15 Valmisteluluvan perustelut... 16 Vakuuden perustelut... 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 16 KÄSITTELYMAKSU... 16 Ratkaisu... 16 Perustelut... 16 Oikeusohjeet... 17 MUUTOKSENHAKU... 18
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Janne Miettunen on 9.10.2013 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimitetulla ja myöhemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Inarin kunnassa olevalla 2,1 hehtaarin kullanhuuhdontalupa-alueella HL2011:0016 Vuijeminhaaran yhtymiskohdassa Sotajokeen ja noin 22 kilometriä Saariselän matkailualueesta länteen. Alue kuuluu Hammastunturin erämaa-alueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin 7 a) kohta Vesitalouslupahakemuksen peruste Vesilaki 3 luvun 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 1 luvun 7 :n mukaisesti aluehallintovirasto toimii vesilaissa tarkoitettuna lupaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 5.12.2012 myöntänyt Janne Miettuselle kullanhuuhdontaluvan (HL2011:0016) alueelle Vuijeminsuu, jonka pinta-ala on 2,1 hehtaaria. Lupa oikeuttaa lapiokaivuun lupa-alueella. Päätös on lainvoimainen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Kuvaus toiminnasta Kullanhuuhdonta-alueella etsitään irtokultaa vedellä huuhtomalla. Huuhdonta tehdään pääasiassa lapiomenetelmällä kullanhuuhdonta-alueen maa-alueella. Tälle toiminnalle on hakijalla lainvoimainen lupa. Ympäristölupaa edellyttävä toiminta koskee vesialueella tapahtuvaa kullan huuhdontaa pienitehoisella lappomenetelmällä toimivalla imurilla. Imuri toimii 10 hevosvoiman moottoripumpulla. Imurilla ja paljain käsin käsitellään Sotajoen pohjasoraa ja pohjakiviä noin 10 30 m 3 vuodessa. Käsiteltävä alue on noin 0,5 1 aaria vuodessa ja pohjaa imuroidaan keskimäärin 0,5 metrin vahvuudelta. Imurointi tehdään veden alla. Vesi otetaan imuriin
Polttoaineet ja jätehuolto Toiminta-alue ja sen ympäristö suoraan kustakin työskentelypaikasta pumpulla ja johdetaan veden pintatasossa olevan rihlalaatikon kautta takaisin Sotajokeen. Rihlalaatikkoon kertynyt pohjamateriaali tyhjennetään ja vaskataan käsin. Veden mukana kulkeutuvat pikkukivet, sora ja hiekka siirtyvät noin 1,5 metriä ja laskeutuvat pohjaan. Isommat kivet siirretään käsin imuroinnin aikana. Kultaa etsitään kesäaikana noin 2 4 viikkoa kullanhuuhdontaluvan ja ympäristöluvan päättymiseen saakka. Polttoainetta varastoidaan alueella säiliössä kerrallaan alle 20 litraa. Pumpun käytössä syntyy vuosittain noin 0,5 litraa jäteöljyä, joka kuten muutkin ongelmajätteet, toimitetaan kunnan ongelmajätepisteeseen. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä noudatetaan asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan valtauksella tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoainetta sisältävät irtosäiliöt varastoidaan tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää Toiminnassa syntyvät talousjätteet viedään jätesäiliöihin joko Papinhaminaan tai Kutturan-tien varteen lähelle 4-tietä. Alueen maanomistusolot Kullanhuuhdonta-alue sijaitsee Sotajoen ja Vuijeminhaaran yhtymäkohdassa. Kyseinen alue ei ole luonnonsuojelu- eikä Natura-aluetta eikä alueella ole muinaismuistolain nojalla suojeltuja kohteita. Alue on Hammastunturin erämaa-aluetta. Lähimmät yksityisten omistamat rakennukset sijaitsevat yli 20 kilometrin päässä. Metsähallituksen omistama Sotajoen vuokratupa sijaitsee noin 1,3 kilometrin päässä alueesta ja Pahajoen autio- /vuokratupa noin kilometrin päässä. Alue kuuluu Hammastunturin paliskuntaan. Alue on saamelaisten kotiseutualuetta. Alueelle kuljetaan Kutturan tieltä lähtevää Sotajoen metsäautotietä. Metsäautotietä on kuljettava noin 9 kilometriä ja Sotajoen rantaan pääsee metsäautotieltä. Valtausalueen läheisyydessä sijaitsee kaksi muuta valtausta: Potkuniminen valtaus, jonka kaivosrekisterinumero on 8761/1 ja Koskenniska 2- niminen valtaus, jonka kaivosrekisterinumero on 8209/1. Kullanhuuhdonta-alueella ei ole asemakaavaa tai vireillä kaavoitushankkeita. Toiminta-alueen ympäristö Sotajoella on kaivettu kultaa 1800-luvun lopulta lähtien ja toiminta on jatkunut näihin päiviin saakka. Alkuaikoina kaivutoiminta on ollut ammattimaisempaa ja laajempaa lapiointia suurilla miesjoukoilla ja vedenottojärjestelyillä. Myöhemmin alueella on ollut pienempien ryhmien lapiokaivua. Viimeisten 50 vuoden ajan Sotajoella on harjoitettu myös pienimuotoista vedenalaista imurointia. Siellä kultaa on kaivettu kaivinkoneiden ja hydraulisten seulalaitteiden avulla noin 20 vuoden ajan. Yksi koneellisen kullankaivun alue on kullanhuuhdonta-alueesta ylävirtaan noin kaksi kilometriä. 4
Koneelliseen kaivuun verrattuna veden alla tapahtuva imurointi on merkityksetöntä ja vaikutuksiltaan erittäin vähäistä. Valtauksen maaperä on pääosin entistä tai nykyistä joenpohjasoraa tai kulunutta lohkareikkoa. Osa alueesta on melko jyrkillä jokitörmillä, jotka ovat kivikkoa tai avokalliota. Kullanhuuhdonta-alue sijaitsee noin 40 metriä syvässä ja 100 metriä leveässä kanjonissa. Paksuimmat maakerrostumat ovat joen rantapenkoilla, jossa ne ovat noin 1,5 metrin paksuisia ja muualla ohuita. Kallioperä on alueelle tyypillistä granuliittia. 5 Tiedot vesistöstä Valtausalueella Sotajokeen yhtyy Vuijeminhaara, joka on osaksi valtausalueen sisällä. Valtauksen läheisyydessä sijaitsee Anneberginoja, josta otetaan valtauksella käytettävä talousvesi. Kevättulvan aikana vesi nousee alueella normaalikorkeudesta noin metrin. Sotajoki tulvii herkästi myös kesällä ja vesi voi nousta nopeasti 0,1 0,2 metriä. Imurointi rajoittuu alueen vedenalaisille osille, joissa kalliopohjaa peittää ohut, keskimäärin 50 senttimetrin paksuinen kivi- ja sorakerros. Sotajoki alkaa noin 15 kilometrin päästä laajoilta suoalueilta. Sotajoen valuma-alue on valtauksen kohdalla noin 205 km 2. Joen kesäajan keskivirtaama on valtauksen kohdalla noin 10 m 3 /s. Virtaamat ovat keväisin jäiden lähdön aikaan suurimmillaan ja moninkertaiset tavalliseen virtaamaan verrattuna. Korkeat virtaamapiikit ovat vain muutaman päivän mittaisia. Vedenlaatu joessa on hyvä ja se käy juomavedeksi. Vesistöalueen yläosalla ei ole asutusta. Sotajoella harjoitetaan jonkin verran virkistyskalastusta ja vaelluta. Vene- tai kanoottiliikennettä ei joella ole veden vähyyden ja joen kivisyyden vuoksi. Joessa on kohtalainen Inarinjärvestä nouseva taimenkanta sekä kohtalainen, mutta pienikokoinen harjuskanta. Muita joen suuosalla esiintyviä kalalajeja ovat muun muassa siika, made ja hauki. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu haittaa vesistöön, ilmaan tai maaperään. Moottoripumpusta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Imuri on toiminnassa noin kaksi tuntia vuorokaudessa. Veden samentuminen rajoittuu muutaman metrin matkalle imurista alavirtaan. Työstä noin 60 % on mekaanista käsin tapahtuvaa pohjan puhdistamista kivistä. Kiviä, joiden halkaisija on yli 7 senttimetriä, siirretään pari metriä työskentelykohteesta syrjään. Imuroinnin jälki peittyy pohjassa työskentelyn aikana. Seuraavan kevättulvan jälkeen ei joen pohjasta löydy toiminnasta mitään merkkejä. Koska toiminta-alue on joen virtaavalla osalla, ei pohjassa ole hienojakoista materiaalia. Hienoaineksen puuttuminen vähentää samentumisvaikutuksia ja liettymä häviää vesimassaan parin metrin matkalla imurista alavirtaan. Vähäinen melu on pumpun vähäisestä käytöstä johtuen satunnaista. TARKKAILU Sotajoen virtaama on noin 10 m 3 /s, mutta voi tulvan aikana olla moninkertainen. Imurin teho on vain 0,001 m 3 /s eli 0,1 % joen keskivirtaamasta. Mikäli toiminnasta katsotaan olevan haittaa vedenlaadulle, on tarkkailua tehtävä toimivan imurin läheisyydessä, jotta tarkkailtavia asioita voidaan mitata.
TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA TÖI- DEN VALMISTELULUPA Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen 9.10.2013. Hakija on pyytänyt lupaa saada aloittaa kaivutyöt kaivukauden 2014 alkaessa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti ja vesilain mukaista töiden valmistelulupaa. Vuijeminsuulla sijaitsevan alueen kullanhuuhdontalupaa on haettu jo vuodesta 2009 lähtien ja hakuprosessia on viivästyttänyt Turvallisuus- ja kemikaaliviraston antama virheellinen tieto alueella olevasta silloisesta karenssista ja sen jälkeen lakimuutokset ja lopuksi saamelaiskäräjien valitus. Useita kesiä on kulunut lupia odottaessa. Heinäkuussa hakijalle on myönnetty kullanhuuhdontalupa kyseiselle alueelle. Tällä hetkellä lupa koskee perinteistä lapiokaivua, mutta hakijan tarkoituksena on kaivaa kultaa pienitehoisella lappomenetelmällä toimivalla imurilla. Toiminnan aloittamisen ja valmisteluluvan vakuudeksi hakija on esittänyt 500 euroa. Perusteluna esitetään, että toiminnasta ei aiheudu haittaa vesistöön, ilmaan tai maaperään. Moottoripumpusta aiheutuvan melun ja pakokaasupäästöjen vaikutukset rajoittuvat toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Imuroinnin jäljet peittyvät pohjassa työskentelyn aikana. Seuraavan kevättuvan jälkeen ei joen pohjasta löydy toiminnasta merkkejä. Kullanhuuhdonta-alueella on lapiokaivua koskeva 1 200 euron vakuus, joka tämän mahdollisen muutoksen myötä voitaisiin lisätä hakijan mainitsemaan vakuuteen. 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakija on täydentänyt hakemustaan 26.11.2013. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi ja pohjoissaameksi 3.3. 2.4.2014 Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Lausunnot on pyydetty asiakirjoista ilmeneviltä viranomaisilta. 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Hakemusalue sijaitsee Hammastunturin erämaa-alueella. Ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmän mukaan (11.3.2014 tilanne) hakemusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä suurten petolintujen pesiä. Kullanhuuhdonta-alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä, Ivalojoen kulta-alueella. Kohde sijaitsee Paatsjoen vesistöalueella Sotajoen keskiosan valuma-alueella 71.462. Vesienhoitolain mukaiseen Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan ja vesienhoitosuunnitelmaan liittyvässä pintavesien tilan luokitte-
lussa on luokiteltu alueen suurten ja keskisuurten jokien ympäristön tila. Ivalojoen vesialueista on luokiteltu Ivalojoki, Tolosjoki ja Sotajoki. Ivalojoki ja Tolosjoki on vedenlaadultaan ja eliöstöltään luokiteltu erinomaisiksi, mutta Sotajoki luokkaan hyvä alueelta havaittujen, pohjoisille vesille poikkeuksellisen korkeiden fosforipitoisuuksien perusteella. Vastaava pohjan imurointi ei ole muissa kohteissa aiheuttanut merkittäviä ympäristöhaittoja eikä toiminnasta ole tullut häiriöilmoituksia. Lähinnä kyse on hetkellisestä ja hyvin pienialaisesta häiriöstä. Esitetyn tapainen toiminta ei oletettavasti heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole mitään sellaisia luonnonsuojelullisia tai muita syitä, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Toiminnasta ei tule sallia alapuolisen vesistön samentumista. Käsiteltävät maa-ainekset on syytä palauttaa pohjalle mahdollisimman lähelle alkuperäistä paikkaansa, siten etteivät virtausolosuhteet muutu. Imuruoppaus on tehtävä siten, että laitteiden käyttäminen ei vaikeuta tai estä vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista. Vesistön pohjan imuruoppausta saa harjoittaa vain 1.6 30.8 välisenä aikana syyskutuisten kalojen lisääntymisolojen turvaamiseksi. Hakijan tulee liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Toiminnan vaikutuksista ja laajuudesta tulee toimittaa vuositiedot Lapin ELY-keskuksen pyytämällä tavalla. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Lupamääräyksissä tulee määrittää toiminnan laajuus vuosittaisen maksimi kaivumäärän ja pinta-alan mukaan. Muilta osin lupamääräyksissä tulee soveltaa muille vastaaville kohteille annettuja yleisluonteisia vaatimuksia. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei näe estettä toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Toiminnan pienuudesta huolimatta imurin käytössä tulee pyrkiä veden kierrätykseen huuhtoutumien välttämiseksi. Käsiteltävien maamassojen vähäisyyden vuoksi kalataloudelliset vaikutukset ovat sen verran vähäisiä, että kalataloudellista kompensaatiota ei ole syytä määrätä. Luvan saajan on osallistuttava Ivalo-, Sota-, ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen kaivospiirien ja valtausten kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen järjestetään luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu tulee suorittaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Hankkeella ei ole arvioitu olevan toiminnan pienuudesta johtuen merkittäviä kalataloudellisia vaikutuksia, joten kalataloudelliseen kompensaatioon ei ole tarvetta. Kullankaivuun kalataloudellisten vaikutusten arvioimiseksi yksittäisen luvan haltijan mahdollisesti aiheuttamien kalataloudellisten vaikutusten arviointi ei käytännössä ole mahdollista eikä perusteltua. Kalataloudellisia vaikutuksia voidaan paremmin arvioida koko alueen yhteistarkkailussa. 7
8 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Raportoinnista tulee ilmetä myös jätehuoltoon toimitettujen jätteiden määrä ja laatu. 4. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Hakijan kuuleminen ja vastine Metsähallitus on todennut Sotajoen sivujokineen olevan merkittävä Ivalojoen alkuperäisen vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisää vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Ivalojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia, tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Kullankaivun haitalliset vaikutukset konkretisoituvat, mikäli maankäsittelyn vuoksi alapuoliseen vesistöön pääsee hienojakoista maa-ainesta ja ravinteita. Pohjan liettyminen tuhoaa lohikaloille tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita sekä vaikuttaa pohjakasvillisuuteen ja -eläimistöön. Metsähallitus on edellyttänyt, että kaivutoiminta tulee tapahtua siten, että alapuoliseen vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maa-aineksien pääsy alapuoliseen vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvassa tulee ilmetä miten ravinteiden talteenotto tapahtuu ja miten kaivutoiminnan vaikutuksia seurataan. Metsähallitus katsoo, että hakijalle koneellista kullankaivua varten mahdollisesti myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vähintäänkin vastaavat, mitä alueelle on konekaivutoimintaan lähiaikoina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä polttoaineiden ja öljyjen käsittelyyn sekä estettävä niiden vuotaminen imurista jokeen. Luvan saajan on myös liityttävä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymään ja valvomaan Ivalojoen vesistöalueen koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuohjelmaan tai muutoin järjestettävä veden laadun seuranta omalla kustannuksellaan. Mikäli Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Janne Miettuselle ympäristöluvan, on toiminta mahdollista aloittaa vasta, kun imurikaivua koskeva kullanhuuhdontalupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista lausuntoihin ja muistutukseen. Lisäksi hakija aikoo liittyä Lapin kullankaivajien liiton järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. MERKINTÄ Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on päätöksellään 5.12.2012 myöntänyt hakijalle kullanhuuhdontaluvan, joka koskee 2,1 hehtaarin suuruista Vuijeminsuu-nimistä kullanhuuhdontalupa-aluetta Sotajoella, Metsähallituksen hallinnoimalla valtionmaalla. Lupa oikeuttaa lapiokaivuun alueella. Päätöksen mukaan kullanhuuhdontalupaan perustuvat toimenpiteet saa aloittaa, kun siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen ja luvassa määrätty va-
kuus on asetettu. Turvallisuus- ja kemikaaliviranomaisen mukaan päätös on lainvoimainen. Luvan hakijalla on vireillä kaivosviranomaisessa kullanhuuhdontalupahakemus, joka koskee imuruoppausta kullanhuuhdonta-alueella. Hakemuksen käsittely on tällä hetkellä kesken. Imuruoppausta ei saa aloittaa ennen kuin imuruoppausta koskeva kullanhuuhdontalupa on lainvoimainen. Alueella on voimassa valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistama Pohjois- Lapin maakuntakaava. Kaavassa alue on merkitty erämaa-alueeksi (Se). 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Janne Miettuselle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen koneelliseen kullankaivuun kullanhuuhdontalupa-alueella Vuijeminsuu (HL2011:0016) Inarin kunnassa. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristösuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Janne Miettuselle luvan hakemuksen mukaiseen Sotajoen ja Vuijeminhaaran uoman pohjan imurointiin kullanhuuhdontalupa-alueella Vuijeminsuu (HL2011:0016) Inarin kunnassa. Vesitaloushankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset 1. Sotajoen ja Vuijeminhaaran uomien pohjan imurointia saa tehdä arvomineraalien erottelemiseksi hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavilla laitteistoilla kullanhuuhdontalupa-alueella Vuijeminsuu vuosittain 1.6. 31.8. 2. Imurointia saa tehdä vuosittain enintään 100 m 2 alalla. 3. Toiminta ei saa vaikeuttaa tai estää vesistön muuta käyttöä tai rannalla liikkumista.
10 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Vesitalousluvan määräykset 4. Alueilla, jossa uoman pohjaan on kerrostunut runsaasti samentumista aiheuttavaa hienojakoista pohja-ainesta, ei saa imuroida. Toiminnasta ei saa aiheutua samentumista Sotajoessa tai Vuijeminhaarassa. Jos vedessä havaitaan samentumaa tai samentumisen uhka on ilmeinen, luvansaajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi tai viime kädessä keskeytettävä imurointi. 5. Laitteistojen hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 6. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muodostuvat jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet, joita ei voida käyttää uudelleen tai kierrättää, on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivukauden päättyessä kullanhuuhdontalupa-alueelle ei saa jäädä roskia tai jätteitä. 8. Ponttoneilla olevan polttomoottoripumpun alle on asennettava tiivis valumaallas tai muu vastaava järjestelmä, jolla estetään haitallisten aineiden valuminen polttomoottoripumpusta vesistöön. Valuma-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1 kertaa polttomoottorissa olevien polttonesteiden ja öljyjen suurin käytettävissä oleva yhteenlaskettu tilavuus. 9. Kullanhuuhdontalupa-alueella saa imuroida Sotajoen ja Vuijeminhaaran uoman pohjaa hakemuksen mukaisesti arvomineraalien erottamiseksi kiviaineksesta. Sotajoen tai Vuijeminhaaran sijaintia, vedenjuoksua tai virtausolosuhteita ei saa muuttaa. 10. Toiminnassa käytettävä huuhdontavesi ja huuhdottu kiviaines on palautettava takaisin Sotajokeen ja Vuijeminhaaraan mahdollisimman lähelle huuhdonta-aluetta pääsääntöisesti siten, että palautettavalla kiviaineksella täytetään huuhdonnassa syntyneitä kaivantoja. Syntyvät maa-aineskasat on tasattava niin, että ne eivät muuta tai suuntaa jokien virtausta. Muutoksista ei saa aiheutua haitallista rannan eroosiota tai kiintoaineen pääsyä vesistöön siten, että siitä aiheutuu haittaa kalastolle. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaavanlaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi.
Tarkkailu ja raportointi 12. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 50 litraa imeytysturvetta tai ominaisuuksiltaan vastaavaa muuta materiaalia. Maahan päässyt öljy tai polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on viipymättä kerättävä talteen tiiviille alustalle ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 13. Luvan saajan on imurointipäivinä seurattava käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa imuroitavista alueista merkitsemällä ne myös karttaan, imurointiajoista, käsiteltyjen massojen määrästä, koneiden ja laitteiden toimintahäiriöistä, toiminnassa muodostuvista jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 14. Luvan saajan on osallistuttava Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli yhteistarkkailua ei jonain vuonna järjestetä tai yhteistarkkailun näytteitä ei oteta heinä-elokuussa, luvan saajan on ELY-keskuksen hyväksymällä huolehdittava toiminnan tarkkailusta. Luvan saajan on järjestettävä tarkkailu niin, että ainakin yksi näytteenottokerta on heinä-elokuussa. 15. Luvan saajan on osallistuttava Ivalo-, Sota- ja Tolosjoen sekä Palsinojan alueen kullanhuuhdonta-alueiden, kaivospiirien ja -valtauksien kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan luvan voimassaoloaikana. Tarkkailu on suoritettava ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 16. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, siitä aiheutuneista päästöistä, muodostuneiden jätteiden, jätehuoltoon toimitettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta Lapin ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 17. Mikäli kullanhuuhdontalupa-alue vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, toiminta valvonnan kannalta oleellisesti muuttuu, toiminta keskeytyy tai päättyy, on tästä ilmoitettava välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus on tehtävä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.
12 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Luvan mukaiselle toiminnalle ei ole kaavasta johtuvaa estettä. Toimintaalue on valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa merkitty erämaa-alueeksi (Se). Merkinnällä osoitetaan erämaalain (62/1991) nojalla perustettuja erämaa-alueita, jotka on perustettu erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi. Erämaa-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa tulee ottaa huomioon valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät veneretkeily-, moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit. Erämaalaki ei estä kullanhuuhdontaluvan perusteella harjoitettavaa koneellista kullankaivua. Lupamääräysten mukainen koneellinen kullankaivu on toteutettavissa hakemuksessa tarkoitetulla kullanhuuhdontalupa-alueella niin, ettei erämaa-alueen käyttötarkoitusta sanottavasti haitata ja luonnetta muuteta. Päätöksellä vuosittainen imurointialueen pinta-ala on rajattu 100 m 2 :iin. Valvonnan helpottamiseksi vuosittainen kaivumäärä on annettu pinta-alana kiviainesmäärän sijaan. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Hakemus koskee imurointia vesialueella. Rajoittamalla toiminta vain virta-alueille, joihin ei ole laskeutunut hienojakoista, samentumista aiheuttavaa maa-ainesta, vähennetään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia vaikutuksia pintavesiin tai vesistön pilaantumista. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa koneellinen kullankaivu ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta pitäisi määrätä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Lupamääräysten mukaan toimittaessa arvomineraalien imurointi jokien pohjasta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on alueen pintavesien nykytilasta jokien osalta todettu, että kaikki luokitellut vedet olivat erinomaisessa tai hyvässä tilassa. Toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan kuuluvia vesiä ei vesienhoitoalueella ole. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista
kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Lupamääräysten mukaisen toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi eikä ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena eikä hanke vaikeuta vesienhoitosuunnitelman toteuttamista. 13 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Vesitaloushanke voi aiheuttaa imurointialueen pienialaista ja lyhytaikaista samentumaa ja vaikuttaa vähäisessä määrin kalaston elinolosuhteisiin alueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kuitenkaan vesilain 13 luvun tarkoittamaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, josta olisi määrättävä korvauksia. Vesitaloushanke ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä saamelaisten mahdollisuuksia käyttää heille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan sekä harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa Sotajoen tai Vuijeminhaaran uomien pohjan imurointi ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Näin ollen lupa vesitaloushankkeelle on myönnettävissä vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohdan perusteella. Kaivosviranomaisessa vireillä oleva kullanhuuhdontalupahakemus on vesilain 3 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys siitä, miten oikeus imurointialueeseen järjestetään. Lupa ei oikeuta Sotajoen tai Vuijeminhaaran uomien sijaintia, syvyyttä tai vedenjuoksua muuttaviin toimenpiteisiin. 1. ja 2. Huuhdonta-aika ja toiminnan laajuus on rajattu siten, että toiminta on toteuttavissa ympäristölle vähiten haittaa aiheuttaen. 3. Määräyksellä varmistetaan, että toiminta ei heikennä Sotajoen soveltuvuutta virkistyskäyttöön kullanhuuhdontalupa-alueella. 4. Rajoittamalla Sotajoen ja Vuijeminhaaran uomien pohjan imurointi vain alueille, joihin ei ole laskeutunut hienojakoista samentumista aiheuttavaa maa-ainesta, vähennetään vesistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 5. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista tai täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Imuroinnissa käytettävä polttomoottoripumppu on vesialueella ja hydrauliikkavuodon vaikutukset kohdistuvat siten suoraan vesistöön. Biohajoavan öljyn käyttäminen hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 6. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. 7. Ympäristöön jäävät jätteet aiheuttavat roskaantumista. Erityisesti vaaralliset jätteet aiheuttavat muun muassa maaperän pilaantumista ympäristöön joutuessaan. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä voidaan estää ympäristöhaitat. 8. Määräyksellä vähennetään vesistön pilaantumisen riskiä.
9. ja 10. Määräyksillä vähennetään imuroinnista aiheutuvia virtausolosuhteiden ja vedenjuoksun muutoksia Sotajoessa ja Vuijeminhaarassa. 11. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää muun muassa vahinkojen torjunta- ja tarkkailutoimet. 12. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysmateriaalia mahdollisen polttoneste- tai öljyvuodon seurauksena maaperään päässeen nesteen imeyttämiseksi. 13. 16. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailemiseksi. Käyttötarkkailulla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistö- ja kalataloustarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Kalataloustarkkailu on määrätty tehtäväksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesistöja kalataloustarkkailu on perusteltua pyrkiä järjestämään yhteistarkkailuna, koska vesistöalueella on useita koneellista kullankaivua harjoittavia toimijoita. 17. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutoksen, omistajan tai toiminnanharjoittajan vaihdoksen ja valvonnan kannalta toiminnan oleellisen muutoksen sekä toiminnan keskeytymisen ilmoittaminen on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta määrätä luvan raukeamaan, jos toiminta on keskeytetty pysyvästi. 14 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnossa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. Kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailu on määrätty tehtäväksi kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 3. Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esittämä vaatimus on otettu lupamääräyksessä 16 ja sen perusteluista ilmenevästi huomioon. 4. Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden muistutuksessa esittämät vaatimukset on otettu ympäristö- ja vesitalousluparatkaisusta ja niiden perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminta edellyttää lainvoimaisen koneellista kullankaivua koskevan kullanhuuhdontaluvan.
Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on 29.2.2024 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä, vesilain 11 luvun 3 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa vesitalousasioista 1 2 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti kullanhuuhdonta-alueella harjoitettavan kullankaivutoiminnan ympäristövaikutuksista toiminnan vaikutusalueella. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. 15 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja valmistelulupa Vakuus Toiminnan aloittamisluvan perustelut Ympäristöluvan mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen. Toteuttamisen valmistelun yhteydessä joen pohjaa voi imuroida ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tätä lupapäätöstä noudattaen. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan on ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan ja valmisteluluvan mukaisten toimenpiteiden aloittamista asetettava Lapin aluehallintovirastolle 500 euron suuruinen vakuus vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus voi olla esimerkiksi pankkitakaus tai pantattu talletus. Vakuutta voi hakea palautettavaksi Lapin aluehallintovirastolta lupapäätöksen saatua sellaisenaan lainvoiman tai lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen edellyttämien ympäristön ennallistamistoimien valmistuttua. Tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittaminen edellyttää myös lainvoimaisen kaivoslain mukaisen kullanhuuhdontaluvan, jota tätä ympäristöja vesitalouslupaa myönnettäessä ei ole ollut. Toimintaa ei sen vuoksi voida aloittaa välittömästi, vaan vasta kun myöhemmin mahdollisesti myön-
Valmisteluluvan perustelut Vakuuden perustelut nettävä kullanhuuhdontalupa on lainvoimainen. Ympäristö- ja vesitalouslupa saattaa olla vailla lainvoimaa kullanhuuhdontaluvan tullessa lainvoimaiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että edellä mainitussa tilanteessa aloituksen viivästyminen on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu perusteltu syy. Toiminta on pienimuotoista ja sen vaikutukset ovat vähäiset. Päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu palautumattomia muutoksia vesistön tilaan, kalastolle tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Olot on mahdollista palauttaa olennaisilta osin nykytilan veroisiksi, mikäli lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua siten hyödyttömäksi. Oikeus toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta näin ollen voidaan myöntää. Jokien pohjan imuroinnista ei aiheudu sanottavaa haittaa vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle. Alueen olot voidaan palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Määrätty vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen, mikäli toimintaa koskeva ympäristö- ja vesitalouslupa, töiden aloittamislupa tai valmistelulupa kumotaan tai niiden lupamääräyksiä muutetaan. 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti, 52 1 momentti, 55 2 momentti ja 101 Vesilaki 3 luku 4 1 momentti 1) kohta, 4 3 momentti, 16 1 ja 2 momentti sekä 17 1 ja 3 momentti Jätelaki 8 1 momentti ja 28 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Lupa-asian käsittelymaksu on 1 781 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksun määräämisessä sovelletaan hakemuksen vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) maksutaulukon mukainen koneellista kullankaivua koskevan ympäristölupa-asian käsittelymaksu on 2 740 euroa, kun kaivumäärä on enintään 1 000 m 3 /vuosi. Alla mainitun asetuksen (1572/2011) maksutaulukon mukaisesta muusta vesilain mukaisesta hankkeesta peritään 2 740 euron suuruinen käsittelymaksu.
Kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, joten asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu eli 2 740 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittuja työmääriä pienempi, joten maksu on 1 781 euroa. 17 Oikeusohjeet Valtionneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Riitta Riihimäki Juha Koskela Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Riitta Riihimäki ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Juha Koskela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 672 tai 0295 017 500. JK/am Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Inarin kunta Inarin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Metsähallitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 14.7.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.