Ove Enqvist. Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori. Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia

Ove Enqvist Yleisesikuntakomentaja evp, sotatieteiden tohtori Rannikkojoukkojen (rannikkotykistön) historia

1. Suomen rannikkotykistö, sen syntyminen Rannikkotykistö on meritse (tai muuten vesitse, esimerkiksi Laatokka) tapahtuvien hyökkäysten torjuntaan tarkoitettu rannikolle sijoitettu tykistöaselaji. Rannikkotykistö on osa rannikkopuolustusta, johon osallistuvat merivoimat ja liikkuvat rannikkojoukot (muun muassa rannikkojääkärit) ilmavoimien tukemina. (Wikipedia 1.7.2009) 4.1.2018 ST Ove Enqvist 2

1.1 Suomen rannikkotykistön syntyminen Japani-Venäjän sodassa (1904-1905) Venäjän Itämeren laivasto tuhottiin melkein kokonaan Pääkaupunki Pietari on käytännössä suojaton Ryhdyttiin luomaan uutta rannikkolinnakkeisiin, merimiinoihin ja pieniin laivastovoimiin perustuvaa järjestelmää Ensimmäiset suunnitelma 1907, rakentaminen alkoi varsinaisesti 1913 Suomi peri Suomen puolelle jääneet linnakkeet 1917 (lopullisesti Tarton rauhassa 1920) 4.1.2018 ST Ove Enqvist 3

1.2 Pietari Suuren merilinnoitus 4.1.2018 ST Ove Enqvist 4

1.3 Laajeneminen ja supistaminen 4.1.2018 ST Ove Enqvist 5

1.4 Lopputulos 4.1.2018 ST Ove Enqvist 6

2. Rannikkopuolustuksen eri kaudet 1918-1939, suurvallan perinnöstä suomalaiseen rannikkopuolustukseen 1939-1944, sodassa ja rauhassa 1944-1950-luku, ylös pohjalta vanhoilla eväillä ja vanhoilla perusteilla 1950-luku-1970-luku, olosuhteiden parantamien 1970-luku-1990-luku, parannuksia ja linnakepakoa 1990-luvusta alkaen, alasajoa, identiteetin hakemista ja perinteistä taistelua 4.1.2018 ST Ove Enqvist 7

3. 1918-1939 Itsenäisyysajan alku 4.1.2018 ST Ove Enqvist 8

Rannikkojoukot Suomenlinna 4.1.2018 ST Ove Enqvist 9

Ristisaari, Laatokka 4.1.2018 ST Ove Enqvist 10

1920- ja 1930-luvun linnake (Mäkiluoto) 4.1.2018 ST Ove Enqvist 11

4. Rannikkopuolustuksen suunnittelu majuri Almqvistin linnakeinventointi 1918 1921-1922 rannikkopuolustuskomitea 1921 komitea, joka ehdotti sotasaaliin jaon, valioneuvosto päätti ehdotuksen mukaan puolustusrevision selvitys 1923-1925 Kenraali Walter Kirken asiantuntijaryhmä 1924 laivastolaki 1927 Puolustus- ja rakentamissuunnitelmat 1920-luvun loppupuolesta alkaen

Uhkakuva 1930-luvulta

Rannikko- vai meripuolustus? Organisaation hiominen Aluksi Suomen meriväki meripuolustus oli suoraan ylipäällikön alainen. Ylipäällikkö määräsi 12.6.1918 majuri Georg Höckertin perustamaan Yleisesikuntaan meriosaston ja samalla toimimaan osaston päällikkönä. Valtionhoitaja P. E. Svinhufvud määräsi 3.7. kaikki rannikko- ja merivarustukset sekä kaikki sotalaivat kommodori (kontra-amiraali) Johannes Indreniuksen alaiseksi. toukokuussa annettiin 1918 majuri Arno Almqvistin tehtäväksi Viaporin linnoituksen miehittäminen. Joukko-osaston nimi Viaporin Linnoitustykistö, myöhemmin Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona Ensimmäinen eri alueille (Suomenlinna, Viipuri, Sortavala) syntyneitä rannikkotykistöpataljoonia yhdistävä joukko oli heinäkuussa 1918 perustettu Suomen Rannikkotykistön rykmentti. Asiakirjoissa ryhdyttiin käyttämään nimeä Suomen Rannikkotykistö.

Organisaation kehittäminen Huhtikuussa 1919 pataljoonien nimet muutettiin rannikkotykistörykmenteiksi (RT 1, RT 2 ja RT 3) Erilliset Laivaston ja Rannikkotykistön esikunnat lakkautettiin ja muodostettiin yhteinen Rannikkopuolustuksen esikunta, joka toimi vuosina 1919-1923. Rannikkopuolustus (huom periaatteessa koko meripuolustus) jakautui vuosiksi 1923-1927 kolmeen osaan: Laivasto, Rannikkotykistö ja Sotasatama. Rannikkopuolustuksen esikunta lakkautettiin ja muodostettiin Laivaston esikunta (LE) ja Rannikkotykistön esikunta (RTE) Keväällä 1927 muuttuneet olot sallivat Rannikkotykistön ja Laivaston johdon yhdistymisen Meripuolustuksen esikunnaksi Rannikkopuolustuksen päällikön alaiseksi. Nimitys muuttui vuonna 1928 Meripuolustuksen päälliköksi. Vuonna 1933 meripuolustuksen yhteisnimitys vaihtui muotoon merivoimat. Merivoimiin kuului esikunta, rannikkolaivasto, rannikkotykistön joukko-osastot, rannikkotykistön ilmatorjuntapatterit Suomenlinnassa ja Viipurissa sekä vuonna 1923 perustetusta Rannikkotykistön kapitulanttikoulusta Meripuolustuksen kapitulanttikoulun kautta vuonna 1930 syntynyt Merisotakoulu.

Kuivasaari 5. Kaluston kehittämien-järeät tykit

Kuivasaari

Raskaat tykit

Kalusto jatkuu Kevyet tykit

6. 1939-1944, sodassa ja rauhassa talvisota 1939-1940, välirauha, jatkosota 1941-1944 linnakkeet miehitettyinä reserviläisillä, henkilökunnalla harvoin vapaata ajankohdasta ja paikasta riippuen tilanne salli perheidenkin oleskelua linnakkeilla sota-ajan lainsäädäntö asetti erilaisia rajoituksia mm liikkumiselle, kalastamiselle 4.1.2018 ST Ove Enqvist 20

merivoimat talvisodan alkaessa Raunio: Suomen sotien 1939-1945 kulku kartoin

Rannikkojoukkojen sodanajan kokoonpano Uusi joukko Viipurin lohko Kotkan lohko Pellingin lohko Helsingin lohko Rauhanaikainen joukko RT 2:n alue 2. ErRtPston alue uusi, Porvoon-Loviisan alue RT 1:n alue Hangon lohko 1. ErRtPston alue Turun lohko uusi, Turun saariston alue Satakunnan lohko uusi, Rauman-Porin alue Vaasan lohko uusi, Merenkurkun alue Oulun lohko uusi, Perämeren alue Ahvenanmaan lohko uusi, koko Ahvenanmaan alue Laatokan meripuolustus RT 3:n alue 27.1.2010 22

Neuvostoliiton merisotatoimien tavoitteet talvisodassa Vaihe 1: Suomenlahden ulkosaarten miehitys, panssarilaivojen tuhoaminen Vaihe 2: Puna-armeijan etenemistä häirinneiden rannikkopattereiden tuhoaminen, Suomen merenkulun ja satamien toiminnan keskeyttäminen Vaihe 3: suomalaisten huoltokuljetusten katkaiseminen, Suomen ilmavoimien tuhoaminen, Suomen tukikohtien tuhoaminen 27.1.2010 23

Hangon taistelu 1.12.1939, Utön taistelu 14.12. 1939 27.1.2010 Suomen Rannikkotykistö 1918-1958 24

Raunio: Suomen sotien 1939-1945 kulku kartoin Sotatoimet Karjalan Kannaksella joulukuussa 1939 27.1.2010 25

Viipurin lohkon toiminta avovesikautena 1939 27.1.2010 26 Rannikon Puolustaja-lehti

Marat, Oktjabraskaja Revolutsija 27.1.2010 27

Vuoksen sulkulinnakkeet Kiviniemi Hovinniemi Kekinniemi (Kelja) Oravanniemi Noisniemi Patoniemi 27.1.2010 28

Järisevän linnakkeen taistelu 19.12.1939 1921 1941 27.1.2010 29

Lunkulan taistelut joulukuussa 1939, vetäytyminen Mantsiin 27.1.2010 30

Kotkan lohkon puolustus, neuvostojoukkojen hyökkäykset maaliskuussa 1940 4.3. n. rykmentti, myöh. pienemmät osastot 4.3. noin 2 patl 4.3. n. rykmentti, myöh. pienemmät osastot 27.1.2010 31

Tilanne Viipurinlahdella 13.3.1940 Tilanne Viipurinlahdella 13.3.1940 Rannikon Puolustaja-lehti 27.1.2010 32

4.1.2018 ST Ove Enqvist 33

7. 1944-1950-luku, ylös pohjalta vanhoilla eväillä ja perusteilla samat mutta kuluneemmat kasarmit, alukset, asunnot ja aseet korjauksiin ei rahaa tulevaisuudesta ei suunnitelmia maanpuolustushenkisyys heikko uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan soveltamista 4.1.2018 ST Ove Enqvist 36

Liittoutuneiden valvontakomission antamat tehtävät meripuolustukselle Operatiiviset tehtävät eli Neuvostoliiton käskemät tehtävät Saksaa vastaan (ei varsinaisesti koskenut rannikkopuolustusta) Strategiset velvoitteet, joilla Neuvostoliitto vahvensi omaa strategista asemaansa ja omia toimintamahdollisuuksiaan (miinanraivaus, Ahvenanmaan kysymys, Porkkalan alueen vuokraaminen Neuvostoliitolle sekä kysymys merivoimien kokoonpanosta. Tarkastus- ja valvontatoiminta, jonka avulla Neuvostoliitto tarkasti ja kartoitti yksityiskohtaisesti Suomen meripuolustusta (tilanneilmoitukset, tarkastuskäynnit jne) 4.1.2018 Ove Enqvist 37

Sotien kokemukset perusteena kehittämiselle samat tykit kuin ennen varsinkin Viipurinlahdella rt oli ollut liian heikko (johtopäätös: tarvitaan vahva kattava rt) linnakejärjestelmä pääosin toimiva tj-, valvonta-, mittaus- ja viestiverkkoa parannettava, alueet oltava hallinnassa jo ra:na liikkuvia rt-joukkoja ja rannikkojalkaväkeä tarvitaan ohjuksista haaveiltiin 4.1.2018 Ove Enqvist 38

Rt:n länsipainotteisuus (eräs esitys) 4.1.2018 Ove Enqvist 39

8. 1950-luvulta 1970-luvulle, olosuhteiden parantamista 1947 Pariisin rauha, parantamiselle perusteet 1950-luvulla ensimmäiset määrärahat 1956 mennessä alustavat suunnitelmat joukkojen sijoittamisesta 1950-luvun loppupuolella uudet kasarmit, asuintalot 1960-luvulla ensimmäiset uudet aseet haittatyöstä syrjäseutulisää ja linnakerahaa=jopa 30 % parempi palkka kuin mantereella 1970-luvun alussa ensimmäinen 15-vuotissuunnitelma kehittämiselle 4.1.2018 ST Ove Enqvist 40

Lopullinen pakkolunastus 1950 4.1.2018 Ove Enqvist 41

Vuoden 1954 kokoonpano Hangon kaista (Bågaskär, Jussarö, Koö, Hästö-Busö, Tvärminne, Russarö, Tulliniemi, Krokö, Gunnarsören, Örö) Helsingin kaista (Pirttisaari, Eestiluoto, Isosaari, Kuivasaari, Rysäkari, Kytö) Korppoon kaista (Utö, Bokulla, Alskär, Jungfruskär, Berghamn, Kalvholm, Kökar) Kotkan kaista (Kirkonmaa, Rankki, Ristisaari, Vanhankylänmaa) Loviisan kaista (Orrengrund, Bästö, Glosholm) Rauman kaista (Katanpää, Kirsta, Edväisen alue, Kuuskajaskari, Nurmesluoto, Rihtniemi, Reposaari, Kuuminainen, Mäntyluoto) Ahvenanmaan kaista (Herrö, Eckerö, Nyhamn, Hammarudd, Signilskär) Pohjanmaan vastuualue (Sommarö, Raippaluoto, Mastören, Björkö) 4.1.2018 Ove Enqvist 42

Moottoroitu rt, rannikkojalkaväki 1952 Janhualle moottoroitu rannikkotykistöpatteri kokeilujen perusteella perustettiin Suomenlinnaan 1.12.1952 1. ErRtPsto Porkkalasta haluttiin 1956 jälkeen alueita patteristolle lopullinen sijoitus 1964 Vaasa 1952 SlRtR:n II patteristosta tilapäisesti Rannikkopataljoona, 1.7.1955 virallisesti Rannikkopataljoona/SlRtR 1960 Rannikkopataljoona itsenäiseksi joukko-osastoksi (RannJP) Upinniemeen 4.1.2018 Ove Enqvist 43

Suomenlinna Miessaari VaaRPsto, RannPatl 4.1.2018 Ove Enqvist 44

Kevyet rannikkotykit 4.1.2018 Ove Enqvist 45

Kevyet rt-tykit 4.1.2018 Ove Enqvist 46

Raskaat rannikkotykit 4.1.2018 Ove Enqvist 47

Muu kalusto 4.1.2018 Ove Enqvist 48

Tekninen kehittäminen 1950-l:n loppu, 1960-luku 152/45 Canet->152/50 Tampella 122 X-tykin kehittäminen (ja hankinnasta luopuminen) järeiden tykkien uudelleen asennus Radal (digitaalinen ammunnan laskin) Rt:n tutkat Meritorjuntaohjus (MTO 66) Rannikko-ohjus (RO 63) Laser-etäisyysmittari (L M Ericsson Ralem) 100 TK-tykkien hankinta ja asennus 4.1.2018 Ove Enqvist 50

Uutta kalustoa MTO 66 152/50 T 4.1.2018 Ove Enqvist 51

Uutta kalustoa 100 TK CAR-tutka, Radal RO 63 4.1.2018 Ove Enqvist 52

9. 1970-luvusta 1990-luvulla, paljon parannuksia mutta myös linnakepakoa parlamentaaristen komiteamietintöjen pohjalta voimakasta kehittämistä mm. uudet alukset mahdollisti mantereelle muuttamisen palvelut linnakkeilla (kuten koulut) kuitenkin osittain heikkenivät 4.1.2018 ST Ove Enqvist 53

Varusmieskoulutus 4.1.2018 ST Ove Enqvist 55

Uutta kalustoa 4.1.2018 Ove Enqvist 58

Uutta kalustoa (2) 4.1.2018 Ove Enqvist 59

Uutta kalustoa (3) 4.1.2018 Ove Enqvist 60

10. Aluehallinnon uudistus, alasajo 1990-luvun alussa aselaji oli paremmassa kunnossa kuin koskaan 1990-luvusta alkaen linnakkeista luopuminen ilman kokonaissuunnitelmaa, alueiden kehittäminen jäi kesken 1.1.2002 alkaen aluehallinnon uudistus, alueet pääosin metsähallitukselle (n. 25% oli rannikkopuolustuksen alueita) eräitä ongelmia, uusien omistajien resurssit, entisten omistajien vastalauseet jne. identiteetin hakemista, perinteistä taisteleminen jne. 4.1.2018 ST Ove Enqvist 61

Kellä saaret ja selät on hallussaan, kenen haaksien soutu on vapaa, hällä aina on avaimet mannermaan, eikä vertaistaan voimassa tapaa. Opetusneuvos ja rannikkotykistöupseeri Antero Rautavaara 4.1.2018 Ove Enqvist 62