Aktia Pankin sijoittajatiedote 3.1.2018 Sisällys 1. Tiedotteen tarkoitus... 2 2. Yleiset tiedot... 2 2.1. Perustiedot Aktia Pankki Oyj:stä... 2 2.2. Valvova viranomainen... 2 2.3. Asiointikielet ja asiointitavat... 2 3. Asiakasluokittelu... 3 4. Puheluiden ja sähköisen viestinnän tallentaminen... 3 5. Eturistiriitojen käsittely Aktia-konsernissa... 3 5.1. Eturistiriitatilanteiden tunnistaminen ja ilmoittaminen... 3 5.2. Eturistiriitatilanteiden ennaltaehkäiseminen ja käsittely... 4 6. Kannustimien käyttö... 4 7. Kuluja ja liitännäisiä veloituksia koskevat tiedot... 5 7.1. Noteeratut osakkeet, merkintä-oikeudet, optiotodistukset... 5 7.2. Joukkolainat... 5 7.3. Sijoitusrahastot... 5 7.4. Valuuttakaupat... 6 7.5. Arvopaperisäilytys... 6 8. Sijoitusneuvonnan tarjoamista koskevat tiedot... 6 9. Tiedot asiakasvarojen säilyttämisestä ja siihen liittyvistä riskeistä... 7 9.1. Asiakkaan rahavarat... 7 9.2. Kotimaiset arvopaperit... 7 9.3. Ulkomaiset arvopaperit... 7 9.4. Pantti- tai pidätysoikeus ja oikeus kuittaamiseen... 8 10. Sijoittajien korvausrahasto ja talletussuojarahasto... 8 10.1. Sijoittajien korvausrahasto... 8 10.2. Talletussuojarahasto... 8 11. Toimeksiantojen huolellista toteuttamista koskevat periaatteet... 8 11.1. Johdanto... 8 11.2. Kokonaisarviointi ja eri tekijöiden keskinäinen tärkeysjärjestys... 8 1
11.3. Kaupankäynti rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla ja monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä (MTF)... 9 11.4. Kaupankäynti rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa säännellyn markkinan tai monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella (OTC)... 10 11.5. Rahasto-osuudet... 10 11.6. Toimeksiantojen yhdistäminen sekä poikkeukselliset tilanteet... 10 11.7. Seuranta... 11 12. Rahoitusvälineiden riskit ja ominaisuudet... 11 12.1. Rahoitusvälineiden riskit... 11 12.1.1. Riskeistä yleensä... 11 12.1.2. Erilaisia riskikäsitteitä ym.... 12 12.2. YLEISKUVAUS RAHOITUSVÄLINEISTÄ... 13 12.2.1. Osakkeet... 13 12.2.2. Joukkovelkakirjalainat... 15 12.2.3. Johdannaissopimukset... 16 12.2.4. Rahastot ja rahasto-osuudet... 17 1. Tiedotteen tarkoitus Tämän tiedotteen tarkoituksena on antaa Aktia Pankki Oyj:n (pankki) asiakkaille ja potentiaalisille asiakkaille pankkia ja sen palveluita koskevia tietoja, jotka on annettava sijoitus- ja oheispalvelujen tarjoamista koskevan sääntelyn nojalla. Tiedotteen ajantasainen versio on saatavilla osoitteesta www.aktia.fi. 2. Yleiset tiedot 2.1. Perustiedot Aktia Pankki Oyj:stä Aktia Pankki Oyj ( Aktia ), PL 207, 00101 HELSINKI, Y-tunnus 2181702-8. Puhelinpalvelun numerot ja konttoreiden osoitteet löytyvät verkkosivultamme www.aktia.fi. 2.2. Valvova viranomainen Aktia Pankki Oyj on luottolaitos, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä toimilupa. Toimilupa kattaa myös sijoitus- ja oheispalvelujen tarjoamisen. Finanssivalvonta, PL 103, 00101 Helsinki, puhelin 09 183 5339, kirjaamo(at)finanssivalvonta.fi 2.3. Asiointikielet ja asiointitavat Aktia tarjoaa palvelua suomen ja ruotsin kielellä. Kaikki tiedot ja asiakirjat ovat saatavissa molemmilla kielillä. 2
Asiakas voi olla yhteydessä pankkiin sekä antaa sijoitustoimeksiantoja pankin konttorissa tai sähköisesti pankin verkko-, mobiili- tai puhelinpalvelussa pankin myöntämien pankkitunnisteiden avulla. Muiden suomalaisten pankkien myöntämillä TUPAS-tunnuksilla asiakas voi Aktian verkkopankissa tehdä merkintöjä Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimiin ja markkinoimiin rahastoihin. Muista mahdollisista asiointitavoista sovitaan asiakkaan kanssa erikseen kyseistä palvelua koskevassa sopimuksessa. Aktia toimittaa asiakkaalle raportointia asiakkaan sijoituskohteisiin ja asiakkaan käyttämiin palveluihin liittyen ensisijaisesti sähköisesti pankin tarjoaman suojatun palvelun välityksellä tai muuten kirjallisesti. Raportoinnin ajankohdista sovitaan kyseistä palvelua koskevissa ehdoissa. Aktia lähettää asiakkaalle tositteet tämän rahoitusvälineitä koskevista toimeksiannoista toimeksiantoa seuraavana päivänä, ellei kyseisen palvelun ehdoissa ole muuta sovittu. 3. Asiakasluokittelu Aktia luokittelee asiakkaansa ei-ammattimaisiksi asiakkaiksi, ammattimaisiksi asiakkaiksi tai hyväksyttäviksi vastapuoliksi. Asiakkaalla on oikeus hakea pankin tekemän luokittelun muuttamista. Asiakas saa tiedon asiakasluokittelustaan ja mahdollisuudesta hakea siihen muutosta tullessaan pankin asiakkaaksi tai solmiessaan pankin kanssa sijoitus- tai oheispalvelua koskevan sopimuksen. Lisätietoja asiakasluokittelusta on saatavilla verkkosivuillamme: https://www.aktia.fi/fi/tietoja-aktian-sijoituspalveluista. 4. Puheluiden ja sähköisen viestinnän tallentaminen Aktia tallentaa sijoituspalveluiden ja oheispalveluiden tarjoamiseen liittyvät asiakkaan kanssa käytävät keskustelut ja viestit. Aktialla on oikeus käyttää puhelin- ja muita tallenteita todisteina toimeksiannossa mahdollisesti ilmenevien erimielisyyksien ratkaisemisessa ja muihin ilmoittamiinsa tarkoituksiin. Kopio asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen ja vaihdettujen viestien tallenteista on saatavana pyynnöstä viiden vuoden ajan, tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä seitsemän vuoden ajan. Pankilla on velvollisuus luovuttaa tallenteet toimivaltaisille viranomaisille pyynnöstä. 5. Eturistiriitojen käsittely Aktia-konsernissa Aktia-konsernissa on vahvistettu toimintaperiaatteet, joiden avulla tunnistamme, ennaltaehkäisemme ja käsittelemme Aktian liiketoiminnassa mahdollisesti syntyviä eturistiriitatilanteita. Tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaiden edut turvataan ja asiakkaat saavat mahdollisimman hyvää ja oikeudenmukaista palvelua, ottaen kuitenkin huomioon Aktian oikeutettu liiketoiminnallinen intressi. Eturistiriitatilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun Aktialla sijoitus- tai oheispalvelun tarjoajana tai tuotteen kehittäjänä tai vakuutuspohjaisten sijoitustuotteiden tarjoajana, Aktian henkilökunnalla tai toisella asiakkaalla tai asiakasryhmällä on tarjottuun palveluun liittyvä, asiakkaan edusta poikkeava etu tai intressi taikka kun edellä mainitut tahot todennäköisesti saavat aiheetonta taloudellista etua tai välttävät taloudellisen tappion asiakkaan kustannuksella. 5.1. Eturistiriitatilanteiden tunnistaminen ja ilmoittaminen Aktia finanssialan toimijana tarjoaa asiakkailleen erilaisia rahoitus-, sijoitus-, oheis-, vakuutus- ja muita taloudellisia palveluja. Sen lisäksi Aktia Rahastoyhtiö harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa. Ottaen huomioon Aktian eri liiketoiminnot ja roolit, eri toimintojen samanaikainen harjoittaminen voi aiheuttaa eturistiriidan, johon liittyy yhden tai useamman asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Esimerkiksi Aktia sijoituspalvelun tarjoajana tarjoaa sijoitusneuvontaa ja omaisuudenhoitoa, mutta laskee myös liikkeeseen 3
rahoitusvälineitä, kuten rahasto-osuuksia ja osakkeita. Aktia sijoituspalvelun tarjoajana voi käydä omaan tai asiakkaidensa lukuun arvopaperikauppaa ja Aktia voi myös saada kannustimia kolmansilta osapuolilta tarjotessaan sijoituspalveluja asiakkailleen. Eturistiriitojen tunnistaminen ja ilmoittaminen on kaikkien työntekijöiden ja johdon vastuulla. 5.2. Eturistiriitatilanteiden ennaltaehkäiseminen ja käsittely Aktia soveltaa erilaisia eturistiriitojen ennaltaehkäisemiseen tähtääviä asianmukaisia menettelytapoja. Aktiassa pyritään, erityisesti sijoitus- ja oheispalvelujen osalta, järjestämään toiminta organisatorisesti ja hallinnollisesti niin, että perusteeton tiedonkulku henkilöiden ja toimintojen välillä estyy. Tämä tapahtuu esimerkiksi erillisten tietojärjestelmien ja käyttöoikeuksien avulla sekä toimintojen ja toimitilojen erottamisella toisistaan. Mahdollisten eturistitilanteiden syntymistä ehkäistään ja eturistitilanteita käsitellään myös muun muassa sisäisillä säännöillä ja koulutuksilla. Relevantteja henkilöitä koskee muun muassa näiden omaa ja lähipiirin kaupankäyntiä sääntelevä henkilökohtaisia liiketoimia koskeva ohjeistus. Lisäksi henkilökuntaa koskevat lahjojen ja etujen vastaanottamisesta ja tarjoamisesta sekä tapahtumiin osallistumisesta annettu ohjeistus ja ulkopuolisista sivutoimista ja luottamustehtävistä annettu ohjeistus. Aktian palkitsemisjärjestelmät eivät myöskään saa kannustaa johtoa tai henkilökuntaa toimimaan asiakkaan etujen vastaisesti. Toimenpiteet vaihtelevat liiketoiminnan ja palvelun mukaan. Nämä eturistiriitojen hallintaa koskevat menettelytavat arvioidaan säännöllisesti. Jos yllä mainitut menettelytavat eivät ole riittäviä varmistamaan kohtuullisen luotettavasti, että asiakkaan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältytään, asiakasta on informoitava tästä ja annettava tarkka kuvaus sijoitustai oheispalvelujen tarjoamisen aiheuttamista eturistiriidoista sekä riittävän yksityiskohtaisesti tiedot niiden yleisestä luonteesta ja lähteistä sekä asiakkaaseen kohdistuvista riskeistä ja riskien lieventämiseksi toteutetuista toimista, jotta asiakas voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen sijoitus- tai oheispalvelusta. Jos sijoitusrahastotoiminnan harjoittamiseen liittyvät menettelytavat eivät ole riittävät varmistamaan, että sijoitusrahaston tai sen osuudenomistajan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältytään, on asiasta ilmoitettava viipymättä sille taholle, jonka etuihin riski kohdistuu, sekä esitettävä päätöksen perusteet. Lisätietoja eturistiriitatilanteiden käsittelyä koskevasta ohjeistuksesta annetaan pyydettäessä. 6. Kannustimien käyttö Aktialla on sisäiset määräykset siitä, missä tilanteissa Aktia voi ottaa vastaan tai maksaa välityspalkkiota, provisiota tai muuta rahallista tai ei-rahallista etua (ns. kannustimia), sijoituspalvelujen tarjoamiseen liittyen joltain muulta kuin asiakkaalta tai asiakkaan lukuun toimivalta henkilöltä itseltään. Kannustimien käyttö on sallittua sijoituspalvelujen tarjoamisessa vain, jos ne on tarkoitettu parantamaan asiakkaalle tarjottavan palvelun laatua. Ne eivät myöskään saa haitata Aktian velvollisuutta toimia asiakkaan etujen mukaisesti. Omaisuudenhoidon yhteydessä Aktia ei vastaanota mitään kannustimia. Asiakas saa tietoa hänelle tarjottuun palveluun liittyvistä kannustimista etukäteen annettavien kulutietojen yhteydessä. Tarkat tiedot Aktian vastaanottamien kannustimien määrästä asiakas saa vuosittain jälkikäteen muun raportoinnin yhteydessä. Aktia voi vastaanottaa asiakkaalle tarjottuun palveluun liittyen ns. vähäisiä ei-rahallisia etuja. Niiden tulee olla kohtuullisia ja oikeasuhteisia sekä sen laajuisia, etteivät ne todennäköisesti vaikuta asianomaisen asiakkaan etujen vastaisella tavalla vastaanottajansa käyttäytymiseen. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi seminaarit ja muut koulutustilaisuudet, jotka koskevat tietyn rahoitusvälineen tai sijoituspalvelun erityispiirteitä sekä asiakkaalle tarjottavia rahoitusvälineitä koskevien yleisten tietojen ja kirjallisen aineiston vastaanottaminen. 4
7. Kuluja ja liitännäisiä veloituksia koskevat tiedot Tässä kohdassa kerrotaan Aktian tuotevalikoimaan kuuluviin sijoitustuotteisiin ja niiden kaupankäyntiin liittyvistä kuluista ja palkkioista, jotka vaikuttavat sijoitusten tuottoon. Nämä tiedot kuuluvat osana asiakkaalle annettavia ennakkotietoja ja ne täydentävät asiakkaalle annettavaa muuta tietoa tuotteisiin ja palveluihin liittyvistä kuluista ja palkkioista. Kulloinkin voimassa olevat ennakkotiedot löytyvät Aktian verkkosivuilta www.aktia.fi. 7.1. Noteeratut osakkeet, merkintä-oikeudet, optiotodistukset Käytäessä kauppaa osakkeilla, merkintäoikeuksilla ja optiotodistuksilla muodostuvat kulut ja palkkiot toimeksiantokanavasta riippuen välityspalkkiosta, toimitusmaksusta, sekä pantatulta arvo-osuustililtä arvopapereita myytäessä kirjausmaksusta. Ulkomaisiin sijoituksiin voi liittyä myös selvitysmaksu, transaktiovero ja valuutanvaihtokulu. Aktia Pankki veloittaa kulut ja palkkiot asiakkaalta arvo-osuuksien kirjauksen yhteydessä. Ostotoimeksiannoissa kulut ja palkkiot lisätään lopulliseen kauppahintaan ja myyntitoimeksiannoissa kulut ja palkkiot vähennetään kauppahinnasta. Kulut ja palkkiot vaikuttavat asiakkaan saamaan tuottoon heikentävästi. Esimerkki kuluista asiakkaan jättäessä ostotoimeksiannon Aktian konttorissa Asiakas ostaa 2500 :lla Helsingin pörssissä noteerattuja osakkeita. Konttoritoimeksiannosta peritään 1% palkkio, minimissään kuitenkin 25, jolloin kulut tästä kaupasta ovat 25 ja asiakkaan maksama kokonaishinta on 2525. 7.2. Joukkolainat Aktian liikkeeseenlaskemaa debentuurilainaa ostettaessa ei asiakkaalta peritä kuluja tai palkkioita. Indeksilainan oston yhteydessä peritään palkkio sijoituksen nimellisarvosta. Kulut ja palkkiot vaikuttavat asiakkaan saamaan tuottoon heikentävästi. Esimerkki kuluista liittyen Aktian liikkeeseen laskemaan indeksilainaan Asiakas sijoittaa2500 Aktian indeksilainaan, jolloin nimellisarvosta peritään 1 % palkkio. Palkkio tästä kaupasta on 25. 7.3. Sijoitusrahastot Sijoitusrahastoihin liittyy kahdentyppisiä kuluja, kertaluonteisia kuluja, jotka peritään suoraan asiakkaalta (merkintä-, vaihto- ja lunastuspalkkiot) ja jatkuvaluonteisia kuluja, jotka peritään rahastosta (hallinnointipalkkiot, rahaston kaupankäyntikulut ja rahaston muut kulut, kuten mahdollinen erillinen säilytyspalkkio tai analyysin kustannukset). Molemmat kulut vaikuttavat asiakkaan saamaan tuottoon pienentävästi. Merkintäpalkkio vähennetään asiakkaalle rahastoon merkittävästä summasta tämän ostaessa rahasto-osuuksia ja lunastuspalkkio vähennetään asiakkaalle maksettavasta summasta tämän myydessä rahasto-osuuksia. Mahdollinen lunastuspalkkiosta eroava vaihtopalkkio peritään asiakkaan lunastaessa rahasto-osuuksia sijoittaakseen varat suoraan toiseen saman rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon. Jatkuvaluonteiset rahaston kulut ja palkkiot vähennetään rahaston varoista päivittäisessä arvonlaskennassa. Esimerkki kuluista liittyen rahastosijoitukseen Asiakas sijoittaa 2500 sijoitusrahastoon, jolloin sijoitettavasta summasta peritään merkintäpalkkio, esimerkiksi Aktia Solidan merkintäpalkkio on 0,5 % = 12,50. Asiakkaalle merkitään rahasto-osuuksia summalla 2487,50. Hallinnointipalkkio on riippuvainen sijoitusta pääomasta ja rahaston arvon kehityksestä, mutta jos sijoitettu summa keskimäärin vuoden aikana on 2500 ja se on sijoitettu Aktia Solidaan, jonka juoksevat kulut ovat 1,05 % vuosittain, ovat vuosittaiset juoksevat kulut euroina 26,25. Kaupankäyntikulut tässä rahastossa olivat vuonna 2016 0,01 %, jolloin kaupankäyntikulut 2500 sijoituksella ovat 0,25. Toimeksiannon tehnyt konttori saa merkintä- ja lunastuspalkkion 5
kokonaisuudessaan myyntipalkkiona. Lisäksi konttoreille maksetaan osa vuosittaisesta hallinnointipalkkiosta myyntipalkkiona, tässä tapauksessa 13,13. 7.4. Valuuttakaupat Jos asiakas tekee arvopaperitoimeksiannon muussa valuutassa kuin eurossa, tehdään valuuttakauppa osana toimeksiannon selvitystä. Valuuttakaupalle muodostuva hinta riippuu kohteena olevasta valuuttaparista ja valuuttakaupan koosta. Asiakkaalle muodostuva kulu on Aktia Pankin noteeraaman kurssin ja todellisen vaihtokurssin välinen erotus ja se sisältyy asiakkaalta veloitettavaan lopulliseen kauppasummaan. Valuuttakaupoissa käytetty kurssi on alle 30 000 arvoisissa kaupoissa Aktia Pankin kaupan käsittelyhetkellä noteeraama listakurssi. Yli 30 000 euron valuuttakaupat toteutetaan käyttäen kurssia, joka on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin listahinta. Listahinnat päivitetään kahdeksan kertaa klo 8.30-15.30 välisenä aikana ja tarvittaessa päivitys voidaan tehdä useammin. 7.5. Arvopaperisäilytys Maksullinen arvopaperisäilytys tarvitaan koti- ja ulkomaisille arvopapereille, lukuun ottamatta Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimia ja markkinoimia rahasto-osuuksia sekä Aktia konsernin liikkeeseenlaskemia joukkolainoja. Säilytyspalvelujen veloitus riippuu säilytettävän omaisuuden määrästä ja laadusta ja se veloitetaan hoitotililtä 6 kk laskutusjaksoissa (1.6.2018 alkaen kuukauden jaksoissa). 8. Sijoitusneuvonnan tarjoamista koskevat tiedot Aktian tarjoama sijoitusneuvonta luokitellaan ns. ei-riippumattomaksi neuvonnaksi. Sijoitusneuvonnan kohteina ovat lähtökohtaisesti Aktian omaan konserniin kuuluvien yhtiöiden tuotteet, erityisesti Aktia Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat rahastot. Aktia voi tarjota sijoitusneuvontaa myös muiden konsernin ulkopuolisten yhtiöiden liikkeeseenlaskemiin tai tarjoamiin rahastosijoituksiin liittyen. Tällöinkin Aktian ja ulkopuolisen yhtiön välillä on sopimus välitystoiminnasta. Aktia vastaanottaa niin sanottuja kannustimia niihin rahastosijoituksiin liittyen, joista se antaa asiakkaalle sijoitusneuvontaa. Aktia siis saa maksun asiakkaalle tarjottavasta sijoitusneuvonnasta osittain siten, että rahastoyhtiö maksaa osan asiakkaiden sijoituksista perittävistä hallinnointipalkkioista Aktialle myyntipalkkiona eli kannustimena. Aktian saamien kannustinten arvioitu määrä ilmoitetaan asiakkaalle etukäteen ennen toimeksiannon tekemistä. Lisäksi asiakas saa jälkikäteen ilmoituksen pankin vastaanottamasta tarkasta kannustinten määrästä. Jälkikäteisilmoitus annetaan asiakkaalle vähintään vuosittain. Lisätietoja kuluista löytyy tämän tiedotteen kohdasta 7. Aktian Personal Banking ja Premium Banking asiakkaiden sijoitusneuvonnan kohteena ovat ensisijaisesti sijoitusrahastot ja vaihtoehtorahastot. Personal Banking- asiakkaille sijoitusneuvonnan kohteina ovat ainoastaan Aktian viisi varainhoitorahastoa, jotka ovat erittäin hyvin hajautettuja ja joita suositellaan kyseiselle asiakkaalle määritellyn optimaalisen allokaation eli varojen sopivimman omaisuuslajijakauman mukaisesti. Premium Banking asiakkailla sijoitusneuvonnan kohteina voivat olla kaikki Aktian verkkosivuilla luetellut sijoitusrahastot ja erikoissijoitusrahastot. Aktialla on oikeus antaa sijoitusneuvontaa myös muihin rahoitusvälineisiin liittyen. Private Banking asiakkaiden sijoitusneuvonnan kohteena olevat rahoitusvälineet ovat ensisijaisesti Pankin valikoimaan kuuluvia sijoitusrahastoja ja erikoissijoitusrahastoja, mutta sijoitusneuvonnan kohde voidaan myös räätälöidä asiakkaan kanssa erikseen sovittavalla tavalla. 6
Aktian tarjoama sijoitusneuvonta on kertaluontoista neuvontaa, lukuun ottamatta Private Bankingin aktiivisen sijoitusneuvonnan palvelua. Jos Aktia antaa asiakkaalle sijoitusneuvon, mutta asiakas tästä huolimatta haluaa toteuttaa toimeksiannon, joka ei ole pankin antaman neuvon mukainen, ilmoittaa pankki tästä asiakkaalle ja varoittaa liiketoimeen sisältyvistä riskeistä. 9. Tiedot asiakasvarojen säilyttämisestä ja siihen liittyvistä riskeistä 9.1. Asiakkaan rahavarat Asiakkaan rahavarat säilytetään asiakkaan nimissä olevalla tilillä pankissa. Tarkemmat tiedot löytyvät tilisopimuksen ehdoista. 9.2. Kotimaiset arvopaperit Aktia Pankki Oyj toimii arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain mukaisena tilinhoitajana. Aktia Pankki Oyj säilyttää asiakkaiden kotimaiset arvo-osuudet sekä fyysiset arvopaperit erillään pankin omista arvopapereista. Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimien rahastojen rahasto-osuudet merkitään rahasto-osuusrekisteriin, jota ylläpitää Aktia Rahastoyhtiö Oy. 9.3. Ulkomaiset arvopaperit Ulkomaiset arvopaperit säilytetään erillään pankin omista ulkomaisista arvopapereista pankin valitseman alisäilyttäjän hallussa tileillä, joihin sovelletaan paikallista lainsäädäntöä ja ne rekisteröidään pääsääntöisesti pankin tai alisäilyttäjän nimiin. Ulkomaiset arvopaperit voidaan säilyttää yhteistilillä (ns. omnibus-tili) yhdessä muiden asiakkaiden arvopapereiden kanssa. Arvopaperit säilytetään tällöin Aktia Pankki Oyj:n nimissä asiakkaiden lukuun. Yksittäisen osakkeenomistajan osallistuminen ulkomaisen yhtiön yhtiökokoukseen ei siten ole yleensä mahdollista. Jos asiakas haluaa osallistua yhtiökokoukseen ja se voidaan järjestää, Aktialla on oikeus periä asiakkaalta osallistumisesta aiheutuvat kulut asiakkaan hoitotililtä. Yhteistilin käyttämisellä voi olla vaikutusta myös yhtiötapahtumien jako-osuuksia määritettäessä, kaupanselvityksen yhteydessä tapahtuneissa virhetilanteissa tai muissa vastaavissa tilanteissa. Aktia kirjaa asiakkaan ulkomaisten arvopaperien omistustiedot pankin säilytysjärjestelmään asiakkaan nimissä olevaan säilytykseen. Tällaisesta säilytyksestä käytetään lainsäädännössä nimeä arvopaperitili. Ulkomaisten arvopapereiden omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä kotimaisiin arvopapereihin sijoittamisesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, verotuksellisia ja muita ennalta arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi. Asiakkaan ulkomaisiin arvopapereihin liittyvät oikeudet voivat olla erilaisia mikäli ne säilytetään tileillä, joihin sovelletaan jonkin muun kuin ETA-alueeseen kuuluvan valtion lainsäädäntöä. Mikäli asiakkaan arvopapereita ei pystytä erottelemaan pankin tai alisäilyttäjän omista varoista johtuen sovellettavasta ulkomaisesta lainsäädännöstä, asiakkaan omistuksessa olevia arvopapereiden voidaan pankin tai alisäilyttäjän konkurssissa tai muussa vastaavassa tilanteessa katsoa kuuluvan pankille tai alisäilyttäjälle. Aktia Pankki Oyj vastaa Suomen lain mukaan alisäilyttäjän huolellisesta valinnasta ja seuraa tämän toimintaa. Aktia Pankki Oyj ei kuitenkaan muuten vastaa alisäilyttäjän toiminnasta tai tämän maksukyvystä. 7
9.4. Pantti- tai pidätysoikeus ja oikeus kuittaamiseen Aktia Pankki Oyj:llä voi olla asiakkaan säilytettäviin rahoitusvälineisiin tai rahavaroihin nähden kuittaus-, pantti- tai pidätysoikeus, mikäli näin on asiakkaan kanssa sovittu tai vastaava oikeus perustuu lakiin tai muihin säädöksiin. Ulkomaisissa arvopapereissa vastaava oikeus voi olla myös Aktia Pankki Oyj:n käyttämällä alisäilyttäjällä. Yhteistilillä säilytettävät asiakkaan ulkomaiset arvopaperit voivat olla vakuus- tai kuittausoikeuden kohteena myös muiden kuin asiakkaan omien velvoitteiden perusteella. Aktia Pankki Oyj raportoi asiakkaalle rahoitusvälineitä koskevista tapahtumista kulloinkin sovellettavan palvelusopimuksen mukaisesti. Säilytettävistä rahoitusvälineistä Aktia Pankki Oyj raportoi kolmen kuukauden välein, ellei asiakkaan kanssa ole sovittu kuukausittaisesta raportoinnista. Tarkempia tietoja koti- ja ulkomaisten rahoitusvälineiden säilyttämisestä ja suojasta saatte tutustumalla sijoituspalvelu-, säilytys- tai tilisopimuksen sopimusehtoihin. 10. Sijoittajien korvausrahasto ja talletussuojarahasto 10.1. Sijoittajien korvausrahasto Aktia Pankki Oyj on sijoittajien korvausrahaston jäsen, mikä tarkoittaa, että suojan piiriin kuuluvat ei-ammattimaisen asiakkaan saamiset pankilta ovat suojattuja pankin maksukyvyttömyyden varalta. Sijoittajien korvausrahastosta suoritettava korvaus voi olla 9/10 sijoittajan saamisesta, kuitenkin enintään 20.000 euroa sijoittajaa kohden. Ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli ei voi saada korvausta Sijoittajien korvausrahastosta. 10.2. Talletussuojarahasto Asiakkaan rahavarat säilytetään Aktia Pankki Oyj:ssä pankkitilillä luottolaitoslain mukaisesti. Aktia Pankki Oyj on talletussuojarahaston jäsen, mikä tarkoittaa, että asiakkaan suojan piirissä olevilla tileillä olevat rahavarat ovat suojattuja 100.000 euron määrään, vaikka pankki tulisi maksukyvyttömäksi. 11. Toimeksiantojen huolellista toteuttamista koskevat periaatteet 11.1. Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan ne toimintaperiaatteet, joita Aktia Pankki Oyj (Aktia) noudattaa saavuttaakseen asiakkaidensa kannalta parhaan mahdollisen tuloksen, kun se välittää tai toteuttaa rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja asiakkaidensa puolesta. Asiakkaan antamat toimeksiantoa koskevat erityiset ohjeet ovat aina ensisijaisia suhteessa tässä kuvattuihin toimintaperiaatteisiin. Asiakkaan antamat erityiset ohjeet saattavat estää Aktiaa noudattamasta toimintaperiaatteiden mukaisia toimenpiteitä. 11.2. Kokonaisarviointi ja eri tekijöiden keskinäinen tärkeysjärjestys Asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi Aktia arvioi seuraavia tekijöitä toimeksiantoja toteuttaessaan ja välittäessään: todennäköinen toteutushinta ja toimeksiannon kustannukset (kokonaisvastike); nopeus; liiketoimen toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyys; toimeksiannon koko ja luonne; sekä 8
mahdolliset muut sellaiset seikat, jotka Aktia katsoo toimeksiannon toteuttamisen tai välittämisen kannalta olennaisiksi. Paras mahdollinen tulos toimeksiannon toteuttamisessa arvioidaan aina asiakkaan kokonaisvastikkeen perusteella. Tämä koskee sekä Pankin ei-ammattimaisia asiakkaita että ammattimaisia asiakkaita. Kokonaisvastike muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista, ottaen huomioon kaikki asiakkaalle aiheutuvat kulut mukaan lukien Aktian kulujen lisäksi toteuttamispaikan maksut, selvitys- ja toimituskustannukset ja muut kolmansille osapuolille suoritettavat maksut. Parasta mahdollista tulosta eli parasta kokonaisvastiketta ei kuitenkaan voida aina saavuttaa, koska toimeksiantojen huolellinen toteuttaminen edellyttää, että Aktia arvioi myös muita edellä listattuja tekijöitä. Esimerkiksi rahoitusvälineen, toimeksiannon tai toteuttamispaikan ominaispiirteet tai poikkeuksellinen markkinatilanne saattavat edellyttää, että jokin muu edellä mainituista tekijöistä on kyseisessä tapauksessa keskeisempi kuin paras kokonaisvastike. Nopeasti vähentyvän likviditeetin tilanteessa saattaa esimerkiksi olla tärkeintä saada toimeksianto toteutettua nopeasti kuin etsiä kaikkein parasta saatavilla olevaa hintaa. Jos rahoitusvälineelle antaa hintaa vain yksi osapuoli (kuten useimmissa rahastosijoituksissa) hinta tulee suoraan kyseiseltä osapuolelta. Kokonaisarvioinnin perusteena olevien seikkojen tärkeysjärjestys voi kuitenkin vaihdella asiakkaan tai toimeksiannon tai rahoitusvälineen ja toteuttamispaikan ominaispiirteiden mukaan. Aktia arvioi itsenäisesti eri tekijöiden tärkeysjärjestyksen, ellei asiakkaan ohjeista muuta johdu. 11.3. Kaupankäynti rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa säännellyllä markkinalla ja monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä (MTF) Tässä kohdassa mainitut toteutus- ja välitystavat koskevat niitä rahoitusvälineitä, joilla käydään yleensä kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (MTF) tai muulla järjestäytyneellä kaupankäyntipaikalla. Tällaisia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi osakkeet, talletustodistukset, warrantit ja merkintäoptiot. Aktia ei itse toimi pörssivälittäjänä eikä suoraan toteuta asiakkaiden toimeksiantoja millään kaupankäyntipaikoilla. Aktia välittää OMX Helsinki -kaupankäyntipaikalla kaupankäynnin kohteena olevat osakkeita, talletustodistuksia, warrantteja ja merkintäoptioita koskevat asiakkaidensa internetpankin ja pankkikonttorien kautta antamat toimeksiannot S-Pankki Oy:lle. Aktia Private Bankingille annetuista toimeksiannoista Aktia välittää S-Pankille OMX Helsinki ja OMX Tukholma kaupankäyntipaikoilla kaupankäynnin kohteena olevat osakkeita, talletustodistuksia, warrantteja ja merkintäoptioita sekä ETF:iä koskevat toimeksiannot. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi Aktian asiakastoimeksiantojen toteutuksessa käyttämä välittäjä ohjaa toimeksiannot Smart Order Routing ( SOR ) palvelun kautta. Päämarkkinapaikan lisäksi parasta hintaa haetaan tällöin muiltakin markkinapaikoilta. Aktia voi käydä kauppaa myös muilla kuin edellä mainituilla kaupankäyntipaikoilla, mikäli asiakkaan antama toimeksianto koskee rahoitusvälinettä, jonka toteutus ei ole mahdollinen mainituilla kaupankäyntipaikoilla tai Aktia muuten arvioi sen olevan asiakkaan edun mukaista. Tällöin Aktia käyttää välittäjänä Aktia Varainhoito Oy:tä, joka välittää toimeksiannon edelleen omien toimeksiantojen huolellista toteuttamista koskevien periaatteidensa mukaisesti. Nämä löytyvät verkkosivuilta https://www.aktia.fi/fi/tietoja-aktiansijoituspalveluista. 9
Aktia seuraa ja arvioi säännöllisesti käyttämiään välittäjiä. 11.4. Kaupankäynti rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa säännellyn markkinan tai monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ulkopuolella (OTC) Aktia voi toteuttaa tai välittää toimeksiantoja myös rahoitusvälineillä, joilla yleensä käydään kauppaa suoraan vastapuolen kanssa (OTC). Tällaisia rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi: joukkovelkakirjat, sijoitustodistukset ja muut rahamarkkinainstrumentit osakkeet, joita ei noteerata järjestäytyneillä kaupankäyntipaikoilla OTC-johdannaiset ja muut Aktian tai muiden palveluntarjoajien luomat rahoitusvälineet On myös mahdollista, että näillä rahoitusvälineillä käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä (MTF) tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä (OTF). Parhaan kokonaisvastikkeen saavuttamiseksi Aktia tai sen käyttämä välittäjä Aktia Varainhoito Oy arvioi näiden mahdollisten kaupankäyntipaikkojen ja OTC-toteutuksen välillä, minne kauppa välitetään tai missä se toteutetaan. Jos rahoitusväline ei ole kaupankäynnin kohteena kauppapaikalla tai sillä ei säännöllisesti käydä kauppaa kauppapaikalla, haetaan viitteitä markkinatilannetta heijastavasta hinnasta mahdollisuuksien mukaan eri OTC-vastapuolilta. Tällaisessa tapauksessa Aktia yleensä antaa asiakkaalle joko viitteellisen tai sitovan hintanoteerauksen. Tämän jälkeen osapuolten kesken tehdään sopimus joko siten, että asiakas hyväksyy sitovan tarjouksen tai siten, että Aktia vahvistaa hinnan asiakkaalle, minkä jälkeen asiakas hyväksyy sen. Näin toimiessaan Aktia ei toteuta toimeksiantoa asiakkaansa puolesta, vaan tekee sopimuksen asiakkaan kanssa. Jos Aktia kuitenkin toteuttaa rahoitusvälinettä koskevan toimeksiannon asiakkaan puolesta, Aktia tekee sen omaan lukuunsa perusteltuun hintaan. Hinnoittelu perustuu käytettävissä oleviin ja kyseiseen rahoitusvälineeseen soveltuviin ulkopuolisiin referenssi- tai viitehintoihin. Hinnoittelussa otetaan huomioon lisäksi muun muassa oman pääoman kustannukset, vastapuoliriski ja Aktian marginaali. Aktia voi myös toteuttaa toimeksiannon suoraan toisen asiakkaan toimeksiantoa vastaan. Hinta määräytyy tällöin tasolle, jolla ostajan ja myyjän antamat tarjoukset kohtaavat. 11.5. Rahasto-osuudet Aktia toteuttaa asiakkaaltaan saamansa rahasto-osuuksia koskevan toimeksiannon antamalla sen viipymättä joko suoraan tai toimeksiantojen välitystä tarjoavan palveluntarjoajan (kuten Euroclear Fundsettle) kautta rahaston mahdolliselle Transfer Agentille tai rahastoyhtiölle, yhteissijoitusyritykselle tai vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka hallinnoi kyseistä rahastoa. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen rahasto-osuuksien kaupat tehdään suoraan Aktia Rahastoyhtiöön. Jos rahasto-osuudella käydään kauppaa säännellyllä kaupankäyntipaikalla, Aktia noudattaa kohdan 3. mukaisia toteuttamisperiaatteita. 11.6. Toimeksiantojen yhdistäminen sekä poikkeukselliset tilanteet Toteuttaessaan tai välittäessään toimeksiantoa Aktia voi: ohjata toimeksiannon viipymättä käyttämälleen välittäjälle; yhdistää toimeksiannon muihin toimeksiantoihin tai jakaa sen osiin; 10
toteuttaa toimeksiannon muulla tavalla, joka Aktian kohtuullisen arvion mukaan tuottaa todennäköisesti parhaan mahdollisen tuloksen, tai; toteuttaa toimeksiannon asiakkaan antamalla nimenomaisella suostumuksella osittain tai kokonaan joko asettumalla itse asiakkaan vastapuoleksi tai suoraan toisen asiakkaan toimeksiantoa vastaan. Edellä kuvatuissa tapauksissa toimeksianto pyritään toteuttamaan hintaan, joka heijastaa vallitsevaa markkinatilannetta. Aktialla on oikeus tilapäisesti poiketa näistä toimintaperiaatteista markkinoiden tai järjestelmien toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriötilanteissa Aktia toteuttaa kohtuulliset toimet päästäkseen tulokseen, joka olosuhteisiin nähden on asiakkaan kannalta paras mahdollinen. 11.7. Seuranta Aktian kulloinkin voimassa olevat toimeksiantojen toteuttamisperiaatteet on saatavilla osoitteessa https://www.aktia.fi/fi/tietoja-aktian-sijoituspalveluista. Aktia arvioi säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, toimeksiantojen toteuttamista koskevien toimintaperiaatteittensa ja toimeksiantojen toteuttamisjärjestelyidensä sisältöä ja asianmukaisuutta ja seuraa ja arvioi säännöllisesti käyttämiään välittäjiä. Aktia ilmoittaa toimintaperiaatteidensa olennaisista muutoksista verkkosivuillaan. Muutokset ja päivitykset tulevat voimaan sinä päivänä, jona ne julkaistaan verkkosivuilla. 12. Rahoitusvälineiden riskit ja ominaisuudet 12.1. Rahoitusvälineiden riskit 12.1.1. Riskeistä yleensä Sijoitukset rahoitusvälineisiin sisältävät aina taloudellisen riskin. Riski tarkoittaa mahdollisuutta kärsiä sijoitukseen liittyviä tappioita. Asiakas vastaa itse sijoitustensa riskistä ja asiakkaan on siksi hankittava tietoa rahoitusvälineistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijoituksen tekemiseen liittyvistä ehdoista. Asiakkaan on myös aktiivisesti seurattava sijoituksiensa arvon kehittymistä ja itse ryhdyttävä mahdollisiin tarvittaessa nopeisiinkin toimenpiteisiin riskien minimoimiseksi. Sijoituksiin liittyvät riskit ja sijoitusten seuranta ovat asiakkaan vastuulla myös silloin, kun asiakas on sijoituksensa yhteydessä saanut Omaisuudenhoitajalta yksilöllistä neuvontaa tai Omaisuudenhoitaja on muuten arvioinut sijoituksen asianmukaisuutta asiakkaan kannalta. Asiakkaan tulee aina ennen sijoituspäätöksen tekemistä tutustua riittävästi rahoitusvälinettä koskevaan esitteeseen, ehtoihin ja muuhun tuotetta koskevaan aineistoon, sijoitukseen liittyviin riskeihin, verotukseen ja muihin taloudellisiin seuraamuksiin. (Asiakas sitoutuu noudattamaan palvelun tarjoamista koskevia sopimusehtoja). Sijoituksiin sisältyvää riskiä voi pienentää hajauttamalla sijoitukset ajallisesti, maantieteellisesti, omaisuuslajeittain ja toimialakohtaisesti. Ajallinen hajauttaminen vähentää riskiä siitä, että rahoitusvälineen osto tai myynti tehdään ajankohtana, jolloin kurssi on epäedullinen. Maantieteellinen, omaisuuslaji- ja toimialahajauttaminen vähentää riskiä silloin kun eri maanosien, omaisuuslajien ja toimialojen kurssikehitykset eivät korreloi keskenään. Tämän liitteen riskien kuvaus ei ole tyhjentävä eikä se välttämättä sisällä kaikkia mahdollisia riskejä. Rahoitusvälineisiin sijoitettu raha voidaan jopa menettää kokonaan. 11
12.1.2. Erilaisia riskikäsitteitä ym. Sijoituspäätöksen yhteydessä sekä myös omistusajan kuluessa tehtävään riskinarviointiin liittyy joukko erilaisia riskikäsitteitä ja muita tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ja joiden merkitystä tulee arvioida sijoitustoiminnassa. Alla on muutaman tavallisimman riskikäsitteen lyhyt kuvaus: Markkinariski riski siitä, että markkinahintojen vaihtelu johtaa tappioon. Korko-, hyödykekurssi-, osakekurssi- ja valuuttakurssiriski ovat markkinariskejä. Luottoriski riski siitä, että esimerkiksi liikkeeseenlaskijan, takaajan tai vastapuolen maksukyky osoittautuu riittämättömäksi eikä tämä pysty vastaamaan sitoumuksistaan. Volatiliteettiriski arvon nopea vaihtelu, riski siitä, että rahoitusvälineen kurssissa/hinnassa tapahtuu suuria heilahduksia, jotka vaikuttavat sijoitukseen negatiivisesti. Kurssiriski riski, että rahoitusvälineen kurssi/hinta laskee. Veroriski riski siitä, että verotusta koskevat säädökset tai oikeuskäytäntö muuttuvat tai ovat tulkinnanvaraisia ja että tästä aiheutuu sijoittajalle ennalta arvaamattomia seurauksia. Valuuttakurssiriski riski siitä, että ulkomaisen valuutan kurssi, johon omistus on sidottu (esimerkiksi sijoitettaessa dollareissa noteerattuihin arvopapereihin), heikkenee. Myös euromääräisiin rahastosijoituksiin saattaa liittyä valuuttakurssiriski rahaston sijoituskohteiden kautta. Vipuvaikutusriski johdannaissopimuksen rakenne, joka aiheuttaa riskin siitä, että johdannaissopimuksen kohde-etuuden hintakehitys vaikuttaa suuresti johdannaissopimuksen kurssiin tai hintaan. Vipuvaikutusriski syntyy myös, jos sijoittaja harjoittaa sijoitustoimintaa lainarahalla, jolloin hän voi menettää enemmän kuin sijoittamansa varat. Likviditeettiriski riski siitä, että rahoitusvälinettä ei voida myydä tai ostaa tiettynä ajankohtana, koska sen vaihtuvuus on alhainen tai että rahoitusvälineestä saatava hinta voi olla alempi kuin mitä siitä on maksettu. Tämä voi johtua rahoitusvälineen kysynnästä ja tarjonnasta, mahdollisesti markkinahäiriöistä tai yhdyskuntarakenteen häiriöistä (kuten esim. sähkönjakelun tai tietoliikenteen häiriöt). Joissakin tilanteissa voi olla vaikeaa tai mahdotonta myydä tai ostaa sijoituksia eikä mahdollisia tappioita voida välttämättä rajoittaa. Korkoriski riski siitä, että rahoitusväline, johon sijoitus on tehty menettää arvoaan, jos markkinakorko muuttuu. Oikeudellinen riski riski siitä, että sovellettavat lait tai muut säännökset ovat epäselvät tai että ne muuttuvat, tai että sijoituskohdetta koskevan kansainvälisen yhteistyön puitteet muuttuvat, kuten esim, EU tai euroalue hajoaa. Oikeudellinen riskiä ei voida ennakoida ja se johtuu useista poliittisista, taloudellisista ja muista tekijöistä. Oikeudellinen riski on suurempi kehittyvillä markkinoilla, koska niillä on vähemmän hallinnollista valvontaa ja sääntelyä, yhteiskunnan rakenteet ovat kehittymättömiä ja hallinto voi olla epäluotettavaa. ESG-riski riski siitä, että sijoituskohteen arvo laskee sen seurauksena, että liikkeeseenlaskijayhteisö ei noudata sitä sitovia vastuullisuussääntöjä tai itse asettamiaan vastuullisuusperiaatteita. Sijoitusstrategioihin liittyvät riskit riski siitä, että sijoitustoiminnan toteuttamiseksi valittu strategia ei toimikaan odotetusti. Sijoitusstrategia tarkoittaa sitä, millaista tuottoa ja riskitasoa sijoittaja tavoittelee ja minkälaisiin rahoitusvälineisiin sijoittaja siten sijoittaa (esim. varainhoitosalkun- tai rahaston allokaatiostrategia). Säilytysriski riski että säilytysjärjestelmän häiriö tai säilyttäjän maksukyvyttömyys johtaa tappioon. 12
Omistajan- ja sijoittajanvastuuseen liittyvä riski EU-alueen rahoitusalan yhtiöihin kuten pankkeihin sijoittamiseen liittyvä riski siitä, että sijoituskohteen liikkeeseenlaskija asetetaan erityiseen kriisihallintoon sen jouduttua vakavaraisuuskriisiin. Tällöin liikkeeseenlaskijan osakkeet ja muut oman pääoman instrumentit menettävät arvonsa ja joukkovelkakirjalainoja muutetaan omaksi pääomaksi, jotta liikkeeseenlaskijan oman pääoman aste saadaan nostettua takaisin sääntelyn vaatimalle tasolle. Velkojen nimellisarvoa voidaan myös alentaa, takaisinmaksuaikaa pidentää ja koronmaksua lykätä. Välillisesti riski omistajan- ja sijoittajanvastuun toteutumisesta sisältyy myös esimerkiksi rahastoihin, jos ne sijoittavat omistajan- ja sijoittajanvastuun piirissä oleviin rahoitusvälineisiin. Kaikki yllämainitut riskit voivat lähtökohtaisesti toteutua kaikkiin tämän liitteen mukaisiin instrumentteihin sijoitettaessa soveltuvin osin. 12.2. YLEISKUVAUS RAHOITUSVÄLINEISTÄ 12.2.1. Osakkeet Osakkeet ja osakeyhtiöt Osakeyhtiön osakkeet antavat omistajalle oikeuden osuuteen yhtiön osakepääomasta. Jos yhtiö tuottaa voittoa, yhtiö jakaa yleensä osakkeille osinkoa. Osakkeet antavat myös äänioikeuden yhtiökokouksessa, joka on yhtiön ylin päätöselin. Mitä enemmän osakkeita omistajalla on, sitä suurempi on osakkaan osuus pääomasta, osingosta ja äänistä. Äänioikeus ja oikeus osinkoon voi vaihdella myös sen mukaan mihin sarjaan osakkeet kuuluvat. Osakeyhtiöitä on kahta erilaista tyyppiä, julkisia ja yksityisiä (Oyj tai Oy). Vain julkisten yhtiöiden osakkeilla voidaan käydä kauppaa säännellyllä markkinalla. Osakekurssi Osakkeen kurssiin (hintaan) vaikuttavat ennen kaikkea osakkeen tarjonta ja kysyntä. Tarjontaa ja kysyntää puolestaan ohjaavat ainakin pitkällä aikavälillä yhtiön tulevaisuudennäkymät. Osakkeen arvo nousee tai laskee lähinnä sen mukaan, miten sijoittajat osaketta analysoivat ja miten ne arvioivat yhtiön mahdollisuuden tuleviin voittoihin. Kulloisellakin korkotilanteella on myös suuri merkitys hintaan. Jos markkinakorot nousevat, samaan aikaan liikkeeseen laskettavat korkoa tuottavat uudet rahoitusvälineet antavat paremman tuoton. Tavallisesti tällöin laskevat sekä kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden kurssit samoin kuin jo liikkeessä olevien korkoa tuottavien rahoitusvälineiden kurssit. Syynä tähän on se, että liikkeeseen laskettujen, korkoa tuottavien uusien rahoitusvälineiden suurempi tuotto on suhteellisesti parempi kuin osaketuotto ja korkoa tuottavien vanhojen rahoitusvälineiden tuotto. Yhtiön osakkeiden kurssiin vaikuttaa negatiivisesti yhtiön velkojen korkojen kasvu kun markkinakorot nousevat, mikä pienentää yhtiön voittomahdollisuuksia. Myös muut yhtiöön suoraan liittyvät olosuhteet, muun muassa muutokset yhtiön johdossa ja organisaatiossa, tuotantohäiriöt jne., voivat vaikuttaa voimakkaasti yhtiön tulevaan kykyyn tehdä voittoa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Osakeyhtiöillä voi pahimmassa tapauksessa mennä niin huonosti, että ne täytyy asettaa konkurssiin. Osakepääoma eli osakkaiden sijoittama pääoma on se pääoma, jolle viimeisenä jää jako-osuutta yhtiön konkurssissa. Tämä johtaa usein siihen, että yhtiön osakkeista tulee arvottomia. Myös tiettyjen suurempien ulkomaisten pörssien tai muiden kaupankäyntipaikkojen kurssit voivat vaikuttaa osakekursseihin myös Suomessa, muun muassa sen vuoksi, että monia suomalaisia osakeyhtiöitä noteerataan myös ulkomaisilla markkinapaikoilla. Saman toimialan yhtiöiden osakkeiden kurssiin vaikuttavat usein kyseisen toimialan muiden yhtiöiden kurssimuutokset. Tällaista vaikutusta voi esiintyä myös eri maissa toimivien yhtiöiden välillä. 13
Markkinoilla toimivilla sijoittajilla on erilaisia tarpeita varojen sijoittamiseen tai käteisvarojen käyttöön saamiseen. Lisäksi sijoittajilla voi olla erilainen käsitys siitä, miten kurssit eri markkinatilanteissa tulevat kehittymään tai mikä on yksittäisen yhtiön arvo. Näiden käsitystensä perusteella sijoittajat voivat olla markkinoilla sekä ostajina että myyjinä. Jos sijoittajat sitä vastoin ovat yhtä mieltä kurssikehityksestä, he haluavat joko ostaa, jolloin syntyy monen ostajan ostopaine, tai sitten he haluavat myydä, jolloin syntyy monen myyjän myyntipaine. Ostopaineen vallitessa kurssi nousee, kun sitä vastoin myyntipaineen vallitessa kurssi laskee. Kaupankäyntivolyymi eli se, kuinka paljon tiettyä osaketta ostetaan ja myydään, vaikuttaa myös osakekurssiin. Jos osakkeen kaupankäyntivolyymi on suuri, ja suuria osakemääriä voidaan myydä ja ostaa ilman, että ne vaikuttavat voimakkaasti kurssiin, osakkeen likviditeetti on hyvä, ja sitä on helppo ostaa ja samoin myydä. Tietoja osto- ja myyntikursseista sekä kaupankäynnin volyymeistä julkaistaan sanomalehdissä, teksti-tv:ssä ja eri Internet-sivuilla, joita markkinapaikat, sijoituspalveluyritykset ja viestintäyritykset ylläpitävät. Näiden kurssitietojen ajankohtaisuus voi vaihdella niiden julkaisutavasta riippuen. Erilaiset osakesarjat Osakkeista on olemassa erilaisia sarjoja, tavallisimmin A- ja B-osakkeet. Yleensä osakkeen sarja viittaa osakkeen äänioikeuteen. Äänioikeuden erot johtuvat siitä, että kun omistajuus laajenee, alkuperäisten perustajien tai omistajien vaikutusta yhtiössä halutaan vaalia antamalla heille vahvempi äänioikeus. Uudet liikkeeseen lasketut osakkeet tuottavat siten pienemmän äänioikeuden ja vastineeksi joskus oikeuden parempaan osinkoon kuin alkuperäinen A-sarja ja saavat tunnuksen B, C tai D, jne. Listautuminen Listautuminen tarkoittaa sitä, että tietyn yhtiön osakkeet tuodaan osakemarkkinoille eli otetaan kaupankäynnin kohteeksi pörssissä tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (MTF). Yleisölle tarjotaan silloin mahdollisuus merkitä (ostaa) yhtiön osakkeita. Useimmiten kyse on jo olemassa olevasta yhtiöstä, jonka osakkeita ei aiemmin ole ollut myynnissä säännellyillä markkinoilla tai muulla markkinapaikalla ja jonka omistajat ovat päättäneet laajentaa omistajapohjaa ja helpottaa kaupankäyntiä yhtiön osakkeilla. Osakeanti eli liikkeeseen laskeminen Kun osakeyhtiö haluaa laajentaa toimintaansa tai joskus myös, jos yhtiön toiminta on ollut tappiollista, se saattaa tarvita lisää osakepääomaa. Sitä yhtiö voi hankkia laskemalla liikkeeseen lisää osakkeita uusmerkinnän kautta. Tavallisesti vanhoille omistajille annetaan merkintäoikeuksia, jotka oikeuttavat merkitsemään osakkeita uusmerkinnässä, yleensä suhteessa omistajan aikaisemmin omistamaan osakemäärään. Liikkeeseen lasketuista osakkeista merkitsijän tulee maksaa tietty hinta (uusmerkintäkurssi), joka voi olla alhaisempi kuin markkinakurssi. Kun merkintäoikeudet irtoavat osakkeista, niillä on tietty markkina-arvo. Ne osakkaat, jotka eivät merkitse uusia osakkeita, voivat merkintäajan aikana myydä merkintäoikeutensa yleensä sillä markkinapaikalla, jolla osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena. Merkintäajan jälkeen merkintäoikeudet raukeavat ja muuttuvat käyttökelvottomiksi ja arvottomiksi. Osakeyhtiöt voivat toteuttaa myös suunnatun osakeannin, joka toteutetaan samoin kuin tavallinen osakeanti, mutta on suunnattu ainoastaan tietylle sijoittajajoukolle. Osakeyhtiöt voivat myös apporttiannilla laskea liikkeeseen uusia osakkeita hankkiakseen toisia yhtiöitä, liiketoimintoja tai varoja muussa muodossa kuin rahana. Niin suunnatussa osakeannissa kuin apporttiannissakin toteutuu entisten osakkaiden äänimääräosuuksien ja osakepääoman niin kutsuttu laimentaminen, mikä ei vaikuta vanhojen omistajien osakkeiden lukumäärään. 14
Osakeyhtiö voi siirtää voittovaroja tai varojensa arvonnousua osakepääomaansa rahastoannilla. Rahastoannin kautta osakkaille annettavien uusien osakkeiden määrä riippuu siitä, kuinka monta osaketta osakkaalla aikaisemmin oli. Rahastoannissa osakas saa lisää osakkeita, mutta osakkaan osuus yhtiön kasvaneesta osakepääomasta ei muutu. Rahastoannissa osakkeiden kurssi tavallisesti laskee, mutta kun osakemäärä kasvaa, osakkaan sijoittaman pääoman arvo pysyy ennallaan. 12.2.2. Joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainalla tarkoitetaan esim. valtion, kunnan tai pankin tai muun yrityksen liikkeeseen laskemaa velkakirjalainaa, jota tarjotaan suurelle yleisölle sijoituskohteeksi. Joukkovelkakirjalainat voidaan jakaa korkoa tuottaviin ja ns. strukturoituihin joukkovelkakirjalainoihin eli indeksilainoihin (kts. jäljempänä kohta 3.1). Tavallisinta on merkitä joukkovelkakirjalainoja niiden liikkeeseenlaskun yhteydessä, mutta niitä voidaan ostaa ja myydä myös ns. jälkimarkkinoilla kesken laina-ajan. Joukkovelkakirjalainan pääomalle maksetaan nimelliskorkoa, joka ilmoitetaan lainaehdoissa (ns. kuponkikorko). Perinteisille korkoa tuottaville joukkovelkakirjalainoille tuottojen kertyminen on helppo laskea etukäteen. Joukkovelkakirjalainat oikeuttavat saamisoikeuteen lainan antajalta (liikkeeseenlaskija). Joukkovelkakirjalainoja on erilaisia riippuen liikkeeseenlaskijasta, liikkeeseenlaskijan lainalle asettamasta vakuudesta, voimassaoloajasta takaisinmaksupäivään asti ja koronmaksun muodosta. Korko maksetaan tavallisesti vuosittain. Joukkovelkakirjalainoissa riski liittyy voimassaoloaikana mahdollisesti tapahtuvaan kurssimuutokseen (kurssiriski) markkinakorkojen muuttuessa. Toinen riskitekijä on, että liikkeeseenlaskija (tai takaaja) ei ehkä pysty maksamaan takaisin lainaa. Lainat, joiden takaisinmaksulle on asetettu täysi vakuus, sisältävät pienemmän riskin kuin vakuudettomat lainat. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että joukkovelkakirjojen tappioriski on pienempi kuin osakkeiden, koska joukkovelkakirjan haltijalla on osakkeenomistajaa parempi etuoikeus liikkeeseenlaskijan konkurssissa. Korkean luottoluokituksen omaavan liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskema korkoa tuottava rahoitusväline voi siten olla hyvä vaihtoehto sijoittajalle, joka haluaa minimoida riskin pääoman menettämisestä, ja se yleensä on suositeltavampaa lyhyen aikavälin säästämisessä. Myös pitkän aikavälin säästämisessä, jossa pääomaa ei haluta vaarantaa, ovat korkoa tuottavat sijoitukset varsin tavallisia. Joukkovelkakirjalainoille tyypillistä on, että sille maksettava korko voi olla suhteellisen matala verrattuna osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoon. Jos markkinakorot nousevat, laskevat jo liikkeeseen laskettujen kiinteäkorkoisten korkoa tuottavien joukkovelkakirjalainojen kurssit, sillä uusien lainojen korkokanta seuraa todellista markkinakorkoa ja antaa siten korkeampaa korkoa kuin jo liikkeeseen lasketut rahoitusvälineet. Käänteisesti taas jo liikkeeseen laskettujen lainojen kurssit nousevat, kun markkinakorko laskee. Suomen valtion ja kuntien liikkeeseen laskemilla lainoilla katsotaan yleisesti olevan matala luottoriski. Näiden, kuten muidenkin valtioiden ja julkisoikeudellisten liikkeeseenlaskijoiden luottoriski on kuitenkin aina arvioitava ottaen huomioon liikkeeseenlaskijan taloudellinen tila ja tulevaisuuden näkymät. Myös oikeudelliset ja poliittiset riskit on arvioitava. Muut liikkeeseenlaskijat kuin valtio ja kunnat voivat joskus lainaa liikkeeseen laskettaessa asettaa vakuuden joko muiden rahoitusvälineiden tai omaisuuden muodossa (irtain tai reaalivakuus). Jos liikkeeseenlaskija kuuluu konserniin, lainalla saattaa olla konsernin emoyhtiön tai muun konserniyhtiön takaus. Tällöin luottoriski on arvioitava sekä liikkeeseenlaskijan että takaajan osalta. On olemassa myös joukkovelkakirjalainoja, joihin sisältyy muita lainoja korkeampi riski, mikäli liikkeeseenlaskijalle tulee vaikeuksia lainan takaisinmaksun kanssa. Näitä ovat esimerkiksi debentuurit, joilla on ehtojensa mukaisesti huonompi etuoikeusasema kuin liikkeeseenlaskijan muilla sitoumuksilla, mutta toisaalta debentuurilainan tuotto on yleensä parempi kuin saman liikkeellelaskijan tavallisella joukkovelkakirjalainalla. 15
Jos asiakas päättää luopua sijoituksestaan jo ennen eräpäivää, määräytyy joukkovelkakirjalainan lopullinen tuotto myyntipäivän yleisen korkotason mukaan. Ennenaikaiseen joukkovelkakirjalainan myyntiin voi liittyä myös likviditeettiriski, mikäli joukkovelkakirjalainojen jälkimarkkinoilla ei ole riittävästi ostajia. Pankin joukkovelkakirjalainassa riski on suurempi kuin pankkitalletuksissa, mutta pienempi kuin osakesijoituksissa. Toisaalta joukkolainojen tuotto on tavallisesti korkeampi kuin pankkitalletuksissa. Emissiokurssi vaikuttaa tuottoon. Emissio- eli merkintäkurssi on joko tasan, alle tai yli 100 % joukkovelkakirjalainan nimellisarvosta. Alle 100 %:n emissiokurssi parantaa ja vastaavasti yli 100 %:n emissiokurssi pienentää joukkolainan laskennallista korkotuottoa. Emissiokurssin määrittelee liikkeeseenlaskija kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti. 12.2.2.1. Indeksilainat Indeksilaina on joukkovelkakirjalaina, jossa tuotto koron sijaan riippuu esimerkiksi osakeindeksistä. Mikäli indeksikehitys on myönteinen, tuotto seuraa tätä kehitystä suoraan tai jonkin kertoimen mukaan, esimerkiksi 0,5-kertaisesti. Mikäli indeksikehitys on negatiivinen, tuottoa ei välttämättä tule lainkaan ja lainaehdoista riippuen sijoittaja voi jopa menettää sijoittamaansa pääomaa. Lainasta maksetaan kuitenkin yleensä takaisin nimellisarvo lunastuspäivänä ja sillä on siten rajoitettu tappioriski verrattuna esimerkiksi osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin. Tällöin indeksilainaa voidaan myös kutsua pääomaturvatuksi tai pääomasuojatuksi. Näiden käsitteiden tarkoituksena on kuvata, että siitä huolimatta, antaako tuote tuottoa vai ei, maksetaan siitä eräpäivänä takaisin nimellisarvo, eli yleensä sama summa kuin sijoitussumma vähennettynä mahdollisesti maksetulla ylikurssilla ja merkintään mahdollisesti liittyneillä kuluilla. Tämä ei kuitenkaan poista indeksilainan luottoriskiä eli riskiä siitä, että lainan liikkeeseenlaskija ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan. Indeksilainalla voi olla eri nimityksiä, kuten osakeindeksilaina, osakeobligaatio, luottokorilaina, korkokorilaina, valuuttakorilaina jne. tai osake-, raaka-aine- tai muu sertifikaatti, riippuen siitä, mikä on lainan tuoton määrittelevä kohde-etuus ja velkainstrumentin rakenne. Tällaisia tuotteita voidaan myös kutsua yhteisellä nimellä strukturoidut sijoitustuotteet. Muita joukkovelkakirjalainatyyppejä ovat esimerkiksi optiolainat ja vaihtovelkakirjalainat, joihin sisältyy oikeus merkitä liikkeeseenlaskijan osakkeita tai vaihtaa lainamäärä kokonaan tai osittain liikkeeseenlaskijan osakkeisiin. 12.2.3. Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksilla, kuten optiot, termiinit, futuurit, vaihtosopimukset ym., voi olla erilaisia kohdeetuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi osakkeet, lainat, raaka-aineet, indeksit ja valuutat. Johdannaissopimuksia voidaan käyttää apuna sijoitusten riskin rajoittamiseen tai lisäämiseen. Erityinen seikka, joka on otettava huomioon sijoitettaessa johdannaissopimuksiin, on niiden rakenne, joka aiheuttaa sen, että kohde-etuuden hinnan tai kurssin kehitys vaikuttaa myös johdannaissopimuksen kurssiin tai hintaan. Tämä vaikutus on usein voimakkaampi sijoitukseen (maksettuun preemioon) nähden kuin kohde-etuuden arvon muutos. Tämän vuoksi hintavaikutusta kutsutaan vipuvaikutukseksi, ja se voi johtaa suurempaan sijoitetulle pääomalle saatuun tuottoon kuin suoraan kohde-etuuteen sijoitettu pääoma. Toisaalta vipuvaikutus voi yhtä hyvin johtaa johdannaissopimuksen vuoksi suurempaan tappioon kuin kohde-etuuden hinnanmuutos, jos kohde-etuuden hintakehitys on erilainen kuin on oletettu. Sijoittajan täytyy oman etunsa vuoksi olla valmis toimimaan nopeasti, usein saman päivän aikana, jos sijoitus johdannaissopimukseen näyttää muuttuvan epäedulliseen suuntaan. Riskiarvioinnissa on myös tärkeätä ottaa huomioon, että mahdollisuus myydä positio/omistus voi vaikeutua, jos hintakehitys on negatiivinen. 16