Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 AIKA 6.2.2018 klo 17:00-18:43 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone Lehmus 01. krs Päätöksentekijät Muut osallistujat Poissaolevat Nimi Tehtävä Lisätieto Alander Paavo Jäsen Luottamushenkilö Nurmi Antti Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Pykäläinen Eeva-Maria Jäsen Luottamushenkilö Ikävalko Johanna Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Iljin Harri Puheenjohtaja Luottamushenkilö Kaartinen Daniel Jäsen Luottamushenkilö Koskenranta Sanna Jäsen Poistui klo 18.33 Luottamushenkilö Lampi Timo Jäsen Luottamushenkilö Myyrä Taija Jäsen Luottamushenkilö Puolakka Helena Jäsen Luottamushenkilö Simola Tiina Jäsen Luottamushenkilö Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Räikkönen Sirpa Nuorisotoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Ropponen Milla Toimistosihteeri Valkeapää Tomi Opetustoimenjohtaja Mielikäinen Jukka - Poistui klo 18.22 Arola Tapio - Luottamushenkilö Peuhkuri Jami -
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 17 Pöytäkirjan tarkastus 4 18 Sammonlahden koulun väistötilat elokuusta 2018 lukien 5 19 Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi 9 hyväksyminen 20 Kaupungin menettely yksityisen päiväkodin 11 sijoittumisprosessissa 21 Lappeenrannan kuntakohtainen esiopetuksen 13 opetussuunnitelman muutos 22 Vihreiden valtuustoryhmän aloite koulutuspoliittisen ohjelman 15 laadinnasta 23 Lappeenrannan yliopistoteatteri Actl hakemus 20 vuokrahuojennuksesta 24 Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa 22 25 Lausunto Kourulan päiväkotikoulun asemakaavan 27 muutokseen 26 Muut asiat 31 27 Muutoksenhakuohjeet 32
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 3 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 4 17 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 6.2.2018 ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Antti Nurmi ja Johanna Ikävalko. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 5 18 Sammonlahden koulun väistötilat elokuusta 2018 lukien Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/510/10.03.02.03/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 070 5875 Oheismateriaalit 1. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n yhteenveto Sammonlahden koulun väistötilan kustannuksista (salassa pidettävä, julkisuuslaki 24 k 20) Sammonlahden koulun Skinnarilan toimipiste on suljettu päärakennuksen sisäilmapulmien vuoksi. Oppilaille on hankittu väliaikaiset väistötilat kevätlukukauden 2018 ajaksi. Esikoululaiset ovat Sammonlahden seurakunnan tiloissa, vuosiluokkien 1-2 oppilaat entisen Liesharjun päiväkodin tiloissa ja 3-6 vuosiluokkien oppilaat Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiloissa Skinnarilan kampuksella. Sammonlahden koululla on neljä toimipistettä: Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan toimipisteet ja vuosiluokat 7 9 ovat Sammonlahden pääkoululla Saunakivenkatu 1:ssä. Lavolan toimipisteessä on myös ollut sisäilmaoireilua. Joulukuun lopussa 2017 tehdyssä tutkimuksessa ja sen selostuksessa todetaan, että Lavolan koulussa ei havaittu akuutteja sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita. Aiemmin tehdyt tiivistyskorjaukset eivät ole kaikilta osin onnistuneet tai olleet kattavia ja sen vuoksi tiivistyskorjauksia täydennetään ja tiivistetään tarvittaessa uudelleen. Aloitettuja tiivistyskorjauksia jatketaan ja niiden vaikutusta arvioidaan uudelleen syksyllä 2018. Lasten ja nuorten lautakunta päätti kokouksessaan 9.11.2017 65, että Sammonlahden koulun oppilaiden lukuvuoden 2018-2019 alusta lukien tarvitsemat väistötilat hankitaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiloista. Lautakunta päättää
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 6 minkä toimipisteen oppilaat siirtyvät väistötiloihin, kun vaihtoehtojen kustannukset ja muut vaikutukset on selvitetty. Lappeenrannan Toimitilat oy on selvittänyt vaihtoehtojen tilajärjestelyjä, kustannuksia sekä yhdessä Sammonlahden rehtoreiden kanssa vaihtoehtojen vaikutuksia. Selvitettävänä on ollut seuraavat vaihtoehdot: 1) Skinnarilan toimipisteen esioppilaat (40) ja 1-6 vuosiluokkien oppilaat (225) LUT:n tiloissa 2) Skinnarilan ja Lavolan toimipisteiden esioppilaat (80) ja 1-6 vuosiluokkien oppilaat (450) LUT:n tiloissa 3) Sammonlahden pääkoulun 7-9 vuosiluokkien oppilaat (400) LUT:n tiloissa ja Sammonlahden pääkouluun sijoittuvat Skinnarilan ja Lavolan toimipisteiden esikoululaiset ja 1-6 vuosiluokkien oppilaat Tarkempi tilojen ja tilatarpeen tarkastelu on osoittanut, että Sammonlahden pääkoulun tilat eivät riitä vaihtoehto 3 mukaan sekä Skinnarilan että Lavolan koulun oppilaiden tarpeisiin, vaikka Sammonlahden koulussa on aiemmin ollut oppilasmäärä, joka vastaa Skinnarilan ja Lavolan toimipisteiden yhteistä 1-6 vuosiluokkien oppilasmäärää. Mikäli 7 9 vuosiluokkien oppilaat olisivat LUT:n yhteydessä, olisi taloudellisesti tarkoituksenmukaista käyttää LUT:n tiloihin rakennettavien kotitalouden opetustilojen sijasta Sammonlahden koulun kotitalouden opetustiloja. Kourulan alueella on meneillään asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on määritellä paikka alueelle rakennettavaksi päätetylle päiväkotikoululle. Yksi esitetty vaihtoehto on nykyisen Kuusimäen koulun paikka. Mikäli uusi yksikkö rakennettaisiin tälle paikalle, tulisi Kuusimäen koulun oppilaille järjestää väistötilat. Vaihtoehtotarkastelussa on otettu tarkempaan tarkasteluun vaihtoehto 3:ssa että Sammonlahden pääkoulussa olisivat Skinnarilan toimipisteen oppilaiden lisäksi Kuusimäen koulun oppilaat. Tilavaihtoehdot on laskettu siten, että peruskoulun käytössä olevat tilat eivät ole liikuntatilaa lukuun ottamatta yhteiskäytössä yliopiston kanssa, vaan tilat ovat vain Sammonlahden koulun käytössä. Myös ruokailu on kaikissa vaihtoehdoissa pyritty järjestämään omissa erillisissä tiloissa, jonne Satu Oy toimittaa ruoan. Skinnarilan toimipisteen oppilaille kaavailtu tila on
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 7 neliöiltään hieman suurempi kuin Skinnarilan toimipisteen tilat, sillä toiminta joudutaan sovittamaan olemassa oleviin tiloihin, joissa huoneiden koot eivät täysin vastaa sitä mitä Skinnarilan koululla on ollut ja lisäksi käytävätila on väljempi kuin koululla. Selvitykset osoittavat, että väistötilan hankkiminen vain Skinnarilan toimipisteen oppilaille LUT:n yhteydestä Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä viiden vuoden vuokrasopimuksella on tutkituista vaihtoehdoista taloudellisesti edullisin. Väistötiloista aiheutuu kuitenkin noin 430 000 euron vuotuinen lisäkustannus. Mikäli LUT:n tiloihin sijoitettaisiin myös Lavolan koulun oppilaat, olisi vuokrakustannus noin 34 000 euroa vuodessa suurempi. Tämän lisäksi tulisi järjestettäväksi kuljetus joillekin Lavolan koulun oppilaille tai kuljetusavustuksen maksaminen. Osa tässä vaihtoehdossa tarvittavista tiloista vapautuisi vasta vuoden 2019 alusta. Vaihtoehto, jossa LUT:n yhteyteen siirtyisivät Sammonlahden koulun 7 9 vuosiluokkien oppilaat, osoittautuu Lato Oy:n tekemissä laskelmissa noin 640 000 euroa nykyistä vuokratasoa kalliimmaksi vaihtoehdoksi. Selvityksen mukaan tämä vaihtoehto edellyttäisi myös muutostöitä Sammonlahden pääkoulun tiloissa. Sammonlahden koulun näkemyksen mukaan väistötilat tulee järjestää vaihtoehdon 1 mukaisesti eli LUT:n yhteyteen siirtyvät vain Skinnarilan toimipisteen esikoululaiset ja 1-6 vuosiluokkien oppilaat. Saatujen selvitysten perusteella tarkoituksenmukaisin ratkaisu lukuvuoden 2018-2019 alusta lukien on, että LUT:n yhteyteen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattaviin tiloihin väistöön siirtyvät Sammonlahden koulun Skinnarilan toimipisteen esioppilaat sekä 1-6 vuosiluokkien oppilaat. Mikäli Kuusimäen tai Lavolan koulun oppilaille tarvitaan väistötilaa, ratkaistaan niiden hankinta erikseen. Väistötilaa tarvitaan Sammonlahden koulun uusien tilojen valmistumiseen saakka eli arviolta vähintään 5 vuodeksi. Kaupunginvaltuusto on talousarviota hyväksyessään yksityiskohtaisissa perusteluissa 4.5. todennut, että talousarvioon ei tässä vaiheessa ole varattu määrärahaa tiedossa olevaan väistötilatarpeeseen länsialueen kouluille. Asia ratkaistaan erikseen, kun väistötilajärjestelyistä lukuvuoden 2018-2019 alusta lukien on päätetty. Kaupunginvaltuusto on myös päättänyt
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 8 miten kustannukset jaetaan Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:n ja vuokralaisen kesken, kun muutto johtuu toimitilan käyttökelvottomuudesta. Koska väistötilaratkaisulla on merkitystä alueen asukkaille, on asukkaille varattava tilaisuus tulla kuulluksi esitetyistä vaihtoehdoista. Kuulemistilaisuus järjestetään Sammonlahden koulun auditoriossa torstaina 8.2.2018 klo 18. Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta asiaan 23.2.2018 saakka kirjallisesti osoitteella kirjaamo@lappeenranta.fi tai toimittamalla kirjelmä Lappeenrannan kaupungintalon Winkkiin, osoite Villimiehenkatu 1. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta pitää esitetyistä Sammonlahden koulun väistötiloista tarkoituksenmukaisimpana sijoittaa väistötiloihin LUT:n yhteyteen Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n tiloihin lukuvuoden 2018-2019 alusta lukien Skinnarilan toimipisteen esikoululaiset ja 1-6 vuosiluokkien oppilaat noin 5 vuoden ajaksi. Kuntalaisille varataan tilaisuus antaa palautetta vaihtoehdoista ja esityksestä 23.2.2018 saakka. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että Lappeenrannan Toimitilat Oy:n projektijohtaja Jukka Mielikäinen oli paikalla esittelemässä kouluinvestointeja sekä Sammonlahden koulun Skinnarilan toimipisteen väistötila asiaa. Jukka Mielikäinen poistui klo 18.22. Täytäntöönpano Sammonlahden koulu Konsernipalvelut/ viestintä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 9 19 Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi hyväksyminen Liittyy asiahallinnan asiaan: 1100/05.10.00.09/2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi 040 506 7309 Ostopalveluohjaaja Lindgren Anu 040 523 4524 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Yksityisillä päiväkotitoimijoilla on mahdollisuus hakeutua Lappeenrannan kaupungille yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Haku palveluntuottajaksi tehdään "Hakemus yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi" -lomakkeella. Hakuaika 1.8.2018 alkavan toimintakauden palveluntuottajaksi järjestettiin 12. 26.1.2018. Hyväksytyt palveluntuottajat ovat palvelusetelipalveluntuottajina mukana Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatushaussa 26.2 25.3.2018, jolloin kuntalaiset hakevat varhaiskasvatuspaikkoja 1.8.2018 alkavalle toimintakaudelle. Yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi voi hakeutua edelleen jatkuvalla haulla. Hakijoista päätetään sääntökirjan mukaisesti. Yksityisen päiväkodin palvelusetelin käyttöä ohjaa Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnassa 16.1.2018 hyväksytty Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja. Palveluseteli voidaan myöntää vain varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Palveluseteli on lapsikohtainen. Palveluseteli rinnastetaan varhaiskasvatuslain 11a :n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen, eikä lapselle voi saada samanaikaisesti lasten kotihoidontukea tai yksityisen hoidon tukea.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 10 Palveluntuottaja veloittaa tuottamastaan palvelusta Lappeenrannan kaupunkia asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin arvon puitteissa toteutuneen palvelun osalta sääntökirjan ehtojen mukaisesti. Määräaikaan mennessä saapui neljä hakemusta yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi. Hakemuksen toimittivat MLL:n Lappeenrannan yhdistys ry, Lappeenrannan Steinerpäiväkoti Tontuntuvan Kannatusyhdistys ry, Touhula Varhaiskasvatus Oy sekä Lappeenrannan Kristillinen Kasvatus ry. Palveluntuottajien hakemukset ovat nähtävillä kokouksessa. Kaikki hakijat täyttävät tuottajille asetetut ehdot ja kriteerit. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi (12.12.2017 88) kaikki edellä mainitut palveluntuottajat esiopetuksen palveluntuottajiksi ajalle 1.8.2018-31.7.2019. Touhula Varhaiskasvatus Oy:n ilmoitus esiopetuksen palveluntuottajaksi on ehdollinen, kunnes he ilmoittavat esiopetuskelpoisen henkilöstön tiedot Lappeenrannan kaupungille, kuitenkin viimeistään 31.5.2018 mennessä. Esittelijän ehdotus Hyväksytään MLL:n Lappeenrannan yhdistys ry, Lappeenrannan Steinerpäiväkoti Tontuntuvan Kannatusyhdistys ry, Touhula Varhaiskasvatus Oy sekä Lappeenrannan Kristillinen Kasvatus ry yksityisten päiväkotien palvelusetelinpalvelun tuottajiksi 1.8.2018 alkaen. Kaikki hakijat täyttävät asetetut ehdot ja kriteerit. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Konsernihallinto Palveluntuottajat: - MLL:n Lappeenrannan yhdistys ry - Lappeenrannan Steinerpäiväkoti Tontuntuvan Kannatusyhdistys ry - Touhula Varhaiskasvatus Oy - Lappeenrannan Kristillinen Kasvatus ry.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 11 20 Kaupungin menettely yksityisen päiväkodin sijoittumisprosessissa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/521/05.10.00.05/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi 040 506 7309 Ostopalveluohjaaja Anu Lindgren 040 523 4524 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lappeenrantaan on perustettu työryhmä, joka tehtävänä on valmistella ja kuvata yksityisen päiväkodin sijoittumiseen liittyvä kaupungin prosessi. Työryhmään kuuluvat kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen, kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, Wirma Oy:n johtaja Mikko Ojapelto, asiantuntija Katja Tyrisevä, varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, ostopalveluohjaaja Anu Lindgren ja varhaiskasvatuksen suunnittelija Anne Kouvo-Suutari. Yritys tai yhteisö tarvitsee kaavailemalleen päiväkodille paikan. Työryhmä on tähän mennessä käsitellyt yrittäjien tonttihakemuksia tai kyselyjä vapaisiin tontteihin liittyen. Kaupungin omistuksessa ei tällä hetkellä ole ollut päiväkotirakentamiseen sijainniltaan soveltuvia y-tontteja. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala jatkaa neuvotteluja Joutsenon alueelle mahdollisesti sijoittuvan päiväkodin kaavoitustarpeesta ja rakentamisesta Hoivaneliöt Oy:n kanssa. Kaupungissa on myös yksityisiä kiinteistöjen ja tontinomistajia, jotka ovat käyneet neuvotteluja päiväkotirakentamisesta. Työryhmässä on sovittu, että Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala pyytää jatkossa tonttien tiedustelijoilta seuraavat tiedot: - Nimi ja yhteystiedot - Haettava tontti - Hankkeen perustiedot - Aikataulu - Toteuttaja - Tuleva omistus/hallinta - Operaattori/ palvelun tuottaja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 12 Kevään aikana valmistellaan yksityisiä palveluntuottajia varten lasten päiväkotitilojen suunnitteluohje yhdessä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan, Lappeenrannan toimitilat Oy:n sekä ympäristöterveydenhuollon kanssa. Yksityisten palvelusetelipäiväkoti palvelujen järjestämisen linjauksia ja menettelyjä: 1. Alueiden kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen määrällinen tasapaino pidetään sellaisena, että asukkailla säilyy aito valintamahdollisuus kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen välillä. 2. Määrällisessä tarjonnassa huomioidaan perheiden ehdoton oikeus saada halutessaan kunnallinen varhaiskasvatuspaikka. 3. Iltahoito- ja vuorohoito järjestetään kunnallisena päivähoitona. 4. Alueilla, joilla varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa tai missä on tarvetta päiväkodin uudisrakentamiselle, voidaan palveluntuottaja - rakentaja pareja hakea avoimella kutsumenettelyllä. Kutsumenettely koskee palvelusetelipäiväkodin rakentamista ja varhaiskasvatuspalvelun tuottamista. Palveluntuottaja - rakentaja parin valintaan pyritään monipuolisen vertailun kautta. Vertailussa huomioidaan päiväkodin suunnitteluratkaisu ja varhaiskasvatuspalvelu. 5. Tontin luovuttamispäätös ja rakennuslupapäätös tehdään elinvoiman ja kaupunkikehityksen ao. prosessien mukaisesti 6. Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy palvelusetelituottajaksi ne, jotka täyttävät yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi vaadittavat ehdot ja kriteerit Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy palvelujen järjestämisen linjaukset sekä merkitsee tiedoksi työryhmän kokoonpanon ja sen tehtävän. Linjauksia tarkennetaan tarvittaessa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala Puurtinen Riitta Pimiä Maarit Ojapelto Mikko Tyrisevä Katja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 13 21 Lappeenrannan kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelman muutos Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/511/12.00.01.05/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija puh. 040 070 5875 Valmistelija/lisätiedot: puh. Varhaiskasvatusjohtaja Virkki Päivi 040 506 7309 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma 2015 muutoksilla Opetushallitus on määrännyt 22.12.2014 esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Määräys edellytti opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä opetussuunnitelmien muuttamista. Esiopetuksen järjestäjien tuli ottaa perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään 1.8.2016 alkaen. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 15.6.2015 46 Lappeenrannan esiopetuksen opetussuunnitelman ja se otettiin käyttöön 1.8.2015. Opetussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaavat erityisesti perusopetuslaki ja -asetus sekä esiopetuksen tavoitteita määrittävä valtioneuvoston asetus. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on edistää laadukkaan ja yhtenäisen esiopetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Uudistuksen valmistelun lähtökohtana olivat lasten kasvuympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten tuomat haasteet tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Liitteenä olevan esiopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman muutokset koskevat opetussuunnitelman lukua 5. Hyvinvointi ja sivistystoimialan toimintasäännön vuoksi on tullut tarpeelliseksi uudistaa erityiseen ja tehostettuun tukeen otettujen lasten koulun aloittamiseen liittyviä prosesseja. Tekstimuutokset näkyvät tekstissä sinisellä ja poistetut kohdat on yliviivattu. (PV)
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 14 Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyy liitteenä olevan esiopetuksen opetussuunnitelman muutoksen ja päättää, että se otetaan käyttöön välittömästi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Päiväkodit
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 15 22 Vihreiden valtuustoryhmän aloite koulutuspoliittisen ohjelman laadinnasta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1343/00.02.10/2017 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 070 5875 Liitteet 1. Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite laajan koulutuspoliittisen ohjelman laatimiseksi vuonna 2018 2. Perusopetuksen strateginen toimintasuunnitelma 2017-2021 Valtuustoaloitteessa esitetään, että kaupunginvaltuusto laatii vuonna 2018 laajan koulutuspoliittisen ohjelman. Aloitteessa todetaan lasten ja nuorten koulutuksen merkittävä rooli tulevan osaamisen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon luojana, kaupungin elinvoimatekijänä sekä taloudellisena sijoituksena. Aloitteessa nähdään tärkeäksi, että valtuusto määrittää kattavat, pitkän tähtäimen laadulliset tavoitteet opetukselle ja palveluverkolle sekä määrittää kuinka näiden laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan. Ohjelmassa esitetään otettavaksi huomioon myös ammattiopiston rooli. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala ja lasten ja nuorten lautakunta tuo mieluusti kaupunginvaltuustossa keskusteltavaksi koulutuspoliittisia asioita. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut 11.12.2017 talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2019-2021. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyy Lappeenranta strategia 2033. Strategian erillisohjelmissa on asetettu useita lapsia ja nuoria koskevia tavoitteita esim. nuorten työllistymisen edistäminen, työelämä osaksi opiskelua, polku yliopistoon, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tarjoaminen, yksinäisyyden
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 16 vähentäminen, osallisuuden edistäminen. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan kehittämisohjelmat keskittyvät mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä elinikäiseen ja laaja-alaiseen oppimiseen. Näiden strategisten tavoitteiden mukainen kehittämistoiminta on käynnistynyt toimialan yksiköissä ja tarkentuu yksiköiden toimenpide-esitysten myötä. Saimaan ammattiopisto Sampo on valmistellut omaa visiotaan 2030 ja strategisia painopisteitä vuosille 2018-2021. Strategiat ovat tulossa kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston käsittelyyn talven 2018 aikana. Valmistelutyön perusteella strategiset painopisteet ovat linjassa kaupungin strategian kanssa. Pitkän aikavälin investointien puiteohjelma on valmistelussa Lappeenrannan Toimitilat Oy:ssä. Lasten ja nuorten lautakunta on antanut asiasta oman lausuntonsa kokouksessaan 9.11.2017. Kaupunginvaltuusto on talousarvion yksityiskohtaisissa perusteluissaan velvoittanut selvittämään voidaanko lukiokoulutusta sijoittaa LUT-konsernin tiloihin ja samalla edistää lukiokoulutuksen tavoitteiden saavuttamista ja vähentää opetustoimen tilakustannuksia. Mikäli lukiokoulutusta selvityksen perusteella päädytään sijoittamaan toisiin tiloihin, tulee myös muu tilatarkastelu tehdä uudelleen ainakin keskusta-alueen osalta. Kaupunginvaltuusto on viime vuosina käsitellyt useita palveluverkkoselvityksiä, jotka eivät ole olleet varsinaisia kasvatus- ja koulutuspoliittisia ohjelmia, mutta joiden puitteissa on tehty varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta vastuussa olevaa lautakuntaa ohjaavia linjauksia. Tällaisia linjauksia ovat mm. - kaikki lapset saavat laadukasta varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaista kasvatusta ja opetusta - otetaan huomioon lasten yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset - pidetään ryhmäkoot sopivina - tarjotaan lapsille yhtenevä kasvupolku omalla asuinalueella - järjestään palveluverkko niin, että mahdollisimman moni lapsi voi osallistua koulun yhteydessä järjestettävään vapaa-ajan toimintaan - tuodaan lähiliikuntapaikat ja myös kulttuuripalveluita lasten saavutettaviksi - terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat kaikille lapsille - sijoitetaan esiopetus koulun yhteyteen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 17 - ohjataan resurssit sisältöön ja pyritään pitämään tukipalvelukustannukset esim. tila-, siivous- ja kuljetuskustannukset mahdollisimman kohtuullisina - rakennetaan yhteiskäyttöisiä toimitiloja - hyvät liikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sisältöä ja tavoitteita määrittävät Opetushallituksen antamat varhaiskasvatuksen ja opetussuunnitelman perusteet. Perusteet ovat normeja, joita jokaisen koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa. Näiden normien pohjalta lautakunta on toimivaltansa mukaisesti vahvistanut varhaiskasvatussuunnitelman 22.5.2017 39, esiopetuksen opetussuunnitelman 15.6.2015 46, peruskoulujen opetussuunnitelman 13.6.2016 38, perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman 13.6.2016 40 ja lukioiden opetussuunnitelmat 13.6.2016 39. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat ovat luettavissa osoitteessa https://eperusteet.opintopolku.fi -> paikalliset opetussuunnitelmat koulun nimellä. Nuorisotyössä ei ole vielä normina velvoittavaa nuorisotyön suunnitelmaa. Paikallisesti on laadittavana nuorisotyölle oma opetussuunnitelma työtä ohjaamaan. Perusopetuksen osalta lasten ja nuorten lautakunta on vahvistanut perusopetuksen kehittämistä ohjaavan paikallisen strategisen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2021 kokouksessaan 20.6.2017 11. Suunnitelma on liitteenä. Lukiokoulutuksen strateginen suunnitelman valmistelu on käynnistynyt. Lukiokoulutukseen laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön marraskuussa 2017 julkaiseman lukioselvityksen sekä lukiolakia koskevan muutosluonnoksen pohjalta lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma. Samalla valmistellaan myös kaupunginvaltuuston edellyttämä lukion sijoittumisselvitys. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan strategian yhteydessä päätettyjen mittareiden avulla. Kahden vuoden välein toteutettavat kouluterveyskyselyt ja vuosittain toteutettavat kouluhyvinvointiprofiilit antavat tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymisestä. Varhaiskasvatuksen sekä opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan itsearvioinnin sekä mm. Kansallisen arviointikeskuksen tekemillä arvioinneilla.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 18 Varhaiskasvatuksen ja opetuksen vastuualueiden omien kehittämisohjelmien sekä strategiatavoitteiden lisäksi on kuitenkin vielä joitakin kokonaisuuksia, joita on tarpeen tarkastella ja linjata varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen saakka. Tarkasteltavaksi voidaan ottaa myös vapaan sivistystyön osuus elinikäisen oppimisen tukena. Tällaisia asioita ovat mm. - maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, suomi toisena kielenä opetuksen järjestäminen - ajattelun taitojen kehittäminen - luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen - innostaminen matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin ja teknologiaan - lasten ja nuorten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi - työelämätaidot ja yrittäjyys, vastuunottaminen, harjoittelujen ja työelämäyhteyden kehittäminen - nivelvaiheet ja opintojen ohjaus, tuen järjestäminen - tieto- ja viestintäteknologia oppimisen tukena ja välineenä Lisäksi on tarpeen yhdessä Saimaan ammattiopiston kanssa kehittää seuranta- ja arviointitietojen kokoamista ja saadun tiedon hyödyntämistä toimintojen kehittämisessä. Koulutuspoliittinen keskustelu on tervetullutta. Ohjelman valmistelu voidaan aloittaa huhtikuussa pidettävällä valtuustoseminaarilla ja laatia sen pohjalta kuntalaisille tehtävä kysely. Saadun palautteen perusteella voidaan valmistella asiaa ja nimetä valmisteleva työryhmä, jossa on edustajia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuorisotoimen sekä kulttuuritoimen vastuualueilta. Työryhmään voidaan kutsua edustus sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymästä että myös Etelä-Karjalan kansalaisopistosta ja Etelä-Karjalan kesäyliopistosta. Koulutuspoliittisen ohjelman valmisteluun on tarpeen nimetä lasten ja nuorten lautakunnan, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan sekä kaupunginhallituksen edustajista koottu ohjausryhmä. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta esittää vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, että käynnistetään koulutuspoliittisen ohjelman valmistelu. Ohjelmassa linjataan varhaiskasvatuksen ja
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 19 opetuksen järjestämiseen liittyviä tavoitteita sekä tehdään muita tarpeelliseksi katsottavia sisällöllisiä linjauksia. Ohjelman valmistelu aloitetaan huhtikuussa järjestettävällä valtuustoseminaarilla ja sen pohjalta kuntalaisille tehtävällä kyselyllä. Saadun palautteen perusteella lasten ja nuorten lautakunta nimeää valmistelevan työryhmän, jossa on edustajia varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuorisotoimen sekä kulttuuritoimen vastuualueilta. Työryhmään kutsutaan edustus ainakin Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, Etelä-Karjalan kansalaisopistosta sekä Etelä-Karjalan kesäyliopistosta. Kaupunginhallitus nimeää koulutuspoliittisen ohjelman valmisteluun lasten ja nuorten lautakunnan, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäsenten keskuudesta ohjausryhmän. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 20 23 Lappeenrannan yliopistoteatteri Actl hakemus vuokrahuojennuksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/197/02.05.01.05/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 070 5875 Liitteet 1. Lappeenrannan ylioppilasteatteri Actl:n vuokrahuojennushakemus ylioppilasteatterifestivaalien majoituskouluna toimivan Kimpisen lukion kustannuksiin Lappeenrannan ylioppilasteatteri Actl pyytää, että lasten ja nuorten lautakunta myöntäisi huojennusta maksuista, jotka aiheutuvat, kun yhdistys vuokraa Kimpisen lukion 17 luokkahuonetta majoitustarkoitukseen 12.-14.4.2019. Majoitustilaa tarvitaan 39. ylioppilasteatterifestivaalien osallistujia varten. Ylioppilasteatterifestivaali on vuosittain järjestettävä kansallinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen kaikki neljätoista Suomen ylioppilasteatteria. Viikonlopun aikana kukin teatteri esittää yhden näytelmän ohjelmistostaan. Festivaalin tavoitteena on toimia vertaisoppimisen foorumina, mutta tavoitteena on myös sytyttää opiskelijaväestössä kipinää teatteritaiteeseen. Festivaalin kohdeyleisönä on myös paikallinen yleisö. Festivaali on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua ylioppilasteattereiden tuotantoon Lappeenrannassa. Ylioppilasteatterifestivaali on voittoa tavoittelematon tapahtuma. Tapahtuman rahoituksesta vastaa aina järjestävä ylioppilasteatteri. Festivaali ei maksa esiintyville teattereille esityspalkkioita, mutta kattaa teattereiden matka- ja majoituskulut (koulumajoituksessa). Yhdistys pyytää, että kaupunki huojentaisi
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 21 majoitustilojen maksun 1000 euroon. Hinnaston mukaisella hinnalla majoitustilojen käyttömaksu olisi 3740 euroa. Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 23.11.2015 päättänyt koulutiloista perittävistä käyttömaksuista. Asian esittelytekstissä on todettu, että kasvatus- ja opetuslautakunta on 14.11.2006 tehnyt periaatepäätöksen, että kasvatus- ja opetustoimen toimialan piiriin liittyviin tilojen ulkopuolisen käytön maksuihin ei lähtökohtaisesti myönnetä erillisiä alennuksia. Toimialan piiriin kuulumattomaan tilojen käyttöön ei myönnetä alennuksia. Periaate on esitetty pidettäväksi voimassa. Teatterifestivaali on kaupungin strategian toteutumista edistävää toimintaa (tavoitteet: elävä tapahtumakaupunki, opiskelijat osaksi kaupunkia). Mahdollisuus päästä seuraamaan nuorten esittämää teatteritaidetta tukee myös lasten ja nuorten harrastamisen edistämiselle asettuja tavoitteita. Kimpisen lukion rehtori on puoltanut Ylioppilasteatterin maksualennusta. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää myöntää Lappeenrannan ylioppilasteatteri Actl alennusta 12. 14.4.2019 järjestettävien ylioppilasteatterifestivaalien majoitusmaksuihin siten, että Kimpisen lukion 17 luokkahuoneen käytöstä peritään maksua yhteensä 1000 euroa. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 22 24 Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/196/12.00.01.06/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Opetustoimenjohtaja vs. Valkeapää Tomi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 538 7665 Liitteet 1. Etelä-Karjalan liiton lausunto 22.1.2018 perusopetuksen kielikokeilusta 2. Etelä-Karjalan kauppakamarin lausunto 24.1.2018 perusopetuksen kielikokeilusta 3. Saimaan ammattikorkeakoulun lausunto 25.1.2018 perusopetuksen kielikokeilusta 4. Etelä-Karjalan Yrittäjien lausunto 29.1.2018 perusopetuksen kielikokeilusta Oheismateriaalit 1. Perusopetuksen kielikokeilu, kielet kouluittain Opetushallitus on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa avannut perusopetuksen järjestäjille mahdollisuuden hakea kokeilulupamenettelyyn. Haku koskee osallistumista alueelliseen kokeiluun kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen (ruotsin) opiskelua. Kokeilun toteuttamista varten on säädetty erillinen kokeilulaki, joka on vahvistettu 28.12.2017. Laki on tullut voimaan vuoden 2018 alusta ja on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Kokeilun mukainen opetus käynnistyy elokuussa 2018. Kokeilu kohdistuu perusopetuksen 6.-luokan oppilaisiin, jotka 1.8.2018 alkavana lukuvuotena olisivat aloittamassa toisen kotimaisen kielen opiskelun. Mahdollisuutta osallistua kokeiluun tarjotaan enintään 2200 perusopetuksen oppilaalle. Opetuksen järjestäjä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 23 hakee lupaa tai lupia koulukohtaisesti. Kokeiluluvan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallituksen esityksestä. Kielikokeilun tarkoituksena on saada tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä sekä selvittää valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielten opetuksen vahvistumiseen. Kokeilun avulla pyritään lisäämään myös opetuksen järjestäjille mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen. Tavoitteena on seurata kokeilun vaikutuksia muun muassa oppimistuloksiin ja oppilaiden jatkoopintoihin. Opetushallitus on käynnistänyt haun. Hakuaika päättyy 23.2.2018. Lappeenrannassa on vuonna 2016 jätetty asiaa koskeva valtuustoaloite, joka käsiteltiin 27.3.2017. Vastauksessa todettiin, että asiaan palataan, kun kielikokeilua koskeva laki on säädetty ja kokeilun ehdot määrätty. Kokeilussa oppilaat valitsisivat ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen, jonka opiskelua he eivät vielä ole aloittaneet. Kokeiluun valmistautumiseksi tiedusteltiin nykyisten 5.luokan oppilaiden huoltajien mielipidettä kielikokeiluun osallistumisesta. Tarkoituksena on, että selvitetään onko kielikokeilusta kiinnostuneita huoltajia riittävästi ja onko asian valmistelua syytä jatkaa. Päätöksenteon tueksi asiasta on pyydetty lausunnot Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta, Saimaan ammattikorkeakoululta, Saimaan Ammattiopisto Sampo:sta, Etelä-Karjalan kauppakamarilta, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:ltä ja Etelä Karjalan liitolta. Lausunnot saatiin Saimaan ammattikorkeakoululta, Etelä-Karjalan kauppakamarilta, Etelä- Karjalan Yrittäjät ry:ltä ja Etelä Karjalan liitolta. Jos kysely ja lausunnot puoltavat kokeiluun osallistumista esitettäisiin lasten- ja nuorten lautakunnalle, että se valtuuttaisi jatkamaan asian valmistelua ja lupahakemuksen laadintaa. Jos kielikokeilun valmistelua jatketaan, alustavan kiinnostuksen ilmoittaneille huoltajille tehdään uusi kysely, jossa annetaan lisää informaatiota asiaan liittyen ja jossa pyydetään sitovat ilmoittautumiset kielikokeiluun. Kysely lähetettiin Wilman kautta yhteensä 715 nykyisen 5.- luokkalaisen huoltajille. Vastauksia saatiin 92 oppilaan huoltajilta. Kielikokeiluun halukkaita (kyllä-vastaukset) oli yhteensä 13 kappaletta. Kielikokeilusta mahdollisesti kiinnostuneet (ehkävastaukset) oli yhteensä 9 kappaletta. Loput vastanneista
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 24 huoltajista (70 kpl) ei ollut kiinnostunut osallistumaan kielikokeiluun (ei-vastaukset). Kielikokeilusta alustavasti kiinnostuneet (kyllä ja ehkä-vastaukset) huoltajat olivat 11 eri koulusta. Kouluista eniten kiinnostuneita oli Myllymäen koulussa, jossa oli neljä asiasta kiinnostunutta sekä neljä asiasta ehkä kiinnostunutta. Muissa kouluissa oli ainoastaan 1-2 asiasta alustavasti kiinnostunutta huoltajaa. Näin ollen Myllymäen koulu on vastausten lukumäärän perusteella ainoa koulu missä kielikokeiluun hakeutumista olisi mahdollisuus jatkovalmistella. Kyselyssä kysyttiin, myös sitä, mistä vaihtoehtoisista kielistä huoltajat olisivat kiinnostuneet, jos kokeiluun hakeudutaan ja päästään. Myllymäen koulussa, missä vastausten lukumäärän perusteella kokeilua ainoastaan on mahdollisuus harkita ensisijaisesti toivotut kielet jakautuivat seuraavasti: espanja 4, venäjä 2, ranska 1, saksa 1. Myös toissijaisesti toivotuissa kielissä oli Myllymäen osalta runsaasti hajontaa: venäjä 2, saksa 2, ranska 1, kiina 1, ei vastausta 2. Myllymäen rehtorilta on asiaa tiedusteltu ja hänen kantansa on, että kyselyn tulosten perusteella, jossa kiinnostuneita on lukumääräisesti vähän ja toivotut vieraat kielet hajaantuvat voimakkaasti ei kielikokeiluun hakeutuminen olisi mielekästä. Etelä-Karjalan kauppakamarin lausunnossa näkemys kielikokeiluun osallistumisesta on varovaisen ja varauksellisen positiivinen. Lausunto sisältää sekä kokeiluun osallistumisen, että sen hylkäämisen sisältäviä perusteita kuten kokeiluun mahdollisesti osallistuvien oppilaiden oikeusturva- ja tasa-arvoongelmia tulevissa jatko-opinnoissa tai työelämässä, mutta toisaalta myös valinnanvapauden mahdollisesti tuomia etuja tulevassa työelämässä. Etelä-Karjalan kauppakamari muistuttaa lausunnon lopussa, että hekin joutuvat turvautumaan asiantuntijoihin ja opetusalan ammattilaisiin asiassa ja että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Yliopistot UNIFI ry vastustavat kielikokeilua. Etelä-Karjalan liiton lausunnossa on myös sekä kielikokeilua puoltavia että vastustavia seikkoja. Lausunnossa korostetaan monipuolisen kielitaidon tuomia etuja, mutta pidetään tärkeänä sitä että kokeiluun osallistuville tarjotaan mahdollisuudet edetä jatko-opinnoissa yhdenvertaisesti muiden oppilaiden kanssa. Kielikokeiluun osallistuvilla tulee lausunnon mukaan olla
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 25 mahdollisuus lukea ruotsin kieltä yläasteella vapaaehtoisena kielenä ja/tai lukiossa kuroa kiinni tarvittavat toisen kotimaisen kielen opinnot. Etelä-Karjalan Yrittäjät ilmaisee lausunnossaan, että Lappeenrannan kaupungin ei tulisi hakea kielikokeiluun tässä muodossa. Lausunnossa esitetään, että opetussuunnitelman pohjana tulee olla vieraiden kielten osalta nykyinen malli, jota täydennetään lisäämällä mahdollisuuksia muiden vieraiden kielten kuten venäjän opintoihin. Saimaan ammattikorkeakoulun lausunnossa pohditaan kielikokeiluun osallistuvan oppilaan o korkeakouluopintoja ja niiden toisen kotimaisen kielen opintojen suorittamista tai mahdollista vapauttamista niistä. Lausunnon pohjaksi Saimaan ammattikorkeakoulu kysyi opetus- ja kulttuuriministeriöltä kantaa kokeiluun osallistuvien oppilaiden vapautusmenettelystä ammattikorkeakoulun toisen kotimaisen kielen opinnosta. Opetusja kulttuuriministeriön mukaan päätösvalta asiassa on korkeakouluilla. Lausunnossa sanotaan, että Saimaan ammattikorkeakoululla ei ole tässä vaiheessa mahdollisuutta sitovasti ilmaista kantaansa siihen, myönnettäisiinkö alueelliseen kielikokeiluun osallistuville opiskelijoille vapautus virkamiesruotsin opinnoista. Lausunnossa ei oteta suoranaisesti kantaa kokeiluun osallistumiselle, mutta muistutetaan että perusopetuksen Lappeenrannassa saaneet oppilaat suuntaavat korkeakouluopintoihin myös muualle päin Suomea tahansa. Lappeenrannan teknilliseltä yliopistolta ja Saimaan ammattiopistolta ei määräaikaan mennessä lausuntoa kielikokeiluun liittyen saapunut. Edellä esitetyn perusteella on perusteltua että Lappeenrannan kaupunki ei hae mukaan Opetushallituksen järjestämään toisen kotimaisen kielen kielikokeiluun. Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää että Lappeenrannan kaupunki ei hae mukaan toisen kotimaisen kielen kielikokeiluun ja asian valmistelua ei täten jatketa.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 26 Päätös Keskustelun aikana Daniel Kaartinen teki muutosesityksen, että Lappeenrannan kaupunki osallistuu kielikokeiluun. Esitystä ei kannatettu ja se raukesi. Hyväksyttiin esittelijän päätösehdotus.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 27 25 Lausunto Kourulan päiväkotikoulun asemakaavan muutokseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/202/10.02.03.00/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Willberg Tuija etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi puh. 040 070 5875 puh. 040 070 5875 Kourulan päiväkotikoulun asemakaavan muutoksesta on pyydetty lausunto 5.2.2018 mennessä. Kaava-aineisto on luettavissa/ ladattavissa seuraavasta osoitteesta: http://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/rakentaminen-jamaankaytto/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavat/lansialue/kourulanpaivakotikoulu Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala on toimittanut seuraavan lausunnon: Lappeenrannan kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Kourulan kaupunginosaan. Suunnittelun tarkoituksena on mahdollistaa uuden Kourulan päiväkoti-koulun rakentaminen Kourulan alueelle. Olemassa oleva päiväkoti ja koulu puretaan. Uudisrakennukseen (Kourulan aluekeskukseen (VE1) tai Ukonpuistoon (VE2) sijoittuu alueen päiväkoti, esikoulu sekä koulu 1. ja 2. luokkalaisille. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vastuualueen edustajat ovat voineet osallistua kaavanluonnoksen valmisteluun sekä päiväkotikoulun hankesuunnitteluun. Tuossa vaiheessa valmistelussa ovat olleet vaihtoehdot VE1b ja VE2. Kaavan valmisteluun liittyvässä asukastilaisuudessa 18.1.2018 uudeksi vaihtoehdoksi esitettiin VE1a aiemmin esillä olleiden VE1b ja VE2 lisäksi. Vaihtoehdoissa VE1 a ja b päiväkotikoulu sijoittuisivat Kourulan päiväkodin ja Kuusimäen koulun nykyiselle paikalle tai sen viereen. VE2
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 28 kaupungin hanketta varten omistukseensa hankkimaan Ukonpuistoon. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala on koko kaavan valmistelun ajan kannattanut VE2 eli Ukonpuistoon sijoittuvaa vaihtoehtoa. Päiväkoti ja koulu eivät näkemyksemme mukaan ole rinnastettavissa kaupan tai muun liike-elämän palveluihin, vaan ne tarvitsevat rauhallisen ympäristön, jossa ei ole liikenteen melua ja läpikulkua. Vaihtoehdossa VE2 päiväkotikoulun tontti rajoittuu metsään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa metsäluonnon on todettu vaikuttavan positiivisesti lasten sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Luontoyhteyden on todettu stimuloivan lasten immuunijärjestelmää ja sitä kautta vähentävän allergioita (mm. Haahtela 2015). Metsässä leikkimisen ja liikkumisen on todettu parantavan lasten sosiaalisia valmiuksia ja vähentävän negatiivista käyttäytymistä mm. kiusaamista. Liikkuminen metsässä parantaa lasten myös motorisia taitoja. Lapsilta kysyttäessä metsän läheisyys on helle tärkeää: Siellä voi kiipeillä, seikkailla, olla piilosilla, hiihtää ja bongata lintuja. Sinne voi kävellä, kun se on lähellä. Nykyisessä paikassa lasten mielestä hyvää on pitseria ja iso piha verrattuna väistötiloihin Matkamiehenkadun varrella. Ukonpuistoon sijoittuvan päiväkotikoulun tontin koko on pienentynyt hankesuunnitelmasta puolella hehtaarilla, mutta se on edelleen suurempi kuin vaihtoehdoissa VE1a ja VE1b. VE2 vaihtoehdossa ei tarvita lisää väistötiloja päiväkodille eikä koululle, mikä säästää kustannuksia ja mahdollistaa nopean toteutuksen. Aikataulullisesti Kourulan päiväkotia varten tarvitaan uudet tilat mahdollisimman pian, sillä osa päiväkodin lapsista on väistötiloissa Kesämäen alueella (Matkamiehenkatu 7 ja Kasarmikatu 19). Kaikissa asemakaavaluonnoksen vaihtoehdoissa Kourulan urheilukenttä reuna-alueineen tulee säilymään kaupunginosan ja sen lähialueen asukkaiden käytössä. Kenttäalueen säilyttäminen lähiliikuntapaikkana on tärkeä riippumatta siitä mihin päiväkotikoulutoiminnot sijoitetaan.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 29 Urheilukentän sijainti nykyisellä paikallaan tarkalleen ei ole ehdoton edellytys vaan tärkeää on, että kentälle on riittävän suuri aluevaraus. Alueen kehittäminen monipuolisena lähiliikuntaalueena tulee olemaan jatkossa tärkeää asukkaiden liikunnallista elämäntapaa ja liikunta-aktiivisuutta edistävänä palveluna Kourulan ja lähialueen asukkaille. Liikuntatoimen liikuntapaikkarakentamisen määrärahoissa ei ole varausta urheilukentän siirtämiseen tai kääntämiseen. Muutos aiheuttaisi merkittäviä valaistuksen ja muun rakentamisen kustannuksia. Kourulan kerrostalojen vieressä olevaa nurmipuistoaluetta on hyödynnetty ns. välituntihiihtolatujen alueena ja tämän tulisi olla mahdollista myös jatkossa, varsinkin jos päiväkotikoulu toteutetaan vaihtoehdon 1 mukaisena. Kourulan palloiluhallista ei voida luopua ennen kuin Sammonlahteen on valmistunut uusi iso uusi liikuntahallitila. Kourulan palloiluhalli on yksi kaupungin pääliikuntahalleista ja sen käyttöaste on noin 95 % ilta- ja viikonloppuaikojen osalta. Halli on ollut jatkuvasti kaikkien iltavuorojen osalta lähes täynnä. Hallissa on seuratoimintaa mm. koripallon, lasten ja nuorten salibandyn, erilaisten muiden sisäpalloilulajien, jalkapallon ja myös pesäpallon seuratoimintaa. Viikonloppuisin hallissa järjestetään eri lajien junioreiden sarjapelejä, kisoja, leirejä ja turnauksia. Kun kaikki muutkin isommat liikuntahallit länsialueella ja kaupungissa jo ovat täynnä seurojen ja muiden asiakkaiden vuoroja, ei Kourulan palloiluhallin vuoroja pystytä siirtämään muualle, jos palloiluhalli pitää purkaa ennen kuin Sammonlahden uusi isompi liikuntahalli valmistuu. Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimiala kannattaa Kourulan päiväkotikoulun asemakaavan vahvistamista vaihtoehdon VE2 mukaisena eli päiväkotikoulun sijoittamista Ukonpuistoon. Mikäli kaavoittaja päättää toteuttaa ratkaisun VE1a mukaisena, monitoimitaloa ei voi purkaa ennen kuin korvaava liikuntasalitila on valmistunut. Mikäli valitaan VE1b, joudutaan hankkimaan päiväkodille ja koululle väistötilat. VE1 molemmat versiot viivästyttävät päiväkotikouluhankkeen toteuttamista.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 30 Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee toimialan antaman, Kourulan päiväkoulun asemakaavaa koskevan lausunnon tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Todettiin, että esitetään Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan Kaupunkisuunnittelulle toive, että kaavalausuntopyynnöissä otetaan huomioon asiantuntijalautakuntien kokousaikataulut. Merkittiin, että Sanna Koskenranta poistui tämän asian käsittelyn aikana klo 18.33. Täytäntöönpano Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 31 26 Muut asiat Keskusteltiin mahdollisesta selvityksestä Itä-Suomen koulun oppilaiden kielivalinnoista.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 32 27 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 16-18, 20, 22, 25-26 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 19, 21, 23-24 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, 53101 Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 19, 21, 23-24 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 8.2.2018
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 2/2018 33 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Asianosaisen valitusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, 70101 Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi, puh. 029 56 42502, fax 029 56 42501 Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki sähköpostiosoite: markkinaoikeus@oikeus.fi, fax 029 564 3314, puh. 029 564 3300 Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan