TIETOTEKNIIKAN DIPLOMI-INSINÖÖRIKOULUTUS Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (MLT) tarjoaa yhdessä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa kansainvälisen tietoteollisten alojen koulutuskokonaisuuden, jota koordinoi yliopistojen yhteinen Turun tietotekniikan tutkimuskeskus TUCS. Kansainvälinen tietotekniikan diplomi-insinööritutkintoon (DI) johtava koulutus on Åbo Akademin kemiallis-teknillisen tiedekunnan (KTF) tietotekniikan koulutusohjelman linja, joka toteutetaan MLT:n ja KTF:n yhteistyönä. Opiskelijavalinta yliopistoihin tapahtuu erikseen. Turun yliopiston opiskelijat kirjoittautuvat opintojen kuluessa myös Åbo Akademihin. Lisätietoja tietoteollisten alojen kansainvälisestä koulutuksesta saa TUCSista (www.tucs.fi) sekä yhteistyöhön osallistuvista tiedekunnista (ks. tässä oppaassa Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma sekä Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma). DI-koulutusohjelman tiedotussivu löytyy osoitteesta: http://www.tucs.fi/education/undergraduate/di/ Valtioneuvosto hyväksyi 16.4.2003 muutoksen teknillistieteellisiä tutkintoja koskevaan asetukseen. Asetusmuutoksen mukaisesti Turun yliopistossa voidaan suorittaa tekniikan alan tutkintoja 1.8.2004 alkaen. Asetusmuutos antaa Turun yliopiston tietotekniikan DIkoulutukselle täysivaltaisen statuksen maamme muiden teknillisten yliopistoyksikköjen tarjoaman koulutuksen rinnalla. Uuden aseman mahdollistamista koulutusuudistuksista informaatioteknologian laitoksella tiedotetaan myöhemmin. Koulutusohjelman tavoitteet Tutkinnot Koulutus johtaa tietotekniikan diplomi-insinöörin tutkintoon (Master of Science in Technology, Computer technology), jonka myöntää KTF. Turun yliopiston opiskelijat suorittavat MLT:ssa välitutkintona Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (Bachelor of Science) tietotekniikassa. Loppututkinnon minimilaajuus on 180 ov ja välitutkinnon 120 ov. Opetuskielet Kansainvälisen koulutusohjelman opetus on monikielistä. Opetus alkaa 70 ov:n yhteisillä opinnoilla, jotka ovat pääosin suomenkielisiä. Lisäksi niihin kuuluu 20 ov:n laajuinen ruotsin- 329
kielinen prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuus. Suuntaavat opinnot ovat pääsääntöisesti suomeksi. Pääaineen syventävät opinnot (55 ov diplomityö mukaan lukien) ovat pääsääntöisesti englanniksi. Kansainvälisessä DI-koulutuksessa vaatimuksena on, että opiskelija suorittaa opinnoistaan vähintään 60 ov muulla kuin suomen kielellä. Vaatimus sisältää englanninkielisen diplomityön (20 ov). Sivuaineiden opetuskieli vaihtelee opiskelijan sivuainevalintojen mukaan: Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun tietoteollisten alojen maisterinkoulutusohjelmissa syventävät opinnot ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä. Muissa MLT:n koulutusohjelmissa annettava opetus on pääosin suomenkielistä, Åbo Akademissa vastaavasti ruotsinkielistä. Kansainvälisen DI-koulutuksen ammattiaineiden syventävä sivuaineopetus on englanninkielistä. Koulutussuunnat Koulutus alkaa 70 ov:n laajuisilla kaikille yhteisillä opinnoilla. Tämän jälkeen, suunnilleen toisen opiskeluvuoden keväällä, opiskelija valitsee pääaineekseen haluamansa koulutussuunnan. Varsinaisia pääaineen opintoja edeltävät 25 ov:n laajuiset suuntaavat opinnot. Hyväksyttyjä pääaineita on neljä: Ohjelmistotuotanto (software engineering) Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Tietoliikenne (telecommunication) Sen lisäksi ovat seuraavat suunnitteilla: Suurteholaskenta (high performance computing) Digitaaliset elektroniikkajärjestelmät (digital electronics systems) Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee valita kaksi sivuainetta. Suuntaavissa opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, joista opiskelija valitsee pääainettaan vastaavan. Ohjelmistopainotteinen suunta Pääaineet: Ohjelmistotuotanto (software engineering) Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Tietoliikenne (telecommunication) Laitteistopainotteinen suunta Pääaineet: Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Tietoliikenne (telecommunication) Ohjelmistotuotanto (software engineering) Suunnan tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita vaativien ohjelmistokokonaisuuksien määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen sekä ohjelmistoprojektien johtoon. Hyvän 330
ohjelmointitaidon lisäksi opiskelijalle pyritään antamaan hyvät perustiedot algoritmien ja tietorakenteiden suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ohjelmointimenetelmien, ohjelmistoarkkitehtuurisuunnittelun ja ohjelmistotuotannon menetelmien tuntemus. Sivuaineiksi sopivat luontevimmin matematiikka sekä muista DI-ammattiaineista sulautetut järjestelmät ja tietoliikenne. Sulautetut järjestelmät (embedded systems) Sulautettujen järjestelmien tavoitteena on kouluttaa ohjelmistoasiantuntijoita erityisesti reaaliaikaisten ja reaktiivisten sekä sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. Sulautetuissa järjestelmissä prosessori on kiinteänä osana jotakin toimilaitetta, kuten matkaviestintä, televisiota tai autoa. Näin koulutuksen painopiste ei ole pelkästään ohjelmistoissa vaan enemmältikin kokonaisjärjestelmissä. Muita reaktiivisia järjestelmiä ovat erilaiset prosessiautomaatiojärjestelmät, kuten paperikone tai puhelinverkon ohjausjärjestelmä. Suunnan sivuaineiksi sopivat erityisesti muut DI-ammattiaineet. Teollinen tietotekniikka (industrial computer engineering) Teollisen tietotekniikan pääaineen tavoitteena on kouluttaa teknillisiin prosesseihin ja järjestelmiin liittyvän tietotekniikan asiantuntijoita. Suunnan yhtenä painopisteenä on teollisten tuotantoprosessien tietotekniikka, jonka sovellusalueita ovat esimerkiksi elektroniikka-, metallija paperiteollisuuden tuotantolinjojen optimointi ja automaatio. Toisen painopisteen muodostaa automaatiojärjestelmien ja näihin liittyvien erilaisten älykkäiden toimilaitteiden suunnittelu. Tällaisia ovat esimerkiksi teollisuusrobotit, älykkäät kodinkoneet, tai autoissa olevat erilaiset ohjaus- ja hallintajärjestelmät. Opintojen painopiste on - paitsi ohjelmistoissa - niin erityisesti myös teknillisten prosessien ja järjestelmien matemaattisessa mallintamisessa, simuloinnissa ja optimoinnissa sekä ohjauksessa ja automaatiossa. Aineen opintoja tukevat sivuaineina sekä tietotekniikkaa painottavat aineet, kuten ohjelmistotuotanto, sulautetut järjestelmät ja tietoliikenneohjelmistot että teknillisten prosessien mallintamista tukevat aineet, kuten elektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikenne (telecommunication) Tietoliikennetekniikan opiskelijat koulutetaan tietoliikennejärjestelmien asiantuntijoiksi, jotka tuntevat erityyppiset langalliset ja langattomat tietoliikennejärjestelmät sekä niiden vaatimat signaalinkäsittelyn perusteet. Erityinen paino opetuksessa on multimediasovellusten vaatimissa suurikapasiteettisissa järjestelmissä ja niiden toteutuksessa. Opiskelijat kykenevät mallintamaan ja simuloimaan käytännössä erityyppisiä tietoliikennejärjestelmiä sekä lopulta toteuttamaan suunnittelemansa järjestelmät joko piiri- tai prosessoritoteutuksina. Sivuaineiksi sopivat parhaiten matematiikka ja digitaaliset elektroniikkajärjestelmät sekä sulautetut järjestelmät. Matematiikan sivuaine on tarkoitettu tietoliikennetekniikan teoreettisten valmiuksien parantamiseen. Digitaaliset elektroniikkajärjestelmät ja sulautetut järjestelmät parantavat opiskelijan valmiuksia digitaalisten tietoliikennejärjestelmien käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa. Sijoittuminen työmarkkinoille Yliopistotasoisen tietotekniikan tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on maassamme hyvä. Tietotekniikan DI-koulutus kattaa hyvin tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä elektroniikan eri osa-alueet, jolloin valitun opintosuuntauksen mukaan sijoittuminen on monipuolisesti mahdollista erityisesti Varsinais-Suomen tietoteollisen alan yrityksiin. Alan suuresta työvoimatarpeesta huolimatta työmarkkinoille tulisi hakeutua vasta opintojen loppuvaiheessa. 331
peesta huolimatta työmarkkinoille tulisi hakeutua vasta opintojen loppuvaiheessa. Opintojen loppuun saattamisen viivästymisen välttämiseksi suosittelemme kesäharjoittelua lukuun ottamatta vähintään LuK-tutkinnon suorittamista ennen osittaistakaan työelämään siirtymistä. Täysipäiväisen työsuhteen solmiminen kannattaa pyrkiä ajoittamaan suunnilleen diplomityön tekemisen aikoihin. Ainejärjestö Digit ry on Turun yliopiston DI-opiskelijoiden ainejärjestö, joka osaltaan auttaa jäseniään opintoasioissa ja vaalii teekkarikulttuuria. Toimisto sijaitsee Datacityn A-rapun toisessa kerroksessa. Tarkempia tietoja tarjoavat Digitin kotisivut org.utu.fi/tyyala/digit/. Yhdistyksen hallituksen tavoittaa sähköpostilla osoitteesta digit@utu.fi ja puhelimitse numerosta 02-333 8680 ja sen jäsenet vastaavat mielellään kysymyksiin. Vastaava Åbo Akademin ainejärjestö on nimeltään Datateknologerna, DaTe. OPINTOJEN RAKENNE Tutkinnon yleisrakenne on seuraava: Sivuaine I, 15 ov Diplomityö 20 ov Pääaine 20 ov Pääaine, 15 ov Suuntaavat aineopinnot 25 ov Sivuaine II, 15 ov Yhteiset opinnot 70 ov Tietotekniikan DI-tutkinto Yhteiset opinnot (70 ov) Yhteiset opinnot luovat DI-tutkintoon vaadittavan polyteknisen perustan, joka on kaikille sama. Prosessitekniikan ja teollisuustalouden opintokokonaisuudet ovat ruotsinkielisiä ja niistä vastaa KTF. Matematiikka 10 ov MATE5247 Insinöörimatematiikka I MATE5249 Insinöörimatematiikka II 5 ov 5 ov 332
Fysiikka 6 ov XFYS4348 Fysiikka 1 5 ov XFYS4276 Fysiikan harjoitustyöt I 1 ov Tietojenkäsittelytiede 14 ov TKO_5565 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen 2 ov TKO_5439 Ohjelmointi I 4 ov TKO_5440 Ohjelmointi II 4 ov TKO_5509 Tietorakenteet ja algoritmit 4 ov Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka 10 ov ETT_1001 Analogiaelektroniikka I 3 ov ETT_1003 Digitaalisuunnittelun perusteet 3 ov ETT_2005 Elektroniikan laboratoriot 1 1 ov ETT_1005 Piiriteoria 3 ov Prosessitekniikka 15 ov 3072 Grundkurs i reglering och instrumentering 2 sv 3053 Reglerteknik 3 sv 3085 Processreglering 4 sv 3636 Matematisk modellering 3 sv 3637 Grundkurs i produktionsplanering 3 sv Kielet ja viestintä 6 ov Suomen kieli ja viestintä - suullinen 1 ov - tekstin- ja kielenhuollon harjoituskurssi 0,5 ov - LuK-tutkielman kielentarkastus 0,5 ov Ruotsi 2 ov Englanti 2 ov Teollisuustalous 5 ov 3029 Ekonomistyrning 5 sv Muut opinnot 4 ov DTEK1001 Harjoittelu 4 ov Suuntaavat opinnot (25 ov) Suuntaavissa opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, joista opiskelija valitsee pääainettaan vastaavan. Laitteistopainotteinen suunta (25 ov) ETT_1004 Mikroprosessorit TKO_5364 Tietokoneverkot MATE5259 Tietotekninen algebra ETT_1002 Analogiaelektroniikka II ETT_2002 Digitaalinen signaalinkäsittely I ETT_2006 HDL-based design ETT_2017 Tietoliikenneteoria Ohjelmistopainotteinen suunta (25 ov) ETT_1004 Mikroprosessorit 3 ov 3 ov 5 ov 3 ov 3 ov 5 ov 3 ov 333
TKO_5364 Tietokoneverkot MATE5259 Tietotekninen algebra MATE5260 Diskreetti matematiikka I MATE5261 Diskreetti matematiikka II TKO_8924 Käyttöjärjestelmät TKO_5353 Ohjelmistotuotanto TKO_5306 Tietoverkkojen tietoturva Pääaineopinnot 3 ov 5 ov 2,5 ov 2,5 ov 3 ov 3 ov 3 ov Opiskelija suorittaa valitsemastaan pääaineesta 15 ov:n perus- ja 20 ov:n jatkomoduulin, yhteensä 35 ov. Jatkomoduuliin sisältyy LuK -tutkielma (5 ov). Myös diplomityö (20 ov) tehdään pääaineesta. Pääaine kirjataan tutkintotodistukseen. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä. Koulutustarjonta laajenee ja tarkentuu jatkuvasti. Uusimmat tiedot (myös mahdolliset muutokset!) löytyvät osoitteesta http://www.tucs.fi/education/undergraduate/di/. Jokaisessa pääaineessa on Special Course, joka voidaan suorittaa useampaan kertaan, kuitenkin vaihtuvasisältöisenä. OHJELMISTOTUOTANTO (SOFTWARE ENGINEERING) Moduuli I 15 ov Pakollisia kursseja: TKO_5441 Programming III (TY) G566 System Design (ÅA) TKO_ 5500 Algoritmien suunnittelu ja analysointi (TY) TKO_5505 Tietokannat (TY) G574 Software Engineering Laboratory Course (ÅA) Moduuli II 20 ov Pakollisia kursseja 8 ov: DTEK1000 LuK-tutkielma (TY) TKO_5087 Programming language concepts (TY) 5 ov Lisäksi on valittava yhteensä 12 ov seuraavista: TKO_5720/G717 Project Course (TY/ÅA) G617 Software architectures (ÅA) 3- G619 Software quality (ÅA) G611 Software safety (ÅA) G559 Specification methods (ÅA) TKO_5706 Distributed Systems TKO_XXXX/G720 Special course in Software Engineering (TY/ÅA) Special courseksi kelpaavat mm. TKO_5578 Mobiilijärjestelmien ohjelmointi (TY) 3 ov TKO_5110 Web-ohjelmointi (TY) 3 ov 3- SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT (EMBEDDED SYSTEMS) 334
Moduuli I 15 ov Pakollisia kursseja G620 Embedded Systems Design (ÅA) G526 Real-time systems (ÅA) ETT_2002 Digitaalinen signaalinkäsittely I (TY) G710 Embedded systems laboratory course (ÅA) TKO_5084 Linux and system programming (TY) 3 ov Moduuli II 20ov Pakollisia kursseja: DTEK1000 LuK-tutkielma (TY) 5 ov Lisäksi on valittava yhteensä 15 ov seuraavista: TKO_5720/G717 Project Course (TY/ÅA) G612 Hardware/Software Codesign (ÅA) G712 Telecommunication Software (ÅA) G617 Software Architectures (ÅA) G611 Software Safety (ÅA) G605 Code Optimization ETT_2016 Communication System Design and Implementation (TY) ETT_2015 Tietokonearkkitehtuurit (TY) 4 ov ETT_2010 Multimedia Systems (TY) ETT_2006 HDL-based Design (TY) (jos ei sisälly sivuaineopintoihin) 3 ov G636 MPEG-4 (ÅA) 2 cu TKO_5108 Computer System Design (TY) TKO_XXXX/G719 Special course in Embedded Systems (TY/ÅA) Jos sulautettujen järjestelmien suunnittelu suoritetaan sivuaineena, ovat kurssit Digitaalinen signaalinkäsittely I sekä Käyttöjärjestelmät keskenään valinnaisia kursseja, eli suoritetaan vain toinen. TEOLLINEN TIETOTEKNIIKKA (INDUSTRIAL COMPUTER ENGINEERING) Moduuli I 15 ov 3024 Matematik IV (ÅA) 5 sv 3321 Optimering (ÅA) 3 sv 3330 Process- och produktionsplanering (ÅA) 3 sv 3085 Processreglering (ersätts för TY studerande med ämnesstudier eller kurser från modul II) (ÅA) 4 sv Moduuli II 20 ov ETT_2002 Digitaalinen signaalinkäsittely I (TY) 3 ov (pakollinen kurssi, jos ei ole opiskelijalla jossain toisessa moduulissa) DTEK1000 LuK-tutkielma (TY) 5 ov 3335 Simulering (ÅA) 3 sv 3331 Modellering och reglering av stokastiska system (ÅA) 5 sv 3333 Datatekniska tillämpningar inom processindustrin (ÅA) 3 sv 3308 Processdynamik (ÅA) 2 sv 335
Specialarbete I processteknik 1 sv 3325 Advanced AI methods (ÅA) 3-3336 Image analysis in process engineering 3-3328 Advanced control methods (ÅA) ETT_3010 Self-organising Systems (TY) G526 Real-time systems G636 MPEG-4 (ÅA) 2 cu TIETOLIIKENNETEKNIIKKA (LAITTEISTOSUUNTA) Moduuli I 1 ETT_3005 Digital Communication Systems (TY) ETT_2021 Radio Systems (TY) ETT_2010 Multimedia systems (TY) Jos tietoliikennetekniikka suoritetaan sivuaineena ja kurssi tietoliikenneteoria puuttuu opiskelijan pakollisista opinnoista, niin silloin Multimedia systems tai Radio systems kurssi voidaan korvata myös kurssilla tietoliikenneteoria. Moduuli II: Pakolliset (10 cu) ETT_3022 Spread Spectrum and CDMA (TY) DTEK1000 LuK-tutkielma (TY) 5 ov Valinnaiset (10 cu) ETT_3026 Project Course (TY) ETT_3010 Self-organising systems (TY) ETT_2016 Communication System Design and Implementation (TY) ETT_3003 Algorithms for Digital Signal Processing I (TY) ETT_3004 Algorithms for Digital Signal Processing II (TY) ETT_3002 Coding and Encryption in Telecommunication (TY) G722 Advanced Course in Computer Networks and Internets (ÅA) G721 Telecommunication protocols lab course (ÅA) 2 cu ETT_XXXX/G723 Special Course in Telecommunication (TY/ÅA) 3- TIETOLIIKENNETEKNIIKKA (OHJELMISTOSUUNTA) Moduuli I (pakolliset 1) G623Telecommunication Protocols (ÅA) G628 Local Networks (ÅA) G721 Telecom Protocols Laboratory Course (ÅA) 2 cu ETT_2017 Tietoliikenneteoria (TY) (om vald till en annan plats, bör den ersättas med den valbara kursen av Digital Communication Systems) Moduuli II (20 cu) Pakolliset (8 ov) 336
DTEK1000 LuK-tutkielma (TY) 5 ov G722 Advanced Course in Computer Networks and Internets (ÅA) Valinnaiset (12 ov) G717 Project Course (ÅA) G712 Telecommunication Software (ÅA) G619 Software Quality (ÅA) G617 Software Architectures (ÅA) 3- G611 Software Safety (ÅA) ETT_3005 Digital Communication Systems (TY) ETT_2016 Communication System Design and Implementation (TY) ETT_3010 Self-organising Systems (TY) ETT_2010 Multimedia Systems (TY) G723/ETT_XXXX Special Course in Telecommunication (ÅA/TY) 3 - LuK -tutkinto Tietotekniikan opiskelijat suorittavat välitutkintona (B.Sc.) Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon (LuK) tietotekniikassa. LuK tutkielma (Project course) on suomenkielinen. Tutkielman lisäksi LuK -tutkintoon liittyy kirjallinen kypsyyskoe suomen kielellä. Opiskelija, joka on tehnyt kypsyysnäytteen LuK-tutkinnon yhteydessä on vapautettu ruotsinkielisestä kypsyyskokeesta Diplomityön yhteydessä. LuK-tutkintoon vaaditaan seuraavat opintosuoritukset (yhteensä 120 ov): Yhteiset opinnot (pl. harjoittelu) 66 ov Suuntaavat opinnot 25 ov Pääaineen perusmoduuli 15 ov LuK -tutkielma pääaineessa (Project course) 5 ov Muita pää- tai sivuaineen opintoja tai harjoittelu 9 ov Sivuaineopinnot Pääaineen lisäksi opiskelijan tulee suorittaa vähintään 15 + 15 ov kahdesta sivuaineesta. Ensimmäiseksi sivuaineeksi valitaan joko jokin muu kuin pääaineeksi valittu DI-suunta suorittamalla sen 15 ov perusmoduuli, tai jokin seuraavista: High Performance Computing 1 Computer Graphics (ÅA) Laboratory Course in HPC (ÅA) Parallell Programming (ÅA) OR Code Optimization (ÅA) Advanced Computer Architectures (TY) 4 cu Elektroniikan sivuainemoduulin voi koota kolmella eri tavalla: Digitaaliset elektroniikkajärjestelmät 15 ov Pakollinen - SoC-Design Valinnaiset, joista valitaan 10 ov - Tietokonearkkitehtuurit 5 ov 337
- Elektroniikan laitesuunnittelu 5 ov - Puolijohteiden perusteet 2 ov - Digitaalinen piiritekniikka 4 ov - ULSI-suunnittelu 5 ov - Asynchronous System Design - Formal System Specification and Design Mikroelektroniikka 15 ov, sivuaineen voi koota kahdella eri tavalla Vaihtoehto 1 - Puolijohteinen fysiikka 3 ov - Elektroniikan työt 1 ov - Integroitujen piirien suunnittelu ja valmistus 5 ov - Puolijohdetekniikka 3 ov - Kvanttifysiikka I A 3 ov Vaihtoehto 2 - Analogia IC-suunnittelu 4 ov - Mixed-Mode IC-suunnittelu 4 ov - Suurteho-laskentarakenteet 3 ov - IC-piirin suunnitteluprojekti 3-5 ov Elektroniikka 15 ov (ÅA:n opiskelijoille) - HDL-based Design - Analogiaelektroniikka I 3 ov - Analogiaelektroniikka II 3 ov - Tietokonearkkitehtuurit 5 ov - Elektroniikan työt 1 ov Industriell ekonomi 15 sv tre kurser av följande 3504 Kvalitetsmedveten produktionsekonomi 5 sv 3511 Projektplanering 5 sv 3502 Marknadsföring 5 sv 3503 Organisation och ledarskap 5 sv Matematiikka 15 ov Matematiikan sivuainemoduulin voi koota kolmella eri tavalla: voi keskittyä las-kennalliseen ja numeeriseen matematiikkaan (NUM, teollisen tietotekniikan pääaine), tiedonsiirron ja tietosuojan matematiikkaan (TIE, tietoliikennetekniikan pääaine) tai algoritmiseen matematiikkaan (ALG, ohjelmistotuotannon pääaine). PAKOLLISET KURSSIT: SMAT5003 Todennäköisyyslaskennan perusteet 1) NUM TIE ALG 2,5 ov x x 338
MATE5061 Algebran peruskurssi II 2,5 ov x X 1) Åbo Akademin puolella opiskelevilla kurssin Todennäköisyyslaskennan perusteet tiedot sisältyvät koulutusohjelman yhteisiin matematiikan opintoihin (MATEMATIK 4). VALINNAISET KURSSIT: Kursseja valitaan linjan mukaan siten, että yhdessä pakollisten kurssien kanssa kokonaislaajuudeksi tulee 15 ov. NUM TIE ALG MATE5260 Diskreetti matematiik- 2,5 ov x ka I SMAT5031Numeerinen analyysi I + SMAT5032 Numeerinen analyysi II tai 2,5 ov+2,5 ov Numerisk analys 5 sv x SMAT5108 Matemaattinen optimointi I + SMAT5109 Matemaattinen optimointi II tai 2,5 ov+2,5 ov x Optimeringsmetoder 5 sv x MATE5255 Fourier-analyysi tai 2,5 ov x x Fourieranalys 5 sv x SMAT5053 Matemaattinen mallintaminen 5 ov x Dynamiska system 5 sv x MATE5074 Algoritminen matematiikka 2,5 ov x x MATE5039 Kombinatoriikka 2,5 ov x MATE5230 Graph theory 5 ov x MATE5176 Automaatit, formaaliset 5 ov x kielet ja laskettavuus MATE5085 Convolutional codes 2,5 ov x MATE5231 Coding theory 5 ov x MATE5120 Cryptography 5 ov x x Krusningar 5 sv x x MATE5258 Image and video compression x 5 ov x x 339
Sivuaineista toinen on vapaasti valittavissa. Sivuaineen tulee kuitenkin olla yliopistollinen oppiaine ja muodostaa siitä 15 opintoviikon kokonaisuus. Toinen sivuaine ei kuitenkaan saa olla samasta oppiaineesta kuin ensimmäinen sivuaine. Opintojen ohjeellinen ajoitus Tietotekniikan DI-koulutus: ohjeellinen lukujärjestys Yhteiset ja suuntaavat opinnot on suunniteltu suoritettavaksi seuraavasti: (suuntaavien opintojen vaihtoehtoiset opintojaksot on ilmoitettu suluissa: laitteistopainotteinen suunta = A; ohjelmistopainotteinen suunta = B.) 1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi Syksy Fysiikka I 5 ov Insinöörimatematiikka I 5 ov Johdatus tietojenkäsittelyt. 2 ov Ohjelmointi I 4 ov Ruotsi 2 ov opintoviikkoja yhteensä: 18 Digitaalisuunnitt. perusteet 3 ov Piiriteoria 3 ov Tietokoneverkot 3 ov Tietoliikenneteoria 5 ov (A) Tietotekninen algebra 5 ov Ekonomistyrning* 2 sv Grundkurs i reglering och instrumentering 2 sv Matematisk modellering* 1,5 sv Äidinkieli 1 ov opintoviikkoja yhteensä: 20,5-25,5 HDL-based design 3 ov (A) Käyttöjärjestelmät 3 ov (B) Ohjelmistotuotanto 3 ov (B) Pääaineen opintoja n. 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov Kevät Analogiaelektroniikka I 3 ov Elektroniikan laboratoriot 1 ov Englanti 2 ov Fysiikan työt 1 ov Insinöörimatematiikka II 5 ov Mikroprosessorit 3 ov Ohjelmointi II 4 ov opintoviikkoja yhteensä: 19 Analogiaelektroniikka II 3 ov (A) Digitaalinen signaalinkäsittely I 3 ov (A) Diskreetti matematiikka I 2,5 ov (B) Diskreetti matematiikka II 2,5 ov (B) Tietorakenteet ja algoritmit 4 ov Tietoverkkojen tietoturva 3 ov (B) Ekonomistyrning* 3 sv Grundkurs i produktionsplanering 3 sv Matematisk modellering* 1,5 sv opintoviikkoja yhteensä: 17,5-19,5 Pääaineen opintoja n. 10 ov LuK-tutkielma pääaineessa 5 ov Sivuaineopintoja n. 5 ov Processreglering* 3 sv Äidinkieli 0,5 ov opintoviikkoja yhteensä: 23,5 340
4. ja 5. lukuvuosi Processreglering* 1 sv Reglerteknik 3 sv Äidinkieli 0,5 ov opintoviikkoja yht: 17,5-20,5 Pääaineen opintoja n. 15 ov Sivuaineopintoja n. 20 ov Työharjoittelu 4 ov DI-työ 20 opintoviikkoja yhteensä: n. 59 Åbo Akademissa on käytössä kolme lukukautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osa (*:llä merkityt) Åbo Akademin kursseista jakaantuu sekä syksylle että keväälle. Siksi ko. kurssit on merkitty ohjelmaan sekä syksyyn että kevääseen. Pääaineen valinta Koulutussuunta valitaan toisen opiskeluvuoden keväällä. Lukuvuonna 2003-2004 ei suoriteta karsintaa, ts. jokainen hyväksytään valitsemalleen koulutussuunnalle. OPINTOJEN SUORITTAMINEN Ohjeita opiskelua varten Erittäin hyödyllisiä ohjeita opiskeluun saa erityisesti neuvonta-assistentilta, opiskelijatutoreilta, ainejärjestö Digitiltä (digit@utu.fi) ja DI-koulutuksen weppisivuilta (http://www.tucs.fi/education/undergraduate/di/) muun henkilökunnan lisäksi. LuK -tutkielma ja Diplomityö Katso myöhemmin esitettävä kohta "Opintojaksojen tavoitteet ja sisältö". Tentit Tietojenkäsittelytieteiden, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan, fysiikan sekä KTF:n kurssien (tietojenkäsittelytieteen laitos) tentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti. Muihin tentteihin ilmoittaudutaan ko. oppiaineen ilmoitustaululla. Ilmoittautumisen pitää tapahtua viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Koska kurssien tenttimiseen liittyvä käytäntö ja määräykset vaihtelevat oppiaineittain, kannattaa asia selvittää opetuksen tuottavasta oppiaineesta. Ilmoittautuminen Opintojaksoille ilmoittaudutaan yleensä opintojaksojen ensimmäisillä luennoilla tai oppiaineen www-sivujen kautta. Joihinkin harjoituksiin ilmoittaudutaan ilmoitustaululla oleviin listoihin. Työharjoittelu Tutkintoon sisältyy 4 ov:a työharjoittelua, jonka tulee olla tietotekniikan alalta. Kolmen viikon työharjoittelu vastaa yhtä opintoviikkoa. Opiskelija huolehtii itse harjoittelupaikan hankkimisesta. Saadakseen harjoittelun hyväksytettyä, tulee opiskelijan toimittaa professori 341
Risto Lahdelmalle työtodistus ja työharjoittelukertomus, josta ilmenee työnkuva, harjoittelun ajankohta ja päivittäinen työaika. Yliopistoon ja ylioppilaskuntaan ilmoittautuminen Uudet opiskelijat Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (Yliopistolaki 18 ). Opiskelupaikan vastaanottaminen on vahvistettava sitovasti. Mikäli tiedekunta ei saa vahvistusta, hakija menettää opiskelupaikan. Asiasta antaa ao. tiedekunta tarkat ohjeet hyväksymisilmoituksen yhteydessä. Opiskelijaksi hyväksytylle lähetetään ohjeet ilmoittautumisesta ja opintotuesta sekä muita ajankohtaisia tiedotuksia, joihin on syytä tutustua huolellisesti. Kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, kuuluvat ylioppilaskuntaan (Yliopistolaki 40 ). Vanhat opiskelijat Turun yliopiston vanhat opiskelijat ilmoittautuvat lukuvuosittain yliopistoon. Ilmoittautuminen Åbo Akademiin 70 ov:n perusopintoihin kuuluvia Åbo Akademin opintoja aloitettaessa on ilmoittauduttava yhteistyöopiskelijaksi Åbo Akademiin. Tätä tarkoitusta varten on täytettävä viimeistään 1. KTF:n kurssin alkamispäivänä lomake, jolla ilmoittaudutaan Åbo Akademiin yhteistyöopintoja suorittavaksi. Varsinaiseksi opiskelijaksi Åbo Akademiin kirjaudutaan kuitenkin vasta yhteisten opintojen suorittamisen jälkeen, ennen syventävien (pääaineen moduuli II) opintojen alkamista. Kirjautuminen voi tapahtua milloin tahansa lukuvuoden aikana. Lomakkeen liitteeksi laitetaan Turun yliopiston opintorekisteriote. Turun yliopiston DI-opiskelijoiden tulee ilmoittautua lukuvuosittain Åbo Akademiin. Ruotsin- ja englanninkielisten opintojaksojen suorittaminen Opetus on joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, kuten myös kurssimateriaali. Yhteisiin opintoihin kuuluvat ruotsinkieliset opintojaksot saa tenttiä joko suomen tai ruotsin kielellä. Pääaineen opinnot suoritetaan pääasiassa englannin kielellä, kurssikohtaisesti kyseeseen voi tulla myös suomi tai ruotsi. OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Opintojaksot on jaoteltu tietotekniikka-alan yhteisiin-, aine- ja pääaineopintoihin, joiden sisällä opintojaksot esitetään aakkosjärjestyksessä. Sivuaineopetukseen kuuluvat polytekniset opintojaksot on kuvattu opinto-oppaassa kyseisen sivuaineen kohdalla. Yhteiset opinnot ETT_1001 Analogiaelektroniikka I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot elektroniikassa käytettävistä puolijohdekomponenteista ja elektronisten piirien tietokonesimuloinneista. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmius analysoida ja suunnitella aktiivisia komponentteja sisältäviä elektronisia piirejä, kuten esim. yksiasteisia vahvistimia. Esitiedot: Piiriteoria I. 342
Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K.: Microelectronic Circuits (Part I), Oxford University Press. Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. ETT_1003 Digitaalisuunnittelun perusteet (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisten logiikkapiirien toiminnasta ja suunnittelusta. Lukujärjestelmät. Boolen algebra. Logiikkaportit, kombinaatio- ja sekvenssipiirit, laskurit, rekisterit, muistit sekä datapolut. Tilakoneiden määrittely, analysointi ja synteesi. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Gajski, D.D.: Principles of Digital Design, Prentice Hall 1997, (ISBN: 0-13-301144-5). Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. 3029 Ekonomistyrning (5 sv) Innehåll: Introduktion till ämnesområd et redovisning för företagsledning. Påkursen behandlas: ekonomistyrningens grunder, lönsamhetsbedömning och resultatplanering, produktkalkylering i olika typer av företag, budgetering. Målsättningen är att ge studerande grundkunskaper i hur kostnader kan fördelas påolika produkter eller tjänster och hur kostnadsinformation kan utnyttjas i företagets styrning. Kursen inleds med en introduktion till företagsekonomiska begrepp och definitioner. Studerande som avlagt Grundkurs i bokföring eller motsvarande är befriade från denna del. Arbetsformer: Föreläsningar, räkneövningar och inlämningsuppgifter. Examination: Skriftlig tentamen och godkända inlämningsuppgifter. Litteratur: Ax C., Johansson C. och Kullvèn H.: Den nya ekonomistyrningen, Liber 2001 Tidpunkt: Termin II (november-februari) Ansvarig enhet: Företagsekonomiska institutionen ETT_2005 Elektroniikan laboratoriot I (1 ov) Tavoitteet ja sisältö: Elektroniikan perusasioiden ja kytkentöjen käytännön harjoittelu. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Arvela, Kuusela & Punkkinen: Elektroniikan ja tietotekniikan harjoitustyöt I, Turku - SFL -L8. Suoritustavat: Kurssissa tehdään 3 harjoitustyötä, jotka käsittelevät elektroniikan perusasioita. Työt tehdään ETT:n opetuslaboratoriossa. Töistä laaditaan työselostus. XFYS4348 Fysiikka 1 (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Perehtyminen fysiikan ilmiöihin ja niiden matemaattiseen käsittelyyn. Ongelmien jäsentely- ja ratkaisutaidon kehittäminen fysiikan käsitteitä ja perusperiaatteita soveltaen. Mekaniikan, modernin fysiikan ja sähköopin perusteet. Kurssi koostuu laskuharjoituksista ja luennoista. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: H.D.Young & R.A. Freedman: University Physics, 10th ed., Addison-Wesley, 2000. Kurssiin ei liity monistetta. Suoritustavat: Laskuharjoitukset ja loppukuulustelut. XFYS4276 Fysiikan harjoitustyöt I (1 ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson "Fysiikka 1" täydentäminen ja demonstroiminen. 343
Kurssin "Mittaustulosten käsittelystä ja työturvallisuudesta fysiikan harjoitustöissä" (8 h luentoja) ja neljän pareittain tehtävän harjoitus suorittaminen Edeltävät opinnot: Fysiikka 1 Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Monisteet: "Mittaustulosten käsittelystä ja työturvallisuudesta fysiikan harjoitustöissä" sekä "Fysiikan harjoitustyöt I". Suoritustavat: Luentokurssiin liittyvän kuulustelun läpäiseminen on edellytyksenä harjoitustöiden aloittamiselle. Työt tehdään harjoitustyöosaston aukioloaikoina. 3637 Grundkurs i produktionsplanering (3 sv) Målsättning: Att ge de studerande en översikt över processindustrins behov av datorstöd inom produktionsplanering. Studietyp: Gemensamma ämnesstudier. Förkunskaper: Matematisk modellering. Innehåll: Kursen behandlar industriella problemställningar där produktions-planeringen har en central roll. Några existerande planeringssystem presenteras och datorbehovet analyseras. Olika optimeringsmetoder för lösning av linjära optimeringsproblem i vilka ingår heltals- och kontinuerliga variabler genomgås och övningsuppgifter löses för verkliga problem. Litteratur: Winston: Operations Research, Applications and Algorithms. Hillier & Lieberman: Introduction to Operations Research. Westerlund: Anläggnings och apparatteknik. Utdelat material. Arbetsformer: Föreläsningar, räkneövningar. Tidpunkt: v. 10-20 Examination: Godkänd tentamen och godkända räkneövningar. Ansvarig enhet: Laboratoriet för anläggningsteknik. 3072 Grundkurs i reglering och instrumentering (2 sv) Målsättning: Kursen introducerar påett huvudsak kvalitativt sätt den begreppsvärld regleroch styrteknik arbetar med: Dynamik, återkoppling, framkoppling, stabilitet etc. Avsikten är att ge en kvalitativ förståelse av dessa begrepp innan en kvantitativ behandling av begreppen ges i kursen Reglerteknik. Ytterligare behandlas grunddragen i processinstrumentering. Studietyp: Ämnesstudier. Litteratur: Kompendiet "Grundkurs i reglering och instrumentering - Något om regleringens idévärld" (andra reviderade upplagan) av Kurt Waller. Arbetsformer: Föreläsningar. Tidpunkt: v. 36-41 Examination: Skriftlig tentamen bestående av skrivningsupplaga och hemupplaga. Studieperiodens vitsord beräknas genom att vikta skrivnings- och hem-upplagor i proportionerna 3:1. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. MATE5247 Insinöörimatematiikka I (5 ov) Sisältö: Joukot, relaatiot ja funktiot. Lineaarialgebran alkeita. Kompleksiluvut. Reaalifunktion raja-arvo ja jatkuvuus. Derivaatta sovelluksineen. Taylorin polynomit. Integraali sovelluksineen. Tutustutaan läpäisyperiaatteella Maple-matematiikkaohjelman käyttöön. Suoritustapa: Luennot (56 h, Latikka), demonstraatiot (28 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h), välikokeet tai lopputentti. Luennoidaan syyslukukaudella. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R. A.: Calculus, a Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan erillisiä lyhyehköjä monisteita. 344
MATE5249 Insinöörimatematiikka II (5 ov) Sisältö: Differentiaaliyhtälöt. Laplace-muunnokset. Monen muuttujan funktioiden differentiaalija integraalilaskentaa. Vektorianalyysin alkeita. Lukujonot ja numeeriset sarjat. Funktiosarjat. Suoritustapa: Luennot (56 h, Latikka), demonstraatiot (28 h), ohjatut laskuharjoitukset (28 h) välikokeet tai lopputentti. Luennoidaan kevätlukukaudella. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luennot seuraavat pääosin kirjaa Adams R. A.: Calculus, a Complete Course. Lisäksi luennoilla jaetaan lyhyehköjä monisteita. TKO_5565 Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I (2 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi johdattaa algoritmiikan peruskäsitteisiin: algoritminen ongelmanratkaisu, modulaarisuus, rekursio ja iteraatio, tietoabstraktiot ja niiden perustoteutustavat. Kurssin jälkeen opiskelijalla on valmiudet olioperustaisen ohjelmointiajattelun omaksumiseen. Kurssilla ei opetella tietokoneen käyttöä. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Opintomoniste: Johdatus tietojenkäsittelyyn, Turun yliopisto, 2000. Brookshear: Computer Science - An Overview, 5th. ed., Addison Wesley, 1997. Goldschlager, Lister: Computer Science - A Modern Introduction, Prentice-Hall, 1988. Schneider, Gersting:An Invitation to Computer Science, Java-version, Brooks/Cole, 2000. Suoritustavat: Luennot ja demonstraatiot, loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syyslukukausittain. Kurssista vastaa: Jussi Salmi 3636 Matematisk modellering (3 sv) Målsättning: Att ge den studerande insikter i skapandet av matematiska modeller utgående från grundläggande fysikaliska samband och uppmätta signaler. Studietyp: Ämnesstudier. Innehåll: Fysikaliskt modellbygge, tidsserieanalys, systemidentifiering. Vidare diskuteras bland annat dynamiska system, simulering samt systemtekniska begrepp och verktyg (t.ex. neurala nätverk och Kalman-filter). Litteratur: Boken "Modellbygge och simulering" (L. Ljung och T. Glad, Studentlitteratur, 2000) samt utdelat material. Examination: Godkända övningsuppgifter samt skriftlig tentamen. Ansvarig enhet: Laboratoriet för värmeteknik. Tidpunkt: v. 48-8 Tentamenstillfällen: 11/12, 26/2, 7/5 TKO_5439 Ohjelmointi I (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan olio-ohjelmoinnin perusteisiin. Ideana on algoritmien ja tietorakenteiden konkretisointi olio-ohjelmien (Java) metodeiksi ja luokiksi. Kurssin tavoitteena on tutustua laaja-alaisesti olio-ohjelmointikielen käsitteisiin ja konstruktioihin sekä oppia tekemään yksinkertaisia sovelluksia. Kurssit Ohjelmointi II, Programming III ja Ohjelmointiprojektit I ja II täydentävät peruskurssia ja antavat laajemman kuvan ohjelmistotuotantotyöstä. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Luentomoniste (Ville Leppänen: Ohjelmointi I, 2000). Arto Wikla: Ohjelmoinnin perusteet Java-kielellä, OtaDATA 2001. Mika Vesterholm, Jorma 345
Kyppö: Java-ohjelmointi, 2002. John Lewis, William Loftus: JAVA Software Solutions, Foundations of Program Design, Addison-Wesley, 3. painos, 2003. Suoritustavat: Luennot (44 h), demonstraatiot (16 h), kahdesta osiosta koostuva harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi järjestetään syyslukukausittain (sama kurssi sekä pää- että sivuaineopiskelijoille). Kurssista vastaa: Ville Leppänen TKO_5440 Ohjelmointi II (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään luokkarakenteen suunnitteluun, sopimuspohjaisuuteen ja oliomekanismeihin (periytymismekanismit, polymorfisuus, geneerisyys) sekä syvennetään Ohjelmointi I kurssilla aloitettua Javan abstraktien tietotyyppien esittelyä. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja Ohjelmointi I:n tenttioikeus. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Timo Raita, opintomoniste Ohjelmointi II, 2002. Suoritustavat: Luennot (44 h), demonstraatiot (16 h), harjoitustyö, loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan kevätlukukausittain. Kurssista vastaa: Ville Leppänen ETT_1005 Piiriteoria (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Elektronisten piirien analysointi ja mallintaminen käsittäen mm seuraavia aiheita: Analyysimenetelmiä. Resistiiviset, induktiiviset ja kapasitiiviset piirit. Signaalien kompleksilukuesitys. Operaatiovahvistimet. Simu-lointiohjelmat. Kaksiportit. Fourier- ja Laplace muunnosten käyttö piiriteoriassa. Kirjallisuus: J.W. Nilsson, S.A. Riedel: Electric Circuits, Addison Wesley World Student Series. Suoritustavat: Loppukuulustelu 3085 Processreglering (4 sv) Process control Målsättning: Att ge grunderna för beskrivning och analys av dynamiska system med flera insignaler och flera utsignaler (MIMO) samt syntes av MIMO-reglersystem. Att vidare orientera omidentifiering och estimering, realisering och datorreglering av MIMO-system. Studietyp: Ämnesstudier (PTE 2). Förkunskaper: Grundkurs i reglering och instrumentering samt Reglerteknik. Innehåll: Beskrivning av dynamiska system med tillståndsvariabler. Analys och syntes av MIMO-reglersystem. Stokastiska metoder. Tillståndsestimering. Modellbaserad reglering. Litteratur: Kompendiet "Processreglering" av Kurt Waller. Arbetsformer: Föreläsningar och räkneövningar. Tidpunkt: v. 50-9 Examination: För godkännande krävs godkända räkneövningar samt godkänt resultat i skriftlig tentamen bestående av skrivningsupplaga och hemupplaga. Studieperiodens vitsord beräknas genom att vikta skrivnings- och hemupplagor i proportionerna 3:1. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. 3053 Reglerteknik (3 sv) Målsättning: Att göra de studerande förtrogna med de grundläggande metoder som behövs för undersökning och reglering av dynamiska system. Studietyp: Ämnesstudier (PTE 1). Förkunskaper: Grundkurs i reglering och instrumentering. 346
Innehåll: Enkla processers dynamik, frekvensanalys, analys och syntes av enkla reglersystem, simulering av dynamiska system, laborationer rörande inställning av standardregulatorer. Litteratur: Kompendium. Arbetsformer: Föreläsningar och övningar (40 h) samt laborationer. Tidpunkt: v. 42-49 Examination: Godkända övningsuppgifter jämte skriftlig tentamen. Ansvarig enhet: Laboratoriet för reglerteknik. TKO_5509 Tietorakenteet ja algoritmit (4 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla käsitellään tärkeimpiä tieto- ja tiedosto-rakenteita sekä lajittelu- ja hakumenetelmiä. Lisäksi analysoidaan yksinkertaisissa tapauksissa em. rakenteiden ja menetelmien tehoa. Menetelmien valintaan liittyviä ongelmia havainnollistetaan esimerkkien avulla. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmointi I, Matematiikan peruskurssi I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Thomas H. Cormen, Charles E. Leiserson, Ronald L. Rivest, Clifford Stein: Introduction to Algorithms - Second Edition, MIT Press, Cambridge, 2001 Suoritustavat: Luennot (52 h), demostraatiot (20 h) ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan vuosittain. Kurssista vastaa: Jouni Järvinen ja Olli Nevalainen Suuntaavat aineopinnot (25 ov) ETT_1002 Analogiaelektroniikka II (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssi on jatkoa kurssille Analogiaelektroniikka I. Differentiaali- ja moniasteiset vahvistimet, taajuusvaste, vahvistinten takaisinkytkentämenetelmät, analogiasuodattimet sekä oskillaattorit. Simulointiohjelmien käyttö kytkentöjen analysoinnissa ja syntesoinnissa. Esitiedot: Analogiaelektroniikka I. Kirjallisuus: Sedra, A., Smith, K. : Microelectronic Circuits (Part II, osittain), Oxford University Press. Suoritustavat: Lasku- ja laboratorioharjoitukset sekä loppukuulustelu. ETT_2002 Digitaalinen signaalinkäsittely I (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä. Diskreettiaikaiset järjestelmät, AD/DA-muunnos, digitaaliset suodatusmenetelmät, näytteenotto ja signaalien rekonstruointi, lineaarinen ennustaminen, teho-spektrin estimointi. Edeltävät opinnot: Tietoliikenneteoria (suositus). Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: J. Proakis, D. Manolakis: Digital Signal Processing, Prentice-Hall, 1996 (ISBN 0-13-394289-9). Suoritustavat: Loppukuulustelu, laskuharjoituksia ja tietokoneharjoituksia MATLAB-ohjelmistolla. 347
MATE5260 Diskreetti matematiikka I (2,5 ov) Sisältö: Käsitellään tietotekniikan tarvitsemia diskreetin matematiikan perusteita. Tässä kurssissa tarkastellaan joukkoja ja relaatioita sekä automaatteja ja formaalisia kieliä. Suoritustapa: Luennot (28 h, E. Jurvanen), demonstraatiot (14 h), tentti. Kurssi luennoidaan keväisin. MATE5261 Diskreetti matematiikka II (2,5 ov) Sisältö: Kurssi on jatkoa opintojaksolle Diskreetti matematiikka I. Tarkastellaan rakenteellista induktiota ja rekursiota, Boolen algebroja ja matriiseja, kombinatoriikkaa ja graafeja. Esitiedot: Diskreetti matematiikka I. Suoritustapa: Luennot (28 h, E. Jurvanen), demonstraatiot (14 h), tentti. Kurssi luennoidaan keväisin. ETT_2006 HDL-based Design (3 ov) Aims and contents: Design process of digital systems. Logic design. Hardware Description Languages. VHDL-based system modelling and simulation. Combinational and sequential components. Data path and control systems. Systematic description and design methods. Busses, processors, data-communication. Preliminary Knowledge: Principles of digital design (Digitaalisuunnittelun perusteet). Literature: To be announced when the course starts. Components: Laboratory exercises & examination. TKO_8924 Käyttöjärjestelmät (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan käyttöjärjestelmien rakenteeseen ja perusperiaatteisiin. Käsiteltäviä asioita ovat muistinhallintamenetelmät, prosessit, tiedostojärjestelmät, ST-ohjelmointi, lukkiutuneen tilanteen käsittely. Esitiedot: Ohjelmointi I, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.S. Tanenbaum: Modern Operating Systems, second edition, Prentice-Hall, 2001. Suoritustavat: Luennot (50 h), loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan noin joka toinen vuosi. Kurssista vastaa: Olli Nevalainen ETT_1004 Mikroprosessorit (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on ymmärtää tietokoneen (erityisesti mikroprosessorin) rakenne ja toimintaperiaatteet. Kurssilla tutustutaan tietokoneen komponenttien rakenteeseen ja toimintaan, prosessoriarkkitehtuureihin sekä tyypillisten järjestelmien rakenteeseen. Kurssi on tarkoitettu sekä elektroniikan että tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille. Edeltävät opinnot: Ohjelmoinnin perusteet tai vast. tiedot, diskreetti matematiikka tai esim. kurssi digitaalisuunnittelun perusteet. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: ilm. myöhemmin (ks. kurssin www-sivut) Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot, loppukuulustelu. TKO_5353 Ohjelmistotuotanto (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan ohjelmistokehitysprosessia ja esitellään siinä käytettäviä menetelmiä ja tekniikoita. Erityisesti tutustutaan oliokeskeiseen suunnitteluun sekä ohjelmiston ja sen osien uudelleenkäytön mekanismeihin. Tavoitteena on, että opiskelija ym- 348
märtää ohjelmistokehitysprosessin kokonaisuutena sekä tuntee ohjelmistotuotannon erityispiirteet ja ongelmat insinöörialana. Sisältö: ohjelmistotuotannon osa-alueet, spesifikaatio- ja kuvaustekniikat, tuotantoprosessi, laatujärjestelmä, projektinhallinta, ohjelmistojen toteutus, ohjelmistojen testaus, uudelleenkäyttö ja uudelleenkäytettävyys, suunnittelumallit ja sovelluskehykset, OMT/UML. Esitiedot: Ohjelmointi I ja II, Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Tietojärjestelmien mallintaminen I. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Haikala, I, Märijärvi, J: Ohjelmistotuotanto, Satku 2000, 7. tai 8. painos; Koskimies, K: Oliokirja, Satku 2000. Suoritustavat: Luennot, demonstraatiot sekä loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syyslukukausittain. Kurssista vastaa: Antero Järvi TKO_5364 Tietokoneverkot (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on muodostaa selkeä kokonaiskuva tietokoneverkoista, - arkkitehtuureista ja verkkojen toiminnasta. Kurssilla esitellään verkkojen tekniikkaa ja toteutuksia sekä käsitellään verkkojen mahdollisuuksia ja rajoituksia sovellusten ja palvelujen toteuttamisessa (mm. transmissiotekniikan periaatteet, erilaisten verkkojen tekniset toteutukset ja protokollien toiminnalliset perusteet). Kurssilla käsitellään protokollapinon kunkin kerroksen keskeisimmät protokollat käyttökohteineen ja -tapoineen alkaen alimmasta (perus-) kerroksesta. Keskeisimmät käsiteltävät protokollat ovat 802.3 (ethernet), 802.11 (WLAN), IP, IPv6, TCP ja HTTP. Kurssiin sisältyy myös katsaus verkko-ohjelmoinnin (socket-ohjelmoinnin) sekä tietoturvan perusteisiin. Esitiedot: Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen I ja II, Ohjelmointi I Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: A.S. Tanenbaum: Computer Networks 4th edition (Pearson Education/Prentice-Hall, Upper Saddle River, NJ, USA, 2003) Suoritustavat: Luennot ja loppukuulustelu. Kurssi luennoidaan syyslukukausittain. Kurssista vastaa: Seppo Virtanen ETT_2017 Tietoliikenneteoria (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset perustiedot tietoliikennetekniikasta ja perehdyttää opiskelija digitaalisen signaalinkäsittelyn alkeisiin ja matemaattisiin menetelmiin. Kurssin aihealueina ovat jatkuvat ja diskreetit signaalit ja spektrit, Fourier-sarjat, Fourier- ja z-muunnokset, lineaarinen aikainvarianttijärjestelmä, analogisten modulaatiomenetelmien perusteet ja mahdollisesti signaalin vääristyminen tiedonsiirrossa, analogiset suotimet, satunnaisprosessit, kohina. Opintojaksoon liittyvä kirjallisuus: Ziemer, R. & Peterson, R.L.: Introduction to Digital Communication, Prentice-Hall, 2001 (ISBN 0-13-896481-5) ja Proakis, J. & Manolakis. D.: Digital Signal Processing, Prentice-Hall, 1996 (ISBN 0-13-394289-9). Suoritustavat: Laskuharjoituksia ja tietokoneharjoituksia MATLAB -ohjelmistolla, portfolio, 2. välikoetta tai loppukuulustelu. MATE5259 Tietotekninen algebra (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: Tarkastellaan tietotekniikan kannalta tärkeitä algebrallisia käsitteitä ja menetelmiä. Näitä ovat vektorit ja matriisit, ominaisvektorit, koordinaattimuunnokset, lineaarikuvaukset, ryhmäteorian alkeet ja kongruenssit. 349
Suoritustapa: Luennot (56 h, E. Jurvanen), demonstraatiot (28 h), välikokeet tai tentti. Kurssi luennoidaan syksyisin. TKO_5306 Tietoverkkojen tietoturva (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tarkastellaan laajasti tietojärjestelmien tietoturvakysymyksiä, erityisesti verkotetuissa ja hajautetuissa järjestelmissä. Kurssiin sisältyy katsaus erilaisiin tietoturvariskeihin, tietoturvaa parantaviin menetelmiin ja olemassaolevissa järjestelmissä käytettyihin ratkaisuihin. Esitiedot: Tietokoneverkot Kirjallisuus: William Stallings: Network Security Essentials, Applications and Standards, Prentice-Hall, 2000. Suoritustavat: Luennot (36 h), kotitehtävät, tentti. Kurssista vastaa: Risto Lahdelma Pääaineopinnot DTEK1000 LuK -tutkielma (5 ov) Tavoitteet ja sisältö: LuK -tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa tekijänsä käyttämään tieteellistä kirjallisuutta, hakemaan tietoa eri lähteistä, esittämään asiat tieteellisesti ja laatimaan sujuva kirjallinen esitys hyvällä suomen kielellä. Esitiedot: suorituksia kaikkiaan n. 80 ov, äidinkielen opinnot suoritettu tai menossa. Suoritustavat: LuK -tutkielma on henkilökohtainen. LuK -tutkielmaan sisältyy linjakohtainen seminaari, jossa työn tekemisen eri vaiheita tuetaan. Seminaari järjetetään kaksi kertaa vuodessa. Opiskelijan hakiessa LuK -tutkielman aihetta nimetään opettaja, joka ohjaa työtä ja tarkastaa sen. LuK -tutkielman kieliasu tarkastetaan kielikeskuksessa. LuK-tutkielman hyväksyy laitosneuvosto ja siitä annetaan lausunto ja arvosana. LuK-tutkielmaan liittyy erillinen kirjallinen kypsyysnäyte, jossa opiskelija vastaa annettuun kysymykseen kirjallisesti hyvällä suomen kielellä kahden tunnin aikana. Kurssista vastaa: Antti Tuomisto (TJT), Jouni Järvinen (TKT) ja Esa Alhoniemi (DI) Software engineering Moduuli I 15 ov TKO_5500 Algoritmien suunnittelu ja analysointi (3 ov) Aims and contents: The course concentrates on the design and analysis of efficient computer algorithms. The topics include design principles, complexity theory and approximation techniques. Preliminary knowledge: Data Structures and Algorithms Literature: Gilles Brassard, Paul Bratley: Fundamentals of Algorithms, Prentice-Hall, 1996. Components: Lectures (52 h), examination. Course can also be arranged as a self-study course. The course is given every second year, during fall term. Person responsible for the course: Olli Nevalainen TKO_5441 Programming III (3-4 cu) Aims and content: After we have gotten familiar with the basic concepts of the object paradigm on courses Programming I and Programming II, it is time to learn more deeply how they are used. By combining the mechanisms of an object-oriented language intelligently, we may 350
implement flexible and easily modifiable program entities, so-called design patterns. Design patterns are kind of templates which solve problems recurring often in practice. On the other hand, components are pieces of software which hopefully change our view of programming: they are like "legoblocks" which can be easily combined with each other. As examples of this technology, we study the relevant component architectures. Frameworks and product lines are bigger entities, entire application architectures that can be adapted to each environment where they are used. Preliminary knowledge: Programming I and Programming II. Literature: Gamma, E., Helm, R., Johnson, R. and Vlissides, J.: Design Patterns, Addison- Wesley, 1995. Larman, G.: Applying UML and Patterns, Prentice-Hall, 2002. A. Shalloway, J. R. Trott: Design Patterns Explained, Addison-Wesley, 2002. R. Martin: Agile Software Developement, Prentice-Hall, 2003. Clemens Szyperski: Component Software: Beyond Object Oriented Programmig, Addison-Wesley, 1998 Components: Lectures (50 h), optional programming assignment and exam. The course is given every year, during spring term. Person responsible for the course: Antero Järvi G574 Software engineering laboratory course (3 sv) Målsättning: Den studerande skall kunna förverkliga ett mer avancerat systemutvecklingsprojekt i grupp. Studietyp: Ämnesstudier i datateknik. Förkunskaper: 6569 Programmering III, 6557 Databaser, 6550 Operativsystem. Innehåll: Systemutvecklingsprojekt som förverkligas som grupparbete. Arbetsformer: Grupphandledning 20 h, självständigt arbete i grupp. Ansvarig enhet: Institutionen för informationsbehanding. G566 System Design Contents: The course gives preliminaries for understanding and analysing the information flows in a large system (OOA). This is used to give guidelines for the design of a software system (OOD). The design is accomplished using the UML notation which is also introduced. During the design we evaluate the benefits of various OO-concepts in a given situation. Also, the underlying mechanisms for implementing a robust and flexible graphical user interfaces are discussed. This course complements the course Programming III. Literature: Avison, D. & Fitzgerald, G.: Information Systems Development: Methodologies, Techniques and Tools, 2/e, McGraw-Hill, 1995. Rumbaugh, J., Jacobson, I. & Booch, G.: The Unified Modeling Language Reference Manual, Addison-Wesley, 1999. Fowler, M.: UML Distilled, Addison-Wesley, 1997. Larman, C.: Appyling UML and Patterns, An Introduction to Object-Oriented Analysis and Design, Prentice-Hall, 1998. TKO_5505 Tietokannat (3 ov) Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla tutustutaan integroitujen tietojoukkojen toteutukseen ja hallintaan. Tarkastelun painopiste on tiedon loogisissa esitysrakenteissa ja erityisesti relaatiomallissa. Tietokantamallien yhteydessä esitellään erilaisia käsittelykieliä ja tutustutaan tietokantojen suunnitteluun. Kurssin erityisiä tavoitteita ovat relaatiomallin teorian omaksuminen ja mallin erottaminen implementaatioistaan. Relaatiomallin lisäksi esitellään oliokeskeisten tietokantojen periaatteet. Esitiedot: Tietojärjestelmien mallintaminen I ja II 351