TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS 2012 Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI Tämä tilastokatsaus kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua Katsaukseen on koottu se tieto, joka nyt on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Ensimmäiset pelastusaluekohtaiset tapaturmaturmakatsaukset tuotettiin vuonna 2008. Aiemmat katsaukset ovat sisältäneet tapaturmatilannetiedon lisäksi luvut keinoista keskeisimpien tapaturmien ehkäisemiseksi. Jatkossa nämä luvut sekä laajemmin tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.tapaturmat.fi. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen mirka.raback@thl.fi. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuu 2012 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLTÖ SAATTEEKSI...2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA...4 2 TAPATURMAT SUOMESSA...5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT...6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA...8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA...10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN...21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN...29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuunottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2010 tapaturmissa kuoli 2856 suomalaista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 1500 1000 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Työtapaturmissa kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät (2010 on arvio) 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2010, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.tapaturmat.fi > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Tapaturmat, jotka katsaus kattaa Kuolemat Vuodeosastohoito Polikliiniset hoidot Oma hoito Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2010 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2010 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2010), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 19% 3% 6% 6% 31% 17% 14% 6% 169 858 Heinävesi 16% 2% 3% 3% 28% 19% 21% 8% 3 944 Ilomantsi 14% 2% 3% 3% 29% 20% 20% 9% 5 952 Joensuu 19% 3% 9% 8% 30% 15% 12% 5% 73 004 Juuka 17% 2% 3% 3% 30% 19% 18% 7% 5 647 Kesälahti 17% 2% 3% 3% 29% 19% 20% 8% 2 432 Kitee 17% 3% 4% 4% 31% 19% 17% 6% 9 332 Kontiolahti 27% 2% 4% 6% 36% 14% 9% 3% 13 700 Lieksa 15% 2% 3% 3% 29% 20% 19% 7% 12 738 Liperi 24% 2% 4% 5% 34% 15% 12% 4% 12 202 Nurmes 17% 3% 4% 4% 29% 19% 18% 7% 8 540 Outokumpu 17% 3% 5% 5% 28% 19% 17% 6% 7 452 Polvijärvi 18% 2% 4% 4% 30% 19% 16% 7% 4 812 Rääkkylä 15% 2% 2% 3% 30% 20% 19% 9% 2 590 Tohmajärvi 18% 2% 3% 3% 31% 19% 17% 6% 5 044 Valtimo 15% 2% 4% 4% 28% 20% 18% 9% 2 470 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 %:sti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2001 2010 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 12 5 13 10 Liikenne, moottoriajoneuvot 11 13 15 11 37 17 36 9 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 33 40 121 237 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 26 16 14 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 18 10 12 <5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 15 7 12 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 27 16 8 10 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 5 97 64 18 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 5 6 46 19 8 9 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 32 20 39 17 Yhteensä 20 20 30 30 340 210 280 300 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 30 16 50 +52% Liikenne, moottoriajoneuvot 121 28 150 +36% Kaatuminen ja putoaminen 244 189 430 - Hukkuminen 56 9 70 - Tukehtuminen 24 16 40 +47% Tulipalo 35 6 40 +106% Paleltuminen 55 8 60 +158% Alkoholimyrkytys 144 41 190 - Muu myrkytys 68 26 90 - Muut tapaturmat 84 28 110 +56% Yhteensä 860 370 1 230 +17% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu -sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10% kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat Myrkytykset 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2010, %. Kuolemantapauksia 0 20 40 60 80 100 120 140 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa 6 esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (n. 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Muu myrkytys Tulipalo Hengitystä estävät tapaturmat Veteen vajoaminen Paleltuminen Alkoholimyrkytys Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2001 2010, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 110 11 32 29 233 118 104 33 670 Liikenne, moottoriajoneuvot 225 75 131 124 575 186 142 41 1 500 Kaatumis- ja putoamistapaturma 694 131 284 239 2 562 1 667 2 367 1 528 9 470 Veteen vajoaminen 8 <5 6 <5 9 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 17 <5 <5 6 23 6 6 5 70 Tulipalo 14 <5 9 6 49 20 12 6 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 45 20 17 <5 90 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 45 <5 8 11 53 27 22 8 180 Alkoholimyrkytys 27 <5 8 10 40 11 <5 <5 100 Muu tapaturma 467 250 393 350 2 332 1 038 1 015 227 6 070 Yhteensä 1 610 470 880 780 5 920 3 100 3 690 1 850 18 300 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 56 11 29 11 135 82 144 65 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 81 39 69 36 175 63 75 23 560 Kaatumis- ja putoamistapaturma 449 53 111 111 1 363 1 227 3 985 5 787 13 090 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 12 10 12 10 60 Tulipalo <5 <5 <5 <5 8 <5 8 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 6 8 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 10 <5 57 16 27 27 170 Alkoholimyrkytys 22 <5 6 <5 10 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 247 68 118 113 1 172 564 1 064 517 3 860 Yhteensä 900 180 350 280 2 940 1 970 5 330 6 440 18 380 Yhteensä 2 510 650 1 230 1 060 8 860 5 070 9 020 8 290 36 680 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2006-2010. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. 911 541 422 176 Vertailuluku, % 309 607 426 276 167 146-4... +4 +5... +9 +10... +19 +20... +29 +30... +49 90 707 848 260 248 Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 90 Heinävesi 911 Valtimo 146 Ilomantsi 167 Joensuu 176 Juuka 248 Kesälahti 260 Kitee 276 Kontiolahti 422 Lieksa 426 Liperi 541 Nurmes 309 Outokumpu 607 Polvijärvi 707 Rääkkylä 848 Tohmajärvi 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 92 11 28 25 181 82 77 25 520 Liikenne, moottoriajoneuvot 175 61 104 98 379 115 90 27 1 030 Kaatumis- ja putoamistapaturma 626 119 245 197 1 724 1 037 1 303 788 5 870 Veteen vajoaminen <5 <5 5 <5 7 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 17 <5 <5 5 22 6 6 5 70 Tulipalo 13 <5 8 <5 35 15 7 6 90 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 29 13 14 <5 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 40 <5 7 11 49 27 21 8 170 Alkoholimyrkytys 27 <5 6 10 34 11 <5 <5 90 Muu tapaturma 420 217 331 300 1 808 811 713 157 4 650 Yhteensä 1 340 390 710 600 3 800 1 890 1 980 940 11 160 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 54 9 24 10 110 57 111 41 410 Liikenne, moottoriajoneuvot 69 35 46 29 147 49 56 16 440 Kaatumis- ja putoamistapaturma 393 48 101 95 978 832 2 088 2 714 6 980 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 15 <5 <5 <5 12 10 12 9 60 Tulipalo <5 <5 <5 <5 6 <5 8 <5 20 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 6 7 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 30 <5 10 <5 50 16 23 24 160 Alkoholimyrkytys 22 <5 6 <5 9 5 <5 <5 50 Muu tapaturma 220 60 108 93 959 473 755 390 3 020 Yhteensä 780 150 290 220 2 090 1 330 2 760 2 940 10 170 Yhteensä 2 120 550 1 000 820 5 890 3 220 4 740 3 870 21 330 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 413 24 69 112 1 144 648 752 238 3 400 Liikenne, moottoriajoneuvot 635 1 223 592 674 8 739 3 156 1 277 349 16 650 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 191 401 501 520 16 222 14 240 28 253 26 793 88 120 Veteen vajoaminen 86 <5 20 <5 83 11 16 5 220 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 10 14 55 13 11 11 130 Tulipalo 116 <5 55 62 528 257 86 17 1 120 Paleltuminen <5 <5 16 47 333 286 231 9 920 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 62 5 12 22 113 167 68 16 470 Alkoholimyrkytys 41 <5 8 12 59 21 <5 8 150 Muu tapaturma 879 493 749 788 10 883 4 757 7 360 4 002 29 910 Yhteensä 3 440 2 150 2 030 2 250 38 160 23 560 38 060 31 450 141 100 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 79 14 51 13 617 349 1 322 2 246 4 690 Liikenne, moottoriajoneuvot 207 106 307 141 4 588 285 904 557 7 100 Kaatumis- ja putoamistapaturma 671 100 197 213 6 074 8 862 57 585 122 899 196 600 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 17 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 21 <5 <5 <5 227 11 32 24 320 Tulipalo <5 <5 <5 <5 92 <5 74 99 270 Paleltuminen <5 <5 <5 21 <5 45 25 <5 100 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 32 <5 12 <5 140 42 119 144 490 Alkoholimyrkytys 27 <5 58 <5 10 6 <5 <5 110 Muu tapaturma 432 97 262 224 3 778 2 715 6 987 5 690 20 190 Yhteensä 1 470 320 890 620 15 550 12 320 67 050 131 660 229 890 Yhteensä 4 920 2 470 2 920 2 880 53 710 35 870 105 110 163 110 370 980 14

Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Hoitojaksoja Potilaita 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2001 2010, N. 15

Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2001 2010, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 524 493 186 1 203 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 943 744 373 2 060 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 7 327 9 413 5 818 22 558 61 Veteen vajoaminen 20 12 9 41 0 Hengitystä estävät tapaturmat 97 29 5 131 0 Tulipalo 55 38 49 142 0 Paleltuminen 31 45 38 114 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 241 81 26 348 1 Alkoholimyrkytys 125 19 5 149 0 Muu tapaturma 5 062 3 529 1 344 9 935 27 Yhteensä 14 425 14 403 7 853 36 681 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2010, N. vähintään 10 potilasta vuonna 2010, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja http://www.stakes.fi/fi/tilastot/toimipaikat/toimipaikkakoodit.htm Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 2 754 2 214 8 475 3.1 90181 - JOENSUUN TERVEYSKESKUS/ PERUSPALVELUVIRASTO 369 287 12 741 31.9 60712 - ITÄ-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS/ LÄÄKÄRIKESKUS ITE 313 294 313 1.0 90612 - LIEKSAN TERVEYSKESKUS 226 182 2 912 12.4 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 138 123 617 4.5 90251 - KITEEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS HELLI - LIIKELAITOS/TARKENTAMATON 166 140 5 104 27.7 60752 - KUNTOHOVIN LÄÄKÄRIASEMA/LEIKKAUSSALI 110 104 110 1.0 90617 - NURMEKSEN JA VALTIMON TERVEYSKESKUS 119 96 1 801 14.8 90324 - LIPERIN TERVEYSKESKUS 100 82 1 763 17.1 90170 - ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 70 56 1 198 16.6 90263 - KONTIOLAHDEN TERVEYSKESKUS 48 45 865 17.7 90289 - OUTOKUMMUN TERVEYSKESKUS 60 43 1 016 16.7 90189 - JUUAN TERVEYSKESKUS 53 40 803 15.2 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 12 10 31 2.6 90422 - POLVIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 38 32 352 9.3 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 2 2 5 2.5 90151 - HEINÄVEDEN TERVEYSKESKUS 31 25 307 9.3 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 2 2 3 1.5 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 9 7 56 6.2 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 15 14 570 38.0 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 1 1 2 2.0 17

Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus onkin parantunut vuosituhannen vaihteesta. Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2010, %. 18

Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 Ei kirjattu Kotitapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Muu vapaa-ajan tapaturma Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2010, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2010, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2010 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 20 250 Liikenne 4 051 Kotitapaturma 9 797 Urheilu- tai liikuntatapaturma 825 Muu vapaa-ajan tapaturma 3 098 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 711 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 898 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 101 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 2 928 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10%, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712-27%. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27% vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33%. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33% enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100% odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50% odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat 10 11 12 viiden vuoden aikana, 2006-2010. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 26 170 +15% 15 710 +16% 212 240-7.9 790 +8% Heinävesi 750 +19% 444 +21% 5 145-6.7 22 - Ilomantsi 1 160 +19% 668 +22% 12 346-10.4 38 - Joensuu 10 500 +17% 6 480 +18% 74 389-7.0 275 - Juuka 850-510 - 8 239-9.4 34 - Kesälahti 450-268 +18% 6 041 * 12.9 19 - Kitee 1 600 +20% 933 +18% 16 609-10.1 35 - Kontiolahti 1 420-968 - 7 553-31% 5.3 43 - Lieksa 2 280 +15% 1 305 +15% 19 806-8.5 81 - Liperi 1 610 +8% 1 038 +13% 10 622-20% 6.5 46 - Nurmes 1 380-856 +12% 8 876-34% 6.3 51 - Outokumpu 1 420 +33% 796 +25% 8 777-6.1 41 - Polvijärvi 850 +22% 519 +26% 8 606-9.8 29 - Rääkkylä 520 +23% 310 +27% 7 090-13.2 22 - Tohmajärvi 940 +27% 535 +22% 13 724 +82% 14.0 39 +59% Valtimo 450-261 +14% 4 412-9.6 14-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden 13 14 15 aikana, 2006-2010. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 1 560-11 070-1 730 +82% 6 440-5 380 +132% 26 170 +15% Heinävesi 28-362 - 23 * 153-186 +213% 750 +19% Ilomantsi 53-543 - 79 +203% 294-186 +106% 1 160 +19% Joensuu 685-4 087-895 +108% 2 740-2 089 +118% 10 500 +17% Juuka 33-392 - 46 * 205-176 +113% 850 - Kesälahti 20 * 226-17 * 115-73 +124% 450 - Kitee 108-743 - 71 +51% 364-315 +137% 1 600 +20% Kontiolahti 99-469 -28% 79-385 -13% 385 +140% 1 420 - Lieksa 123-1 123-122 +93% 495-417 +121% 2 280 +15% Liperi 92-580 -18% 91 +49% 432-417 +168% 1 610 +8% Nurmes 76-723 - 58 +68% 298-16% 222 +94% 1 380 - Outokumpu 83-584 - 110 +185% 307-339 +220% 1 420 +33% Polvijärvi 43-301 -14% 58 * 186-260 +277% 850 +22% Rääkkylä 31 * 222-34 * 136-97 +157% 520 +23% Tohmajärvi 65 +62% 449 +22% 37 +75% 227-163 +137% 940 +27% Valtimo 21 * 262 +28% 13 * 99-52 +61% 450-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2006-2010. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 830-21% 8 150-440 - 770-870 - 11 060 - Heinävesi 32-233 - 32 * 20 * 45 * 360 - Ilomantsi 44-357 - 41 * 39-62 +105% 540 - Joensuu 335-21% 3 001-152 - 284-15% 312-4 080 - Juuka 31-305 - 16 * 21-19 - 390 - Kesälahti 18-163 - 15 * 10 * 20 * 230 - Kitee 47-536 - 25-57 +57% 78 +66% 740 - Kontiolahti 51-301 -29% 26-49 - 42-470 -28% Lieksa 64-890 +17% 40-43 - 86 +30% 1 120 - Liperi 65-342 -29% 23-69 - 81 +51% 580-19% Nurmes 36-604 +24% 16 * 42-25 - 720 - Outokumpu 36-450 - 19 * 52 * 27-580 - Polvijärvi 30-225 - 8 * 20-18 - 300-15% Rääkkylä 6 * 187-7 * 11 * 11-220 - Tohmajärvi 19-335 +23% 17 * 44 +133% 34-450 - Valtimo 17 * 218 +41% 7 * 13 * 7 * 260 +24% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

Kunta Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 19 20 21 2006-2010. Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 5 020-20% 380-50% 1 730-62% 440-47% 11 540 +25% 7 070 +621% 26 170 +15% Heinävesi 124-33% 9 * 62-37% 16-294 +18% 247 +801% 750 +19% Ilomantsi 273-11 * 106-36% 15-461 +22% 289 +578% 1 160 +19% Joensuu 1 548-33% 185-45% 643-66% 148-56% 4 989 +33% 2 983 +677% 10 500 +17% Juuka 141-43% 11 * 52-51% 18 * 342-288 +687% 850 - Kesälahti 128-6 * 34-9 * 177-97 * 450 - Kitee 368-13 - 80-66% 32-689 +28% 419 +627% 1 600 +20% Kontiolahti 173-44% 26-34% 78-71% 38-689 +11% 413 +569% 1 420 - Lieksa 631-18 -40% 217-41% 17-48% 888 +14% 509 +488% 2 280 +15% Liperi 246-34% 32-93 -68% 36-776 +26% 429 +575% 1 610 +8% Nurmes 468 +21% 22-77 -68% 16-47% 449-11% 345 +518% 1 380 - Outokumpu 259-16 - 98-52% 22 * 654 +52% 374 +708% 1 420 +33% Polvijärvi 116-37% 16 * 47-58% 11 * 438 +59% 220 +646% 850 +22% Rääkkylä 137 - <5 * 20-56% 18 * 214 +31% 129 +617% 520 +23% Tohmajärvi 249-9 * 87-29 * 356 +21% 211 +581% 940 +27% Valtimo 161 +32% 6 * 33-41% 10 * 123-114 +571% 450-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, 22 23 24 viiden vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 150-300 - 680-680 +19% 4 660 +29% 2 420 +19% 2 390 +10% 1 200-10% 13 470 +15% Heinävesi 29 - <5 * 9 * 21 * 130 +52% 53-93 - 48-390 +18% Ilomantsi 27-10 * 17 * 15 * 242 +83% 99-93 - 90-590 +24% Joensuu 507-145 - 400-347 - 2 005 +38% 810 +11% 777-443 - 5 430 +16% Juuka 19-46% 5 * 9 * 20-138 - 118 +43% 118-31 -44% 460 - Kesälahti 20 * <5 * 15 * 6 * 50-32 - 52-28 - 210 - Kitee 68-10 - 30-43 +83% 294 +44% 130-190 +34% 87-850 +24% Kontiolahti 122-28 - 43-36 - 269-17% 163-81 -25% 47-790 - Lieksa 68-10 -49% 30-68 +165 300-224 - 299 +33% 104-1 100 +12% Liperi 71-26% 15-35 - 19-46% 321 +18% 179 +32% 127-94 - 860 - Nurmes 50-11 - 28-29 - 213-163 +38% 118-60 -28% 670 - Outokumpu 72 +48% 20 * 26-46 +108 249 +61% 189 +84% 100-40 -34% 740 +39% Polvijärvi 23-30% 23 * 15-11 * 128-102 +50% 94-31 -35% 430 +18% Rääkkylä 9-48% 5 * 11 * <5 * 82 +42% 37-56 - 28-230 - Tohmajärvi 51-6 * 7-50% 16 * 195 +70% 80-117 - 41-510 +32% Valtimo 12 - <5 * 5 * <5 * 41-40 - 70 +59% 26-200 - 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden 25 26 27 vuoden aikana vuosina 2006-2010. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 670-180 +44% 340 +29% 300 +37% 2 560 +29% 1 560 +13% 3 210 +16% 3 890 +12% 12 700 +17% Heinävesi 19 * <5 * <5 * 7 * 69 +61% 58 +60% 105-106 - 370 +19% Ilomantsi 26 - <5 * 6 * 7 * 92-65 - 166-196 - 560 +15% Joensuu 282-101 +51% 243 +38% 166 +31% 1 105 +32% 635 +14% 1 201 +16% 1 329 +10% 5 060 +18% Juuka 14-36% <5 * <5 * <5 * 58-50 - 111-151 - 390 - Kesälahti 10 * <5 * <5 * <5 * 14-52% 42 * 66-105 +47% 240 +28% Kitee 39-10 * 8 * 16 * 157 +36% 85-201 - 233-750 +18% Kontiolahti 78-8 * 10 * 18-181 - 82-144 - 107-630 - Lieksa 21-53% 12 * 13 * 9 * 174-139 - 331-478 +32% 1 180 +20% Liperi 80 +35% <5 * 14 * 17 * 190 +27% 96-155 - 196-750 - Nurmes 22-31% 9 * 7 * 13 * 122 +26% 66-183 - 283-710 - Outokumpu 38-17 * 16 * 17 * 98-89 - 201 +37% 205-680 +28% Polvijärvi 16 - <5 * <5 * 9 * 106 +94% 50-99 - 135-420 +28% Rääkkylä 6 * <5 * 5 * 5 * 68 +129% 37-67 - 101-290 +39% Tohmajärvi 15-5 * <5 * 6 * 85-50 - 105-159 - 430 +21% Valtimo 7 * <5 * <5 * <5 * 37-19 - 71-108 - 250-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä PERFECT-hankkeen menetelmäraportissa. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2010. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 640 065 Koko alue 17 156 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Heinävesi 385 Valtimo 250 Ilomantsi 642 Joensuu 7 111 Juuka 601 Kesälahti 259 Kitee 1 215 Kontiolahti 785 Lieksa 1 765 Liperi 1 006 Nurmes 768 Outokumpu 948 Polvijärvi 414 Rääkkylä 369 Tohmajärvi 636 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakesin työpapereita 3/2008. 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-Menetelmäraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2/2009 http://info.stakes.fi/perfect/fi/ajankohtaista/index.htm 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2001-2010. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952-2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007-2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 158 62 220 10-19 390 69 459 20-29 411 82 493 30-39 429 89 518 40-49 574 169 743 50-59 582 193 775 60-69 350 165 515 70-79 192 113 305 80-89 76 103 179 90+ 6 18 24 Yhteensä 3 168 1 063 4 231 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2001-2010 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 729 187 916 10-19 2 758 344 3 102 20-29 3 003 640 3 643 30-39 3 848 594 4 442 40-49 5 753 1 659 7 412 50-59 6 091 1 909 8 000 60-69 4 125 1 812 5 937 70-79 2 749 1 441 4 190 80-89 521 1 092 1 613 90+ 175 139 314 Yhteensä 29 752 9 817 39 569 Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 300 350 Hoitopäivät 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2001-2010. 30

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.tapaturmat.fi Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn ja turvallisuuden edistämiseen 31