SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1999 N:o 597 608 SISÄLLYS N:o Sivu 597 nimiasetuksen muuttamisesta... 1445 598 nimilautakunnasta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta... 1447 599 maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta... 1448 600 eräistä alusten katsastuksiin ja tarkastuksiin sekä jäämaksuluokan määräämiseen liittyvistä palkkioista ja korvauksista annetun asetuksen muuttamisesta... 1450 601 aluksenmittaukseen liittyvistä palkkioista, korvauksista ja maksuista annetun asetuksen muuttamisesta... 1452 602 aluksen lastiviivojen määräämisestä ja merkitsemisestä suoritettavasta maksusta... 1453 603 alusten paineastioiden tarkastuksiin liittyvistä palkkioista ja korvauksista annetun asetuksen muuttamisesta... 1454 604 merimieskatselmusmiehille maksettavista palkkioista ja lunastuksista annetun asetuksen muuttamisesta... 1455 605 omistusasuntolainojen takausmaksun suuruudesta... 1456 606 Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Siuntion ja Inkoon kuntien välillä... 1457 607 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä... 1459 608 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen kumoamisesta... 1460 N:o 597 nimiasetuksen muuttamisesta Annettu Oikeusministerin esittelystä muutetaan 8 päivänä helmikuuta 1991 annetun nimiasetuksen (254/1991) 4 :n 2 momentti, 5, 6 :n 1 momentin 6 kohta ja 2 momentti, 7 :n 1 momentti, 8 ja 10, sellaisena kuin niistä on 6 :n 1 momentin 6 kohta asetuksessa 222/1997, sekä lisätään 6 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 222/1997, uusi 7 kohta seuraavasti: 4 Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lomakkeita saa maksutta maistraatista. Maistraatin on pidettävä lomakkeita niitä tarvitsevien saatavissa. 5 Hakemukseen, joka koskee nimilain 15 :ssä tarkoitettua sukunimen muuttamista tai nimilain 32 d :ssä tarkoitettua etunimen muuttamista, on liitettävä asian ratkaisemista varten tarpeelliset selvitykset. 6 Nimilain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä, jos hakemus koskee: 6) hakijan sukunimen muuttamista sukunimeksi, joka hänen isovanhemmallaan viimeksi oli naimattomana ollessaan; 7) hakijan etunimen muuttamista etunimeksi, joka hänellä on ollut aikaisemmin. Maistraatti voi kuitenkin pyytää nimilautakunnan lausunnon 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta, jos se katsoo, että siihen 65 1999 490301
1446 N:o 597 on erityinen syy. Lausuntopyynnössä on ilmoitettava tämä syy. 7 Saatuaan nimilautakunnan lausunnon sukunimen muuttamista koskevasta hakemuksesta maistraatin on viipymättä toimitettava nimilain 18 :ssä tarkoitettu tiedotus viralliseen lehteen julkaistavaksi. Tiedotuksessa on kehotettava jokaista, jolla nimilain 19 :n mukaan on oikeus tehdä muistutus, esittämään muistutuksensa maistraatille 30 päivän kuluessa siitä, kun tiedotus on julkaistu virallisessa lehdessä. 8 Kun päätös, jolla hakemus sukunimen tai etunimen muuttamisesta on hyväksytty, on saanut lainvoiman, maistraatin on viipymättä merkittävä uusi nimi väestötietojärjestelmään. Jos päätökseen on haettu muutosta, lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava uusi nimi väestörekisterikeskukselle. Ilmoitus tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Jäljennös maistraatin, lääninoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä sukunimen tai etunimen muuttamista koskevassa asiassa on lähetettävä tiedoksi nimilautakunnalle. 10 Nimilain 26 :n 3 momentissa tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamisesta sukunimen määräytymiseen ja nimilain 32 e :ssä tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamisesta etunimen määräytymiseen on tehtävä ilmoittamalla Suomen lain mukainen sukunimi tai etunimi sille maistraatille, jonka virka-alueella ilmoituksen tekijällä on tai on viimeksi ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta. Jos ilmoituksen tekijällä ei ole ollut kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, ilmoitus on tehtävä sille maistraatille, jonka virka-alueella ilmoituksen tekijällä on väestökirjanpitokunta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan antaa myös väestörekisterikeskukselle. Vieraassa valtiossa ilmoitus voidaan antaa Suomen edustustolle, jonka tulee toimittaa ilmoitus väestörekisterikeskukselle. Suomen kansalainen, jolla sukunimen tai etunimen määräytymisen hetkellä on ollut kotipaikka vieraassa valtiossa mutta joka tämän jälkeen on muuttanut pysyvästi Suomeen, voi tehdä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka kuluessa hänen on katsottava saaneen kotipaikan Suomessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Jos sukunimen tai etunimen muuttamista koskeva hakemus on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Oikeusministeri Johannes Koskinen
1447 N:o 598 nimilautakunnasta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Oikeusministerin esittelystä muutetaan nimilautakunnasta 11 päivänä lokakuuta 1985 annetun asetuksen (804/1985) 1 seuraavasti: 1 Nimilautakunnan tehtävänä on: 1) antaa tuomioistuimille, maistraateille ja muille viranomaisille lausuntoja suku- ja etunimeä koskevissa asioissa; 2) seurata suku- ja etunimeä koskevissa asioissa noudatettua käytäntöä sekä antaa siitä tietoja tuomioistuimille, maistraateille ja muille viranomaisille; 3) tehdä oikeusministeriölle aloitteita ja esityksiä suku- ja etunimeä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Nimilautakunta on oikeusministeriön alainen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Oikeusministeri Johannes Koskinen
1448 N:o 599 maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Puolustusministerin esittelystä kumotaan maanpuolustuskorkeakoulusta 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (668/1992) 32, sellaisena kuin se on asetuksessa 888/1997, muutetaan 1 :n 3 momentti, 2, 3 :n 2 momentti ja 7 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 3 momentti, 2 ja 3 :n 2 momentti mainitussa asetuksessa 888/1997, sekä lisätään asetukseen uusi 4 a luku, seuraavasti: 1 Maanpuolustuskorkeakoulussa voidaan järjestää jatkokoulutusta ja täydennyskursseja sekä muuta koulutusta upseereille ja muulle puolustusvoimien henkilöstölle siten kuin pääesikunta siitä erikseen määrää. Muille kuin puolustusvoimien palveluksessa oleville annettavasta koulutuksesta päättää maanpuolustuskorkeakoulu, ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta kuitenkin pääesikunta. 2 Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu esikunta, perustutkinto-osasto (kadettikoulu), jatkotutkinto-osasto, täydennyskoulutusosasto, ainelaitoksia, maanpuolustuskurssit, Sota-arkisto, Sotamuseo sekä kirjasto, joka toimii puolustusvoimien keskuskirjastona. 3 Maanpuolustuskorkeakoulun hallintoa hoitavat rehtori, tutkimusjohtaja, hallintojohtaja, jatkotutkinto-osaston johtaja, perustutkintoosaston johtaja, täydennyskoulutusosaston johtaja, ainelaitosten johtajat, maanpuolustuskurssien johtaja, Sota-arkiston johtaja, Sotamuseon johtaja ja kirjaston johtaja. 7 Perustutkinto-osaston, jatkotutkinto-osaston ja täydennyskoulutusosaston johtajat johtavat, ohjaavat ja valvovat osastojensa opetustyötä ja muuta toimintaa sekä osastojensa hallintoa siten kuin siitä johtosäännössä ja työjärjestyksessä tai muutoin määrätään. 4 a luku Täydennyskoulutusosasto 17 b Täydennyskoulutusosastossa järjestetään suppeita kursseja ammattitaidon täydentämiseksi ja ammatillista kehittymistä edistäviä laajoja koulutusohjelmia, joissa annetaan pätevyys koulutettavien nykyistä tehtävätasoa ylemmän tason tehtäviin. 17 c Maanpuolustuskorkeakoulu voi johtosäännössä määrätyin edellytyksin ottaa ennen vuotta 1995 upseerin tutkinnon ja siihen vahvistetun jatkokoulutuksen suorittaneen
N:o 599 1449 henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkintonsa tämän asetuksen mukaiseksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Opiskelija voi lukea hyväkseen ennen vuotta 1995 suoritettuun upseerin tutkintoon ja suorittamaansa jatkokoulutukseen sisältyvät opintosuorituksensa johtosäännössä määrätyllä tavalla. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam
1450 N:o 600 eräistä alusten katsastuksiin ja tarkastuksiin sekä jäämaksuluokan määräämiseen liittyvistä palkkioista ja korvauksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Liikenneministerin esittelystä muutetaan eräistä alusten katsastuksiin ja tarkastuksiin sekä jäämaksuluokan määräämiseen liittyvistä palkkioista ja korvauksista 10 päivänä toukokuuta 1985 annetun asetuksen (381/1985) 2 :n 1 3 momentti, 3 ja 4, 5 :n 2 momentti, 7 ja 8 sekä 6 a luvun otsikko ja 8 a, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 567/1991, seuraavasti: Aluksen bruttovetoisuus Lastialus 2 Määräaikaisessa katsastuksessa ja välikatsastuksessa peritään palkkiota yli 15 metriä pitkän aluksen varustuksen, koneiston ja rakenteen katsastuksesta, kustakin erikseen, aluksen tyypin ja koon perusteella seuraavasti: Matkustajaalus Proomu 1) Muu mk lastialus mk mk Alle 150... 360 435 720 150 500... 435 720 1010 yli 500... 575 935 1 290 1) proomulla tarkoitetaan lastialusta, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa Edellä 1 momentissa säädettyä palkkiota korotetaan jokaiselta aluksen bruttovetoisuusluvun täydeltä tuhannelta proomun katsastuksen osalta 145 markkaa, muun lastialuksen katsastuksen osalta 360 markkaa ja matkustaja-aluksen katsastuksen osalta 435 markkaa. Suurin määräaikaisessa katsastuksessa ja välikatsastuksessa aluksen varustuksen, koneiston ja rakenteen katsastuksesta, kustakin erikseen, suoritettava palkkio on kuitenkin proomun osalta 1 440 markkaa, muun lastialuksen osalta 2 160 markkaa ja matkustaja-aluksen osalta 2 880 markkaa. Määräaikaisessa katsastuksessa ja välikatsastuksessa peritään palkkiota enintään 15 metrin pituisen aluksen varustuksen, koneiston ja rakenteen katsastuksesta aluksen tyypin perusteella seuraavasti: Proomu Muu alus Matkustaja-alus mk mk mk Palkkio aluksen varustuksen, koneiston ja rakenteen katsastuksesta yhteensä 360 435 720 3 Jäljempänä mainittujen laitteiden ja varusteiden tarkastamisesta tai tyyppihyväksymisestä niissä tapauksissa, jotka perustuvat Suomessa 23 päivänä tammikuuta 1981 annetulla asetuksella (111/1981) voimaan saatettuun ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 11/1981), suoritetaan palkkiota, kustakin erilaatuisesta toimenpiteestä erikseen, seuraavasti: 1) tutkan käyttötarkastamisesta aluksen ensimmäiseltä tutkalta 510 mk ja kultakin samassa aluksessa olevalta muulta tutkalta 260 mk; 2) kaikuluotaimen käyttötarkastamisesta 260 mk;
N:o 600 1451 3) hyrräkompassin käyttötarkastamisesta 260 mk, jos tarkastus tapahtuu magneettikompassin tarkastuksen yhteydessä ja muussa tapauksessa 510 mk; 4) radiosuuntimalaitteen eksymän määrittämisestä 510 mk; 5) kompassin kompensoimisesta ja eksymäkäyrän teosta aluksesta, jonka bruttovetoisuus on vähintään 1600, 1020 mk ja muusta aluksesta 510 mk; 6) uuden pelastusliivin tarkastamisesta ja leimaamisesta 1 markka 88 penniä kappaleelta; sekä 7) uuden pelastuslaitteen tyyppihyväksymiskokeen valvonnasta 510 markkaa laitteelta. 4 Aluksen merkkilyhtyjen erillisestä tarkastamisesta suoritetaan palkkiota kultakin lyhdyltä sen luokan mukaan, mihin lyhty vahvistettujen määräysten mukaan kuuluu, yli 20 metriä pitkien alusten merkkilyhdyistä 115 markkaa ja enintään 20 metriä pitkien alusten merkkilyhdyistä 58 markkaa. Aluksen äänimerkkilaitteiden erillisestä tarkastuksesta suoritetaan palkkiota 100 markkaa. 5 Mikäli vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi suoritettava katsastus kuitenkin toimitetaan laivanisännän pyynnöstä erillään meriturvallisuuskatsastuksesta, peritään siitä palkkiota puolet lastialuksen meriturvallisuuskatsastuksesta 2 :n mukaan määräytyvästä palkkiosta, kuitenkin vähintään 435 markkaa. 7 Vuokraveneen katsastuksesta niissä tapauksissa, joista säädetään vuokraveneiden turvallisuudesta 20 päivänä toukokuuta 1983 annetussa asetuksessa (438/1983), peritään palkkiota seuraavasti: 1) vuokraveneen, jonka bruttovetoisuus on alle 50, katsastuksesta 360 markkaa; sekä 2) muun vuokraveneen katsastuksesta 510 markkaa. 8 Aluksen jäämaksuluokan määräämisestä perittävä palkkio on puolet 2 :n 1 ja 2 momentissa säädetystä palkkiosta, kuitenkin vähintään 360 markkaa. Jos alukselle samalla kertaa määrätään jäämaksuluokka kahdelle vetoisuudelle, maksetaan tällöin lisäpalkkiota 145 markkaa. Jos jäämaksuluokan määrääminen suoritetaan säännönmukaisen pohjakatsastuksen yhteydessä, on palkkio 145 markkaa. 6 a luku Kaksoispohjan toteaminen ja kemikaalilastien tarkastukset 8a Sellaisesta lausunnosta, jolla todetaan onko aluksella öljysuojarahastosta annetun lain 2 :n 1 momentin tarkoittama kaksoispohja, perittävä palkkio on puolet 2 :n 1 ja 2 momentissa säädetystä palkkiosta, kuitenkin vähintään 360 markkaa. Samansuuruinen palkkio peritään aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen (635/1993) 17 :ssä tarkoitetuista kemikaalilasteihin liittyvistä tarkastuksista. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1452 N:o 601 aluksenmittaukseen liittyvistä palkkioista, korvauksista ja maksuista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Liikenneministerin esittelystä kumotaan aluksenmittaukseen liittyvistä palkkioista, korvauksista ja maksuista 6 päivänä marraskuuta 1987 annetun asetuksen (829/1987) 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 571/1991, sekä muutetaan 1, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 571/1991, seuraavasti: 1 Aluksenmittauksesta vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen mukaan annetun asetuksen (522/1982) mukaisesta aluksenmittauksesta suoritetaan aluksenmittaajalle peruspalkkiona 634 markkaa ja sen lisäksi 1 markka 87 penniä kerrottuna aluksen bruttovetoisuudella. Palkkio on kuitenkin enintään 9 570 markkaa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1453 N:o 602 aluksen lastiviivojen määräämisestä ja merkitsemisestä suoritettavasta maksusta Annettu Liikenneministerin esittelystä säädetään aluksen lastiviivojen määräämisestä ja merkitsemisestä suoritettavasta maksusta 20 päivänä toukokuuta 1932 annetun lain (168/1932) nojalla: 1 Kansainväliseen liikenteeseen käytettävän aluksen lastiviivakirjan antamista ja lastimerkin määräämistä varten toimitettavasta peruskatsastuksesta suoritetaan sama toimituspalkkio kuin konealuksen täydellisestä mittauksesta kulloinkin on säädetty. Kansainväliseen liikenteeseen käytettävän aluksen lastiviivakirjan uudistamista varten toimitettavasta määräaikaisesta katsastuksesta sekä lastiviivakirjan ja lastimerkin vuosittain tapahtuvasta määräaikaistarkastuksesta suoritetaan 25 prosenttia 1 momentissa määrätystä palkkiosta, kuitenkin vähintään 380 markkaa. Kansainväliseen liikenteeseen käytettävän aluksen puutavaralastiviivojen määräämistä varten toimitettavasta katsastuksesta, jos katsastus toimitetaan yleisten lastiviivojen määräämisen yhteydessä, ei suoriteta erityisiä palkkioita, mutta muutoin 25 prosenttia 1 momentissa määrätystä palkkiosta. Kotimaanliikenteeseen käytettävän aluksen lastiviivakirjan antamista ja lastimerkin määräämistä varten toimitettavasta katsastuksesta suoritetaan 50 prosenttia 1 momentissa määrätystä palkkiosta, kuitenkin vähintään 380 markkaa. 2 Lastimerkin merkitsemisen valvonnasta suoritetaan palkkiota 190 markkaa. Sama palkkio suoritetaan puutavaralastiviivojen merkitsemisen valvonnasta, jos se toimitetaan erikseen. 3 Jos katsastus tai valvonta toimitetaan muualla kuin katsastajan asemapaikalla, on katsastaja oikeutettu aluksen omistajalta toimituspalkkion lisäksi saamaan matkakulujen korvausta ja päivärahaa voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan. Aluksen omistajan on katsastajalle annettava tarpeellista apuväkeä katsastusta ja lastiviivojen merkitsemisen valvomista varten tai korvattava hänelle apuväen kustannukset. 4 Tämän asetuksen mukaan suoritettava palkkio ja korvaus saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999 ja sillä kumotaan aluksen lastiviivojen määräämisestä ja merkitsemisestä suoritettavasta maksusta 22 päivänä maaliskuuta 1991 annettu asetus (569/1991). 2 490301/65 Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1454 N:o 603 alusten paineastioiden tarkastuksiin liittyvistä palkkioista ja korvauksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Liikenneministerin esittelystä muutetaan alusten paineastioiden tarkastuksiin liittyvistä palkkioista ja korvauksista 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun asetuksen (427/1988) 2 ja 3, 4 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti sekä 7, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 570/1991, seuraavasti: 2 Paineastian rakennetarkastuksesta suoritetaan 897 markan peruspalkkio sekä sen lisäksi 3 markkaa 36 penniä jokaiselta höyrykattilan tulipinnan neliömetriltä tai muun paineastian tilavuuden kuutiometriltä. 3 Paineastian käyttöönottotarkastuksesta suoritetaan 433 markan peruspalkkio sekä sen lisäksi 3 markkaa 36 penniä jokaiselta höyrykattilan tulipinnan neliömetriltä tai muun paineastian tilavuuden kuutiometriltä. 4 Käytössä olevan paineastian tarkastuksista suoritetaan: 1) painekokeesta 287 markan peruspalkkio ja sen lisäksi 1 markka 90 penniä jokaiselta höyrykattilan tulipinnan neliömetriltä tai muun paineastian tilavuuden kuutiometriltä; 2) sisäpuolisesta tarkastuksesta 433 markan peruspalkkio ja sen lisäksi 3 markkaa 36 penniä jokaiselta höyrykattilan tulipinnan neliömetriltä tai muun paineastian tilavuuden kuutiometriltä; sekä 3) höyrykattilan käyttötarkastuksesta 433 markan palkkio ja muun paineastian käyttötarkastuksesta 287 markan palkkio. 5 Rekisteröintitarkastuksesta sellaisissa tapauksissa, joissa käytössä oleva paineastia ilmoitetaan rekisteröitäväksi, suoritetaan tarkastajalle 214 markan peruspalkkio sekä 1 markka 71 penniä jokaiselta höyrykattilan tulipinnan neliömetriltä tai muun paineastian tilavuuden kuutiometriltä. Jos aluksessa on useampia samanlaisia paineastioita, on palkkio toisen ja jokaisen seuraavan paineastian samanlaisesta tarkastuksesta puolet siitä palkkiosta, joka suoritetaan ensimmäisen paineastian tarkastuksesta. 7 Paineastian korjaamisen tai valmistamisen edellyttämästä tarkastuksesta suoritetaan 433 markan peruspalkkio sekä sen lisäksi 2 markkaa 87 penniä jokaiselta höyrykattilan tulipinnan neliömetriltä tai muun paineastian tilavuuden kuutiometriltä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1455 N:o 604 merimieskatselmusmiehille maksettavista palkkioista ja lunastuksista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Liikenneministerin esittelystä muutetaan merimieskatselmusmiehille maksettavista palkkioista ja lunastuksista 22 päivänä toukokuuta 1987 annetun asetuksen (517/1987) 1 ja 2, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 568/1991, seuraavasti: 1 Merimieskatselmusmies saa suorittamistaan toimituksista sekä antamistaan toimituskirjoista ja lomakkeista seuraavat palkkiot ja lunastukset, jollei erikseen toisin säädetä: mk Perusmaksu merimieskatselmustoimituksesta... 42,00 Perusmaksu kustakin merimiestoimeen otetusta henkilöstä... 51,00 Laivapäiväkirjan sinetöiminen, lehdeltä... 0,80 Työtodistuksen tarkastus ja leimaus, milloin se ei tapahdu katselmuksen yhteydessä... 13,50 Todistus tai ote... 21,00 Jos toimitus suoritetaan muuna kuin valtion virastoissa yleisesti noudatettavana virka-aikana, peritään siitä 73 markan lisäpalkkio. Jos toimitus kuitenkin kestää enemmän kuin kaksi tuntia, on lisäpalkkio 147 markkaa. 2 Jos toimitus tapahtuu muualla kuin merimieskatselmusmiehen toimistossa, on hänellä oikeus saada korvaus matkustamiskustannuksistaan voimassa olevan valtion matkustussäännön mukaan. Lisäksi hänelle on suoritettava 73 markan lisäpalkkio enintään kaksi tuntia kestävästä matkasta sekä sitä kauemmin kestävästä matkasta 147 markan lisäpalkkio jokaiselta alkavalta vuorokaudelta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
1456 N:o 605 omistusasuntolainojen takausmaksun suuruudesta Annettu Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään omistusasuntolainojen valtiontakauksesta 28 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (204/1996) 14 :n 2 momentin nojalla: 1 Takausmaksun suuruus Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/1996) 14 :ssä tarkoitetun takausmaksun suuruus on 2,5 prosenttia myönnettyyn omistusasuntolainaan liittyvän takauksen määrästä. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 1999. Sitä sovelletaan niihin lainoihin, jotka myönnetään asetuksen voimaantulon jälkeen. Ministeri Suvi-Anne Siimes
1457 N:o 606 Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Siuntion ja Inkoon kuntien välillä Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999 Valtioneuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 1, 3, 5, 6 7 sekä 10 11 :ssä säädettyjen kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ja toimivaltuuksia koskevien määräysten mukaan sekä ottaen huomioon, mitä on säädetty 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/1922) 2 :ssä sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1975 annetussa laissa (10/1975), päättänyt: Kuntajaon muutos Siuntion kunnasta siirretään Inkoon kuntaan seuraavat kiinteistöt ja rekisteriyksiköt: 1) Sjundbyn kylästä kokonaan kiinteistöt Artursberg 1:216, Björkkulla 1:259, Lammenranta 1:595, Pääskynen 1:596 ja Kistböle 1:597; 2) Siggansin kylästä kokonaan kiinteistöt Lindholmskobben 1:4, Otterholm II 1:6, Askgrundet 1:7, Otterholm 1:8, Vedgrund 2:5, Lindholmsvatten 3:0 ja Vedgrundvatten 4:0; sekä 3) Pikkalan kylästä kokonaan kiinteistöt Mellangrannars 1:10, Östergrannas 1:11, Hamnbranten 1:28, Skönvik 1:29, Ängsvik 1:31, Södervik 1:51, Söderudd 1:89, Lagunen 1:90, Fridhem 1:91, Bredglo 1:92, Hirvikallio 1:95, Södersand 1:98, Hummelviken 1:104, Höglandet 1:105, Norrsand II 1:125, Lohikari 1:127, Matterhorn 1:128, Gläntan 1:130, Bredglo I 1:131, Kiviranta 1:134, Norrsand I 1:135, Lilludd I 1:136, Lilludd 1:137, Enstrand 1:140, Norra stranden 1:148, Marudd I 1:158, Marudd 1:159, Vormöstrand 1:169, Tallbacken 1:170, Övre Tallbacken 1:171, Vikingnäs 1:172, Tanhuranta 1:186, Lilluddskogen 1:187, Lohikari I 1:188, Östra Wormö 1:189, Strandastern 1:218, Västra Wormö 1:219; ja kokonaan eräille Pikkalan kylän kiinteistöille erotetut yhteiset vesialueet 876:1, 876:2, 876:3 ja 876:4. Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Siirrot eivät aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Päätöksen tiedoksi saattaminen Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksisaattamisesta muutoin vastaa sisäasiainministeriö. Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta ja sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallintooikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman
1458 N:o 606 Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1999 hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, 00130 Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Neuvotteleva virkamies Toivo Pihlajaniemi
1459 N:o 607 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Annettu Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan päätöksen: Päätöksen nimi n:o antopäivä voimassaoloaika MMM EEOp Algeriasta, Marokosta ja Tunisiasta tulevista karjankuljetusajoneuvoista... 9/TUONTI/1999 17.5.1999 17.5. 31.7.1999 Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, 00100 Helsinki, puhelin (09)1601. Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999 Hallitusneuvos Kristiina Pajala Vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen Komission päätös 1999/212/EY; EYVL N:o L 74, 19.3.1999, s. 29, komission päätös 1999/292/EY; EYVL N:o L 114, 1.5.1999, s. 54
1460 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 608 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999 Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on kumonnut mehiläisten esikotelomädän vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta 1 päivänä marraskuuta 1996 annetun maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksen (790/1996). Tämä päätös tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 1999. Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1999 Apulaisosastopäällikkö Pirkko Skutnabb Eläinlääkintötarkastaja Tua Lahkela N:o 597 608, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1999