Kirkkonummi Näse kiinteistöjen 1:5 ja 1:15 muinaisjäännösinventointi 2016

Samankaltaiset tiedostot
Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Porvoo Humlebergin siirtolapuutarhan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Lohja Vahermanjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Tuusula-Vantaa Leppäsuo muinaisjäännösinventointi 2016

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Kirkkonummi Öfvergård ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2015

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Vihti Tervalampi Pikku-Tervalammen eli Hiskan kylän vanhojen tonttimaiden muinaisjäännösinventointi 2017

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Vesilahti Rahoisten asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Sastamala Mouhijärvi Wähätiisalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Uusikaarlepyy Värnamo II ja Smedsbacka asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Tampere Kolmenkulma II asemakaavan nro 8189 muinaisjäännösinventointi 2016

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kalajoki Juurakon tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Sarvvikinrannan asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kangasala Ponsan Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Hamina Summan tehdasalueen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kirkkonummi Keijukaislaakson asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Hämeenkyrö Hirvonjärvi Aroniemen ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2017

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Posio Murtotuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

KEMINMAA Keminmaa-Taivalkoski 110 kv voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2015

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014

Kirkkonummi Skälsundin ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

MÄNTSÄLÄ HAUSJÄRVI Kapuli Hikiä 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Transkriptio:

1 Kirkkonummi Näse kiinteistöjen 1:5 ja 1:15 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY

2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 6 Muinaisjäännökset... 8 1 KIRKKONUMMI NÄSE... 8 1 KIRKKONUMMI NÄSE 2... 10 Andholmenin kallion laelta etelään Perustiedot Alue: Kirkkonummi Porkkala Näse, Tavastfjärdenin ja Björkholmsfjärdenin välillä olevan Ändholmssundetin luoteisranta ja -puoli, kiinteistöt 257-466-1-5, 1-15 ja pieneltä osin kiinteistön 1-17 itäosa. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko alueella muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita maankäyttöön vaikuttavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Työaika: Maastotyö 2.6.2016 Tilaaja: Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila Aiemmat tutkim: Haggren & al, Tammisaaren Museo, hist. ajan inventointi 2007. Tulokset: Tutkimusalueelta ja sen läheisyydestä ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tutkimusalueen lounaiskolkassa, suurimmaksi osaksi alueen ulkopuolella on Näsen kartanon vanha 1700-luvun tonttimaa, joka on autioitunut 1800-luvun alkupuoleen mennessä. Vanhan tonttimaan alue todettiin muinaisjäännökseksi. Alueen keskiosan metsässä havaittiin vanha kivistä ladottu rajamerkki, joka ei osu millekään vanhalle kartalle merkitylle tai nykyiselle rajalle. Rajamerkki määritettiin muinaisjäännökseksi. Muita muinaisjäännöksiä tai suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäännöksiä ei alueella havaittu. Tutkimusalue vihreälläpunaisen ympyrän sisällä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Maastokartat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesäkuussa v. 2016 ellei toisin mainittu. Muinaisjäännösrekisteri on tarkistettu kesäkuussa 2016. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

3 Kartat Tutkimusalueen rajaus vihreällä. Näsen kylätontti punaisella ja rajamerkki sinipun neliö. Ote Brotheruksen laatimasta Näsen kartasta v. 1704.

4 Isojakokartta v. 1782. Ote Klerckerin merikartastosta v. 1796

5 Ote kartasta v. 1842. Kirkkaamman punaisella siihen on piirretty päälle v. 1782 tonttimaa. ja vihreällä tutkimusalueen rajaus. Ote pitäjänkartasta v. 1842 ja ote senaatinkartasta v. 1872, johon päälle on piirretty sinipunaisella tutkimusalueen rajaus.

6 Ote peruskartasta v. 1964. Päälle piirretty tutkimusalueen raja vihreällä, sekä v. 1782 Näsen tonttimaa punaisella ja havaittu rajamerkki vihreällä pallolla. Inventointi Kirkkonummen Porkkalan Näsen kylässä sijaitsevien kiinteistöjen 1:5, 1:15 ja pieneltä osin 1:17 alueelle on vireillä ranta-asemakaava. Kaavan suunnittelualueen maapinta-ala on yhteensä n. 17 ha. Kaavakonsultti Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy tilasi alueen arkeologisen inventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin maastotyön teki Timo Jussila 2.6.2015, työn kannalta erinomaisissa olosuhteissa. Inventoinnin maastotyötä tehtäessä alueen isojako- ja maakirjakartat olivat Kansallisarkistossa digitoitavina, joten ne eivät olleet käytettävissä maastotyön aikana. Kartat sain digitaaliarkistosta käyttööni vasta elokuun alussa, raportin viimeistelyn jäätyä niitä odottelemaan ns. viime hetkeen. Maastotyön vanhaan asutukseen liittyvän osuuden kohdistin vanhojen 1700-1800 lukujen yleiskarttojen ja 1900-luvun lopun peruskarttojen perusteella. Isojakokartat saadessani, kävi ilmi että alkuperäinen Näsen kylätontti onkin 1700-luvulla sijainnut hieman muualla kuin mitä yleiskartoilta voi päätellä ja missä talot ovat 1800-luvun puolella sijainneet. Vanha ja täysin autioitunut kylätontti sijoittuu kuitenkin lähes kokonaan tutkimusalueen ulkopuolelle, joten sen maastohavaintojen puutteellisuus ei vaikuta tähän inventointiin, sen tulokseen ja vaikutukseen kaavassa. Pieni osa Näsen kylätontista ja sen muinaisjäännösalueesta varo-alueineen ulottuu hieman tutkimusalueen puolelle, sen luoteisnurkassa. Alue on siis kuulunut alun perin yhden talon Näsen kylään. Sittemmin 1700-luvun lopulta alkaen kylässä on ollut kaksi taloa. Isojakokarttojen valmistumisvälillä 1782 1842 on kylätontti hajonnut ja talot ovat siirtyneet vanhan tontin pohjois- ja koillispuolelle. Toinen taloista (B, Övergård) on sijoittunut tutkimusalueen luoteisnurkkaan, toinen tutkimusalueen ulkopuolelle. Övergårdin

7 päärakennus on edelleen samassa paikassa mitä 1842 kartalla. Vanhoissa kartoissa ei tutkimusalueella ole muutoin mitään mahdolliseen muinaisjäännökseen viittaavaa. Isojakokartalta 1782 kylätontti paikantuu selkeästi ja varsin tarkoin. Sen paikannusvirhe on arvioni mukaan enintään +-8 m. Vuoden 1704 kartan talotontti paikantuu selvästi ja luotettavasti vuoden 1782 kartan tontille. 1700-luvun karttojen mukaan tutkimusalueella ei ole ollut tonttimaita tai muita arkeologisesti mahdollisesti mielenkiintoisia kohteita muualla kuin em. kylätontilla joka siis ulottuu voin hieman tutkimusalueen puolelle. Alueen keskiosanmäellä on metsämaastossa vanha kivistä ladottu rajamerkki (raportin kohde nro 2), joka ei sijoitu millekään vanhoissa kartoissa näkyville rajoille. Se on muinaisjäännös. Alue sijoittuu korkeusvälille 0 15 m, pääosin 2-10 m välille. Periaatteessa alueella voisi siten olla korkeussijaintinsa puolesta rautakautisia muinaisjäännöksiä korkeammilla mäkialueilla ja kallioilla. Maanviljelylle ja karjanhoidolle alue on tullut soveliaaksi vasta historiallisella ajalla. En havainnut alueella mitään esihistoriaan viittaavaa. Tarkastin alueen lähes kattavasti maastossa. Tulos: alueella on kaksi kiinteää muinaisjäännöstä: 1. pieni osa Näsen vanhasta kylätontista, pääosan siitä jäädessä alueen ulkopuolelle, sekä 2. vanha rajamerkki alueen keksiosan metsässä. 7.8.2016 Lähteet: Timo Jussila Alanen, Timo ja Kepsu, 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. SKS. Harju Erkki-Sakari ja Tiilikainen Heikki 2009: Kuninkaallinen merikartasto 1791-1796. SKS, Atlasart. Vanhat peruskartat (203207) 1959, 1964, 1975, Vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi Kansallisarkiston digitaaliarkisto: Kirkkonummen pitäjänkartasto 1842 Senaatinkartta V 27, 1872 Brotherus 1704, B20 4/1 Isojakokartta: B21 20/2 Charta öfver Näse Ägor. 1782. Näse hemmans ägor B21 20/4, 1842. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto L4323B1. Övergård Vanhan kylätontin koillispäästä itään

8 Muinaisjäännökset 1 KIRKKONUMMI NÄSE Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: Koordin: Tutkijat: Sijainti: Huomiot: uusi kohde kiinteä muinaisjäännös historiallinen asuinpaikka: kylätontti N: 6659 295 E: 357 563, paikannus ±5 m X: 6659 426 Y: 2524 828 P: 6662 092 I: 3357 675 Jussila 2016 inventointi Paikka sijaitsee Kirkkonummen kirkosta 8,8 km etelään. Näsen kylä on ollut yhden talon kylä asutuksen yleisluettelossa v. 1580. Vuoden 1704 kartalla Näse by jossa yksi talo. Vuoden 1782 kartalla Näse Skattehemman jossa tontti ja maat on jaettu kahteen osaan, taloihin A ja B. Aiemman, 1704 ja 1782 kylätontin kohdalla on v. 18342 kartalla A 27 Smidje kyan (sepän pelto?) ja A 27a ödehemmanets humlegård ja A 19 Hemåker sekä siihen on merkitty uksi pieni rakennus (paja tai sepän tölli?). Talot A ja B ovat siirtyneet vanhasta 1700-luvun tontista pohjoiseen (A) ja koilliseen (B). B-talo, nykyinen Övergård on edelleen samalla paikalla missä nytkin vanha talo. A:n, nykyisen Nedergårdin paikalla on sen sijaan nyt puisto ja kartanorakennus heti 1800-luvun talonpaikan pohjoispuolella. Vuoden 1942 ja 1872 kartoilla talot ovat samoilla kohdin kuin v. 1843 kartalla, joten B:n nykyinen talo on rakennettu aiemman pohjoispuolelle v. 1872 jälkeen. Peruskatoilla 1959-1975 talot ovat Nedergård (A) ja Övergård (B). Alkuperäinen yhden ja sittemmin kahden talon kylätontti on siis nyt autio. Se on autioitunut ennen v. 1842, jolloin siis A talo siirtynyt hieman pohjoisemmaksi ja B talo koilliseen. A talon paikka on sitten autioitunut uudestaan joskus v. 1872 jälkeen kun nykyinen kartanorakennus on tehty. Näsen vanhan tonttimaan paikannus vanhoilta kartoilta on melko tarkka (alle 10 m tarkkuus). Tontti on täysin autio eikä siellä ole rakennuksia. Tonttimaan halki on rakennuttu rantaan menevä mökkitie ja sen kaakkoiskulmassa on sähkölinja ja sen pylväs. Tonttimaata ei ole tarkemmin maastossa tarkastettu kuina katsomalla sitä sen reunoilta. Pintapuolisen tarkastelun mukaan tilan 1:15 puolella ei vaikuttaisi olevan maanpäällisiä rakenteita.

9 Kiinteistöraja punaisella. Ehdotettu muinaisjäännösrajaus tummanpunaisella. V. 1782 tonttimaa ja rakennukset sinipunaisella. Ote kartasta v. 1842 johon on piirretty päälle v. 1782 tonttimaa.

10 Ote kartasta v. 1782. 1 KIRKKONUMMI NÄSE 2 Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: uusi kohde kiinteä muinaisjäännös historiallinen raja: kivi Koordin: N: 6659 244 E: 357 826 Z: 12, paikannus ±5 m X: 6659 387 Y: 2525 093 P: 6662 041 I: 3357 938 Tutkijat: Sijainti: Huomiot: Jussila 2016 inventointi Paikka sijaitsee Kirkkonummen kirkosta 8,8 km etelään. Metsäisellä kalliomäellä, sen pohjoisreunamilla, maapohjalla on sammaloitunut ja kasvillisuuden peittämä vanha, kivistä ladottu rajamerkki. Sen koko on n. 1,7 x 1,7 m ja korkeus n puolen metriä. Keskuskivi on kaatuneena sen päällä. Missään vanhassa kartassa (tarkat isojakokartat 1782 ja 1842, yleiskartat ja peruskartat 1959-1975) ei kohdalle osu lähellekään rajaa. Rajamerkin ikä on siten tuntematon. Voisiko se olla peräisin 1900-luvulta, ajalta ennen Porkkalan vuokrausta?

Sammaleen peittämä rajamerkki eri suunnista 11

Liite: tarkastetut maastot 12