Öron luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä Jouni Vuorinen, Esko Sorakunnas ja Jouko Högmander
Sisällys 1 Taustaa: rannikkolinnakkeesta matkailukohteeksi...3 2 Kestävän luonto- ja kulttuurimatkailun keskus...6 3 Matkailun edellyttämät kehittämistoimenpiteet...8 4 Örön tuleva palvelutarjonta...11 5 Toteutusvaiheet 2014 2020...12 6 Örön kartta ja matkailukokonaisuudet...13 7 Lopuksi...14 Kansikuva: Puolustusvoimien toiminta Örössä ei lopu kokonaan, mm. lähes kaikkialle saaressa näkyvä järeä valvontatorni jää edelleen käyttöön. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Metsähallitus, Vantaa 2014
1 Taustaa: rannikkolinnakkeesta matkailukohteeksi Puolustusvoimat luopuu Örön linnakesaaresta 31.12.2014, jolloin saari siirtyy Metsähallituksen hallintaan ja liitetään Saaristomeren kansallispuistoon. Sata vuotta kestänyt Örön rannikkolinnakevaihe päättyy ja suljettuna ollut saari avautuu yleisölle. Metsähallituksen tavoitteena on turvata Örön rikkaan kulttuuriperinnön ja poikkeuksellisen monimuotoisen luonnon suojelu kehittämällä saaresta vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailukohde täydentämään Saaristomeren kansallispuiston tarjontaa. Örön matkailullisesta kehittämisestä on laadittu suunnitelma, jonka pääkohdat on esitetty tässä tiivistelmässä. Örön linnakevaihe alkoi 1915, kun Venäjä ryhtyi linnoittamaan saarta osaksi Pietari Suuren merilinnoitusketjua; saaristolaisten laidunalueena aiemmin palvellut saari muuttui nopeasti kolmipatteriseksi rannikkolinnakkeeksi. Örön linnake siirtyi vallankumouksen jälkeen osaksi itsenäisen Suomen rannikkopuolustusta ja se osallistui menestyksekkäästi talvi- ja jatkosotaan. Linnakkeen toiminta jatkui vuoteen 2005 asti. Rannikkopuolustuksen pitkä historia on läsnä kaikkialla Örössä eri ikäisinä tykkeinä, tykkipattereina, puolustusasemina, luolastoina sekä kahtena hienona tsaarinaikaisena kasarmialueena. Venäläisten rakentama kapearaiteinen rautatie on aikojen saatossa purettu, mutta saaren poikki kulkevat yhä pohjois etelä- sekä itä länsisuunnassa alkuperäiset, mukulakivetyt tiet. Vaikka puolustusvoimat luopuu Öröstä vuoden 2014 lopussa, jää saarelle sen jälkeenkin merivalvonta- ja viestitoimintoja sekä ampuma-alue merelle. 12" kasarmialueesta kehitetään Örön palvelukeskittymä, jossa ovat majoitus-, ruokailu- ja kokouspalvelut. Nimensä kasarmi on saanut taustalla sijaitsevasta 12 tuuman tykkipatterista. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 3
Örön 3,5 km pitkää länsirantaa luonnehtivat pitkät hietikot, somerikot ja dyynialueet ovat monien uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinpaikkoja. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örö on erittäin tärkeä uhanalaisten lajien ja suojeltavien luontotyyppien esiintymisalue, joka on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja edustavana. Tästä on suureksi osaksi kiittäminen puolustusvoimia, jonka toiminta on sopivasti kuluttanut maastoa ja estänyt sivullisten maihinnousun. Pääosa Öröstä kuuluu arvokkaiden luontokohteiden Natura 2000 -verkostoon, ja sitä pidetään yhtenä Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä. Örön saaren ja ympäröivän matalan vesialueen luontotyyppi on kokonaisuudessaan harjusaari, minkä lisäksi alueella esiintyy päällekkäisenä 15 muuta luontodirektiivin perusteella suojeltua luontotyyppiä. Näistä leimallisimpia ovat 3,5 km pitkän länsirannan erilaiset dyynit ja rantavallit sekä saaren sisäosien kuivat nummet ja niityt. Myös metsät ovat saaneet kehittyä kuluneet sata vuotta luonnontilaisina. Tähän mennessä saarelta on löydetty 236 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Korkeampaa uhanalaisten lajien määrää/ha on ei tunneta mistään muualta maastamme ja osalle lajeista Örö on Suomen ainoa esiintymispaikka. Varsinkin Örön perhoslajisto on hyvin tunnettu ja Suomen monipuolisin; saarella on tavattu 1 662 kaikkiaan Suomessa havaituista 2 608 lajista. 4 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä
Militärskyddsområde Suoja-alue Ubbenholmsfjärden Restricted Military area Finnö Kommungräns Kunnanraja Vikarskären Community border Cafè - Kahvila - Cafè É Kalskär Längskär Butik - Kauppa - Shop Storskär 5 Västra Mörskär 5 Naturstig - Luontopolku - Nature trail Fågeltorn - Lintutorni - Birdwatch tower Eldplats - Tulentekopaikka - Campfire site Torrtoalett - Kuivakäymälä - Dry toilet Toalett - Käymälä - Toilets Östergadden Storgadden Slevharu Pattonskär Stora revet Kårharu Hamnskär Uddas Österskär Ormskär Skataskär Besaskär Alu Utö skyddsområde Utön suoja-alue èëí 8k Utö Sundskär Gråharuna Brunskär Tjärukobben Västerön Långlandet Örskär Utterlandet Huvudskär Aspö Landing and boating prohibited Maihinnousu ja vesialueella liikkuminen kielletty Långholm Stora Hummelskär Österfladan Håkonskär Barskär Flatö Udden Österlanden Sanden Långholm Bodö fjärden ë [0.8 k Björkö Sälgholm Nötö fjärden Stora Örskär Jurmo fjärden Lotan Ramsö Nötö Fårö Gadden Ejskär Kamskall Dockbotet Medskär Limskär Hålskär Gullkrona Ytterlanden Fur-Birsskär Ytterskär Landing and boating prohibited 1.1.-31.12. Skadaharu Ståtbådarna Maihinnousu ja vesialueella liikkuminen kielletty Förbjudet att landstiga och röra sig på vattenområdet Labbharu Myggskärs fjärden Bredharu " Kalkskär Trälan Klovaskärs råsen Västerudden Hamnskär Byön Ejsråsen Stordjupet Vänö fjärden Hästskärs fjärden Örö Söderdjupet Örö skyddsområde Örön suoja-alue Sommarön Tryskärs djupet Kuggskär Bengtskär Tryskärs udden Rödskärs fjärden Bodöarna Bötsön Busön Storholmen Böle Norr på land Långnäs Dömmaskär Farten Stubbnäs Bötesön Ängesön Ljusskäret Måskobb djupet Drätten éëíè 9 Furuskäret Östra skären Skallerfjärden Orglosön Träskön Söljeholmen Granholmen Djupön Biskopsö Lilla Ängesön Kyrksundet Sirnäs Tynglax Nyhaga Bogsböle Villkärr Råbacka Västanvik Misskär Kyrkbacken Galtarby Nivelax Högmo Kåddböle Billböle Illo Morgonlandet Hangö västra fjärd Hangon läntinen selkä Bolax Norrön Långholmen Långholmsfjärden Tryhål Storön Nötön Grytholmen Andalskär Gunnarsörarna Sandviken Padvaön Söderkulla Skata Skataströmmen Ramsö Skataudden Dödören Klobbfjärden Ekholmen Vähämaa Vårdkasfjärden Träskö Träsköfjärden Strandbod Pederså Kvarnböle Koustar Kalkkila Torsböle Branten Synderstön Nybacka Appelön Hålön Bergön Bredvik Sundvik Vestlax Östermark Brännboda Lammala Gräggnäs Finsjölandet Träskön Nygård Jeriko Västanfjärd Vatthaga Reku Gundby Trotby Träskböle Rugnola Skoböle Kimito Kemiö Kastkärr Stenmo Diskarn Lappdalsfjärden Koivuranta Kalvholm Viks gård Dalkarby Pajböle Tjuda Labböle Västermark Kobböle Tappo Östanå Yttersta Hamnskär Bergön Vänoxa Skaget Mågsholmen Påvalsby Vreta Småland Makila Hulta Oxkärret Kimitoön Kemiönsaari Bjensböle Smedsböle Mattkärr Norrlångvik Gräsböle Brokärr Lappdal Timari Rajalahti Eknäs Pungböle Mattböle Gästerby Vähä-Halslahti Halslahti Degerdal Raumala Dalsbruk TaalintehdasBruksfjärden Grönstrand Stora Ängesön Rosalandet Hitis Hiittinen Hitislandet Norra fjärden éëíè 9 Öfjärden Bofall ËÈÎ Bockholmen èí9stora Bergön Dalen Labbnäs Luontokeskus Sinisimpukka Stora Krokön The Visitor Centre Blåmusslan Rosala èëè9 Kalskärs fjärden Busö fjärden Ön Långholmen é [ Naturum Blåmusslan Genböle Björkboda Nygård Skånpusten Rosendal Skogsböle Lövböle Dragsfjärd Fåfängskäret Tällholmen Storlandet ËÍ èí9 Kasnäs Falkön Söljeholmen Bickö Kaxskäla Lövö Släts Stusnäs Kulla Hasselbacken Söderlångvik Bodbacken Brändön Rosala Hamnholmen Holma Söderön Lammörs fjärden ë Västra öarna Snåldön Trollön Örö fjärden Stormåsråsen Långmåsråsen Bärsskär Ådsfjärden é Ë8 [ Västerfjärden Degernäs Södra Granholm Nämanön Norstö Söglö Söderby Långnäs Storgård Ytterölmos Skålböle Rudå Norrsundvik Lemnästräsket Lemnäs Nordvik Helgeboda Västankärr Norrbacka Sunnanå Skinnarvik Kärra Halsholmen Purunpää Långvik udden Rövik Ekhamn ë 8. Hamnholmen Sandön Hammarsboda Notön Böle Framnäs Päisterpää Kupiluoto Österö Hinsholma Sandö Santasaari Honkala Kimito skyddsområde Kemiön suoja-alue Tolvsnäs fjärden Näverholmen Tolfsnäs Ängviksbergen Mjösund Pemarfjärden Peimari Uddis Överölmos Ölmos fjärden Storön Falkön é8ë Högsåra fjärden Högsåra é89 0k Höckaskär Norra Benskär é[. Lankaskär 8 Österfjärden é Kolaskär Pohjatalo Flisholmen ë 8@ 0[. Äspskär Trollskär Helsingholm Skogskär Tistronskär Södra Tjuckan Ängeskär Äspskär Vänö Stora Buskär Jermo Koivula Hirsalö Ängsholm Labbholmen Attu Attu Boda Nyboda Mielisholm Mielisholm Solmarn Tammo Högland Landstigning förbjuden Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Järvskär Skagholm Sorpo Gullkrona fjärd Konungskär Bärsskär Brännskär Fästorna Söderön Härön Tunhamn Ängeskär Stubbön Hamnsfjärden Sundsråsen Stockhamn Storön ë.8 0 [ Norrfjärden Södra Strangskär Yxskär Gärskär Österfjärden é[î Sommarö Borstö Gråharu fjärden Bäckeskären Torget Sundskären é8 Birskär Rävskär " Bergskär Sälgskär Nagelskären Husskär ë.î 0 Bolanskär ë0. Î èè ÉË Södergård Trollö Koppholm Lökholmen Kuggö Heisala Stormaran Granholmen ä Granvik Våno Stortervolandet Sildala Domarby Björkholm Haradsholm Ön Lilltervo Konungskärs fjärden Dalskär Söskär Duvholm Hjortronharu fjärden Hjortronharu Getskär Pensar Klobbskärs fjärden é [ 8 Stora Kalskär Sandskär Kråkskär Alskär Ön Korpskär Kobbfjärden Svinö Peno Korpholm Sandö Furuvik Österudden Örfjärden Skärgårdshavets nationalpark och dess samarbetsområde Styrsholmarna Saaristomeren kansallispuisto ja sen yhteistoiminta-alue Archipelago National Park cooperation area Skallotörarna Kopparholm Knivskär Lederskär Hem-Kråkskär Marskär Ön ä Ragnholm Käldinge harun Bultarna Birsskär Stenskär Simpgropen Gråsö Grötö ä Kalskärs fjärden Klockskär Byskär Brännskär Söderfjärden Björkholm Bryggas Gyttja Österby Sommarö éëè9 Dalkarby Prostvik Simonby Käldinge Delholm Vikom Lillandet Hangslax Käldö Klobbnäs Piparby Kirjais Brokonskär Ytterstholm Moisk Anisor Biskopsö Söderby Ernholm Nagu Nauvo Ramsö Svartholm Svartö Landstigning förbjuden Linuskär Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Storlandet Ådön Skärgården Lökholm Norrfjärden 1.1.-31.12. Skäriråsen Stora Salskär Smedskären Storskär Halsholmen Brändön Sandholm é0[ 8 Salskärs fjärden Trunsö Mälhamn Norra Furuholmen Killingholm Södra Furuholmen éèë.0 k Mjoö Holmen Bodö Håkonå Granholm Boskär Stenskär ë [ Gölpan Ådö fjärden 08 Skogsflisan Hummelskär Berghamn Skärgårdsfjärden ë [ Haraskärs fjärden 08. ék Haraskär Påkmo Rockeholms fjärden Båtskärs fjärden Redamo Kaiplot èëíè Ängholm Storkvivas Högsar Sackholm Vansor Vatlax Mattnäs Petsor Lalax Taslot Väcklax Grännäs Finby Urksor Vikperä Sellmo Korsnäs Samslax Galls Hummelholm Kvivlax Bisarböle Bergö Risis Sexnappa Packais Mielis Poutuis Storlandet Jälist Toras Koum Strandby Pärnäs Krok ä Snäckö Kalvholm Verkholm Heimarmo é[8 k Västerlandet èë. 8 Förbjudet att landstiga och röra sig på vattenområdet Kalkskär Kulm Barskärs fjärden Norrskär Tränskär Rumar Almas Inikorp Vinappa Sydänperä Appelvik Österretais Söderstu è9èë Ängholm Lotfjärden Ön Västerretais Verknäs Vandrock Skärgårdscentrum Korpoström Ängsö Saaristokeskus Korpoström Kasan Korpoström Archipelago Centre Jungfruharu fjärden Storlandet Jurmo Böle Syvälax ë "8 [0. Söderkläpparna Hamnskärsfjärden 1.1.-31.12. Karby Rosklax Korpoström Bussö Ormskär Norpaskäret Skärgården Bendby Konungsskär Krokskär Tränskärs fjärden Snökobben Innerlandet 1.1.-31.12. Hässlö Västerfjärden Stackskär Skalmören Västra skärgården Vällingskär Långlandet Nästland Stora Hästö Stickelskären Vällingskärs fjärden Vidskär Hjortö ë 8 Brunskärs fjärden 0[. Gyltö galten Västerkalax Galtby ä Norrfjärden Nationalpark - Kansallispuisto - National park Vattkast Korpo Korppoo Markomby Väsby Kölingby Skofatt Strömma Verkan Kyrkfjärden äèè9 Kopois Bonäs Marsö Gyltö skyddsområde Gyltön suoja-alue Gyltö Landstigning förbjuden Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Ulvingen Bokulla Finnö Käldersö Lempersö Elvsö ä Tjurklobbsfjärden Kälö fjärden Landstigning förbjuden Maihinnnousu kielletty Landing prohibited Kälö Lillgyltö Vidskärs fjärden Värpeln Sundskär Österskärs fjärden Gloskär Västerön Kittuis Volot Lövskär Lövskärs fjärden Medelby Kvigharu fjärden Rödskärs fjärden Rödskär Birsskär Berghamn Flatskär Luk Storlandet Sandö Hönsnäs Berghamn fjärden Hästö saa ri Örö sijaitsee 9 merimailia Kasnäsistä lounaaseen. Metsähallitus 2014, Maanmittauslaitos 1/MML/14. 10 km Sopsälle station - Roska-Roope piste - Waste disposal point Avfallsservice - Jätepiste - Waste disposal Utfärdshamn - Retkisatama - Boat harbour Sundskär Luckuskär Djupet Kökarfjärden Luckuskärs fjärden Förbindelsebåtshamn - Yhteysalussatama - Ferry Harbour Mörskärs fjärden Gästbrygga - Vieraslaituri - Guest Pier Metsähallitus 2010 Karttakeskus, Lupa L5293 0 8 ä ë Gästhamn - Vierasvenesatama - Guest Harbour Kökars ören Ödestuga - Autiotupa - Wilderness Hut Skvättorna Tältningsområde - Telttailualue - Camping site Kannskär Kannskärs fjärden Horsskär Alenskär Alskär Fiskö Kråkskär Stora Blåskär Gåsskär Skinnharun Pattonskär Gråskär Vällingshamn Klishära strömmen Bränsle försäljning - Polttonesteen myynti - Fuel sales Innerhära Stora Flyskär Naturstuga - Luontotupa - Nature cabin Post - Posti - Post Krokskäret Håvarskärs fjärden Landstigning förbjudet Maihinnousu kielletty Landing prohibited Tillträde förbjudet 1.1.-31.12. Liikkuminen kokonaan kielletty 1.1.-31.12. Landing and boating prohibited 1.1.-31.12. Degerkuggskär Innebär områden som falla under nationalparken Sisältää kansallispuiston alueet Höskär Including areas belonging to the nationalpark Karlen Norrhära Jungfruskär ë [ 0@. 8 Krämanskären Österfjärden Nölestklobb Söderhära djupet Skärgårdshavets nationalparks samarbetsområde Gottskär KansallispuistonVålö yhteistoiminta-alue Archipelago National Park cooperation area Österbygge Skyddområden för säl Söderby suojelualue Hylkeiden Seal protection area Fölskärs fjärden Information - Opastus - Information Södra Rödskär Korsö Vattenområde som hör till nationalparken Kansallispuistoon kuuluva vesialue PAN Parks kärnområde Ubbenholma PAN Parks ydinalue Husö PAN Parks Wilderness area Idö Brunnskär Källskär Lindö Karlby Bässkär Hamnö Nölstö Stora Korpskär Landområden som hör till nationalparken Kansallispuistoon kuuluva maa-alue Land area of the National Park Rännklepp Hellsö Sea area of the National Park Överboda Kökar Munkvärvan Brunnsfjärden Gåsskär Blåskär TE CKENF ÖRKL ARING ME RKKIEN SE LIT E L EGE ND Örlandet Östra Långskär Dömmanskär Naturreservat Luonnons.alue Stora Bogskär Östra Vidskär Abborrskär Storören Kalhära fjärden Storskär Kyrkogårdsö Bässkär Hästskär Sundskär Gloskär SKÄRGÅRDSHAVET - SAARISTOMERI a ma ru n Tu n s i- Lä d, la n Kö k Va a r s tå bo Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä iön n, Kem Kem itoö Par ain en Par gas,
2 Kestävän luonto- ja kulttuurimatkailun keskus Örön tulevaisuus rakentuu sen mittavan luonto- ja kulttuurimatkailupotentiaalin kestävään ja hallittuun hyödyntämiseen. Tätä varten on laadittu Örön vastuullisen kehittämisen strategia, joka korostaa lajien, luontotyyppien ja kulttuuriarvojen suojelua. Tavoitteena on kehittää Öröstä vetovoimainen ja helposti saavutettava saaristomatkailukohde, jossa on laaja palvelutarjonta eri kohderyhmien tarpeisiin. Kehitystyö edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista sekä alkuvaiheen investointeja, jotta kestävälle matkailukäytölle saadaan luotua tarpeelliset puitteet. Örön liki päivälleen sata vuotta kestänyt linnakevaihe päättyy vuoden 2014 lopussa. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Visio 2020 Örön linnakesaari osana Saaristomeren kansallispuistoa on kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailukohde sekä kansallisesti johtava Saaristomeren käyntikohde. Örön saavutettavuus ja palvelut vastaavat laajan kohderyhmän tarpeita ja sen yritykset ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Örön liiketoiminnan laajuus mahdollistaa ympärivuotisen liiketoiminnan verkostoyrittäjille kannattavasti ja toimintaa kehitetään järjestelmällisesti viranomaistahojen ja julkisen sektorin kanssa. Koko toiminta perustuu luonto- ja kulttuuriarvojen säilyttämiseen sekä kestävän kehityksen huomioimiseen kaikessa tekemisessä. Örön matkailullisia vahvuuksia ovat ennen kaikkea rikas luonto ja pitkä rannikkopuolustushistoria. Saaren iso koko, erinomainen sijainti ja yksityisomistuksen puuttuminen tekevät siitä houkuttelevan kehityskohteen, jonka valmis kunnallistekniikka ja monipuolinen rakennuskanta ovat pienin muutostöin käytettävissä matkailun tarpeisiin. Veneilijöille Örö on luonteva käyntikohde, mutta matkailun suurin potentiaali piilee maitse tulevissa eli ilman omaa veneettä liikkuvissa matkailijoissa, joten säännöllisen ja sujuvan henkilöliikenteen aloittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Toistaiseksi Saaristomereltä puuttuu laajaa kohderyh- mää palveleva ja helposti saavutettava luonto- ja kulttuurimatkailukohde. Öröllä on edellytykset kehittyä tällaiseksi suuren yleisön, erityisalojen harrastajien, yritysryhmien sekä kansainvälisten kävijöiden saaristokohteeksi. Alkuvuosien tavoitteena on 30 000 käyntiä/vuosi ja toiminnan vakiinnuttua 60 000 käyntiä/vuosi. Liiketoiminnan paikalliseksi kokonaistyöllisyysvaikutukseksi arvioidaan alkuvaiheessa 20 30 henkilötyövuotta, mikä kaksinkertaistuu toiminnan vakiinnuttua. Merkittävä kävijävolyymi perustuu Örön liikenneyhteyksien parantamiseen; saareen on tulevaisuudessa päästävä myös ilman omaa 6 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä
venettä, jotta kohderyhmiksi saadaan muutkin kuin veneilijät. Toinen haaste on riittävän majoitus-, ravintola- ja ohjelmatarjonnan syntyminen saarelle. Metsähallituksen roolina on Örön hallinnointi, kehittäminen sekä puitteiden luominen kestävälle virkistyskäytölle valittujen yhteistyöyritysten vastatessa kaupallisesta palvelutarjonnasta. Örön luonto- ja kulttuuriarvot ovat poikkeuksellisen rikkaat, jopa ainutlaatuiset, mikä on otettava huomioon kaikessa saaren käytössä ja matkailutoiminnassa. Suurten kävijämäärien aiheuttamat kulumisen ja häirinnän riskit on tiedostettu alusta lähtien ja matkailu pyritään toteuttamaan siten, ettei se uhkaa näitä arvoja. Luonnonsuojelunäkökulmasta on laadittu matkailusta Natura-arvio, jossa tarkastellaan mahdollisesti aiheutuvia haittoja ja keinoja niiden estämiseksi tai vähentämiseksi. Saaristomeren kansallispuiston järjestyssääntö koskee Örötä 2015 alusta lähtien, mutta kohteen ainutlaatuisuuden vuoksi sille ehdotetaan lisäksi erityismääräyksiä, joita kutsutaan Örön pelisäännöiksi. Örön tykeillä on ollut tärkeä rooli rannikkopuolustuksessa. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örössä on tavattu 236 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Ennallistamistoimilla ylläpidetään jatkossakin avoimia habitaatteja. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 7
3 Matkailun edellyttämät kehittämistoimenpiteet Hyvistä lähtökohdista huolimatta ei puolustusvoimien rannikkolinnake sellaisenaan sovellu suoraan avoimeksi matkailukohteeksi. Keskeiset haasteet siirtymäkauden aikana ovat: rakennusten kunnostus ja ylläpito kunnallistekniikan osittainen modernisointi ja kiinteistöhuollon organisointi venesataman rakentaminen ja veneväylän merkitseminen yhteysalusliikenteen uudelleen käynnistäminen retkeilyreitistön rakentaminen ja opastuksen järjestäminen jätehuolto, alueiden hoito ja kävijäturvallisuus. Rakennusten kunnostus ja ylläpito Örössä on puolustusvoimien perintönä valmis rakennuskanta, mikä luo hyvät lähtökohdat matkailutoiminnalle, mutta toisaalta asettaa mittavan kunnostus- ja kunnossapitovelvoitteen Metsähallitukselle. Suuri osa 59 rakennuksesta (yht. yli 7 000 kerros-m 2 ) on Museoviraston suojelemia ja osa edellyttää välittömiä kunnostus- ja peruskorjaustöitä. Myös rakennusten uusiokäyttö matkailutoiminnassa vaatii muutostöitä ja modernisointia ennen kuin ne täyttävät nykypäivän vaatimukset. Osalle rakennuksista on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitelma, joka tarkentuu rakennuskannan inventoinnin ja tarkemman kuntokartoituksen myötä. Jatkossa rakennuksista huolehtiminen merkitsee jatkuvia lämmitys- ja hoitokustannuksia. Örön suojeltavaa rakennuskantaa, vuonna 1916 rakennettu 12" kasarmin toimisto, joka soveltuu hyvin kokous- ja koulutuskäyttöön. Sen neljä tilavaa huonetta on toimiva ratkaisu useiden samanaikaisten kokousten pitämiselle tai seminaarin ja ryhmätyötilojen vaatimuksille. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. 8 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä
Kunnallistekniikka ja kiinteistöhuolto Saarella on toimiva kunnallistekniikka, joka siirtyy niin ikään Metsähallituksen vastuulle. Tähän kokonaisuuteen sisältyy vesilaitos, vesija viemäriverkosto, jätevedenpuhdistuskenttä, kaukolämpöverkosto ja useampia lämpökeskuksia sekä sähkö- ja dataverkko. Näiden kunto on selvitettävä ja ainakin vesilaitos on modernisoitava. Lisäksi nykyinen öljylämmitys olisi kannattavaa korvata maalämmöllä. Kunnallistekniikka ja rakennuskanta edellyttävät jatkuvaa kiinteistöhuoltoa ja valvontaa saarella. Venesatama ja -väylä Saaristomatkailun menestyksen kannalta avainasia on kohteen hyvä saavutettavuus. Öröhön rakennetaan omalla veneellä tuleville riittävän iso venesatama saaren kaakkoiskulmaan nykyisen pienen laiturin viereen. Venesataman rakentaminen edellyttää rakennuslupaa, lahden ruoppausta, laitureiden rakentamista, vesi- ja viemärijohtojen vetämistä ja nykyaikaisia rantapalvelurakenteita. Samalla lahden pohjaan rakennetaan melojille oma rantautumispaikka, joka palvelee myös sukellus- ja virkistyskalastustoimintoja. Tarvittaessa veneilijöille voidaan myös varustaa pieni retkisatama-tyyppinen rantautumispaikka, sillä tavoitteena on sallia maihinnousu vain merkityistä satamista. Saareen tuleva veneväylä on merkittävä merikarttaan ja tarkistettava sen viitoitus. Yhteysalusliikenteen käynnistäminen Maitse tulevat kävijät eli ilman omaa venettä liikkuvat ovat iso kävijäryhmä, jolle alusliikenne on välttämätöntä. Yhteysalusliikenne Kas näsistä on käynnistettävä uudelleen sekä selvitettävä mahdollisuudet nopeakulkuiseen linjatai charter-liikenteeseen esimerkiksi Kasnäsistä, Hangosta tai Turun suunnalta. Tavoitteena on mahdollistaa joustavat päiväkäynnit sekä toisaalta pidempiaikainen oleskelu saaressa. Henkilöliikenteen lisäksi säännöllinen yhteysalusliikenne on välttämätöntä myös saaren huollon kannalta. Ilman toimivaa alusliikennettä Örö jää veneilijöiden pysähtymiskohteeksi, jonne ei kehity laajempaa matkailupalvelutarjontaa. Alustava suunnitelma Gölen-lahteen rakennettavasta, noin 50 80-paikkaisesta venesatamasta. Piirros: Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 9
Retkeilyreitistö ja opastus Örö on iso saari, noin 3,5 kilometriä pitkä ja 1,5 km leveimmältä kohdaltaan, ja mielenkiintoiset tutustumiskohteet sijaitsevat eri puolilla saarta. Tarvitaan selkeä retkeilyreitistö opastamaan kävijöitä eri nähtävyyksille sekä mahdollistamaan koko saareen tutustuminen. Reitistö myös suojelee saaren herkkää luontoa liialta kulumiselta ja häirinnältä ohjaamalla kävijät ja kulutuksen merkityille reiteille. Reitistökokonaisuuteen sisältyy opastusaineiston tuottaminen. Jätehuolto, alueiden hoito ja kävijäturvallisuus Puolustusvoimat hoitaa saastuneiden maaalueiden siivoamisen, romujen poiston, vaarallisten kohteiden suojaamisen sekä puolustusvoimien käyttöön jäävien kohteiden lukituksen. Metsähallituksen vastuulle jää alueiden hoito ja siisteydestä huolehtiminen. Jätehuollon järjestäminen suositussa saarikohteessa on mittava kokonaisuus, johon kuuluvat kaikki kävijä- ja käyttäjäryhmät. Sekajätteen, biojätteen ja kierrätysjakeiden lisäksi tulee huolehtia riittävästä WC:iden määrästä sekä jätevesien asianmukaisesta käsittelystä myös viemäriverkon ulkopuolisissa kohteissa. Öröhön suunniteltu, noin 12 km:n pituinen retkeilyreitistö perustuu olemassa olevien teiden ja polkujen hyödyntämiseen kävijöiden ohjaamisessa. Metsähallitus 2014, Maanmittauslaitos 1/MML/14. 10 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä
4 Örön tuleva palvelutarjonta Kaupallisten matkailupalveluiden tuottamisesta vastaavat Örössä operoivat yhteistyöyritykset. Tavoitteena on, että Örössä voi tulevaisuudessa majoittua historiallisessa 12 tuuman kasarmissa, vuokrata asunnon entisistä kantahenkilökunnan paritaloista tai vaikka nukkua yönsä autiotuvaksi muutetussa betonisessa miehistökorsussa. Ravintola-, kahvila- ja cateringpalvelut liittyvät suoraan majoitustoimintaan, mutta palvelevat myös päiväkävijöitä ja veneilijöitä. Esimerkiksi 12" kasarmin ruokala voi tulevaisuudessa toimia nostalgisena kasarmiravintolana ja Eteläsataman satamanvartijan talo rantakahvilana. Kokouspalveluiden tarjonta tekee Öröstä tulevaisuudessa kiinnostavan kohteen myös yritysryhmille, ja tähän tarkoitukseen löytyy useampia sopivia kokous- ja koulutustiloja. Luonnollisesti kestävän matkailun mukaiset opastus- ja ohjelmapalvelut sekä kalustovuokraus tulevat kuulumaan olennaisina Örön matkailutarjontaan. Tulevina vuosina museo- ja näyttely-yhteistyö syventävät kulttuurikokemusta ja työnimellä Nuorten kansallispuisto kehitettävä nuorten ympäristökasvatustoiminta tarjoaa elämyksellistä Itämeri-tietoa ja puitteet leirikoulu- ja kurssitoiminnalle. Sotilaskodista on mahdollista tehdä tulevaisuudessa tapahtumakeskus: paikka häille, kesäteatterille, konserteille ja juhlille. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Ruokalassa on noin sata asiakaspaikkaa ja se on hengeltään tulevaan ravintolatoimintaan täysin sopiva. Keittiön varustelu vastaa ammattikeittiötä kylmätiloineen ja muine laitteineen. Kuva: Metsähallitus / Esko Sorakunnas. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 11
5 Toteutusvaiheet 2014 2020 Öröhön kohdistuu jo suunnitteluvaiheessa yleisön suuri mielenkiinto, ja on odotettavissa, että sinne saapuu runsaasti kävijöitä heti kesällä 2015. Miten edellä listatut kehitystoimet priorisoidaan ja vaiheistetaan, jottei matkailun kestävyys vaarannu ja siirtymäkausi sujuu onnistuneesti? Örön kehittäminen on monivuotinen ja vaiheittain etenevä prosessi, eikä ole realistista saada kaikkea valmiiksi toukokuussa 2015 pidettäviin avajaisiin. Ensivaiheen välttämättömät kehittämistoimet, jotka siis on tehtävä ennen kevättä 2015, ovat sataman, reitistön ja opastuksen rakentaminen. Lisäksi avainkohteet on kunnostettava ja tukitoiminnot (jätehuolto, alueiden hoito, kiinteistöhuolto, valvonta ja huoltoliikenne) käynnistettävä. Pidemmän aikavälin matkailutavoite 60 000 kävijää vuonna 2020 edellyttää näiden lisäksi säännöllistä henkilöliikennettä, riittävää majoituskapasiteettia ja monipuolista palvelutarjontaa saaressa. Työllisyysvaikutusten, luonnonsuojelun, Örön kehittymisen ja kävijäkokemuksen kannalta on sitä parempi, mitä ripeämmin kaikki tarvittavat matkailun puitteet laitetaan kuntoon. Örön haltuunotosta ja matkailun kehittämisestä Metsähallitukselle aiheutuva investointitarve on arvioitu noin 10 milj. euroksi. Pääosa investoinneista aiheutuu rakennusten kunnostuksesta ja kunnallistekniikan modernisoinnista: rakennusten kunnostus- ja muutostyöt 3,83 8,8 milj. kunnallistekniikan modernisointi ja kiinteistönhuoltokalusto 700 000 sataman rakentaminen 400 000 retkeilyreitistön perustaminen ja opasteet 150 000. Jatkuvia käyttömenoja aiheutuu vuodessa kiinteistöjen lämmityksestä noin 150 000 (öljy- ja sähkölämmitys) ja kiinteistöhuollosta 100 000. Tavoitteena on, että nämä saadaan toiminnan vakiinnuttua katettua matkailuyritysten maksamilla tilavuokrilla. Lisäksi alusliikenne tulee tarvitsemaan taloudellista tukea. Eri kehittämistoimet aikataulutetaan niiden kiireellisyyden mukaan. Satama Reitistö Opasteet Yleisö-WC:t Saunat Huolto ja valvonta Jätehuolto Melontaranta Alusliikenne Paritalomajoitus Kahvila Autiotupamajoitus Ohjelmapalvelut 12" kasarmimajoit. Kokouspalvelut Ravintola Museoyhteistyö Kylätalo Sotku Nuorten kans.puist Vaihe I 2014 2015 X X X X X X X X Vaihe II 2016 2017 X X X X X X X X X X X X X Vaihe III 2018 2020 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 12 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä
6 Örön kartta ja matkailukokonaisuudet 1) Eteläsatama: uusi venesatama sekä henkilö- ja huoltoliikenteen pääasiallinen satama 2) Melontakeskus: melojien, sukeltajien ja virkistyskalastajien tukikohta sekä telttailualue 3) 12" kasarmialue ja tykkipatteri: saaren palvelukeskittymä, jossa majoitus-, ruokailu- ja kokouspalvelut 4) 6" kasarmialue: historiallinen kasarmialue ja tykkipatterin rauniot 5) Paritalot: kantahenkilökunnan asuinrakennuksia, jotka voidaan ottaa vuokrakäyttöön 6) Sotilaskoti: sotilaskoti, vanha rivitalo ja komendantin asunto 7) Lyhyt ja Pitkä Ikävä: historialliset mukulakivitiet muodostavat koko saaren kattavan retkeilyreitistön rungon. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä 13
7 Lopuksi Örön avautuminen on ainutkertainen mahdollisuus alueen ja koko Saaristomeren matkailun kehittämiselle. Siitä on mahdollista kehittää Saaristomeren vetovoimaisin käyntikohde, joka tuo työtä ja toimeentuloa paikallistalouteen. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää saaren saavutettavuutta (venesatama, väylät ja alusliikenne), rakennusten ja kunnallistekniikan kunnostusta, reitistön ja opastuksen rakentamista, laajaa palvelutarjontaa perillä (majoitus-, ravintola-, kokous- ja ohjelmapalvelut) sekä riittäviä tukipalveluita (jätehuolto, alueiden hoito, kiinteistöhuolto, valvonta ja kävijäturvallisuus). Ratkaisevaa on, että Örön kehittämiseen investoidaan siirtymäkauden aikana riittävästi, jotta kestävälle matkailulle saadaan luotua sen edellyttämät puitteet ja positiivinen kehitys lähtee ripeästi liikkeelle. Lisätietoja Jouko Högmander, erikoissuunnittelija, Metsähallitus / Etelä-Suomen luontopalvelut sähköposti: jouko.hogmander(at)metsa.fi puhelin 0400 826 440 14 Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma tiivistelmä