SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2013 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4

1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2011 tapaturmissa kuoli 2766 suomalaista: 1846 miestä ja 920 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleita 3000 2500 2000 Koti- ja vapaaaika 1500 Liikenne 1000 Työtapaturmat 500 0 Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2011, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun meillä on käytössä tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voimme saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2011), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 3% 6% 6% 32% 15% 13% 5% 5 388 272 Koko alue 23% 3% 6% 6% 36% 13% 11% 3% 431 154 Espoo 23% 3% 7% 7% 37% 12% 9% 3% 250 204 Hanko 18% 2% 4% 4% 31% 18% 18% 5% 9 440 Inkoo 22% 2% 3% 4% 35% 15% 14% 5% 5 554 Karkkila 21% 2% 4% 5% 33% 16% 13% 6% 9 200 Kauniainen 24% 3% 5% 3% 32% 12% 15% 5% 8 748 Kirkkonummi 27% 3% 4% 5% 38% 13% 9% 2% 37 067 Lohja 22% 3% 5% 5% 34% 15% 13% 4% 47 358 Raasepori 20% 2% 5% 5% 32% 15% 15% 6% 29 012 Siuntio 26% 3% 3% 4% 38% 14% 10% 3% 6 126 Vihti 25% 3% 4% 5% 36% 14% 10% 3% 28 446 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2002 2011 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 10 6 11 12 Liikenne, moottoriajoneuvot 15 9 21 15 71 19 20 7 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 68 70 171 332 Hukkuminen 7 <5 <5 <5 28 23 17 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 11 12 20 8 Tulipalo <5 <5 <5 <5 12 15 8 5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 10 6 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 6 106 67 37 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 11 11 78 24 16 5 Muut tapaturmat 11 <5 <5 <5 38 31 27 14 Yhteensä 50 20 40 40 430 280 330 390 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 37 12 50 - Liikenne, moottoriajoneuvot 139 38 180-22% Kaatuminen ja putoaminen 346 303 650 - Hukkuminen 61 20 80-21% Tukehtuminen 30 23 50 - Tulipalo 34 13 50 - Paleltuminen 25 8 30 - Alkoholimyrkytys 160 60 220-37% Muu myrkytys 105 44 150-29% Muut tapaturmat 97 32 130 - Yhteensä 1 030 550 1 590-19% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2011, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 35 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat Paleltuminen 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2002 2011, tuhansia päiviä. 10

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 366 21 62 43 384 156 139 26 1 200 Liikenne, moottoriajoneuvot 597 167 315 262 970 236 157 41 2 750 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 312 344 873 819 6 265 2 886 3 202 1 876 18 580 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 12 <5 5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 72 <5 5 6 20 7 9 <5 120 Tulipalo 22 10 21 6 61 26 19 <5 170 Paleltuminen <5 <5 9 <5 25 9 <5 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 97 <5 10 10 51 23 15 7 220 Alkoholimyrkytys 129 <5 <5 <5 10 <5 5 <5 150 Muu tapaturma 1 444 403 889 739 4 313 1 800 1 589 2 044 13 220 Yhteensä 5 050 950 2 190 1 890 12 110 5 150 5 140 4 000 36 480 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 171 11 21 26 258 147 166 55 860 Liikenne, moottoriajoneuvot 260 85 95 92 416 135 97 25 1 210 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 425 142 297 324 3 541 2 599 4 674 6 641 19 640 Veteen vajoaminen 12 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 30 <5 <5 <5 23 7 7 10 80 Tulipalo 10 <5 <5 <5 28 8 7 6 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 114 <5 8 5 39 23 28 27 250 Alkoholimyrkytys 136 <5 <5 <5 7 <5 <5 <5 150 Muu tapaturma 929 150 296 368 2 732 1 314 1 648 812 8 250 Yhteensä 3 090 390 730 820 7 050 4 240 6 640 7 580 30 530 Yhteensä 8 140 1 340 2 920 2 710 19 160 9 390 11 780 11 590 67 010 11

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2007-2011. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 49 Espoo 78 Hanko 149 Inkoo 224 Karkkila 235 Kauniainen 257 Kirkkonummi 444 Lohja 710 Raasepori 755 Siuntio 927 Vihti 12

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 269 19 50 34 325 121 96 22 930 Liikenne, moottoriajoneuvot 473 127 227 176 673 157 99 27 1 910 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 962 311 738 719 4 824 2 017 1 875 997 13 100 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 62 <5 5 5 19 6 9 <5 110 Tulipalo 16 9 11 6 49 16 12 <5 120 Paleltuminen <5 <5 6 <5 15 7 <5 <5 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 95 <5 10 9 47 23 15 7 210 Alkoholimyrkytys 126 <5 <5 <5 10 <5 5 <5 150 Muu tapaturma 1 261 363 761 652 3 548 1 352 1 101 537 9 370 Yhteensä 4 000 790 1 710 1 490 8 540 3 320 2 870 1 420 23 230 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 144 10 20 22 197 120 114 40 660 Liikenne, moottoriajoneuvot 194 70 83 79 315 94 65 21 900 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 218 128 264 272 2 816 1 867 2 656 3 205 12 110 Veteen vajoaminen 9 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 26 <5 <5 <5 20 7 6 10 70 Tulipalo 9 <5 <5 <5 17 7 <5 5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 108 <5 6 5 39 23 26 26 240 Alkoholimyrkytys 126 <5 <5 <5 6 <5 <5 <5 140 Muu tapaturma 807 140 250 316 2 279 1 026 1 077 578 6 390 Yhteensä 2 520 340 600 660 5 270 2 880 3 570 3 530 18 810 Yhteensä 6 530 1 130 2 320 2 150 13 810 6 200 6 440 4 950 42 030 13

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 447 74 668 236 3 617 1 427 1 709 473 9 650 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 267 1 141 2 884 2 201 7 483 2 938 1 545 555 21 010 Kaatumis- ja putoamistapaturma 3 654 571 3 472 3 285 34 932 23 494 47 480 41 980 158 870 Veteen vajoaminen 15 <5 7 6 36 9 21 <5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 87 <5 385 8 38 7 283 <5 810 Tulipalo 93 26 306 66 637 338 181 7 1 650 Paleltuminen <5 <5 24 <5 377 92 58 27 580 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 219 5 62 15 104 56 45 71 580 Alkoholimyrkytys 134 <5 <5 <5 19 <5 62 <5 220 Muu tapaturma 2 753 810 1 935 2 808 13 851 9 250 20 222 84 059 135 690 Yhteensä 10 670 2 630 9 750 8 630 61 090 37 610 71 610 127 180 329 160 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 502 24 51 45 1 239 1 250 1 587 835 5 530 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 140 306 462 471 2 504 1 417 1 596 333 8 230 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 120 244 526 1 618 14 015 17 457 74 668 163 656 274 300 Veteen vajoaminen 56 <5 <5 <5 16 7 5 5 90 Hengitystä estävät tapaturmat 33 <5 <5 <5 51 31 14 427 560 Tulipalo 14 <5 16 <5 250 55 236 45 620 Paleltuminen 6 <5 <5 <5 6 <5 8 99 120 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 150 <5 47 8 93 48 152 180 680 Alkoholimyrkytys 148 <5 <5 <5 26 <5 16 <5 200 Muu tapaturma 1 503 228 616 885 8 346 7 440 14 808 9 259 43 090 Yhteensä 5 670 810 1 720 3 030 26 550 27 710 93 090 174 840 333 410 Yhteensä 16 340 3 430 11 470 11 660 87 640 65 320 164 700 302 020 662 570 14

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2002 2011, N. 15

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2002 2011, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 1 007 673 372 2 052 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 779 1 282 889 3 950 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 15 166 12 709 10 345 38 220 57 Veteen vajoaminen 24 28 5 57 0 Hengitystä estävät tapaturmat 167 26 11 204 0 Tulipalo 82 74 73 229 0 Paleltuminen 21 22 24 67 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 315 114 34 463 1 Alkoholimyrkytys 274 21 5 300 0 Muu tapaturma 10 858 6 196 4 416 21 470 32 Yhteensä 29 693 21 145 16 174 67 012 100 16

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2011, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2011, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 3 717 3 265 14 015 3.7 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 513 475 1 415 2.7 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 853 749 3 111 3.6 90124 - ESPOON TERVEYSKESKUS 501 419 21 809 38.7 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 462 440 462 1.0 60611 - DIACOR SAIRAALA 418 409 420 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 406 401 406 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 218 209 220 1.0 90325 - LOHJAN TERVEYSKESKUS 171 142 6 127 30.3 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 136 116 230 1.7 90738 - PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN/TH TAR- KENTAMATON 132 110 3 379 24.0 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 306 109 14 874 44.0 90249 - KIRKKONUMMEN TERVEYSKESKUS 104 92 2 340 21.3 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 100 94 100 1.0 90740 - RASEBORG HÄLSOVÅRDSCENTRAL EKENÄS/RAASEPORIN TERVEYSKESKUS TARKENTAMATON 94 86 3 299 33.0 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 13 13 24 1.8 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 9 9 18 2.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 5 4 27 5.4 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 10 10 24 2.4 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 6 6 16 2.7 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 5 5 8 1.6 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 53 45 1 443 26.7 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2 2 2 1.0 60711 - MJÖLBOLSTA FRISKVÅRDSDISTRIKT - MELTOLAN TERVEYDENEDISTÄMISALUE 36 33 1 296 33.2 90141 - HANGON TERVEYSKESKUS 39 34 1 050 25.6 40308 - ÅLANDS CENTRALSJUKHUS 4 4 4 1.0 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 6 4 250 41.7 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 7 6 9 1.3 90614 - FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 2 2 2 1.0 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 6 9 1.3 90228 - KAUNIAISTEN TERVEYSKESKUS 32 24 1 241 36.5 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 13 13 28 2.2 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 4 3 10 2.5 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 10 9 12 1.2 40406 - LOIMAAN ALUESAIRAALA 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 1 1 1 1.0 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 7 7 7 1.0 17

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 1999 2011, %. 18

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Työtapaturma tai työhin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 1999 2011, N. 19

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 1999 2011, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 1999 2011 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 8 423 Liikenne 7 438 Kotitapaturma 20 599 Urheilu- tai liikuntatapaturma 5 683 Muu vapaa-ajan tapaturma 17 470 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 061 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 086 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 637 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 14 428 20

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2007-2011. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 41 450-13% 27 360-10% 390 920 +7% 9.2 1 160-20% Espoo 21 650-18% 14 706-14% 201 426-9.1 612-22% Hanko 1 480 +15% 824-19 469 +66% 12.7 36 - Inkoo 580-17% 384-10% 3 325-45% 5.7 20 - Karkkila 1 240-722 - 11 175-8.9 38 - Kauniainen 850-23% 580-14% 9 395-10.8 17-48% Kirkkonummi 3 160-17% 2 256-9% 25 629-7.9 80-30% Lohja 5 280-8% 3 353-5% 52 552-9.7 150-14% Raasepori 3 900-2 371-37 189-9.3 100-17% Siuntio 570-14% 407-5 259-9.1 12-41% Vihti 2 770-11% 1 839-7% 25 502-9.0 93-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 22

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2011. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 150-21% 19 710-8% 1 810-26% 13 180-12% 3 600-28% 41 450-13% Espoo 1 329-42% 10 090-12% 947-36% 7 371-12% 1 913-33% 21 650-18% Hanko 164 +88% 760 +20% 65 +40% 370-119 - 1 480 +15% Inkoo 45-299 - 25 * 163-20% 44-580 -17% Karkkila 110 +48% 634-53 - 347-91 - 1 240 - Kauniainen 55-427 -21% 17-250 -22% 98-850 -23% Kirkkonummi 242-21% 1 506-8% 149-23% 1 028-16% 235-42% 3 160-17% Lohja 509 +17% 2 456-10% 284-1 551-11% 476-15% 5 280-8% Raasepori 364 +32% 2 047-91 -37% 1 083-313 - 3 900 - Siuntio 60-260 - 17-179 - 50-570 -14% Vihti 269-1 233-11% 164-835 -14% 265-17% 2 770-11% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 23

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2007-2011. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 630-28% 13 990-4% 780-12% 1 580-19% 1 680-8% 19 660-8% Espoo 800-36% 7 459-383 -21% 774-30% 636-35% 10 050-12% Hanko 46-520 - 38 +90% 63 +61% 89 +97% 760 +19% Inkoo 29-179 -22% 16 * 28 * 46 +182% 300 - Karkkila 49-458 - 35 +117% 37-54 +50% 630 - Kauniainen 36-319 -15% 19 * 21-29 - 420-21% Kirkkonummi 108-38% 1 085-39 - 155-116 - 1 500-8% Lohja 237-1 523-19% 121-233 - 339 +53% 2 450-9% Raasepori 153-1 450-82 - 138-222 +44% 2 050 - Siuntio 32-160 -17% 11 * 23-34 +141% 260 - Vihti 137-834 -10% 39-109 - 113-1 230-11% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 24

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2007-2011. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 900-20% 2 130-9 610-8% 1 380-31% 16 940-18% 2 490 +47% 41 450-13% Espoo 3 862-32% 1 302-4 716-19% 656-44% 9 537-17% 1 577 +71% 21 650-18% Hanko 462 +32% 44-385 +46% 41-505 - 41-1 480 +15% Inkoo 111-33% 19-182 +26% 22-198 -31% 44 +116% 580-17% Karkkila 409 +21% 27-251 - 41-463 - 44-1 240 - Kauniainen 179-35% 58 +59% 166-26% 14-356 -20% 74 +170% 850-23% Kirkkonummi 607-23% 181-770 -11% 114-32% 1 279-23% 209 +67% 3 160-17% Lohja 1 330-9% 196-1 280-216 - 2 004-17% 250 +24% 5 280-8% Raasepori 1 148-139 - 1 004 +28% 147-1 348-16% 112-3 900 - Siuntio 125-34 +79% 146-27 +62% 195-31% 39 +125% 570-14% Vihti 664-133 - 714-103 -20% 1 050-21% 102-2 770-11% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 750-17% 590-1 420-7% 1 300-18% 8 020-16% 3 270-17% 2 920-20% 2 670 +30% 22 940-13% Espoo 1 518-20% 297-17% 807-23% 769-29% 4 287-23% 1 715-15% 1 399-21% 1 411 +49% 12 200-17% Hanko 78-20 * 41-44 +65% 231-137 - 138-93 - 780 +17% Inkoo 36-7 * 8-14 - 107-45 -33% 47-31% 28-290 -21% Karkkila 54-17 - 26-34 - 241-108 - 101-89 - 670 - Kauniainen 63-13 - 21-10 -53% 158-61 - 83-53 -35% 460-19% Kirkkonummi 261-20% 43-102 - 87-768 -13% 230-33% 217-20% 125-1 830-16% Lohja 293-19% 84-172 +32% 161-969 - 443-14% 399-24% 349 +22% 2 870-6% Raasepori 204-70 +63% 129-104 - 516-13% 283-338 - 338-1 980 - Siuntio 57-6 * 14-7 -47% 134-38 -44% 44-13 -52% 310-17% Vihti 189-18% 36-97 +32% 74-609 - 212-26% 153-34% 166 +39% 1 540-10% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 26

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2007-2011. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 800-11% 270-13% 570-560 -16% 4 590-16% 2 650-16% 3 770-15% 4 310-11% 18 51-14% 0 Espoo 1 007-14% 142-23% 348-13% 327-27% 2 473-24% 1 502-13% 1 818-19% 1 830-17% 9 450-19% Hanko 34-7 * 10-10 * 105-89 - 175-266 +32% 700 - Inkoo 25 - <5 * 5 * <5 * 91-21 -54% 67-68 -26% 280 - Karkkila 24-39% 9 * 10-11 * 123-85 - 111-192 - 570 - Kauniainen 43-5 * 6 * <5 * 71-33% 48-24% 94-27% 114-28% 390-27% Kirkkonummi 168-15% 21-32 - 49-384 -23% 215-17% 201-33% 257-1 330-18% Lohja 201-30 - 77 +46% 64-540 - 318-17% 613-563 -21% 2 410-9% Raasepori 136-31 - 40-53 +56% 375-176 -27% 414-691 - 1 920 - Siuntio 28 - <5 * <5 * 6 * 67-52 - 51-44 - 250 - Vihti 132-22 - 37-29 - 362-142 -34% 223-18% 283-1 230-11% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 27

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2011. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 655 152 Koko alue 38 143 Espoo 21 544 Hanko 989 Inkoo 501 Karkkila 973 Kauniainen 757 Kirkkonummi 2 427 Lohja 5 194 Raasepori 2 969 Siuntio 397 Vihti 2 392 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2002-2011. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 140 61 201 10-19 380 66 446 20-29 408 79 487 30-39 410 89 499 40-49 573 164 737 50-59 585 195 780 60-69 368 174 542 70-79 193 123 316 80-89 84 114 198 90+ 6 26 32 Yhteensä 3 147 1 091 4 238 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2002-2011 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 190 815 10-19 2 723 313 3 036 20-29 2 893 520 3 413 30-39 3 778 591 4 369 40-49 5 558 1 520 7 078 50-59 5 908 2 042 7 950 60-69 4 483 2 057 6 540 70-79 2 517 1 555 4 072 80-89 577 937 1 514 90+ 175 213 388 Yhteensä 29 237 9 938 39 175 30

Hoitopäiviä 0 200 400 600 Hoitopäivät 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2002-2011. 31

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32