Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Anneli Pohjola professori 040-5537498 anneli.pohjola@ulapland.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 20.08.2014 5. Toimielimen nimi Nimi - Markus Aarto, hallinto- ja lakiasioiden johtaja 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Ei - saamelaisten osalta tulisi huomioida myös kulttuuriset oikeudet 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?
11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lapin yliopisto ottaa kantaa lähinnä omaan toiminta-alueeseensa, koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyen. Yliopisto kiinnittää huomiota siihen, että samaan aikaan, kun lakiesitys tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon, siitä puuttuu sosiaalisen käsite. Lakiesitys perustuu käsitepariin hyvinvointi ja terveys. Integraatio ei liene mahdollista, mikäli sosiaalista ei ole laissa olemassa. Käsitevalinta olisi korjattavissa ilmaisulla sosiaalinen hyvinvointi ja terveys. Käsitevalinta kuvaa osaltaan lakiesityksessä ilmenevää epäsuhtaa, joka erottuu terveyspainotteisuutena. Tämä korostuu erityisesti yliopistollista koulutusta ja tutkimusta koskevien säädösten kohdalla, jotka on säädetty vain terveydenhuoltoa koskien. Integraation on mahdollista toteutua ainoastaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdenvertaisuuden pohjalta. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Kyllä
15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Kyllä
18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Sote-alueen tehtäväksi säädetään tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan suunnittelu. Terveydenhuollossa nämä ovat toteutuneet jo pitkään yliopistollisten sairaaloiden sekä tutkimustoimikuntien mahdollistamina. Sosiaalihuollosta vastaavankaltaiset rakenteet vielä puuttuvat, jolloin lainsäädännön on tarpeen turvata sosiaalihuollon yliopistollista koulutusta ja tutkimusta tukevat rakenteet sote-järjestämisalueilla sekä näiden tiivis yhteys ja kokonaisuuden rakentuminen osaamiskeskusten kehittämistoiminnan kanssa. Samalla on tärkeä turvata, että koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen toimijat ovat mukana sote-alueen elimissä, joissa palveluita suunnitellaan ja linjataan, jotta osaamisen, tiedontuotannon ja kehittämisen molemmin suuntainen vuorovaikutteisuus toimintojen kokonaisuudessa voi toteutua. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 22. Muita huomioita luvusta 3. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää?
25. Muita huomioita luvusta 4. - Kuntayhtymähallinnossa on vaarana, että kehittäminen ja toiminnan linjaukset nähdään puhtaasti kuntatoimijoiden keskinäisinä asioina. Olennaista kokonaisuuden kannalta on kuitenkin, että sosiaali- ja terveysalan kaikki avaintoimijat voivat olla saumattomassa vuoropuhelussa keskenään periaatteita ja toimintoja koskevissa linjauksissa ja päätöksissä. Yliopistot voivat antaa osaamista, tietoperustaa ja kehittämistä koskevan asiantuntemuksensa yhteiseen suunnitteluun, osaamiskeskukset vastaavasti oman kehittämis- ja alueellisen tiedon asiantuntemuksensa sekä järjestöt kansalaisten näkemykset. Eri avaintoimijoiden osallisuus edellyttää sote-alueiden valmistelu- ja päätöksentekorakenteiden monitoimijaista mahdollistamista. Toistaiseksi esillä on ollut se, että koulutuksen ja tutkimuksen edustajia osallistuisi sote-alueiden toimielinten kokouksiin silloin, kun niissä käsitellään tutkimus-, koulutus- tai kehittämistoiminnan suunnittelua. Tämä sulkee koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntemuksen uudistuksen kannalta olennaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelun ja kehittämisen ulkopuolelle. Se merkitsee myös toisinpäin, että koulutuksen ja tutkimuksen toteuttajat jäävät samalla niiden keskusteluiden ulkopuolelle, jotka olisivat tärkeitä yliopistojen koulutuksen ja tiedontuotannon edistämisessä vastaamaan paremmin käytäntöjen tarpeita. Tämä vuorovaikutteisuus ei toteudu ilman monitoimijaista rakenne- ja hallintomallia. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Ei - Demokratiakysymykset tulevat olemaan suuria haasteita jatkotyöskentelyssä.
29. Muita huomioita luvusta 5. - Yliopistot voivat merkittävästi tukea ohjausta, suunnittelua ja kehittämistä laajalla tutkimustoiminnallaan sekä eritasoisten opinnäytteiden (kandidaatti, maisteri, ammatillinen lisensiaatintutkinto sosiaalityössä, tohtori) tuottamalla tiedolla. Parhaimmillaan lakiesityksen tavoite asiakaslähtöisyydestä toteutuu, kun palvelut perustuvat parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon. Erityisesti sosiaalihuollon alueella on suuri tarve mm. tutkittujen työmenetelmien kehittämiseen (vrt. käypä hoito terveydenhuollossa). Tämä edellyttää sosiaalihuollon tutkimuksen edellytysten yhdenvertaisia säädöksiä terveydenhuollon tutkimuksen kanssa. Luvussa säädetään kehittämisrakenteista. Linjaus siitä, että osaamiskeskukset sijoittuisivat sotejärjestämisalueille ja vastuulle, ja että niillä olisi alueellisia toimipisteitä tuotantoalueilla, on kannatettava. Samalla järjestämisalueille tulisi suunnitella yhteiset rakenteet yliopistollisen koulutuksen, tutkimuksen sekä kehittämisen kesken. Osaamiskeskukset ovat yliopistojen koulutus- ja tutkimustoiminnan kannalta avaintekijöitä; osapuolet tukevat parhaimmillaan laajasti toistensa toimintaa. Luvussa säädetään myös valtakunnallisesta neuvottelukunnasta ja kehittämisohjelmasta. Lapin yliopisto tarjoaa sosiaalityön osalta Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin koordinaatioyliopistona tarvittaessa omaa asiantuntemustaan ja panostaan. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen?
33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Ei - Koulutuskorvaukset sosiaalihuoltoon puuttuvat. 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Ei - korvaukset sosiaalihuollon tutkimustoimintaan puuttuvat.
35. Muita huomioita luvusta 6. - Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei voi toteutua, mikäli alojen yhdenvertaisuutta ei varmisteta. Lakiesityksen säädökset koulutuskorvauksista ja tutkimustoiminnan korvauksista koskevat vain lääketieteellistä koulutusta ja terveydenhuollon tutkimusta. Sosiaalihuollon osalta nämä on luvattu jo useammassa yhteydessä selvittää (mm. hallitusohjelma ja STM:n eri raportit ja sote-lain perusteluosa). Toisaalta selvityksiä on myös jo tehty, jolloin olemassa olevien selvitysten ja toimivien terveydenhuollon mallien pohjalta tarvitaan vastaavat säädökset lakiin. Sosiaalihuollossa se merkitsee sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen käytännön opetuksen ja erikoistumiskoulutuksen (nykyisin viisi erikoisalaa) vastaavankaltaisia valtiokorvaussäädöksiä kuin lääketieteellisen koulutuksen osalta on säädetty, ja sosiaalihuollon tutkimuksen säätämistä terveydenhuollon tutkimuksen tavoin. Edellisen suuren periaatteellisen ja käytännöllisen kysymyksen osalta kiinnitämme huomiota pienempään lain kohtaan. Pykäläesityksessä 45 säädetään terveydenhuollon koulutuksen ja tutkimuksen toimijoiden oikeudesta käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden tiloja koulutus- ja tutkimustoimintaan. Säädös tulee laajentaa koskemaan myös sosiaalihuollon koulutusta ja tutkimusta. Sama koskee myös kyseisen pykälän viimeistä momenttia, jonka mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan terveydenhuoltoalan koulutus- ja tutkimustoimintaan. Säädös tulee laajentaa koskemaan myös sosiaalihuollon koulutusta ja tutkimusta. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.)
39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Yliopistojen asiantuntemus osaamisen, tiedontuottamisen ja kehittämisen kysymyksissä sekä osaamiskeskusten kehittämis- ja alueellinen asiantuntemus ja myös järjestöjen kansalaisasiantuntemus tulee saada mukaan sote-järjestämisalueiden sekä tulevien tuotantoalueiden suunnittelu- ja päätöksentekoelimiin. On tärkeä luoda rakenteet, joissa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon avaintoimijat kuntien lisäksi kehittävät toimintoja ja palveluita yhdessä. Samalla tämä yhteinen toiminta voi suunnata koulutuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja kansalaistoiminnan vastaavuutta ja vaikuttavuutta suhteessa käytäntöjen tarpeisiin.
47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Kolme tärkeintä näkökulmaa: -Sosiaalihuollon aseman vahvistaminen (ja lisäksi sen huomioiminen käsitevalinnasta alkaen), jotta tavoiteltu integraatio voi toteutua. -Sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen säädösten kirjaaminen lakiin vastaavankaltaisesti terveydenhuollon säädösten kanssa. -Sosiaalityön yliopistolliselle koulutukselle ja tutkimukselle tulee mahdollistaa yhteistyössä osaamiskeskusten kanssa toiminnalliset rakenteet sote-järjestämisalueiden hallintorakenteissa, jotta myös yliopistojen asiantuntemus voi integroitua tulevaan yhteiseen kehittämiseen ja vastavuoroisesti käytäntöjen kehittämistarpeet voivat vaikuttaa koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamiseen. Tämä yhteys on toiminut lääketieteen alueella yliopistollisten sairaaloiden turvaamalla alustalla. Sosiaalihuollon osalta nämä on rakennettava sote-uudistuksen yhteydessä. Lisähuomio: Lapin yliopisto kiinnittää huomiota siihen, että virallinen lausuntopyyntö sote-järjestämislaista on osoitettu ainoastaan lääketieteen koulutusta antaville yliopistoille. Sosiaalityön yliopistollista koulutusta antavat yliopistot puuttuvat, mikäli samassa yliopistossa ei ole lääketieteen tiedekuntaa. Sote-integraation kannalta signaali on ongelmallinen.