Graafiset ohjeet
Sisällysluettelo Yleistä hankkeesta 3 Tunnus 4 Tunnuksen suoja-alue 5 Tunnuksen väriversiot ja niiden käyttö 6 Tunnuksen väärät käyttötavat 7 Värit 8 Typografia 9 Graafiset elementit 10 Sovellukset 12 Satamakirjan taitto-ohje 16
Yhteinen Perämeri Perämeri tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa. Sen rannoilta löytyy ihania hiekkarantoja, karua kauneutta, arktisen meriluonnon herkkyyttä, idyllisiä kalastajakyliä ja moderneja kaupunkikohteita. Perämeren kulttuurihistoriaa ovat muovanneet kalastus, puuteollisuus ja merenkulku. Niihin liittyvät perinteikkäät, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennelmat ovat monin paikoin hyvin säilyneet. Perämeri on Itämeren arktisin osa. Kasvien ja eläinten elämää määrittävät ankarat olot ja lyhyt kasvukausi. Vaikuttavaan luontoon voi tutustua Ruotsin puolella Haaparannan saariston kansallispuistossa sekä Suomen puolella Perämeren kansallispuistossa Tornion edustalla. Perämerelle on leimallista jääkauden vaikutus. Jääkausi näkyy mm. matalina rantoina, dyyneinä ja yleensäkin runsaana hiekkaisuutena. Perämeren rannat ovatkin oivia lomakohteita uimisesta, auringosta ja hiekkarannoista nauttiville. Monet Perämeren aarteet ovat olleet tähän saakka vähän piilossa. Ruotsalais-suomalaisen, Euroopan Unionin aluekehitysrahaston osarahoittaman Boundless Bothnian Bay -projektin tavoitteena oli tuoda esiin Perämeren aluetta saarineen yhtenäisenä, kiinnostavana kohteena niin paikallisille, matkailijoille, yrityksille kuin päättäjillekin molemmissa maissa. Yksi osa Perämeren näkyvämmäksi tekemistä on yhtenäinen graafinen ilme, joka näkyy alueen opasteissa ja muussa esittelymateriaalissa Kokkolasta Skellefteåhon. Kolmivuotista hanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut ja sen pääpartnerina on Skellefteån kaupunki. Projektin toteuttamiseen osallistuvat lisäksi Suomesta Kokkolan ja Kalajoen kaupungit, Oulun seutu, Iilaakso Oy, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. Ruotsista Skellefteån lisäksi seuraavat kunnat: Piitime, Luulaja, Kalix ja Haaparanta sekä Bothnian Arc.
tunnus Boundless Bothninan Bay -tunnus rakentuu hankkeen nimen kirjoitusasusta. Sen päätteellinen fontti ITC Galliard Bold kuvastaa muodoltaan ja värimaailmaltaan merellistä tunnelmaa, pohjoisen raikkautta sekä yhteenkuuluvuutta. Fontin pyöreät muodot luovat tunnelmaa rantaviivoista ja veden pehmeydestä. Fontin päätteellisyys kuvastaa meren ikiaikasuutta ja pysyvyyttä - aikaa. Merkki valkoisena sinisellä pohjalla korostaa merellistä ilmettä: vesi, vaahtopäät, pilvet. Tumma/vaalea aikaan saa isot kontrastit mikä luo mielikuvaa meren voimakkuudesta. Kevyt varjostus merkissä irroittaa sen pohjastaan - nostaa ilmaan, luoden mielikuvaa pilvestä meren yllä.
Rakenne ja suoja-alue 2 X 3 X Tunnuksen kirjainten suhteet toisiinsa on tarkoin määritelty oheisen kuvan mukaan, eikä niitä saa muuttaa. Käytä aina haluttuun tarkoitukseen soveltuvaa tunnusversiota. Suoja-alue erottaa tunnuksen muista elementeistä, kuten tekstistä, kuvituksesta ja painoaineiston ulkoreunoista. Suoja-alueen täytyy aina olla vähintään 3 X (vasen ja oikea puoli), 3 X (yläpuoli) ja 3 X (alapuoli) suuruinen.
Tunnuksen väriversiot ja niiden käyttö Valkoinen tausta Musta tausta Sininen tausta Vaalealla taustalla käytetään tunnuksen värillistä tai mustaa versiota. Värillistä versiota käytetään myös silloin, kun taustan ja tunnuksen värien välinen kontrasti on tarpeeksi suuri. Muissa tapauksissa käytetään tunnuksen mustaa tai valkoista versiota. Jos tunnusta käytetään valokuvan päällä, tunnus sijoitetaan kohtaan, jossa sen alla ei ole häiritseviä elementtejä ja joka on riittävän vaalea tai tumma.
Tunnuksen väärät käyttötavat BOUNDLESS Tunnuksen värit, elementit ja niiden suhteet toisiinsa on tarkoin määritelty, eikä niitä saa muuttaa.
Värit pantone 3025 C CMYK 87, 44, 20, 42 RGB 45, 82, 112 pantone 550 C CMYK 55, 20, 20, 5 RGB 135, 166, 185 CMYK 0, 0, 0, 0 RGB 255, 255, 255 pantone 3135 C CMYK 100, 5, 25, 0 RGB 0, 149, 167 pantone BLACK CMYK 0, 0, 0, 100 RGB 0, 0, 0 pantone 7500 C CMYK 9, 10, 25, 0 RGB 233, 225, 200 Boundless Bothninan Bay -merkin tunnusvärit ovat murrettu merellinen sininen ja puhtaan valkoinen. Lisäväreinä mm. Satamakirjan taitossa on käytetty sivun oikealla puolella olevia värejä. Jotta värit toistuvat mahdollisimman tarkoin, on värijärjestelmän oltava oikea. Värijärjestelmä määräytyy käyttökohteen mukaan. Painoaineistossa, kuten esitteissä, ilmoituksissa ja mainoksissa käytetään neljästä osaväristä koostuvaa CMYK-värijärjestelmää. RGB-värijärjestelmää käytetään sähköisessä viestinnässä, kuten nettisivuilla ja PowerPoint-esityksissä. Pantone-järjestelmässä kaikki painovärit sekoitetaan erikseen ennen painamista. C-päätteisiä (coated) pantonevärejä käytetään päällystetylle paperille ja U-päätteisiä (uncoated) päällystämättömälle paperille painettaessa. Pantone-värejä käytetään erityisesti yrityksen lomakkeistossa.
Typografia Hankkeen julkaisuissa käytetyt kirjanityypit ja niiden käyttö Päätsikot, versaalilla (suuraakkosin) ITC Galliard Std Bold ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?! Väliotsikot Georgia Italic ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?! Leipätekstit Helvetica Neue LT Std 45 Light ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?! Mikäli Helvetica Neue -kirjaintyyppi ei ole käytettävissä (esimerkiksi www-sivut, sähköiset dokumentit ), käytetään korvaavana kirjaintyyppinä Arialia. Ingressit Itc Galliard Std Italic ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?!
GrAAFiSet elementit Kartta
Muutamia esimerkkejä elementeistä Jatulintarha Köysi Kompassi Symbolit Ruori
Sovellukset/verkkosivut
www-bannerit
Banderollit 297 x 420 mm, A3 800 x 2000 mm ja 1000 x 1700 mm 1500 x 800 mm
Perämeren satamakirja Kelluva avaimenperä 20 10 15 20 25 30 35 Soroya Hammerfest Barents Sea 70 Perämeren Senja SAtAmAKirJA L o f o t e n V e s t e r a l e n Vestfjorden Zapolyarnyy Nikel' Polyarnyy Murmansk Murmashi Verkhnetulomskiy Olenegorsk Lovozero Kirovsk Kovdor Kandalaksha rwegian Sea S w e d e n F i n l a n d 65 und olde N o r w a y Dalalven Priozersk
20 10 15 20 25 30 35 Soroya Hammerfest Barents Sea 70 Perämeren Senja SAtAmAKirJA L o f o t e n V e s t e r a l e n Vestfjorden Zapolyarnyy Nikel' taitto-ohje Polyarnyy Murmansk Murmashi Verkhnetulomskiy Olenegorsk Lovozero Kirovsk Kovdor Kandalaksha rwegian Sea S w e d e n F i n l a n d 65 und olde
taittopohja Sivun koko 210 x 210 mm Mariginaalit ylhäällä 20 mm alhaalla 25 mm ulkoreuna 20 mm sisäreuna 25 mm Kolme palstaa, 5,5 mm palstaväli ihmisen tarina Perämeren kulttuurihistoriaa ovat muovanneet kalastus, puuteollisuus ja merenkulku. Niihin liittyvät perinteikkäät, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennelmat ovat monin paikoin hyvin säilyneet. Perämeren alueen satamat ja väylätkin on aikoinaan suunniteltu ennen kaikkea kalastuksen ja sahateollisuuden tarpeisiin. Kalastajien elämää Perämeren saaria on käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen kausitukikohtina ikimuistoisista ajoista. Tukikohtiin muutettiin pyyntikauden ajaksi, sillä matka kala-apajilta rannikolle oli liian pitkä. Pyyntiaikaan kalastajat saattoivat asua tukikohdissa kuukausia käymättä mantereella. Kalastustukikohtien asukkaat toivat myös mukanaan karjaa. Se laidunsi vapaasti synnyttäen saariin perinnemaisemia ketoja ja niittyjä. Kala oli alueen asukkaille sekä Majakan valot Perämeren aalloilla kulkeutuivat niin ihmiset, kauppatavara kuin henkiset vaikutteet. Esimerkiksi Oulun porvaristo nautiskeli elämästä jo 1600-luvulla vilkkaiden kauppayhteyksien ansiosta. Oli hienoja viinejä niin Ranskasta, Espanjasta kuin Saksastakin, viimeisimmät muotikorut, kaikki kulttuurin virtaukset kaukaa Euroopasta. Merenkulun symboleita ovat yhä tänäänkin tietenkin majakat. Perämeren kuuluisimpia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia majakoita on ravinnon- että tulonlähde. Erityisesti Marjaniemen 130-vuotias majakka oululaiset rikastuivat myymällä lohta Hailuodossa. Keski-Eurooppaan jo 1200-luvulla. Säilömiseen tarvittavan suolan he ostivat saksalaisilta hansakauppiailta. Kalastuksen tärkeyttä Perämeren rantojen asukkaille kuvastavat Kalajoen Puuta ja tervaa kalan rinnalle nousi 1700-luvun edustan saaret Maakalla ja Ulkokalla. Niillä on nykyäänkin itsehallinto silakan ansiosta. Saaret alkoivat nousta merestä 1400-luvulla, ja kalastajat saivat niistä pian tukikohdan silakanpyyntiin. He vakiinnuttivat kareille omat nautinta-alueensa majoineen, joista alettiin pitää kirjaa. Vuonna 1771 Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik määräsi lopulla uusi vientiartikkeli: terva. Suurten purjelaivojen aikakausi oli alkanut, ja niiden kunnossapitoon tarvittiin suuret määrät tervaa. Perämeren tervakeskus oli Oulu, jonka talonpojat rikastuivat polttamalla tervaa ja myymällä sen kaupungin porvareille jälleenmyyntiin. karien hallinnon kalastajien huostaan.
Värit CMYK 87, 44, 20, 42 RGB 45, 82, 112 CMYK 100, 5, 25, 0 RGB 0, 149, 167 CMYK 55, 20, 20, 5 RGB 135, 166, 185 CMYK 9, 10, 25, 0 RGB 233, 225, 200 CMYK 0, 0, 0, 100 RGB 0, 0, 0 CMYK 0, 0, 0, 0 RGB 255, 255, 255 Kuvat Kuvissa on 2,5 mm kulmanpyöristys ja 0,75 pt valkoinen kehyslinja
Typografia Otsikko ITC Galliard Std Bold 12,25 pt riviväli 15 pt ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?! Väliotsikko Georgia Italic 12 pt, riviväli 15 pt ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?! Ingressi Itc Galliard Std Italic 10,5 pt, riviväli 13,5 pt Leipis Helvetica Neue LT Std 45 Light 9 pt, riviväli 11,5 pt ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?! Tyyleistä Otsikon jälkeen ensimmäisen kappaleen alussa kaksi sanaa Helvetica Neue LT STD, versaali, 7 pt Perämerellä rannikkoa ei voi jakaa ulko-, keski- ja sisäsaaristoon yhtä selkeästi kuin eteläisemmällä Itämerellä. Nettisivujen osoitteet Myriard Pro Semibold Italic 9 pt, 10,7 pt riviväli www.hailuototourism.fi www.luotokeskus.fi ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ abcdefghijklmnopqrstuvwxyz 1234567890-.,?!