Iitti Niinimäentie 1. maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten dokumentointi 2016 Johanna Rahtola Teemu Tiainen

Samankaltaiset tiedostot
ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

TOHMAJÄRVI Kemie vt. 9 Onkamo-Niirala linjausvaihtoehto D:n muinaisjäännösinventointi 2015

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Akaa (Toijala) Kirjoniemi arkeologinen valvonta 2017

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Lappeenranta Pajarila Kettukallio suunnitellun louhinta-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Salo Aarnionsuo arkeologinen valvonta 2016

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

Hanko Tvärminne asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

Tampere Pispalanharju Pyykkimettä 1 ja 2 I maailmasodan aikaisten puolustusvarustusten tarkkuusinventointi 2014 Hannu Poutiainen Teemu Tiainen

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Tampere Viitapohja aurinkovoimalan alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Hämeenlinna-Hattula muinaisjäännösmerkintä Vanaja-Tikinmaa 110 kv voimajohtokäytävässa 2016

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Viikin kartanon kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Iitti Tillolankangas hiilimiilun arkeologinen tutkimus 2017

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Alajärvi sähköaseman johtojärjestelyalue muinaisjäännösinventointi 2014

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Sastamala Liuhalantien kivikautisen asuinpaikan kupeeseen rakennettavan kevyen liikenteen väylän perustamisen arkeologinen valvonta 2012

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Nokia Sahanranta arkeologinen tarkkuusinventointi 2017

Tampere Pohtola Miesmäenpuisto ja Backmaninpuisto muinaisjäännösinventointi 2015

PIRKKALA Pirkkalankylä Tursiannotko Arkeologinen koekaivaus 2018

Aura Iso-Simola arkeologinen valvonta 2017

TAIPALSAARI Virranniemi Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Ruovesi Kautunvuolteen eteläosan viemäröintihankkeen rakennusalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Savonlinna Punkaharju Ruokojärvi muinaisjäännösinventointi 2016

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Hyrynsalmi Iso Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

INKOO Kärrängen Rautakautisen röykkiön ennallistaminen 2018

Posio Murtotuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Tampere Lamminpään asemakaavamuutosalueen (asemakaava 8585) muinaisjäännösinventointi 2016 Johanna Rahtola Teemu Tiainen

Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Lempäälä Päivääniemi arkeologinen valvonta 2013

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2015

Kangasala Ponsan Aholaidan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Ii Olhavan tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010

KEMINMAA Keminmaa-Taivalkoski 110 kv voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2015

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lohja Routio Hiidenlinna korttelin 667 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018 Timo Jussila Juuso Koskinen Janne Soisalo

Kurikka Harju maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2016

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Asikkala Salonsaari Rismalahti ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2017

Transkriptio:

1 Iitti Niinimäentie 1. maailmansodan aikaisten puolustusvarustusten dokumentointi 2016 Johanna Rahtola Teemu Tiainen Tilaaja: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskus

2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Johdanto... 4 Aikaisemmat tutkimukset... 5 Alueen kuvaus... 5 Dokumentoinnin menetelmät... 6 Taistelukaivanto W... 6 Taistelukaivanto E... 9 Tulos... 12 Arkistolähteet... 12 Nuori havumetsä, missä läntiset taistelukaivannot sijaitsevat kuvattuna Niinimäentieltä koilliseen. Perustiedot Alue: Iitti, Niinimäentie (mj rek: 1000012866) 1. maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset Niinimäentien ja valtatie 12 välisellä alueella. Tarkoitus: Dokumentoida tarkasti Niinimäentie 1. maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia niiltä osin, kun ne ovat jäämässä Niinimäentien levennyksen alle. Työaika: Maastotyö 30.11.2016. Tilaaja: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne, ja ympäristökeskus. Tekijät: Mikroliitti Oy, Johanna Rahtola ja Teemu Tiainen. Tutkimuslupa: 29.11.2016 (MV/176/05.04.01.02/2016). Aiemmat tutkim: Martti Koponen ja Hannu Poutiainen 1994 inventointi, John Lagerstedt 2008 inventointi, Teemu Tiainen 2015 inventointi. Tutkimuslupa: 29.11.2016 (MV/176/05.04.01.02/2016). Tulokset: Niinimäentien 1. maailmansodan aikaisista puolustusvarustuksia tarkkuusdokumentointiin niillä osilta, mitkä jäävät tiesuunnitelmien mukaan Niinimäentien levennyksen alle. Tutkimusalue on vihreän ympyrän sisällä.

3 Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Maastokartat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta marraskuussa v. 2016. Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 29.11.2016. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Yleiskartat Muinaisjäännösalueet on merkattu punaisella vinoviivoituksella. Dokumentoidut puolustusvarustusten osat on ympyröity vihreillä ympyröillä. Tilaajalta saatuun karttaan on merkattu violetilla muinaisjäännösalueiden rajaukset, vihreällä viivalla levennettävä (Niinimäen)tie. Tarkkuusdokumentoitava alue on merkattu punaisella vinoviivoituksella (osoitettu nuolella).

4 Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston avulla luotu maastomalli, mistä Niinimäentien pohjoispuolella sijaitsevat puolustuskaivannot erottuvat selvästi. Muinaisjäännösalueet on rajattu punaisilla viivoilla. Turkoosi viiva osoittaa tiealueen pohjoisrajaa muinaisjäännösten kohdalla. Violetti neliö ja kirjain osoittavat dokumentoitujen kaivantojen sijainnit ja nimitykset tässä raportissa. Johdanto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksella (ELY-keskus) on käynnissä valtatie 12 parantamishanke välillä Iitin Tillolla ja Kouvolan keltti. Tiesuunnitelma-alueella Iitin Tillolassa sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Niinimäentie (mj rek: 1000012866, 1. maailmansodan aikainen puolustusvarustus). Museovirasto antoi tiesuunnitelmasta lausunnon 29.10.2015 (MV/165/05.02.01/2015), jossa edellytetään Niinimäentien puolustusvarustuksen tarkkuusdokumentointia Niinimäentien ja valtatien 12 välisellä alueella, niillä osin missä suunnitelmien mukainen tielevennys kohdistuu puolustusvarustusrakenteisiin. Iitin kunnassa tiesuunnitelmaalueella sijaitsee toinenkin kiinteä muinaisjäännös Tillolan taistelupaikka (mj rek: 1000012842, 1700-luvun lopun taistelupaikka). Edellä mainitussa Museoviraston lausunnossa myös tällä alueella tulee tehdä arkeologisia tutkimuksia (tarkkuusinventointi metallinilmaisimien avulla). Tillolan taistelupaikan arkeologiset tutkimukset siirtyivät lumipeitteen ja maan jäätymisen vuoksi lämpimämpään ajankohtaan. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan Niinimäentien tarkkuusdokumentointi. Museovirasto myönsi tutkimusluvan 29.11.2016 (MV/176/05.04.01.02/2016) tiesuunnitelmaalueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten tutkimukselle. Niinimäentien tarkkuusdokumentoinnissa muinaisjäännökseen ei kajota. Tutkimusluvassa määritellään tarkkuusdokumentoinnissa käytettävät menetelmät, sekä hyväksyttävät tutkimusolosuhteet huomioiden tutkimuksen tekemisen ajankohta, eli alkutalvi. Tutkimusluvan mukaan Niinimäen tien varren juoksuhaudat dokumentoidaan mittaamalla ja valokuvin, sekä fotogrammetrisesti. Dokumentoitavat osat varustuksista siivotaan tarvittaessa risuista, näreistä ja vesakosta suurempiin puihin ei kosketa. Sääolosuhteista tutkimusluvassa todetaan, että Juoksuhautojen dokumentoinnissa ei

maan jäätyminen haittaa, eikä vähäinen lumi. Lumi- tai räntäsateella maastotyötä ei kuitenkaan tehdä. Johanna Rahtola ja Teemu Tiainen tekivät Niinimäentie puolustusvarustusten tarkkuusdokumentoinnin 30.11.2016. Maastotöiden ajankohtana maan pinta oli ohuelti jäässä ja maassa oli ohut lumipeite, sää oli selkeä, kirkas ja sateeton. 5 Aikaisemmat tutkimukset Niinimäentien kaivannot ovat osa Venäläisten vuosina 1915 1917 rakentamaa linnoitusvyöhykettä, mikä alkaa Anjalankoskelta Kymijoen Susikoskesta, kulkien kaakko luode -suuntaisena Iittiin, Pyhäjärven etelärannalle (Lagerstedt 2008, s. 12). Linnoitusvyöhykkeellä varauduttiin saksalaisten Pietariin kohdistuvaa hyökkäyksen. Linnoitusvyöhykkeessä oli kolme poikittaista, kenttälinnoitettua puolustuslinjaa. Iitin alueen varustukset kuuluvat keskimmäiseen linjaan. Samaan keskimmäiseen puolustuslinjaan kuuluvat Niinimäentien kaivantojen pohjoispuolella kivistenaronkalliot (mj rek: 1000012867) ja eteläpuolella Tiiskojanmäki (mj rek: 1000012865), tästä edelleen eteläkaakkoon Kouvolan kunnan alueella Niemensuo. Edellä mainituilla puolustuskaivantolinjalla on katkaistu Mustalammen ja Suurisuon välinen kannas päät torjuntasuunnan ollessa länsi (Koponen & Poutiainen 1994). Martti Koponen ja Hannu Poutiainen inventoivat Kymenlaakson alueella ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaisia kenttälinnoituksia vuonna 1994 Kymenlaakson kulttuurirahaston toimeksiannosta. Niinimäentien taistelukaivannot löytyivät inventoinnin maastotöissä. Vuonna 2008 John Lagerstedt (Museovirasto) teki Pohjois-Kymenlaakson sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventoinnin osana Museoviraston tutkimuksia, mitkä liittyvät Pohjois- Kymenlaakson maakuntakaavan valmisteluun. Niinimäentien kaivannoista muinaisjäännösrekisterissä oleva kohdekuvaus perustuu tämän inventoinnin havaintoihin. Teemu Tiainen inventoin alueella vuonna 2015. Tuolloin tutkimus keskittyi nykyisen valtatie 12 tielinjalle välillä Nastola-Iitti. Inventoinnissa tarkasteltiin maastoja tielinjan läheisyydessä sen molemmin puolin. Inventoinnissa Niinimäentie ennestään tunnetun muinaisjäännösalueen itäpuolella todettiin puolustusvarastukseen liittyviä kaivantoja, joita ei alueen aikaisemmissa tutkimuksissa ollut havaittu. Maastotutkimuksessa käytettiin apuna Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta laadittua maastomallia, missä kaivannot näkyvät selkeästi. Niinimäentien eteläpuolinen alue ei kuuluut tutkimusalueeseen, eikä aluetta siten tuolloin tarkastettu. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta laaditun maastomallin tarkastelussa puolustusvarustukseen liittyviä kaivantoja vaikuttaisi olevan laajemmin kuin mitä alueella tehtyjen tutkimusten raporteissa on esitetty. Alueen kuvaus Niinimäentien 1. maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset sijaitsevat Iitin Tillolassa noin 7 km Iitin kirkosta kaakkoon. Valtatie 12 ja Niinimäentien välisellä alueella ja Niinimäentien eteläpuolella kaivannot on rajattu neljäksi erilliseksi muinaisjäännösalueeksi. Niistä kolme on Niinimäentien pohjoispuolella ja yksi eteläpuolella. Nyt tarkkuusdokumentoidun taistelukaivanto W:n (sekä Niinimäentien) eteläpuolella sijaitsevan omakotitalon rakentamien on ilmeisesti tuhonnut osan kaivannoista. Saman taistelukaivanto W:n (Niinimäentien pohjoispuolinen) eteläosa on tuhoutunut maanotossa.

6 Alueen maasto on paikoitellen kivikkoista havumetsää, maaperä on moreenia. Dokumentoinnin menetelmät Taistelukaivantojen dokumentoinnissa niihin ei kajottu. Kaivannot dokumentointiin mittaamalla ne VRS-palveluun kytketyllä GNNS RTK vastaanottimella (ns. tarkkuus gps), noin 30 cm ulkoisella tarkkuudella. Kaivannot dokumentoitiin lisäksi valokuvaamalla, sanallisesti ja manuaalisesti mittaamalla. Maastodokumentoinnin perusteella laaditut piirrokset kaivantojen rakenteesta ovat edempänä tässä raportissa. Samaan aikaan taistelukaivantojen dokumentoinnin kanssa maastossa liikkui Maanmittauslaitoksen kaksihenkinen mittausryhmä, joka merkkasi suunnitteilla olevan tienparannushankkeen tiealueen rajaa maastoon. Maanmittarit merkkasivat tiealueen rajan kepein, joiden päähän oli sidottu oranssia huomionauhaa. Teemu Tiainen tekee mittauksia kaivanto E:n eteläpäässä. Taistelukaivantojen dokumentointi fotogrammetrisesti ei paikalla ollut mahdollista. Kaivantojen vieressä, reunoilla ja pohjalla kasvanut tiheä puusto, jonka raivaaminen ei olisi ollut mahdollista ja luvallista, esti tämän menetelmän käytön. Fotogrammetrisesti dokumentoitaessa kohde on pystyttävä kuvaamaan joka suunnasta ja eri korkeuksilta. Tutkimusluvan mukaan pienempiä risuja, näreitä ja vesakkoa sai katkoa, mutta suurempiin puihin ei saanut kajota. Taistelukaivanto W Paikalla oleva taistelukaivanto on kaivettu loivasti pohjoista kohti kohoavaan hiekkamoreeni rinteeseen. Kaivannon kaakkois-eteläosa, Niinimäentien puolinen pää, on tuhoutunut maanotossa. Kaivannon läntinen osa on noin 22 metriä pitkä, kaakko-luode suuntainen juoksuhauta. Tässä osassa juoksuhautaa on kaksi mahdollista traverssia (noin 4,4 x 2,8 m), joiden molempien juuressa on kaksi ampumasyvennystä. Kaakon puoleisin ampumasyvennys on osin tuhoutunut taistelukaivannon kaakkois-etelä puolella tapahtuneen maanoton seurauksena. Juoksuhaudan torjuntasuunta on ollut lounaaseen. Juoksuhauta jatkuu samansuuntaisena (luoteeseen) dokumentoitua osaansa pidemmälle.

7 Ylhäällä: taistelukaivanto W:n rakennepiirros. Vasen: dokumentoitujen taistelukaivantojen sijoittuminen Niinimäentien pohjoispuolelle. Violetit neliöt osoittavat rakennepiirrosten sijainnit. Turkoosit viivat osoittavat tiealueen rajat kaivantojen kohdal- Taistelukaivanto kapenee pohjastaan ja sen profiilileikkaus on suppilomainen. Pohjalta taistelukaivannon leveys on 0,5 m ja noin 1,5 m korkeudessa pohjasta mitattuna kaivannon leveys on 2,5 m. Taistelukaivannon syvyys dokumentoidulta osaltaan on 1,3 1,9 m, keskisyvyys on noin

8 1,5 metriä. Syvyyden vaihteluun vaikuttaa mitä ilmeisimmin kaivannon reunojen osittainen sortuminen sekä kaivannon reunoilla ja pohjalla oleva sammal- ja varpukerros. Dokumentoidun taistelukaivannon länsipuolisesta juoksuhaudasta erkanee yhdyshauta kohti pohjoista. Yhdyshautaa dokumentoitiin noin 10 metrin pituinen osuus. Yhdyshauta jatkuu kohti pohjoisluodetta, dokumentoitua osaansa pidemmälle. Yhdyshaudan syvyys on 1,5 1,6 m. Leveys kaivannon yläosassa on noin 2,3 m, pohjalta kaivanto on noin 0,5 metriä leveä. Niinimäentien levennykseen varattu tiealue vaikuttaa taistelukaivanto W eteläosaan. Tiealue ulottuu noin 7,5 metriä taistelukaivannon alueelle siten, että tiealueelle jää kaivannon läntisemmän osan juoksuhaudan eteläosaa. Taistelukaivannon itäosan yhdyshautaan tiesuunnitelmalla ei ole vaikutusta. Vasen: Teemu Tiainen tekee mittauksia taistelukaivanto W:n eteläosassa. Taustalla näkyvä auto on Niinimäentien pohjoispuolisessa maanottokuopassa. Kuvattu itäkaakkoon. Oikea: taistelukaivanto W:n läntisempi osa, kaivannon pohjalla tiealueen merkkipaalu. Kuvattu koilliseen. Vasen: dokumentoidun taistelukaivannon (W) keskiosaa. Oranssipäiset kepit ovat tiealueen merkkejä maastossa. Kuvattu tiealueen rajan eteläpuolelta länteen. Oikea: dokumentoidun yhdyshaudan pohjoisosaa. Kuvattu etelään.

9 Taistelukaivanto E Dokumentoidun taistelukaivanto E:n rakennepiirros.

Itäisempi dokumentoitu taistelukaivanto on eteläkaakko-pohjoisluode suuntainen juoksuhauta. Juoksuhautaa dokumentoitiin noin 27 metrin pituinen osuus juoksuhauta jatkuu pohjoispäästään dokumentoitua osaa pidemmälle. Taistelukaivanto on tehty hyvin loivasti kohti pohjoisluodetta (kaivannon suuntaisesti) kohoavaan moreenirinteeseen. Juoksuhaudan muuten suoran linjan rikkoo yksittäinen traverssi. Traverssin koko on noin 3,5 x 4 m. Sen juuressa, molemmin puolin traverssia, on kaksi ampumapesäkettä. Juoksuhaudan leveys, sen yläreunasta, on 0,9-1,3 m. Pohjalta leveys on 0,4-0,6 m. Syvyyttä juoksuhaudalla on noin 1 m. Juoksuhaudan molemmin puolin on loivapiirteinen matala maavalli. Vallin korkeus on korkeimmillaan noin 70 cm. Maavalli on leveämpi (noin 3,4 m) ja korkeampi juoksuhaudan länsipuolella taistelukaivannon torjuntasuunnassa. Juoksuhaudan itäpuolella maavallin leveys on alle 1,5 m ja korkeus noin 50 cm. Juoksuhaudan kaakkoispäässä maavallia ei havaittu. Niinimäentien parannukseen varatun tiealueen raja sijoittuu juoksuhaudan kaakkoispäähän. Juoksuhaudan kaivantoa tiealueelle sijoittuu noin 80 cm. 10 Vasen: kaivanto E:n eteläosaa, suoraa juoksuhautaa kuvattuna pohjoiseen. Oikea: kaivanto E:n keskiosaa kuvattuna pohjoiseen.

11 Vasen: taistelukaivanto E:n eteläpääty metsässä kohdassa, missä metsän seassa pilkottaa oranssi takki. Kuvattu Niinimäentieltä pohjoiseen. Oikea: Teemu Tiainen kaivannon eteläpäässä. Kuvattu kaakkoon. Vasen: Teemu Tiainen traverssin pohjoispuolella. Kuvattu pohjoiseen. Oikea: Tiainen traverssin kaakkoiskulmassa. Kuvattu etelään. Vasen: juoksuhaudan länsipuolen vallia kuvattuna kaakkoon. Oikea: maastoon tiealueen raja on merkitty oranssilla nauhalla liputetuin kepein. Teemu Tiainen seisoo juoksuhaudassa, tiealueen ulkopuolella Kuvattu länteen, tiealueen rajan suuntaisesti.

12 Tulos Niinimäentien 1. maailmansodan aikaisia taistelukaivantoja dokumentoitiin Niinimäntien pohjoispuolella niiltä osin, kun kaivannot sijaitsevat suunnitteilla olevan (Niinimäen)tien parannustöiden tiealueella. Läntistä kaivantoa (tämän raportin taistelukaivanto W) dokumentoitiin noin 22 metrin pituinen osuus. Dokumentoidusta taistelukaivannosta tiealueelle sijoittuu noin 7,5 metriä. Itäisempää kaivantoa (taistelukaivanto E) dokumentoitiin noin 27 metriä. Taistelukaivannon eteläpäätyä tiealueelle sijoittuu hieman alle yksi metri. 23.1.2017 Johanna Rahtola Teemu Tiainen Arkistolähteet Koponen, Martti ja Poutiainen, Hannu 1994. Ensimmäisen maailmasodan ja kansalaissodan aikaisten kenttälinnoitusten inventointi Kymenlaaksossa 1994. Raportti Lagerstedt, John 2008. Pohjois-Kymenlaakso. Sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi 2008. Museovirasto/RHO. Tiainen, Teemu 2015. Nastola-Iitti. Uusikylä-Tillola. Vt. 12 uuden linjauksen inventointi 2015. Mikroliitti Oy.