Sukuselvityksen kohde. Alina Hokkala, Vuorinen. s Ähtäri. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

Sukuselvityksen kohde Alina Hokkala, Vuorinen s. 14.12.1882 Ähtäri ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 18.08.2017 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu Luhtasaari Seinäjoki 1

TAULU 1 I Alina Hokkala, Vuorinen, Leppälän emäntä, s. 14.12.1882 Ähtäri, k. 14.2.1982 Pylkönmäki. Alina syntyi Ähtärissä Hangonmäen talossa, jossa Kustaa Hangonmäki ja Eveliina asuivat mentyään naimisiin. Alinan kotitalo oli Hokkalan suvun perintötalo Hokkala, jonka kokonaispinta-ala oli noin 1000 hehtaaria 1800-luvun lopussa. Päätalossa oli kaksi kerrosta ja kahdeksan huonetta. Alina oppi lukemaan Hokkalassa kiertokoulussa. Alina meni kahdeksanvuotiaana (v. 1891) Karstulan kansakouluun. Ensimmäisen vuoden jouluna Alina pääsi toiselle ja seuraavana kesänä kolmannelle luokalle. Alina kävi neljä luokkaa kansakoulua ja asui opettaja Tolppilan perheessä. Alina aloitti kansakoulun jälkeen 16-vuotiaana opiskelun Keski- Suomen Kansanopistossa Äänekoskella. Vuosina 1907-1933 hän toimi Leppälän tilan emäntänä. Juhon kuoleman jälkeen 1935 Alina asui Kuusikossa ensin yhdessä Aaron, Urpon ja Lahjan kanssa ennen sotia. Vuonna 1939 Aaro ja Urpo lähtivät sotimaan ja Urpo kuoli 1942. Lahja muutti Helsinkiin sodan jälkeen. Alina jäi yksin Kuusikkoon, jossa oli välillä hoidossa Sylvin tytär Raija. Alinalla oli lehmä ja kanoja vielä 60-luvulla. Alina on säilynyt hyvin kyläläisten muistissa. Hänestä on tehty useita haastatteluja paikallisiin lehtiin, koska hän oli monta vuotta Pylkönmäen vanhin asukas. Hänen muistinsa vanhoista kylän asioista oli poikkeuksellisen hyvä. Vanhemmat taulusta 2. Puoliso: 20.9.1901 Pylkönmäki, Hokkala Juho Vuorinen, piirityönjohtaja, Leppälän isäntä, s. 10.3.1870 Hamina, k. 18.5.1935 Karstula. Juho syntyi Haminassa vuonna 1870 ja hän oli Haminan kirkonkirjojen mukaan alkuperäiseltä nimeltään Johannes ja kirkonkirjoissa ruotsinnettuna myös Johan. Juho vietti osan lapsuuttaan Haminassa 1870-82 ja osan Valkealassa 1882-89. Juho muutti Valkealan seurakunnasta 20.12.1889 Jyväskylään. Jyväskylän kirkonkirjoissa hänen ammatikseen on mainittu tukkimies. Hänen työnantajanaan oli todennäköisesti Kymi-yhtiö. Jyväskylässä asuessaan Juho kävi Suomen armeijan vuosina 1893 ja 1894 Saarijärven 28. reservikomppaniassa. Sotaväessä hän otti käyttöön sukunimen Wuorinen. Sotaväessä oli yleensä kaikilla sotilailla käytössä sukunimi. Juho muutti Mietalan taloon 6.8.1900 ja on merkitty rippikirjaan 1890-99 itsellisenä. Hän oli Äänekoski Osakeyhtiön palveluksessa, kun yhtiö perusti tehtaan Äänekoskelle. (Äänekoski Oy on liitetty myöhemmin Metsä-Serla-yhtymään). Juho osti Keski-Suomen 2 isäntien mailta puutavaraa tehtaalle ja valvoi hakkuutöitä. Mentyään naimisiin 20.9.1901 Juho jatkoi piirityönjohtajan tehtäviään. Juho rakensi Leppälän talon ja oli tilan isäntänä vuoteen 1933 asti, jolloin luovutti talon pojalleen Eerolle. Juho toimi Pylkönmäen maatalousseuran puheenjohtajana 1914-15. Juho osallistui myös seurakunnan toimintaan. Hän toimi Pääjärven Rukoushuoneen urakoitsijana ja lahjoitti mm. rukoushuoneen puutavarat. Juho oli Mulikan suojeluskunnan puheenjohtajana sisällissodan aikana 1918. Hän oli mukana vanhimman poikansa Uunon kanssa Tampereen valtauksessa. Leppälän talo oli Mulikan suojeluskuntalaisten majoitus- ja huoltokeskus. Vanhemmat Maria Helenantytär Simola. Uuno Sakari, yrittäjä, s. 18.7.1902 Karstula, k. 7.10.1970 Jyväskylä Lyyli Irene, s. 27.2.1904 Karstula, k. 28.1.1905 Karstula Eero Olavi, yrittäjä, s. 17.1.1906 Karstula, k. 10.9.1994 Helsinki Aaro Johannes, levyseppähitsaaja, s. 4.5.1907 Pylkönmäki, Leppälä, k. 28.11.1966 Jyväskylä Urpo Einari, Yhteiskunnallinen korkeakoulu, s. 19.5.1908 Pylkönmäki, Leppälä, k. 22.5.1942 Pylkönmäki, Leppälä Kaino Paavo, maanviljelijä, s. 26.9.1909 Pylkönmäki, Leppälä, k. 12.10.1990 Saarijärvi Irja Inkeri, s. 5.4.1912 Pylkönmäki, Leppälä, k. 27.6.2009 Helsinki Aira Annikki, s. 10.6.1914 Pylkönmäki, Leppälä, k. 21.12.1931 Leppälä Sylvi Aliina, hammashoitaja, s. 3.11.1915 Pylkönmäki, Leppälä, k. 19.5.2006 Helsinki Laura Marjatta, modisti, s. 18.12.1918 Pylkönmäki, Leppälä, k. 23.3.2013 Helsinki Usko Antero, s. 22.2.1921 Pylkönmäki, Leppälä, k. 31.3.1922 Pylkönmäki, Leppälä Lahja Wellamo, modisti, s. 24.5.1924 Pylkönmäki, Leppälä, k. 15.2.1962 Helsinki TAULU 2 (taulusta 3) II Kustaa Erkinpoika Hangonmäki, Hokkala, Hangonmäen ja Hokkalan isäntä, s. 26.5.1857 Ähtäri, k. 28.2.1948 Pylkönmäki. Kustaan vanhemmat olivat uustalollinen Erkki Isakinpoika Hangonmäki s 4.6.1813 ja Maria Gabrielintytär Talvitie. Erkki oli Hangonmäen talon isäntänä. Hangonmäen talossa oli 906 ha maata, josta 300 ha oli verollista maata. Erkki oli perinyt Hangonmäen torpan isältään Isak

Hangonmäeltä. Hangonmäen talo oli ollut aiemmin Kolunsaran talon torppa ja siitä tuli isojaon yhteydessä kruunun torppa, jonka Erkki Hangonmäki lunasti perintötilaksi. Kolunsaran talo oli puolestaan Kolunsaran suvun päätalo vuodesta 1729 alkaen. Mainittakoon, että nimet Kolunsarka ja Hangonmäki ovat ainoastaan talon nimiä, vaikka niitä on käytetty myöhemmin ko. henkilöiden sukuniminä. Kylän lehdessä kerrotaan, että "Kustaa oli vahva mies, joka nosti tarvittaessa miehen hartioista ilmaan ja vei talon rappusille rauhoittumaan". Vanhemmat taulusta 3. Puoliso: 28.6.1882 Karstula Eveliina Alexanderintytär Wik, Hokkanen, Hokkala, Hokkalan emäntä, s. 20.6.1860 Karstula, Hokkala, k. 16.8.1952 Karstula, Hokkala. Vanhemmat taulusta 80. Alina, s. 14.12.1882 Ähtäri. Tauluun 1. Auge "Aarne" Einari, Hiekkarannan isäntä, s. 9.2.1885 Karstula, k. 30.11.1920 Pylkönmäki Tyyne, s. 25.8.1887 Karstula, k. 28.1.1889 Karstula Senja, s. 18.1.1890 Karstula, k. 25.1.1890 Karstula Lyyli Emilia, s. 6.9.1891 Karstula, k. 6.6.1966 Pylkönmäki Niilo Evert, Hokkalan isäntä 1906-1927, s. 15.11.1894 Karstula, k. 15.9.1984 Jyväskylän mlk, Puuppola Aarne Paavali "Paavo", Sillanpään isäntä, s. 21.1.1897 Karstula, k. 15.12.1932 Pylkönmäki TAULU 3 (taulusta 4) III Erkki Iisakinpoika Hangonmäki, uustalollinen, Hangonmäen isäntä, s. 4.6.1813 Ähtäri, k. 13.5.1889 Ähtäri. Hangonmäen torpasta muodostettiin isojaon yhteydessä 21.8.1839 Ähtärin kylän 1/4 manttaalin tila 25 vuoden verovapauksin. Erkki peri torpan isältää Iisakki Hangonmäeltä ja lunasti torpan kruunulta 12.9.1862. Hangonmäen talossa oli 906 ha maata, josta 300 ha oli verollista maata. Vanhemmat taulusta 4. Puoliso: 27.12.1849 Ähtäri Maria Gabrielintytär Talvitie, s. 21.5.1824 Ähtäri, k. 21.1.1913 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 52. Loviisa, s. 31.12.1850 Ähtäri, k. 10.1.1924 Ähtäri Anna, s. 30.8.1852 Ähtäri, k. 9.5.1862 Ähtäri Kaarle, s. 15.1.1855 Ähtäri, k. 15.10.1913 Soini Kustaa, s. 26.5.1857 Ähtäri. Tauluun 2. Kristian, s. 1.4.1860 Ähtäri, k. 26.7.1949 Ähtäri Vihelmiina, s. 1.1.1863 Ähtäri, k. 23.7.1943 Ähtäri Herman, s. 16.2.1866 Ähtäri, k. 8.1.1870 Ähtäri TAULU 4 (taulusta 5) IV Iisakki Erkinpoika Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s. 11.5.1779 Ähtäri, Hangonmäki, k. 26.5.1839 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 5. Puoliso: 1808 Maria Henrikin tytär Riihimäki, s. 22.6.1784 Ähtäri, k. 21.6.1850 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 45. Kaisa, s. 5.11.1809 Ähtäri, k. 5.2.1858 Ähtäri Maria, s. 14.4.1811 Ähtäri, k. 29.9.1895 Soini Erkki, s. 4.6.1813 Ähtäri. Tauluun 3. Abraham, s. 10.3.1816 Ähtäri, k. 18.9.1894 Soini Heikki, s. 10.12.1818 Ähtäri, k. 16.11.1901 Ähtäri Johannes, s. 27.5.1821 Ähtäri, k. 28.4.1822 Ähtäri Elisabeth, s. 27.5.1821 Ähtäri, k. 29.9.1822 Ähtäri Leena, s. 25.4.1823 Ähtäri, k. 6.4.1904 Soini Loviisa, s. 31.5.1825 Ähtäri, k. 22.1.1904 Ähtäri TAULU 5 (taulusta 6) V Erkki Matinpoika Kolunsarka, Hangonmäki, Hangonmäen torppari, s. 28.4.1731 Ähtäri, k. 19.1.1813 Ähtäri. Erkin jälkeläiset on lueteltu Kolunsaran sukukirjassa Erkki Hangonmäen jälkeläisiä (2011). Kirjassa on yhteensä 1640 Hangonmäen jälkeläisten ja heidän puolison ja puolisoiden vanhempien taulua, joissa on yhteensä noin 8000 nimeä. Vanhemmat taulusta 6. Puoliso: 1766 Liisa Juhontytär Tiainen, Hangonmäki, s. 29.5.1743 Ähtäri, k. 1788 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 9. Kaisa, s. 23.5.1767 Ähtäri, k. 28.11.1792 Ähtäri Maria, s. 14.3.1771 Ähtäri, Hangonmäki, k. 17.8.1783 Ähtäri Leena, s. 9.4.1773 Ähtäri, Hangonmäki, k. 21.11.1792 Ähtäri Elisabeth, s. 3.1.1777 Ähtäri, Hangonmäki, k. 4.8.1800 Ähtäri Iisakki, s. 11.5.1779 Ähtäri, Hangonmäki. Tauluun 4. Erkki, s. 5.3.1782 Ähtäri, Hangonmäki, k. 23.12.1792 Ähtäri Heikki, s. 15.6.1785 Ähtäri, Hangonmäki, k. 22.1.1798 Ähtäri 3

TAULU 6 (taulusta 7) VI Matti Kolunsarka, Koulunsaran tilan vävy ja isäntä 1722-, s. 1700 Ähtäri, k. 1769 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 7. Puoliso: 1728 Ähtäri Maria, s. 1701 Ähtäri, k. 22.1.1774 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 8. Heikki, s. 15.2.1729 Ähtäri, Kolunsarka, k. 1.6.1808 Ähtäri. Kolunsarka Erkki, s. 28.4.1731 Ähtäri. Tauluun 5. Maria, s. 13.2.1737 Ähtäri, Kulosalo, k. 11.5.1797 Soini Yrjö, talollinen, s. 1738 Ähtäri, Kolunsaari, k. 1803 Keuruu Sofia, s. 1.1.1744 Ähtäri, k. 7.1.1808 Ähtäri Antti, s. 15.9.1745 Ähtäri, k. 27.2.1825 Ähtäri Juho, s. 1747 Ähtäri, k. 1772 tuntematon Yrjö, talollinen, s. 1738 (rk. Ähtäri, k. 24.4.1803 Ähtäri VII Matti, s. n. 1675. TAULU 7 Matti, s. 1700 Ähtäri. Tauluun 6. TAULU 8 VII Heikki Kolunsarka,. Maria, s. 1701 Ähtäri. Tauluun 6. TAULU 9 (taulusta 10) VI Juho Juhonpoika Moksu, Tiainen, Tiainen eli Tuomarniemen kruununtalollinen 1740-1763, lautamies, s. 15.7.1710 Ähtäri, k. 7.5.1780 Ähtäri. Asui perheineen aluksi kotonaan Moksussa ja myöhemmin Hankaveden kylän Tiaisella eli Tuomarniemessä. Vanhemmat taulusta 10. Puoliso: Elisabeth Simontytär Cannelin, Tiainen, s. 23.9.1705 Uusikaupunki, k. 29.3.1789 Ähtäri. Muutti leskenä poikansa Erkki Juhonpojan mukana Ähtärin kylän Nyyssösen talon Kyntölän torppaan, jossa vietti vanhuudenpäivänsä. Haudattu Ähtäriin 29.3.1789. Vanhemmat taulusta 19. Maria, s. 17.8.1738, k. 14.3.1813 Soini Erkki, Tiainen eli Tuomarnimen isäntä, Kyntölän torpan isäntä, s. 1.4.1741, k. 1.1.1797 Ähtäri Liisa, s. 29.5.1743 Ähtäri. Tauluun 5. Anna, s. 2.6.1745, k. 1823 Helena, s. 5.6.1747 Kaisa, s. 24.9.1749 TAULU 10 (taulusta 11) VII Juho Matinpoika Kömi, Moksu, Tiainen eli Moksun isäntä 1709-1731, kirkonisäntä, s. 1682 Pihlajavesi, Kömi, k. Ähtäri. kirkonisäntä. Lahjoitti 1732 Ähtärin kirkonkellon yhdessä Risto Savolaisen, Matti Mäkisipin ja Abraham Collinin kanssa. Vanhemmat taulusta 11. Puoliso: 1705 Sofia Mikontytär Moksu, s. n. 1682, k. 17.1.1748 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 16. Matti, Vääksyn lampuoti, Tiainen eli Moksun isäntä 1732-1755, s. 14.9.1706, k. 1770 Ähtäri Juho, s. 15.7.1710 Ähtäri. Tauluun 9. Liisa, s. 1717, k. 30.1.1785 Virrat Erkki, Hankaniemen isäntä 1759-1795, Ähtärin kappalainen, s. 5.6.1719 Ähtäri, Moksu, k. 30.6.1795 Ähtäri Maria, s. 11.2.1721 Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k. 1792 Kirsti, s. 1723 Ähtäri, Hankavesi, Moksu, k. 1744 Ähtäri Vappu, s. 22.1.1724 Ähtäri, Moksu, Hankavesi Kaisa TAULU 11 (taulusta 12) VIII Matti Sipinpoika Mäki, Kömi, kruununtalollinen, Pihlajaveden Kömi II:n isäntä 1677-1700, s. 1631, k. 1702. Vanhemmat taulusta 12. Puoliso: Vappu Ollintytär Kömi,. Vanhemmat taulusta 15. Heikki, kruununtalollinen, Kömin isäntä vuoteen 1733, s. 1668, k. 27.12.1748 Pihlajavesi, Lappi Antti Matti, kruununtalollinen, Peränteen Mäkisipin isäntä 1702-1734, kuudennusmies, s. n. 1681, k. 1752 Juho, s. 1682 Pihlajavesi, Kömi. Tauluun 10. Maria, s. n. 1685 Erkki, kruununtalollinen Hämeenniemessä 1719-1741, s. 1687, k. 1767 Liisa, k. 1730 Keuruu Vappu Matintytär, Martti Heikinpoika Kitusen (Virrat) puoliso 1718, s. 1689, k. 1755 TAULU 12 (taulusta 13) IX Sipi Heikinpoika Mäki, Vääksyn lampuoti, Mäki-Sipilän eli Sipilän isäntä 1634-1673, s. n. 1590. Vuoden 1634 autiotarkastuksen mukaan Sipi Heikinpoika otti Mäkisipin tilan haltuunsa vuonna 1634. Vanhemmat taulusta 13. 4

Puoliso: Marketta Niilontytär,. Heikki, kruununtalollinen, Mäkisipin eli Sipilän isäntä 1675-91 Anna Matti, s. 1631. Tauluun 11. Juho TAULU 13 (taulusta 14) X Heikki Sipinpoika Seppä, Mäki, Vääksyn lampuoti, Hankolan eli Mäen isäntä 1619-1631. Hankolan talon omisti Vääksyn kartanon herra Johan Boije, joka oli saanut Vääksyn kartanon allodiaaliehdoin 3.5.1610 alkaen. Vanhemmat taulusta 14. Marketta Sipi, s. n. 1590. Tauluun 12. Kaisa TAULU 14 XI Sigfried "Sipi" Seppä, Hankola, Hankolan eli Mäen uudistilallinen 1567-1585. Perusti Hankolan tilan Pirkkalan Messukylän erämaalle. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hän omisti 15 naulaa kuparia, yhden 10 markan arvoisen tamman, 3 lehmää, 5 lammasta, yhden sian ja yhden eläimen 2- vuotiasta karjaa. Hän maksoi hopeaveroa 5 markkaa, 6 äyriä ja 12 penninkiä. Sipilällä oli 1 tynnyrin kylvä ja 1 aamin niitty. Sipi, vääksyn lampuoti, Hankolan puolikkaan isäntä 1622-163 Heikki. Tauluun 13. TAULU 15 IX Olli Lassenpoika Pellinen, Kömi, lautamies. Vappu. Tauluun 11. TAULU 16 (taulusta 17) VIII Mikko Ristonpoika Marttinen, Moksu, Keuruun Kuitinlahden isäntä 1676-1700, Tiaisen eli Moksun isäntä 1700-1708. Vanhemmat taulusta 17. Puoliso: Anna Matintytär Moksu, s. n. 1680. Anna Matintytär Moksu oli tuomittu noituudesta vuonna 1708. Annan kerrottiin nousseen pääsiäisaamuna pellavahaasian päälle ja sieltä taikoneen varikset pois pellavamailtaan toivottaen ne toisiin kyliin. Rangaistuksena hän istui kahtena sunnuntaina jalkapuussa. Vanhemmat taulusta 18. 5 Riitta Sofia, s. n. 1682. Tauluun 10. Kirsi, s. 1689, k. 1773 Samuel, Ruoveden komppanian sotamies TAULU 17 IX Risto Marttinen, Kuitinlahden isäntä. Puoliso: Marttinen,. Mikko. Tauluun 16. TAULU 18 IX Matti Pekanpoika Moksu, Moksun isäntä 1690-1695, s. n. 1660. Matti väitti ostaneensa Tiaisen eli Moksun talon. Puoliso: Maria Moksu,. Anna, s. n. 1680. Tauluun 16. Jaakko, Tiainen eli Moksun lampuoti 1694-1700, s. n. 1690 TAULU 19 (taulusta 20) VII Simon Tuomaanpoika Cannelin, Ähtärin kappalainen, s. 30.1.1674 Huittinen, k. 1752 Ähtäri. Ylioppilas Turussa 1693-1694. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 19.5.1699. Uudenkaupungin kirkkoherran apulainen 1700-1705, Hämeenkyrön pitäjänapulainen 1707, Tyrvään pitäjänapulainen 1715, Maarian pitäjänapulainen 1719, Paattisten kappalainen 1722-1729 ja Ähtärin kappalainen 1730-1752. Vanhemmat taulusta 20. 1. puoliso: 17.4.1700 Uusikaupunki Helena Jaakontytär Ekman, Cannelin, s. 21.9.1674 Akaa, k. 1768 Ähtäri, Hankaniemi. Vanhemmat taulusta 26. Johan, s. 9.1.1701 Uusikaupunki, k. 12.4.1781 Aura Jaakko, s. 2.3.1702 Uusikaupunki, k. 15.7.1744 Pöytyä Helena, s. 23.12.1703 Uusikaupunki, k. 1792 Ähtäri Elisabeth, s. 23.9.1705 Uusikaupunki. Tauluun 9. Catharina Emmannuel Christian, lukkari Alavudella 1733-1767, Ilmajoella 1768-1793, s. 19.2.1714 Viljakkala, k. 1.12.1802 Ilmajoki Maria, s. 8.11.1719 Maaria, k. 30.9.1796 Ähtäri Carin 2. puoliso: Loviisa Kristiina Larick, Cannelin, k.

1768 Ähtäri. TAULU 20 (taulusta 21) VIII Tuomas Tuomaanpoika Kanni, talollinen, kirkkoväärtti, s. n. 1631, k. 7.2.1714 Huittinen. Vanhemmat taulusta 21. 1. puoliso: Riitta Kanni, s. n. 1630, k. 11.12.1698 Huittinen. Yrjö, rusthollari, s. 1656 Huittinen, k. 16.1.1715 Huittinen Erkki, k. 1730 2. puoliso: Valpuri Matintytär, s. 1630, k. 11.12.1698 Huittinen. Simon, s. 30.1.1674 Huittinen. Tauluun 19. TAULU 21 (taulusta 22) IX Tuomas Yrjönpoika Kanni, talollinen, s. 1590. Vanhemmat taulusta 22. Puoliso: Brita,. Tuomas, s. n. 1631. Tauluun 20. TAULU 22 (taulusta 23) X Yrjö Klemetinpoika Kanni, talollinen 1604-38 Huittisissa. Vanhemmat taulusta 23. Puoliso: Maisa,. Tuomas, s. 1590. Tauluun 21. TAULU 23 (taulusta 24) XI Klemetti Martinpoika Seppä, talollinen Huittisissa, s. Punkalaidun. Vanhemmat taulusta 24. Puoliso: Tuomontytär,. Yrjö. Tauluun 22. TAULU 24 (taulusta 25) XII Martti Olavinpoika Seppä, talollinen, 1554-58 Punkalaitumen Kannistossa. Vanhemmat taulusta 25. Klemetti, s. Punkalaidun. Tauluun 23. TAULU 25 XIII Olavi Seppä, talollinen 1540-52 Punkalaitumen Kannistossa. Martti. Tauluun 24. 6 TAULU 26 (taulusta 27) VIII Jakob Kasparinpoika Ekman, Uudenkaupungin kirkkoherra, s. 1642 Turku, k. 28.4.1704 Uusikaupunki. Ylioppilas Turussa 1658-59, Akaan kirkkoherran apulainen 1664, Uudenkaupungin kappalainen 1678, kirkkoherra 1690. Saarnaaja pappienkokouksessa Turussa 1693. Vanhemmat taulusta 27. Puoliso: Brita Jaakontytär Ichtydius, Ekman, k. 10.4.1704 Uusikaupunki. Vanhemmat taulusta 34. Helena, s. 21.9.1674 Akaa. Tauluun 19. Hedvig, s. 1688, k. 25.3.1760 Ingeborg, k. 1.11.1697 Uusikaupunki Peter, kauppias Uudessakaupungissa Liskin, k. 2.8.1713 Uusikaupunki Anna Brita, k. 23.4.1689 Uusikaupunki Carl, k. 13.3.1693 Uusikaupunki TAULU 27 (taulusta 28) IX Kaspar Joakiminpoika Ekman, Uudenkaupungin pormestari, valtiopäivämies, s. 2.2.1585, k. 26.1.1668 Uusikaupunki. Uudenkaupungin pormestari 1649-67. Vaasaporin kreivikunnan luottamusmiehenä 1651-54. Turun edustaja valtiopäivillä 1635 ja 1644 ja Uudenkaupungin edustaja valtiopäivillä 1655, 1657 ja 1659-60. Jacob Suomalainen siirsi Kaspar ja Margareta Ekmannille Myllärin ja Luostarin talojen omistusoikeuden, joka vahvistettiin vasta 1643. Kaspar osti lisäksi naapurista tallitilan. Tilat sijaitsivat Luostarinkorttelissa nykyisen Runebergin puiston keskivaiheilla. Joen rannassa olevan Luostarin tilan pinta-ala oli 320 m2 ja sitä vastapäätä Luostarin jokikadun toisella puolella oleva Myllärin tila noin 330 m2. Tallitila Myllärin tilan koillispuolella oli noin 470 m2 suuruinen. Kaspar Ekman joutui vaikeuksiin, kun 13. toukokuuta 1656 Henrik Parturin talo syttyi palamaan. Myrsykyn siivittämä tulipalo tuhosi 450 taloa 15 tunnin aikana. Ekmanilta paloivat poroksi sekä mies- että tallipiha. Palaneet tilat eivät riittäneet Ekmanin lainojen vakuudeksi ja Ekman menetti tilansa. Kun Ekman oli haudattu Turun Tuomiokirkkoon 6.1.1682, hänen leskensä Margareta Henrikintytär anoi korvausta miehensä tontista. Turun kaupunki myönsi hänelle tontin, jonka hän sai itse valita. Vanhemmat taulusta 28. 1. puoliso: Christina Below, Ekman, s. 24.9.1596, k. 1630. Joachim, s. 1615

Catharina, s. 1616 Kaspar, s. 1618, k. 1620 Filip, s. 13.9.1620 Saksa, Lübeck, k. 26.10.1690 Pori Elisabeth, s. 3.9.1624 Ephraim, s. n. 1624 Christina, s. n. 1625 Johannes, s. n. 1626 Christian, s. n. 1629 2. puoliso: Margareta Henrikintytär Finno, Ekman,. Vanhemmat taulusta 30. Henrik, Uudenkaupungin kirkkoherra, s. n. 1630 Turku, k. 1675 Kasper, ylioppilas Turussa 1940, s. n. 1632 Jakob, s. 1642 Turku. Tauluun 26. Margareta, s. 1622 TAULU 28 (taulusta 29) X Joachim Ekman, kauppias, s. 1550 Saksa, Lübeck, k. 1628 Turku. Kaspar, s. 2.2.1585. Tauluun 27. XI,. TAULU 29 Joachim, s. 1550 Saksa, Lübeck. Tauluun 28. TAULU 30 (taulusta 31) X Henrik Jaakonpoika Finno, Hämeenkyrön kirkkoherra, rovasti, s. n. 1580, k. 20.6.1650. Vihittiin papiksi 1605, opiskeli Wittenbergissä 1610. Oli sotaneuvos Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettaja ja Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen. Hämeenkyrön kirkkoherra 1615-50, rovasti. Henrik Finno oli varakas mies. Hän mainitsee kirjeessään, että oli sijoittanut Itä-Intian kauppakomppaniaan 120 taaleria. Omisti Turussa vanhempiensa talon Myllärin ja Kankaanpään Vihteljärvellä. Vanhemmat taulusta 31. Puoliso: Valborg Heikintytär,. Jaakko, Hämeenkyrön nimismies, k. 25.3.1681 Hämeenkyrö Margareta. Tauluun 27. Elisabet, k. 20.7.1679 TAULU 31 (taulusta 32) XI Jacob Petrinpoika Suomalainen, Finno, Turun katedraalikoulun rehtori, Maarian kirkkoherra, s. n. 1540 Turku, k. 9.1588 Turku. Opiskeli aluksi Turussa ja 23.1.1563 lähtien Wittenbergin yliopistossa ja tammikuusta 1567 Rostockin yliopistossa. Toimi Turun katedraalikoulun rehtorina ("koulumestarina") 24.7.1568-1578. Koulumestarina hän sai Kosken tilan ja Haahdeniemen niityn Raisiossa. Haahdeniemen hän kuitenkin joutui jättämään Christian Agricolalle siirryttyään teologian lehtoriksi. Kuningas Juhana III nimitti 12.10.1578 Maarian Prebendan seurakunnan kirkkoherraksi. Vuonna 1578 Juhana määräsi hänet pitämään luentoja muutaman kerran viikossa Turun koulussa ja kääntämään sen lisäksi "muutamia hyödyllisiä kirjoja suomen kielelle", jolloin hän sai palkkapitäjäkseen Maarian pastoraatin ja hänelle myönnettiin 1,5 lästiä kruunun vilja-avustusta. Hänen tilalleen koulumestariksi tuli Christian Agricola. Vuonna 1583 Jacobin palkka kohosi 10 puntaan (40 tynnyriä) viljaa ja sen lisäksi hän sai 8 leiviskää voita sekä uusia maatiloja. Vuosien 1580-82 tienoilla ilmestyi Jaakko Finnon laatima ensimmäinen suomenkielinen virsikirja (Yxi wähä suomenkielinen wirsikirja), jonka ainoa tunnettu kappale on Tukholman yliopistossa. Se on puutteellinen ja siinä ei ole painovuotta. Virsikirja sisältää 99 virttä, joista 56 on käännetty ruotsista, 17 saksasta ja 10 latinasta. Loppujen 16 virren alkuperä ei ole selvillä, mutta ainakin 6 niistä arvellaan olevan Jaakko Finnon itsensä sepittämiä. Yksi hänen kääntämistään virsistään on saksasta käännetty Lutherin taisteluvirsi "Jumala ompi linnamme", jota soitetaan aina jouluaattona Turun raatihuoneen aukiolla. Vuonna 1582 julkaistiin Saksassa "Piae Cantiones" - kokoelma, jonka julkaisijana oli Saksassa opiskelumatkalla ollut Theodoricus Petri Ruuth, mutta kirjan varsinaisena toimittajana oli ollut Jacob, joka oli muokannut laulut evankelisen opinkäsityksen mukaisiksi. Ne oli tarkoitettu lähinnä koulun käytettäviksi, mutta niillä teinit rikastuttivat myös maaseutukirkkojen jumalanpalveluksia. Vuonna 1583 julkaistiin Jacobin toimittama suomenkielinen rukouskirja (Yxi wähä Rucous Kiria), josta tehtiin vuosisadan ajan uusia painoksia. Vuosien tienoilla 1583-85 Tukholmassa painettu Katekismus (Catechismus). Jacob palasi koulumestarin tehtävään 1.6.1584 ja sai pitää Marian palkkapitäjänään ja sen sivutoimisen kirkkoherran viran sivutoimenaan. Nimityskirjeessä 8.8.1584 kuningas Juhana nimitti häntä juhlallisesti dekaaniksi ja koulumestariksi. Hän sai nyt palkakseen 4 lästiä viljaa ja 10 leiviskää voita. Hänen tehtävänsä liittyivät pääasiassa opetustoimen piiriin. Jacobin toinen rehtorikausi kesti vuoteen 1588 asti, jolloin hän kuoli Turussa raivonneeseen ruttotautiin. 7

Vanhemmat taulusta 32. Puoliso: Margareta Heikintytär Mylläri, Finno, k. 1605. Vanhemmat taulusta 33. Agnes, s. n. 1560, k. 1620 Henrik, s. n. 1580. Tauluun 30. Simon, k. 1612 XII Pietari,. TAULU 32 Jacob, s. n. 1540 Turku. Tauluun 31. TAULU 33 XII Henrik Mylläri, porvari, raatimies Turussa. Puoliso: Agnes Mylläri,. Margareta. Tauluun 31. TAULU 34 (taulusta 35) IX Jakobus Matthiae Ichtydius, Akaan kirkkoherra, s. 1620 Akaa, k. 1678 Akaa. Akaan apupappi vuoteen 1645, kappalainen 1645 ja kirkkoherra 1658-1678. Akaan Pätsiniemen Naskalin kappalaisen puustellin isäntä 1645-58, Toijalan Haudanniemen Katjan korpraalin puustellin isäntä 1664-1678. Toivettulan ratsutilan isäntänä 1667-78, Toijalan pappilan isäntä 1658-78, Hauhon ratsutilan isäntä 1671-78. Vanhemmat taulusta 35. 1. puoliso: Kristina Klöfverskjöld, Ichtydius, s. 1624 Akaa, k. 20.8.1664 Akaa. Vanhemmat taulusta 36. Ericus, rykmentinpastori, Akaan kappalainen 1645-57, s. 1655 Akaa, k. 1713 Brita. Tauluun 26. Beata, s. 1660 Akaa, k. 17.9.1740 Hattula 2. puoliso: Ingeborg Andreaksentytär Herkepaeus, Ichtydius,. Elisabeth, s. 1665 Akaa, k. 1723 Hattula Anna, s. 1667 Akaa, k. 20.4.1737 Hattula Klemetti, s. 1675 Akaa, k. 6.7.1690 Akaa TAULU 35 X Matti Pertinpoika, vouti. Puoliso: Brita Henrikintytär,. Jakobus, s. 1620 Akaa. Tauluun 34. 8 TAULU 36 (taulusta 37) X Aron Johansson Klöfverblad, Klöfverskjöld, Viipurin linnan päällikkö, aateloitu 1653 nimellä Klöfverskjöld, s. 1605, k. 1666. Aron otettiin kamarikirjuriksi kuninkaalliseen tilikamariin eli verokamariin. Nimitettiin Turun hovioikeuden assessoriksi 12.5.1628. Tässä virassa ollessaan Aron Klöfverskjöld teki opintomatkan Hollantiin Amsterdamiin, missä hän hoiti opiskelunsa ohella kangasostoksia Ture Bjelkelle sekä välitti maanmiehilleen uutisia kotimaasta, etenkin kuninkaan sotamenestyksestä Puolan sodassa. Kotiin matkaltaan hän palasi 1630. Aron Johaninpoika määrättiin joulukuussa 1631 Viipurin linnanisännäksi ja 1646 linnanpäälliköksi. Siirtyi Savonlinnan linnanpäälliköksi vuoden 1649 alussa, mutta palasi entiseen toimeensa Viipuriin vuoden 1651 lopussa. Hänen sijaisenaa Viipurin linnan isäntänä toimi saksalaissyntyinen Johan Johansson Blanck. Savonlinnan päällikkönä toimiessaan Klöfveskjöld havaitsi lukuisia epäkohtia linnassa. Itse linnaa käytettiin 1650-luvulla varikkona ja majoituspaikkana. Se oli kuitenkin liian pieni esimerkiksi silloin, kun ohi marssiva sotaväenosasto sattui yöpymään kaupungissa. Sodan aikana 1655 Suomen läänin maaherroista ainoastaan Axel Stålarmilla oli sotakokemusta. Hän halvaantui kuitenkin vaikeasti jo alkukeväästä 1656, jolloin linnanpäällikkö Klöfverskjöld joutui läänistä vastuuseen. Aron Klövferskjöldin 26.6.1656 Tukholmaan lähettämä yksityiskohtainen luettelo tarvittavasta sotamateriaalista osoittaa, ettei täysimittaiseen sotaan oltu varauduttu ja että säännöllistä sodankäyntiä varten Suomi oli varustettava alusta lähtien. Tämän vuoksi valtioneuvosto päätti 16.6.1656 lähettää hänelle Viipuriin asiantuntuja-apua, varustaa kuuden laivan laivasto Suomeen ja näille pieniä lisäaluksia. Tämä laivaston lisäys johtui venäläisten alusten ilmaantumisesta Suomenlahdelle, mikä aiheutti Tukholmassa paniikin, olihan kuningas lähinnä vain varustautunut Tanskasta tulevaan merihyökkäykseen. Aron ja hänen apulaisensa, eversti Burmeister, ryhtyivät ponteviin toimiin Viipurin rinnan varustamisesta sotaa varten. Viipurin porvarit ja koulupojatkin kutsuttiin aseisiin. Kuningas Kaarle X Kustaan ollessa sotimassa Puolassa Venäläiset hyökkäsivät Kannakselle 1658. Burmeiser lähetti osaston Taipaleen kauppalaan, jossa venäläisten hyökkäys torjuttiin. Mukana olleille koulupojille tarjottiin tilaisuus päästä armeijaan ja heistä 18 otettiin armeijaan. Burmeister lähetti 350 sotilasta ja 800 aseisiin kutsuttua talonpoikaa Käkisalmen linnan avuksi. Joukko ei päässyt

kuitenkaan Vuoksen yli, kun venäläiset olivat hävittäneet sillat. Lopuksi Burmeister joutui taisteluun Raudussa. Neljä tuntia kestäneen taistelun jälkeen venäläisten oli peräännyttävä menetettyään 200 miestä, aseita ja ampumatarvikkeita. Aron toimi myös rajakomissaarina, jonka Käkisalmen läänin rajalla piti vaihtaa karkulaisia Venäjän ja Ruotsin välillä. Kaarle X Kustaan Ruptuurisotien aikana 1656-1658 noin 4000 talonpoikaa karkasi Venäjälle peläten Ruotsin armeijan kostotoimia. Aron Klöfverblad aateloitiin yhdessä veljensä Erikin kanssa 14.1.1653 nimellä Klöfverskjöld. Aron toimi 1657 Viipurin maapäivien maamarsalkan sijaisena. Hän otti osaa 1660 valtiopäiville. Johti Kaarle X Kustaan hautajaisissa hevossaattuetta, joka kulki Hallandin lipun takana. Aron sai rälssitiloikseen Viipurin maalaiskunnasta säteritila Lavolan sekä Koukallion ja Vatukiven kartanot. Haudattu Viipuriin. Vanhemmat taulusta 37. Puoliso: Anna Isacsdotter Rothovius, Klövfverblad, Turun piispa Isac Rothoviuksen tytär, s. 1610, k. 27.5.1652. Vanhemmat taulusta 40. Johan, ylioppilas Turussa 1645, haudattu Viipuriin, k. 24.2.1657 Viipuri Aron, vänrikki, k. 1667 Anna, s. 1630, k. 19.9.1688 Elisabeth, k. 27.7.1693 Kristina, s. 1624 Akaa. Tauluun 34. Emerentia, k. 1692 Tytär, k. 12.4.1657 Viipuri Tytär, k. 1710 Viipuri Tytär, k. 21.6.1657 Viipuri Kaksi tytärtä, k. 21.2.1657 Viipuri TAULU 37 (taulusta 38) XI Johan Ottosson Kleeblatt, Klöfverblad, kamreeri Suomessa, Käkisalmen läänintuomari, s. Tanska, Holstein, k. 19.2.1641 Ruotsi, Uppland, Djurby. Oli mukana Lindköpingin valtiopäivillä v. 1600. Kuningas Kustaa II Adolf kutsui häntä 1615 lähetetyssä kirjeessä nimillä "vår troman och kamrerare". Toimi kihlakunnantuomarina Käkisalmen läänissä 1620 ja Turun hovioikeuden kanneviskaalina 1623-31. Omisti Jurdbyn kartanon Ruotsin Upplannissa sekä Järvenperän, Heisalan (Parainen) ja Petäjärven (Sakkola) tilat Suomessa. Sai v. 1627 oikeuden hallita elinikäisesti Koriston säteriä Karjaan pitäjässä. Haudattu Upplannin Litslenan kirkkoon. Hautakivessä hänen sukunimekseen on merkitty Klöfverblad-Holsteen. Vanhemmat taulusta 38. 1. puoliso: N.N. Kleeblatt,. 9 Otto, k. 10.1641 Ruotsi, Jurby Anna, k. 26.11.1647 Ruotsi, Rädmansö Elin, k. 1655 2. puoliso: 1597 Elisabeth Hansdotter, k. 4.2.1645 Ruotsi, Uppland, Djurby. Vanhemmat taulusta 39. Brita, k. nuorena Erik, aateloitu 14.1.1653, s. 18.5.1600, k. 5.11.1675 Ruotsi, Tukholma Aron, s. 1605. Tauluun 36. Emerantia, k. 1643 Sofia, s. 1609 Sara, k. 1688 Parainen Helena, s. 17.10.1617, k. 27.6.1698 Ruotsi, Tukholma TAULU 38 XII Otto Kleeblatt, kotoisin Tanskan Holsteinisa, s. 1580. Johan, s. Tanska, Holstein. Tauluun 37. XII Stålhandske,. TAULU 39 Elisabeth. Tauluun 37. TAULU 40 (taulusta 41) XI Isak (Isacus) Birgerinpoika (Birgeri) Rothovius, Turun piispa, s. 1.11.1572 Ruotsi, Hederstorp, k. 10.2.1652 Turku. Kävi Växjön 1585 ja Kalmarin koulua 1588 sekä Linköpingin katedraalikoulua 1591. Ylioppilas (Smolandus) Uppsalassa 1595, (Sueco-Schmalandus) Wittenbergissä 1.7.1600; respondentti 23.5.1601; filosofian maisteri 23.3.1602. Opiskellessaan Wittenbergissä Rothovius ystävystyi tulevan valtakunnankanslerin Axel Oxenstierna kanssa ja elämänaikaiseksi muodostunut ystävyys oli suureksi hyödyksi ja tueksi hänelle varsinkin hänen piispuutensa aikana. Kaarle-herttuan hovisaarnaaja 1602-03; Nyköpingin läntisen seurakunnan kirkkoherra (pastor primarius) 1603, astui virkaan 1604, samalla Jönåkerin ja Rönön kihlakunnat käsittäneen rovastikunnan rovasti; Turun hiippakunnan piispa 6.3.1627, vihittiin virkaan Strängnäsin tuomiokirkossa 15.4. ja saapui Turkuun kesäkuussa 1627; piispan viran ohessa Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra 1627-30; Suomen kieltä taitamattomana anoi kuningas Kustaa II Aadolfilta palkkapitäjän vaihtamista Paraisiin; Paraisten prebendaseurakunnan kirkkoherra

kuninkaallisella kirjeellä 9.1.1630. Rothovius toimi tarmokkaasti paitsi hiippakunnan ja sen papiston kaitsijana myös ensin lukion perustamiseksi Turkuun ja sitten sen laajentamiseksi yliopistoksi sekä koko Raamatun julkaisemiseksi suomen kielellä. Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1633, 1634 ja 1636. Turun akatemian ensimmäinen varakansleri vuodesta 1640. Julkaisi akateemisen onnittelurunon Wittenbergissä 1601 ja lukuisia saarnojaan, muun muassa seitsemän ruumissaarnaa (painettu Strängnäsissä, Tukholmassa ja Turussa 1622 1648). Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 1642-51 (12 kertaa). Rothovius jakoi heti Turkuun tultuaan raamatun kirjoja eri papeille käännettäväksi suomen kielelle. Käännöstyön kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä toisaalta oli saatava jumalan sana kansankielellä luottavaksi ja toisaalta Kustaa II Adolfin ruotsinkielinen kirkkoraamattu oli ilmestynyt 1618. Piispa saattoi ilmoittaa kuninkaalle 1630, että ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu oli valmis ja odotti painatustaan. Painotyö lykkääntyi ilmeisesti Saksan sodan vuoksi, eikä käännöksen laatuunkaan oltu täysin tyytyväisiä. Syksyllä 1640 tukholmalainen kirjanpainaja Henrik Keyser aloitti painatuksen. Käännöstyön tehneille neljälle kirkonmiehelle annettiin palkaksi koko manttaalin talo elinikäiseksi läänitykseksi ja yhdet kirkonkymmenykset. Koko suomeksi käännetty raamattu valmistui 1642. Raamattua painettiin 1200 kappaletta, joista 750 tuli Suomeen. Kun komea-asuinen kirja oli valmis, tajuttiin Suomessa tapahtuman merkitys ja tämän johdosta 31.7.1642 jokaisessa kirkossa pidettiin kiitosjumalanpalvelus. Piispa Rothovius velvoitti papistoa hankkimaan raamatun jokaiselle suomenkieliselle seurakunnalle kymmenen riikintaalerin sakon uhalla. Vanhemmat taulusta 41. 1. puoliso: 29.10.1604 Nyköping Anna Eriksdotter Rothovius, s. Nyköping. Vanhemmat taulusta 43. Anna, s. 1610. Tauluun 36. Maria, k. 1691 Birger, ylioppilas Uppsalassa, s. 1610, k. 1637 Elisabet, k. 1661 2. puoliso: Catharina Andersdotter Nikolai, Rothovius, k. 3.12.1646. Vanhemmat Anders Nikolai. Abraham, ylioppilas Uppsalassa, s. n. 1615 Ruotsi, Nyköping, k. 1639 Isak, Paraisten kirkkoherra, k. 1655 Karl, Falunin oikeuspormestari, s. 1622, k. 23.2.1661 Ruotsi, Falun Lorentz, ruukinpehtori Avestassa, s. 1624, k. 2.2.1666 Margareta Jonas, Svean hovioikeuden revisiosihteeri, aateloitu nimellä Rothåf, s. 1.10.1629 Turku, k. 29.7.1676 Tukholma TAULU 41 (taulusta 42) XII Birger Larsson Roth, ratsutilallinen Hedenstorpin kylässä Smålandissa. Vanhemmat taulusta 42. Isak (Isacus), s. 1.11.1572 Ruotsi, Hederstorp. Tauluun 40. Jonas, superindendentti, s. 1.11.1572 Ruotsi, Hederstorp, k. 1625 Johannes, everstiluutnantti, Käkisalmen linnan päällikkö, s. 1580 Jacob, talollinen Växjössä Lars TAULU 42 XIII Laurentius Roth, kapteeni, s. Saksa. Puoliso: Roth,. Birger. Tauluun 41. TAULU 43 XII Erik Larsson, Nyköpingin pormestari. Puoliso: Brita Jonae,. Vanhemmat taulusta 44. Anna, s. Nyköping. Tauluun 40. TAULU 44 XIII Petrus Jonae, Strängäsin piispa. Brita. Tauluun 43. TAULU 45 (taulusta 46) V Heikki Yrjönpoika Hyvönen, Riihimäki, talollinen, s. 31.12.1757 Ähtäri, k. 1809 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 46. Puoliso: 1808 Ähtäri Valpuri Eliaantytär Tapaninmäki, Riihimäki, s. 6.3.1757 Ähtäri, k. 12.5.1834 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 50. Maria, s. 22.6.1784 Ähtäri. Tauluun 4. TAULU 46 (taulusta 47) VI Yrjö Kristianinpoika Savola, Hyvönen, s. 10

25.2.1722 Ähtäri, k. 21.1.1815 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 47. Puoliso: Kaisa Antintytär Hyvönen, s. 21.3.1725, k. 14.10.1797 Ähtäri, Hyvölä. Vanhemmat taulusta 49. Heikki Yrjönpoika, s. 31.12.1757 Ähtäri. Tauluun 45. TAULU 47 (taulusta 48) VII Risto Paavonpoika Savola, talollinen, s. n. 1670. Vanhemmat taulusta 48. Puoliso: Anna,. Yrjö, s. 25.2.1722 Ähtäri. Tauluun 46. TAULU 48 VIII Paavo Savolainen,. Risto, s. n. 1670. Tauluun 47. TAULU 49 VII Antti Antinpoika Hyvönen, s. n. 1680. Puoliso: Vappu Heikintytär, s. 1700. Kaisa, s. 21.3.1725. Tauluun 46. TAULU 50 VI Elias Eliaksenpoika Tapaninmäki, vävy, talollinen, s. 1717 Keuruu, k. 21.3.1800 Ähtäri. Puoliso: Brita Yrjöntyär Tapaninmäki, s. 13.9.1724 Ähtäri, Tapaninmäki, k. 26.2.1795 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 51. Valpuri, s. 6.3.1757 Ähtäri. Tauluun 45. TAULU 51 VII Yrjö Tapaninmäki, s. 1697. Puoliso: Maria, s. 1680, k. 10.11.1754 Ähtäri, Tapaninmäki. Brita, s. 13.9.1724 Ähtäri, Tapaninmäki. Tauluun 50. TAULU 52 (taulusta 53) IV Gabriel Juhonpoika Talvitie, torppari, uustilallinen, s. 17.3.1786 Ähtäri, Ollikkala, k. 25.10.1851 Ähtäri, Talvitie. Vanhemmat taulusta 53. Puoliso: 14.11.1813 Töysä Maria Kallentytär Mutka, s. 28.4.1792 Töysä, k. 1836 Ähtäri. Muutti Ähtäriin 1813. Vanhemmat taulusta 62. 11 Erkki, s. 5.5.1821 Ähtäri, Talvitie, k. 1.12.1890 Ähtäri Maria, s. 21.5.1824 Ähtäri. Tauluun 3. Anna Sofia, s. 25.10.1831 Ähtäri TAULU 53 (taulusta 54) V Juho Erkinpoika Talvitie, torppari, uudisasukas, s. 7.7.1763 Ähtäri, k. 22.5.1838 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 54. Puoliso: Valpuri Erkintytär Lamminmäki, Talvitie, s. 7.3.1762 Kuortane, k. 7.5.1843 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 60. Gabriel, s. 17.3.1786 Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 52. TAULU 54 (taulusta 55) VI Erkki Matinpoika Ollikkala, talollinen, s. 1.2.1736 Ähtäri, Ollikkala, k. 2.12.1809 Ähtäri. Vanhemmat taulusta 55. Puoliso: Liisa Erkintytär Lahti, Hiipakka, s. 19.4.1740 Lapua, k. 5.5.1809 Ähtäri, Ollikkala. Vanhemmat taulusta 56. Juho, s. 7.7.1763 Ähtäri. Tauluun 53. TAULU 55 VII Matti Matinpoika Ollikkala, s. 3.8.1696 Ähtäri, Ollikkala, k. 7.6.1781 Ähtäri. Puoliso: Liisa Olavintytär Pennala, s. 7.4.1699. Erkki, s. 1.2.1736 Ähtäri, Ollikkala. Tauluun 54. TAULU 56 (taulusta 57) VII Erkki Tuomaanpoika Hissala, Lahti, Hiipakka, vävy, s. 11.1719 Lapua, Lahti, k. 11.8.1769 Lapua. Vanhemmat taulusta 57. 1. puoliso: 25.9.1737 Lapua Maria Tuomaantytär Lahti, s. 1714, k. 7.8.1743 Lapua, Lahti. Vanhemmat taulusta 58. Liisa, s. 19.4.1740 Lapua. Tauluun 54. 2. puoliso: 22.1.1744 Lapua Vendla Matintytär Hiipakka, Hissala, Lahti, s. 12.1719 Lapua, Tiistenjoki, Hiipakka, k. 1.3.1773 Lapua, Hiipakka. TAULU 57 VIII Tuomas Joosepinpoika Hissala, s. 1675, k. 28.3.1736 Lapua.

Puoliso: Maria Matintytär,. Erkki, s. 11.1719 Lapua, Lahti. Tauluun 56. TAULU 58 (taulusta 59) VIII Tuomas Paavonpoika Lahti, s. 11.12.1687 Lapua, k. 25.5.1743 Lapua. Vanhemmat taulusta 59. Puoliso: Maria Matintytär, s. 1686, k. 5.3.1771 Lapua. Maria, s. 1714. Tauluun 56. TAULU 59 IX Paavo Lahti, k. 9.5.1697 Lapua. Tuomas, s. 11.12.1687 Lapua. Tauluun 58. TAULU 60 (taulusta 61) VI Erkki Tuomaanpoika Lamminmäki, talollinen, s. 18.5.1722 Kuortane, k. 23.6.1807 Töysä. Vanhemmat taulusta 61. Puoliso: Maria Lamminmäki, s. 24.3.1731, k. 29.4.1819 Töysä, Lamminmäki. Valpuri, s. 7.3.1762 Kuortane. Tauluun 53. TAULU 61 VII Tuomas Simonpoika Lamminmäki, s. 1681, k. 19.5.1759 Kuortane, Lamminmäki. Puoliso: Valpuri Tuomaantytär, s. 1690, k. 4.3.1763 Kuortane, Lamminmäki. Erkki, s. 18.5.1722 Kuortane. Tauluun 60. TAULU 62 (taulusta 63) V Kaarlo Erkinpoika Mutka, Takala, lampuoti, s. 2.12.1744 Alavus, Töysä, k. 24.4.1811 Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 63. Puoliso: Susanna Matintytär Kokkila, Mutka, emäntä, s. 5.2.1746 Kuortane, k. 1.12.1814 Töysä. Vanhemmat taulusta 68. Maria, s. 28.4.1792 Töysä. Tauluun 52. TAULU 63 (taulusta 64) VI Erkki Kallenpoika Mutka, talollinen, s. 17.5.1699 Alavus, k. 19.6.1785 Töysä, Mutka. Vanhemmat taulusta 64. Puoliso: 13.12.1724 Alavus Marketta Erkintytär Pänkälä, Mutka, s. 26.10.1703 Alavus, k. 7.2.1790 Töysä. Vanhemmat taulusta 67. Kaarlo, s. 2.12.1744 Alavus, Töysä. Tauluun 62. TAULU 64 (taulusta 65) VII Kaarle Heikinpoika Ollikainen, Mutka, talollinen, s. 1670 Töysä. Vanhemmat taulusta 65. Puoliso: Maria Heikintytär, s. 1677, k. 21.12.1765 Töysä. Erkki, s. 17.5.1699 Alavus. Tauluun 63. TAULU 65 (taulusta 66) VIII Heikki Paavonpoika Ollikainen, s. n. 1650. Vanhemmat taulusta 66. Puoliso: Agneta Yrjöntytär, s. n. 1650. Kaarle, s. 1670 Töysä. Tauluun 64. TAULU 66 IX Paavo Ollikainen, s. n. 1630. Heikki, s. n. 1650. Tauluun 65. TAULU 67 VII Erkki Pänkälä, s. 1670, k. 16.3.1740 Alavus, Pänkälä. Puoliso: Anna Matintytär, s. 12.1662, k. 4.3.1753 Alavus, Pynkälä. Marketta, s. 26.10.1703 Alavus. Tauluun 63. TAULU 68 (taulusta 69) VI Matti Juhonpoika Kokkila, s. 3.1722 Kuortane, k. 1803 Kuortane. Vanhemmat taulusta 69. Puoliso: Sofia Iisakintytär Hallila, s. 2.6.1725 Kuortane, k. 30.9.1804 Kuortane. Vanhemmat taulusta 70. Susanna, s. 5.2.1746 Kuortane. Tauluun 62. TAULU 69 VII Juho Matinpoika Kokkila, s. 1701. Puoliso: Maria Kokkila, s. 1704, k. 23.8.1742 Kuortane. Matti, s. 3.1722 Kuortane. Tauluun 68. 12

TAULU 70 (taulusta 71) VII Iisak Jaakonpoika Heikkilä, Hallila, talollinen, s. 1.1695 Kuortane, k. 15.8.1759 Kuortane. Vanhemmat taulusta 71. Puoliso: 1715 Aune Matintytär Hallila, s. 1.1696. Vanhemmat taulusta 75. Sofia, s. 2.6.1725 Kuortane. Tauluun 68. TAULU 71 (taulusta 72) VIII Jaakko Tuomaksenpoika Heikkilä, talollinen, s. n. 1655 Kuortane, k. n. 1710 Kuortane. Vanhemmat taulusta 72. Puoliso: 1687 Susanna Tuomaksentytär Heikkilä, s. 1670. Iisak, s. 1.1695 Kuortane. Tauluun 70. TAULU 72 (taulusta 73) IX Tuomas Heikinpoika Heikkilä, talollinen, lautamies, s. n. 1625 Kuortane, k. n. 1697 Kuortane. Vanhemmat taulusta 73. Puoliso: Margit Tuomaksentytär Heikkilä, s. n. 1630. Jaakko, s. n. 1655 Kuortane. Tauluun 71. TAULU 73 (taulusta 74) X Heikki Markunpoika Kuhalampi, Heikkilä, uudistilallinen, s. 1602 Kuortane, k. n. 1673 Kuortane. Vanhemmat taulusta 74. Puoliso: Vaimo Kuhalampi,. Tuomas, s. n. 1625 Kuortane. Tauluun 72. TAULU 74 XI Markku Pekanpoika Kuhalampi, s. n. 1570, k. n. 1653. Puoliso: Marketta Heikintytär,. Heikki, s. 1602 Kuortane. Tauluun 73. TAULU 75 (taulusta 76) VIII Matti Yrjönpoika Hallila, s. n. 1660, k. Kuortane. Vanhemmat taulusta 76. Puoliso: Valpuri Hallila,. Aune, s. 1.1696. Tauluun 70. 13 TAULU 76 (taulusta 77) IX Yrjö Knuutinpoika Hallinen, talollinen, lautamies, s. n. 1640, k. n. 1694 Kuortane. Vanhemmat taulusta 77. Puoliso: Skolastika Knuutintytär,. Matti, s. n. 1660. Tauluun 75. TAULU 77 (taulusta 78) X Knuutti Matinpoika Hallinen, k. n. 1677. Vanhemmat taulusta 78. Puoliso: Kerttu Matintytär,. Yrjö, s. n. 1640. Tauluun 76. TAULU 78 (taulusta 79) XI Matti Yrjönpoika Hallinen, s. 1607 Kuortane, k. n. 1667 Kuortane. Vanhemmat taulusta 79. Knuutti. Tauluun 77. TAULU 79 XII Yrjö Heikinpoika Hallinen, k. n. 1628 Kuortane. Matti, s. 1607 Kuortane. Tauluun 78. TAULU 80 (taulusta 81) III Aleksanteri "Santeri" Wik, Hokkanen, Hokkalan isäntä, s. 9.11.1837 Soini, Ulvotuin talo, k. 1.5.1908 Pylkönmäki. Santerin sukunimi oli vuosien 1880-90 rippikirjassa Hokkanen ja nimeä Wik ei siinä esiintynyt lainkaan. Se olikin ensimmäinen suomalaisen papin tekemä rippikirja, joten tämä saattaa olla myös papin tapa jättää ruotsinkieliset nimet pois käytöstä. Vanhemmat taulusta 81. 1. puoliso: 5.7.1859 Pääjärvi Sofia Matintytär Möttönen, Hokkanen, talon tytär, s. 28.10.1836 Karstula, Kiminki, Isomöttölä, Karstula, k. 16.10.1876 Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 156. Eveliina, s. 20.6.1860 Karstula, Hokkala. Tauluun 2. Hilda Kaisa, Santunmäen emäntä, s. 1.10.1861 Karstula, Hokkala, k. 3.5.1937 Saarijärvi, Santunmäki Sylvester, s. 31.12.1862 Karstula, Hokkala, k. 9.6.1863 Karstula, Hokkala Wilhelmiina "Miina", s. 26.7.1864 Karstula, Hokkala

Emma, s. 28.8.1866 Karstula, Hokkala, k. 9.12.1869 Karstula Johan, s. 5.6.1868 Karstula, Hokkala, k. 12.5.1873 Karstula Aleksander, s. 19.7.1871 Karstula, Hokkala, k. 1.6.1873 Karstula Emilia "Milja", Mietalan emäntä, s. 15.5.1873 Karstula, Hokkala, k. 30.3.1962 Henrik, s. 16.10.1876 Karstula, Hokkala, k. 7.11.1876 Karstula 2. puoliso: 18.5.1877 Saarijärvi Anna Leena "Leena" Heikintytär Kauppala, Hokkanen, s. 2.9.1852 Saarijärvi, k. 2.12.1904 Pylkönmäki. Vanhemmat Heikki Kustaanpoika Kauppala ja Anna Arvidintytär. Lyydia, s. 25.3.1878 Karstula, Pääjärvi, Hokkaöa, k. 27.7.1878 Karstula Edit Maria, s. 11.4.1880 Karstula, Pääjärvi, Hokkala Albert, s. 24.8.1882 Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k. 13.4.1883 Karstula Jenny Malviina, s. 19.2.1884 Karstula, Pääjärvi, Hokkala Santeri, s. 22.4.1888 Karstula, Hokkala TAULU 81 (taulusta 82) IV Heikki Juhonpoika Wik, Hokkanen, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s. 9.6.1813 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. 18.6.1890 Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Heikki oli syntynyt Hokkalan tilalla Keuruun (nyk. Ähtärin) Niemisveden kylässä. Vanhemmat taulusta 82. Puoliso: 6.10.1837 Keuruu, Kivijärven kylä Anna Kaisa Heikintytär Ulvotuinen, Hokkanen, talonpojan tytär, s. 13.6.1817 Keuruu, Soini, Ulvo, k. 5.10.1895 Karstula, Pääjärvi, Hokkala. Vanhemmat taulusta 90. Aleksanteri "Santeri", s. 9.11.1837 Soini, Ulvotuin talo. Tauluun 80. Loviisa, s. 3.9.1839 Karstula, Pääjärvi, Leppälä Vilhelmiina "Miina", s. 10.2.1842 Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k. 13.1.1914 Pylkönmäki Timoteus, s. 29.4.1844 Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k. 25.7.1844 Pylkönmäki Maija (Maria), s. 2.6.1845 Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Leena, s. 8.10.1847 Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k. 24.11.1847 Karstula Heikki, maanviljelijä, s. 22.8.1848 Karstula, Pääjärvi Hokkala Samuel "Samuli", s. 23.8.1850 Karstula, Pääjärvi, Hokkala Anna Kaisa (Catharina), s. 30.8.1853 Karstula, Pääjärvi, Leppälä, k. 6.9.1853 Karstula Eva, s. 3.3.1856 Karstula, Pääjärvi, Hokkala, k. 24.9.1912 Pylkönmäki Abraham "Aapu", maanviljelijä, s. 14.7.1858 Karstula, Pääjärvi, Hokkala TAULU 82 V Juho Joonaksenpoika Wik, ruotusotamies, rälssilampuoti, Pääjärven Leppälän eli Hokkalan isäntä, s. 11.5.1787 Padasjoki, k. 22.6.1851 Karstula, Hokkala. Juho Joonaksenpoika Wik oli Hämeen jalkaväkirykmentin sotilas, jota ylläpiti Virmailan rälssitalo Padasjoella. Rykmentti osallistui Suomen Sotaan. Vuonna 1808 se siirrettiin Suomenlinnan puolustukseen. Kun Venäjä aloitti Suomenlinnan piirityksen maaliskuun alussa 1808, linnan päällikkö teki sopimuksen, jonka mukaan linna antautuisi, jos Ruotsista ei tule apujoukkoja 3.5.1808 mennessä. Kun niitä ei kuulunut, linna antautui ja sotilaat palasivat ilmeisesti koteihinsa. Sodan jälkeen Juho muutti Laukaaseen, jossa hän asui ilmeisesti kirkkoherra Adolf Arvidssonin pappilaan kuuluvassa Wikin torpassa. Hän muutti Laukaasta 4.7.1812 Niemisveden Hokkalan taloon, joka oli Adolf Arvidssonin omistuksessa. Hänen ammattinsa oli muuttokirjan mukaan uusi lampuoti, joka tarkoitti uutta talon vuokraajaa. Niemisveden Hokkalan talo (Keuruulla) oli joutunut Abraham Idreniuksen haltuun vuoteen 1785 mennessä. Hänen kuoltua tilan oli perinyt hänen poikansa fil.kand. A.N. Idrenius. Idren hoiti ilmeisen huonosti talouttaan ja talo joutui hänen sisarensa omistukseen. Sen jälkeen talon omistajaksi tuli pakkohuutokapassa Laukaan kirkkoherra Adolf Arvidsson. Adolf Arvidsson oli toiminut ensin Padasjoen kappalaisena ja muuttanut sieltä Laukaan kirkkoherraksi 1805. Juho Wik oli syntynyt Padasjoella ja muuttanut samoihin aikoihin Laukaaseen. Joonas ja Juho tunsivat kirkkoherra Arvidssonin todennäköisesti jo Padasjoen ajoilta. Arvidssonilla oli vaimon Anna Katariina Molinin kautta peritty Mikkolan Rustholli Padasjoella. Puoliso: 26.12.1812 Leena Tuomaantytär Tjeder, s. 9.3.1792 Keuruu, Hautala, k. 1860 Pylkönmäki. Vanhemmat taulusta 83. Heikki, s. 9.6.1813 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala. Tauluun 81. Abraham, s. 7.1.1815 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. nuorena Poika, s. 1817 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala 14

Liisa, s. 1.1.1819 Keuruu, Niemisvesi Hokkala Anna Leena, s. 24.1.1821 Keuruu, Leppäkangas, kastettu Ähtärissä Aleksanteri (Alexander), s. 1830 Keuruu, Leppäkangas, k. nuorena TAULU 83 (taulusta 84) VI Tuomas Heikinpoika Tjeder, ruotusotamies, Tenhulan lampuoti, ruotusotilas, s. 1.8.1765 Keuruu, Niemisvesi, k. 15.2.1852 Ähtäri, Tenhula. Tuomas Tjeder e. Stensiö oli syntynyt Keuruun Niemisvedellä sotilas Heikki Stensiön (=Kivijärvi) perheeseen. Hänen isänsä Heikki Stensiö oli myös ruotusotamies (s. 1709), joka kuului Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruotuun nro 48. Tuomas liittyi Ruotsin armeijaan ja sai sukunimekseen Tjeder. Tuomas Tjeder oli Porin läänin jalkaväkirykmentin Ruoveden komppanian Pirttimäen ruodun nro 51 ruotusotamies ja kohosi korpraaliksi. Pirttimäen ruotua ylläpitivät Antti Antinpoika Niemisvedeltä, Yrjö Pasanen Simsiöstä ja Heikki Pertunpoika. Tuomas Tjeder oli ollut mukana Kustaan sodassa 1788-90, jossa hänet oli kiitettävän toiminnan ansiosta palkittu urhoollisuusmitalilla. Tuomas oli myös mukana Suomen sodassa 1808-09 Porin Rykmentin Ruoveden komppaniassa, <p><h3>tuomas Heikinpoika Tjeder (s. 1765) oli ruotusotamies, joka asui Niemisveden etelärannalla Tenhulan talon naapurissa olevassa Hautalan sotilastorpassa. Torppa kuului Pirttimäen ruotuun nro 51. Myöhemmin Tuomas toimi Tenhulan talon lampuotina.</h3></p><p><h3>tuomas Heikinpoika Stensiö sai sukunimekseen Tjeder eli Metso Ruotsin armeijassa. Siellä kaikille sotilaille oli tapana antaa ruotsikieliset nimet, koska kaikki upseerit olivat ruotsinkielisiä. Tuomas Tjeder oli mukana Kustaan sodassa 1788-90 ja Suomen Sodassa 1808-9. Kustaan sodassa hänet palkittiin urhoollisuusmitalilla ja hän kohosi korpraaliksi.</h3></p><p><h3><br />Tuomas meni naimisiin Liisa Tuomaantyttären (s. 1766) kanssa ja heille syntyi neljä lasta, joista muodostui neljä sukuhaaraa. Lasten nimet vanhimmasta alkaen olivat Leena, Heikki, Abraham ja Liisa.</h3></p><p style="text-align: left;" dir="ltr"> </p>. Vanhemmat taulusta 84. 1. puoliso: Liisa Tuomaantytär Tjeder, s. 22.8.1763 Keuruu. Leena, s. 9.3.1792 Keuruu, Hautala. Tauluun 82. Hannu, s. 11.8.1793 Keuruu Heikki (Henrik), Niemisveden Hokkalan isäntä, s. 1794 Keuruu, Hautala Abraham "Aapo", talollinen, Tenhulan isäntä, s. 1799 Keuruu, Hautala, k. 23.3.1875 Ähtäri, Tenhula Liisa, s. 1.6.1806 Keuruu, Hautala, k. 31.5.1868 Ähtäri 2. puoliso: noin 1790 Keuruu, Vaasa, Finland Liisa Tuomaantytär, s. 6.2.1766 Keuruu, Vaasa, Finland. Leena Tuomaantytär, s. 1792 Hautala, Keuruu, Vaasa, Finland, k. 1860 Pylkonmaki, Vaasa, Finland Henrik Tuomaanpoika, torpparinpoika, backstuga karl, f soldaten, s. 7.4.1794 Hautala, Niemisvesi, Keuruu, Vaasa, Finland, k. 17.10.1861 Keuruu Abraham Heikinpoika, s. 1799 Hautala, Niemisvesi, Keuruu, Vaasa, Finland, k. 23.3.1875 Ähtäri, Vaasa, Finland TAULU 84 VII Heikki Matinpoika Stensiö, ruotusotamies, s. 1709. Heikki oli Porin jalkaväkirykmentin Kivijärven ruodun nro 48 ruotusotamies, joka asui Korsumäen sotilastorpassa. Hänet on mainittu vuoden 1733 elokuun katsastusluettelossa. Hän erosi palveluksesta 5.3.1762 eli 53-vuotiaana oltuaan palveluksessa 29 vuotta. Heikki osallistui Hattujen sotaan. Suomessa annettiin toukokuussa 1741 liikkeellepanokäsky ja sotaan otti osaa noin 8000 suomalaista sotamiestä. Suuren puutteen vuoksi monelta sotamieheltä loppuivat eväät ja he palasivat takaisin. Lappeenrannan taistelussa elokuun 23. päivänä 1741 armeija menetti tuhat miestä kaatuneina ja vangeiksi joutui 1400 miestä. Lappeenranta ryöstettiin ja poltettiin. Samoin kävi marraskuussa myös Ilomantsin kirkonkylälle, joka poltettiin ja monet ihmiset raahattiin orjiksi Venäjälle. Heidän joukossaan oli myös äidin puolen sukuni lähtöhenkilö Paraska Palvitar, joka myös kuoli Venäjällä maaorjuudessa. Helsinki antautui elokuussa 1742 ja sitä puolustaneesta Porin varamieskomppaniasta oli jäljellä vain yksi korpraali ja 13 sotamiestä. Antautumishetkellä armeijassa oli kaikkiaan 3000 suomalaista miestä, jotka lähtivät koteihinsa. Tätä seurasi ns. pikkuvihan aika. Heikki meni ensimmäisen avioliittoon Kaarin Juhontyttären kanssa vuonna 1734, jolloin hän oli 25- vuotias. Tuosta avioliitosta syntyi neljä lasta: Matti s. 14.8.1735, Maria s. 31.3.1738, Anna s. 3.6.1745 ja Kaisa s. 26.9,1750. Kaarina ilmeisesti kuoli nuorena, 15

koska Heikki meni vuonna 1761 uudelleen naimisiin. Uusi vaimo oli Vappu Juhontytär, josta avioliitosta syntyi myös neljä lasta: Heikki s. 14.11.1762, Tuomas s. 1.8.1765, Liisa s. 18.2.1770 ja Sofia 27.7.1773. Heikin jätettyä sotamiehen tehtävät perhe muutti ilmeisesti Niemisvedelle, koska Heikin ja Kaarinan lapset olivat syntyneet Niemisvedellä Hokkalassa ja Makkolassa. Heikki ilmeisesti asui lopuksi Makkolassa, joka oli hänen toisen vaimonsa kotitalo. 1. puoliso: 31.3.1734 Korsumäki Kaisa Juhontytär Kolhosta,. Matti, s. 14.8.1735 Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki Maria, s. 31.1.1738 Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki, Stensiö, k. 11.7.1809 Keuruu, Niemisvesi, Viitala Anna, s. 3.6.1745 Keuruu, Kömi, k. 28.1.1817 Maxmo, Western Finland, Finland Kaisa, s. 26.9.1750 Keuruu, Kivijärvi, Korsumäki 2. puoliso: 26.7.1761 Keuruu. Kivijärvi/Makkola Vappu Juhontytär Makkonen, s. 1.7.1734 Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 85. Heikki, ruotusotamies, Paavolan isäntä 1806 -, s. 11.11.1762 Keuruu, Niemisvesi, Hokkala, k. 10.7.1838 Niemisvesi Tuomas, s. 1.8.1765 Keuruu, Niemisvesi. Tauluun 83. Liisa, s. 18.2.1760 Keuruu, Niemisvesi Sofia, s. 27.7.1773 Keuruu, Niemisvesi, Makkola TAULU 85 VIII Juho Antinpoika Makkonen, Makkolan torppari, s. 1697, k. 12.11.1778 Keuruu, haud. Ähtäri. Makkolan isäntä. Puoliso: Liisa Laurintytär Nyyssönen, s. 1695 Keuruu, Nyyssölä, k. 14.5.1758 Keuruu, Makkola. Vanhemmat taulusta 86. Matti Maria Kaisa Liisa Juho Heikki, Viitalan lampuoti, s. 26.8.1732 Keuruu, Makkolan torppa, k. 10.1.1813 Keuruu, Niemisvesi, Viitala Vappu, s. 1.7.1734 Keuruu, Makkola. Tauluun 84. 16 TAULU 86 (taulusta 87) IX Lauri Laurinpoika Nyyssönen, Ähtärinkylällä 1684-1685, Hankavedellä 1686-1697. Vanhemmat taulusta 87. Puoliso: Marketta Tiainen,. Tuomas, talollinen, s. 1717 Ähtäri, Nyyssölä, k. 1788 Ähtäri Erkki Liisa, s. 1695 Keuruu, Nyyssölä. Tauluun 85. TAULU 87 (taulusta 88) X Lauri Antinpoika Nyyssönen, Nyyssölä tilan lampuoti 1651-1679, s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä 1651-1679. Vanhemmat taulusta 88. Puoliso: Pirkko Yrjöntytär,. Lauri. Tauluun 86. TAULU 88 (taulusta 89) XI Antti Laurinpoika Nyyssönen, Nyyssölän talon lampuoti 1635-1631, s. Ähtäri, Nyyssölä. Nyyssölän isäntä 1635-1650. Vanhemmat taulusta 89. Puoliso: Kerttu (Liisa) Paavontytär,. Lauri, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 87. TAULU 89 XII Lauri Nyyssönen, talollinen, s. n. 1590. Nyyssölän isäntä 1621-1634. Antti, s. Ähtäri, Nyyssölä. Tauluun 88. TAULU 90 (taulusta 91) V Heikki Heikinpoika Ulvotuinen, Paavola, talollinen, s. 23.4.1797 Keuruu, Kivijärvi, Ulvotuinen, k. 14.2.1842 Soini. Vanhemmat taulusta 91. Puoliso: Stiina Eliaksentytär Autio, s. 17.4.1789 Karstula, Autio, k. 18.11.1843 Soini, Paavola. Vanhemmat taulusta 143. Anna Kaisa, s. 13.6.1817 Keuruu, Soini, Ulvo. Tauluun 81. Matti, talollinen, s. 17.10.1819 Keuruu, Soini, Ulvon talo Liisa, s. 24.4.1822 Keuruu, Soini, Ulvo, k. 30.9.1902 Karstula, Paajala Kaarle (Garl), s. 1.11.1824 Keuruu, Soini, Ulvon talo