Ruukin Osuuspankin TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-21 Toimintakertomus 22-23 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 24-25 Rahoituslaskelma Osuuspankin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 26-37 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 38-58 Liitetiedot Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys 59-67 niiden säilytystavoista 68 Hallituksen allekirjoitus 68 Hallintoneuvoston lausunto 68 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(21) 1 RUUKIN OSUUSPANKKI HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ruukin Osuuspankin liikevoitoksi muodostui 1 399 tuhatta euroa pienentyen edellisvuoden 1 722 tuhannesta eurosta 18,7 prosenttia. Tilikauden 2016 liikevoitto on siten edelleen hyvää tasoa. Ruukin Osuuspankin tase supistui 5,4 prosenttia tilivuoden 2016 aikana. Tase oli 132,9 miljoonaa euroa. Myönnettyjä asuntoluottoja siirrettiin OP Asuntoluottopankki Oyj:lle pääomaltaan 3,1 miljoonaa euroa, joita ei ole huomioituna taseen määrässä ja vaikutti myös taseen pienentymiseen. Lisäksi taseen pienentymiseen vaikutti talletuskannan pienenentyminen, koska edellisen tilikauden aikana talletuskanta kasvoi poikkeuksellisesti. Koko oman pääoman määrä kasvoi 3,5 prosenttia ollen tilikauden päätyttyä 23,4 miljoonaa euroa. Uusia luottoja myönnettiin pääomaltaan 28,9 miljoonaa euroa, joka on 8,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Luottokanta oli vuoden 2016 lopussa 115,3 miljoonaa euroa. Järjestämättömät saamiset tilikauden päätyttyä olivat 741 tuhatta euroa. Luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,0 prosenttia luottokannasta. Luottotappiovarausta tehtiin 200 tuhatta euroa. Korkotuotot pienenivät 6,0 prosenttia ja korkokulut 24,1 prosenttia. Korkokate supistui 1,5 prosenttia, joka on euromääräisesti 25 tuhatta euroa. Korkokatteeksi muodostui 1 584 tuhatta euroa. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat 29,3 prosenttia. Palkkiotuotot kasvoivat nettomääräisesti hyvin 17,7 prosenttia johtuen erityisesti vakuutusten ja korkosuojaustuotteiden aktiivisesta myynnistä. Hallintokuluihin kuuluvat henkilöstökulut supistuivat 6,1 prosenttia ja muut hallintokulut kasvoivat 15,0 prosenttia johtuen kehittämiskulujen kasvusta. Henkilöstökulujen supistuminen johtui henkilöstön määrän vähentymisestä. Liiketoiminnan muiden kulujen määrä laski 1,2 prosenttia ollen 201 tuhatta euroa. Poistot pienenivät 20,3 prosenttia ollen 61 tuhatta euroa. Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista olivat 20 tuhatta euroa. Pankin liiketoiminnalliset kulut yhteensä kasvoivat 0,8 prosenttia tilikauden aikana. Kulujen suhde tuottoihin on 53,3 prosenttia. Kiinteistöihin sitoutunut pääoma on yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, joka on 1,5 prosenttia taseesta. Sijoituskiinteistöjen pääoma on 1 229 tuhatta euroa ja nettotuotto oli 8,4 prosenttia. Omassa käytössä oleviin kiinteistöihin sitoutunut pääoma on 827 tuhatta euroa. OP bonuksia maksettiin jäsenille 410 tuhatta euroa, joka on 6,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. OP bonukset sisältyvät palkkiotuottoihin vähennyksenä ja siten pienentävät palkkiotuottokertymää. Vahinkovakuutusliiketoiminnassa pankki yhdessä OP Vakuutuksen kanssa kasvatti edelleen markkinaosuutta. Keskittäjäasiakkaiden määrä kasvoi 143 asiakkaalla. Pankissa on toiminut kaksi osa-aikaista vakuutusmyyjää vuoden 2016 aikana. Tilinpäätössiirtoja tehtiin 200 tuhatta euroa, joka on kokonaisuudessaan luottotappiovarauksen lisäystä. Tilikauden verot ovat 124 tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1 074 tuhatta euroa. Hallitus esittää maksettavaksi lisäosuusmaksulle korkoa 0,50 prosenttia ja tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia eli yhteensä 249 tuhatta euroa. Tilikauden päättyessä pankin omat varat ovat 25 451 tuhatta euroa ja minimi pääomavaade on 5 592 tuhatta euroa. Ydinpääoman (CET 1) vakavaraisuussuhde on 47,8 prosenttia.
2 2 Avainlukuja OP Ryhmä Toimintaympäristö Avainlukuja 2016 2015 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 1 399 1 722-18,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 53,3 46,9 6,4 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,6 6,4-1,8 Ydinpääoman (CET1) 47,8 47,4 0,8 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 14 15-1 Jäsenet 3 431 3 290 141 Ruukin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP-Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat yhteenliittymän, josta säädetään laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2016 pitkäaikaista keskiarvoa hitaampana. Vuoden 2016 aikana luottamus talouteen horjui erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä järjestämän kansanäänestyksen vuoksi. Talouskehitys ja luottamus kohenivat kuitenkin jälleen vuoden lopulla. Euroalueen inflaatio jäi etenkin alkuvuonna vähäiseksi. Euroopan keskuspankki (EKP) laski maaliskuussa ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa -0,4 prosenttiin. Lisäksi EKP laajensi arvopapereiden osto-ohjelmaansa. Euribor-korot laskivat edelleen hieman EKP:n toimien seurauksena. Pitkät korot nousivat vuoden lopulla, mutta jäivät vuoden alkua matalammalle. Suomen talous alkoi vähitellen elpyä. Rakentaminen kasvoi vahvasti ja kulutus hyvää vauhtia. Viennin kehitys oli edelleen vaisua. Työttömyys kääntyi laskuun ja kotitalouksien luottamus vahvistui selvästi vuoden lopulla. Kuluttajahintojen nousu jäi vähäiseksi. Asuntomarkkinat piristyivät ja asuntojen hinnat nousivat maltillisesti. Kotitalousluottokanta jatkoi viime vuonna vajaan kolmen prosentin kasvuaan. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokannan kasvu hidastui alle viiteen prosenttiin. Luottojen kysynnän odotetaan vilkastuvan alkuvuonna. Talletuskannan kasvu hidastui julkisyhteisö- ja yritystalletusten heikomman kehityksen seurauksena. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi nettomerkintöjen lisääntymisen sekä hyvän markkinakehityksen ansiosta. Ruukin Osuuspankki sijaitsee Siikajoen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen varrella. Siikajoen kunnan kuntakeskus sijaitsee Ruukissa. Nykyinen Siikajoen kunta on muodostunut Ruukin kunnasta ja Siikajoen kunnasta vuoden 2007 alusta lukien. Kunnan asukasluku on noin 5.250 asukasta, joista suurin osa asuu perinteisen Ruukin Osuuspankin toimialueella eli entisessä Ruukin kunnassa. Siikajoen kunnan maa-ala on noin 1050 km2 ja veroprosentti 22 %. Kunnan merkittävin investointi oli uuden koulukeskuksen rakentaminen Ruukin keskustaajamaan ja uusi koulukeskus valmistui kesällä 2016.
3 3 Siikajoen kunta on perinteisesti hyvin vahvaa maatalousaluetta käsittäen maidon ja lihan tuotantoa sekä monimuotoista kasvinviljelyä, mutta sikataloutta kunnassa on hyvin vähän. Ruukin Osuuspankin myöntämistä rahoituksista merkittävä osa liittyy maatalouden harjoittamiseen. Maatalous on kokonaisuutta katsottaessa kannattavaa ja tulevaisuuden osalta tilakoot ovat isoja ja kehittyviä. Maatalous investoi tulevaisuuteen ja sillä on pankin kannalta positiivinen merkitys. Lisäksi metsätaloudella on merkitystä kunnan alueella ja erityisesti kunnan itäosissa. Kunnassa on hyvin vanhat teollisuuden perinteet aina 1700 luvulta saakka. Kunnassa sijaitsevan vanhan teollisuusalueen omistaa kokonaan Ruukin Yrityspuisto Oy, jonka osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Siikajoen kunta. Yrityspuistolla ja myös muulla teollisuudessa ja ammatinharjoittajilla on merkityksenä Ruukin Osuuspankin vireään toimintaan. Asuntorakentaminen pankin perinteisellä toimi-alueella on viime vuosina ollut huolestuttavan vähäistä. Asukasluku on viimeistä parin vuosikymmenen aikana ollut laskeva. Tämä on valitettavasti tulevaisuuteen katsottuna pankin kannalta huolestuttavaa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Osuuspankki sai joulukuussa OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 118 tuhatta euroa lisäosinkoa. Palkkiotuotot kasvoivat 108 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot olivat 156 tuhatta euroa. Ruukin Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Osuuspankin tulos Ruukin Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % 2014 Tuotot Korkokate 1 584 1 609-1,5 1 557 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 580 820-29,3 235 Palkkiotuotot, netto 718 610 17,7 518 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -27 13-308,8 19 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -1 171-100,8 1 430 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 156 146 6,7 76 Liiketoiminnan muut tuotot 29 60-51,9 28 Yhteensä 1 454 1 819-20 2 306 Tuotot yhteensä 3 038 3 428-11,4 3 863 Kulut Henkilöstökulut 752 800-6,1 742 Muut hallintokulut 605 527 15 510 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 61 76-20,3 96 Liiketoiminnan muut kulut 201 204-1,2 302 Kulut yhteensä 1 619 1 607 0,8 1 649 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 20 99-79,5 16 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 1 399 1 722-18,7 2 198
4 4 Liikevoitto pieneni vertailukaudesta 18,7 prosenttia, johon vaikutti erityisesti tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista pienenivät 29,3 prosenttia eli 240 tuhatta euroa. Korkokate pieneni 1,5 prosenttia kuitenkin vain 25 tuhatta euroa. Henkilöstökulut supistuivat 48 tuhatta euroa eli 6,1 prosenttia johtuen toiminnan tehostamisesta. Arvonalentumiset saamisista pienentyivät vertailukaudesta 79,5 prosenttia pysyen hyvin matalalla tasolla luotto- ja takauskantaan suhteutettuna. Arvonalentumisia luotoista ja muista sitoumuksista jouduttiin tekemään nettona 20 tuhatta euroa. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat 29,3 prosenttia, vaikka tuottoja kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja ei tilikaudella ollut, edellisenä vuonna niitä kasvatti OP-Henkivakuutus Oy:n ja OP Korttiyhtiö Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat hieman lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat nettona vertailuvuodesta 17,7 prosenttia. Palkkiot luotonannosta, arvopapereiden ja vakuutusten välityksestä kasvoivat. Muut palkkiotuotot kasvoivat 106,6 prosenttia johtuen lähinnä aktiivisesta korkosuojaustuotteiden myynnistä. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset 410 tuhatta euroa.. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Talletuksista 9 10-7,6 Luotonannosta 274 249 9,8 319 322-0,9 Maksuliikkeestä Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 58 48 19,6 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 65 64 1 Takauksista 25 28-9,6 Vakuutusten välityksestä 313 288 8,8 Muut 191 92 106,6 Yhteensä 1 255 1 103 13,8 OP-bonukset -410-384 6,9 Palkkiotuotot yhteensä 845 719 17,5 Palkkiokulut 127 110 16 Palkkiotuotot, netto 718 610 17,7 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2016 2015 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 41 102-59,9 Vähennykset -21-3 617,2 Arvonalentumisten nettomäärä 20 99-79,5 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1-0,1
5 5 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2016 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % 31.12.2014 Tase 132 920 140 506-5,4 125 347 Luotot 115 288 113 219 1,8 108 311 Saamistodistukset - 343-100 340 Osakkeet ja osuudet 13 818 13 013 6,2 9 711 Talletukset 89 474 97 286-8,0 78 697 Oma pääoma 23 425 22 637 3,5 18 820 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 7 637 4 765 60,3 5 487 Tase supistui 5,4 prosenttia. Taseen pienenemiseen vaikutti talletusten supistuminen 8,0 prosentilla ja luottojen myynti OPAlle. Luottokanta kasvoi 1,8 prosenttia. Saamistodistuksia ei ollut enää tilikauden päättyessä. Osakkeiden ja osuuksien määrä kasvoi 6,2 prosenttia. Oma pääoma kasvoi 3,5 prosenttia Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 28 888 tuhatta euroa eli 2 595 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 115 288 tuhatta euroa (113 219 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP Ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 3 010 tuhatta euroa. Ongelmasaamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Ongelmasaamiset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 741 774-4,2 Yli 90 päivää erääntyneet saamiset 136 404-66,4 Järjestämättömät 290 42 588,9 lainanhoitojoustosaamiset Todennäköisesti maksamatta jäävät 316 327-3,6 saamiset Terveet lainanhoitojoustosaamiset 3035 56 5292,8 Ongelmasaamiset yhteensä 3777 830 355,0 Taukukossa esitetyt järjestämättömät saamiset sisältävät saamiskohtaiset arvonalentumiset. Yli 90 päivää erääntyneenä saamisena esitetään jäljellä oleva pääoma sellaisesta saamisesta, jonka korko tai pääoma on ollut erääntyneenä ja maksamatta yli kolme kuukautta. Lainahoitojousto-saamisena esitetään saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Lainanhoitojoustosaamisten määrään on vaikuttanut Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tarkentunut ohjeistus. Todennäköisesti maksamatta jäävinä saamisina esitetään heikompien luottoluokkien omaavat saamiset. Lainanhoitojoustosaamiset mittarina on uusi käsite, joten historiatietoa ei ole siten saatavilla aikaisimmilta vuosilta vertailukelpoisesti. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2015.
6 6 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 827 870 Prosenttia taseesta 0,6 0,6 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 229 1 488 Prosenttia taseesta 0,9 1,1 Käypä arvo 1 886 2 154 Nettotuotto, % 8,4 7,4 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 2 057 2 357 Prosenttia taseesta 1,5 1,7 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 1,5 prosenttia taseesta (1,7). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sijoituskiinteistöt Omassa käytössä olevia kiinteistöjä on taseessa 827 tuhatta euroa, sisältäen pankin liikerakennuksen lisäksi osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Ylläksen Metsätähden osakkeen. Pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 1 229 tuhatta euroa. Vuokraamatta oli vuoden 2016 lopussa 11,7 prosenttia. Vuonna 2015 vajaatäyttöaste oli 17,1 prosenttia. Pankilla on kaksi tytäryhtiötä, jotka ovat Kiinteistö Oy Askola ja Kiinteistö Oy Ruukin Rauhala. Näille yhtiöille pankki on myöntänyt luottoja 224 tuhatta euroa. Tytäryhtiöistä ei ole laadittu konsernitilinpäätöstä vähäisen merkityksen vuoksi. Tilikauden aikana myytiin sijoituskiinteistöjä kirjanpitoarvoltaan 172 tuhatta euroa ja kirjattiin myyntivoittoja 105 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, jotka ovat saamisia OP Yrityspankki Oyj:ltä, olivat 941 tuhatta euroa (10 903). Lisäksi osuuspankki on tehnyt sijoituksia OP Osuuskunnan liikkeeseen laskemaan joukkovelkakirjalainaan yhteensä 13 768 tuhatta euroa (12 924). Sijoitus sisältyy tase-erään saamiset yleisöltä. Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 13 768 tuhatta euroa (12 924).
7 7 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 40 197 36 339 10,6 Säästämistilit 7 932 7 816 1,5 Sijoittamistilit 41 277 53 009-22,1 Valuuttatalletukset 68 121-43,7 Yhteensä 89 474 97 286-8 Muut velat 47 170-72,3 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 89 521 97 456-8,1 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista OP Yrityspankki Oyj:lle, vähenivät 14 000 tuhanteen euroon (15 000). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Ruukin Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 3,5 prosenttia 23 425 tuhanteen euroon (22 637). Osuuspääoma väheni 1,3 prosenttia 7 975 tuhanteen euroon (8 079). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 356 tuhatta euroa (343), lisäosuuksiin 0 tuhatta euroa (435) ja tuotto-osuuksiin 7 619 tuhatta euroa (7 301). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 406 tuhatta euroa ja irtisanottujen osuus 381 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 0 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 405 tuhatta euroa (20) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi Tuotto-osuuksille vuodelta 2015 korkoa 3,25 prosenttia eli yhteensä 176 tuhatta euroa. Lisäosuuspääomalle maksettiin korkoa vuodelta 2015 yhteensä 5 tuhatta euroa. Osuuspankin osuuskunnan kokouksessa on päätetty lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Lisäosuudet palautetaan asiakkaille heinäkuussa 2017. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 3 564 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 76 185 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12
8 8 Veroperusteiset varaukset kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Osuuspankki on päättänyt lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan. Kaikki lisäosuudet palautetaan omistaja-asiakkaille normaalin irtisanomisajan puitteissa heinäkuussa 2017. Jos irtisanottua lisäosuusosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää. Poistoero oli nolla. Luottotappiovarausta kasvatettiin 200 tuhatta euroa (579). Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 23 258 22 202 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 405 455 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 3 580 3 420 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu - 1074-1 077 Aineettomat hyödykkeet -3-3 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -715-874 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 25 451 24 123 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 25 451 24 123 Omat varat yhteensä 25 451 24 123 * pl. 2.1.2017 palautetut osuuspääomat ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka
9 9 Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 60 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin. Kokonaisriski 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 133 101 Muut vastuut 88 98 Sisäisten luottoluokitusten menetelmä (IRB) Yritysvastuut 1) 27 022 25 989 Yritysvastuut pk-yritykset 24 663 23 569 Yritysvastuut - Muut 2 238 2 420 Vähittäisvastuut 2) 6 504 6 364 Kiinteistövakuudelliset 5 800 5 584 Muut vähittäisvastuut 704 781 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 13 530 12 767 Muut erät 1 877 2 127 Luottoriski yhteensä 49 154 47 447 Operatiivinen riski 4 070 3 411 Yhteensä 53 224 50 858 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 47,82 47,43 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 47,82 47,43 Vakavaraisuussuhde 47,82 47,43 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) *19,7 19,5 *syyskuussa 2016 Pääomavaateet 1000 euroa 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 25 451 24 123 Minimipääomavaade + puskurivaateet * 5 592 5 340 Omien varojen ylijäämä 19 860 18 783 Omat varat 25 451 24 123 Basel I lattian pääomavaatimus 5 834 5 567 Omien varojen ylijäämä 19 617 18 555 *Minimivaade 8 %, kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä mahdollinen maakohtainen muuttuva lisäpääomavaatimus Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä
10 10 Keskinäinen vastuu Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Kokonaisriski yhteensä Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki OP Yrityspankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa noin 170 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, Helsingin Seudun Osuuspankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit ja OP Yrityspankki Oyj. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
11 11 Vuoden 2015 alussa tuli voimaan sääntelyä, joka koskee luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua. Tämän lisäksi kesällä 2016 viranomaistaholta on tullut tarkentavaa ohjeistusta näiden säännösten soveltamisesta. Kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän pankkien kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board). Kriisinratkaisuviranomainen on määrittämässä vuodelle 2016 kriisinratkaisulain mukaista minimäärää OP Ryhmän tasolla. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2016 2015 2014 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,6 6,4 8,7 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,9 1,2 1,4 Omavaraisuusaste, % 20,3 18,5 17,4 Kulu-tuotto-suhde, % 53,3 46,9 42,7 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu
12 12 Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinottokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinottokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta ja likviditeetistä. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. Osuuspankin hallintoneuvosto valvoo keskusyhteisön antamien ryhmätasoisten sisäisen valvonnan sekä riskinotto ja riskitoleranssijärjestelmän periaatteiden toteuttamista pankissa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet, vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinottokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinottokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinottokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuusja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinottokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteita. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskien hallinta perustuu asiakkaan hyvään tuntemiseen, asiakassuhteen aktiiviseen hoitoon, vahvaan ammattitaitoon, kattavaan dokumentointiin ja vakuuksiin. Keskeisessä asemassa luottoriskien hallinnassa on päivittäinen luottoprosessi ja sen laatu. Asiakkaan riittävä velanhoitokyky on kaiken luotonmyönnön edellytys. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, voimassa olevaan ja ajantasaiseen luottoluokitukseen ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Henkilöasiakkaiden maksukyvyn riittävyys varmistetaan myös koronnousun varalta. Asiakkaat voivat suojautua koronnousulta käyttämällä luotoissaan kiinteää korkoa tai korkokattoa. Luotonmyönnössä vältetään korkeita luototussuhteita. Asiakkaille tarjotaan takaisinmaksun turvaavia vakuutuksia sairauden ja työttömyyden varalle. Pankin arvio yritysasiakkaan velanhoitokyvystä ja luottoriskistä muodostuu luottoluokittelusta ja maksukäyttäytymistiedoista, ja tarpeen mukaan tilinpäätösanalyysistä ja ennusteista, yritystutkimuksen laatimista dokumenteista, asiakasvastaavan tekemästä tarvekartoituksesta, luottokelpoisuusarvioista sekä mahdollisista muista dokumenteista.
13 13 Likviditeettiriski Markkinariskit Ennakoitavissa oleviin ongelmiin reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asiakkaat, joiden taloudellisen tilan kehitystä, luottoriskin määrää ja maksukäyttäytymistä halutaan tarkastella tavallista tiiviimmin, otetaan erityisseurantaan. Uusluotonannolle ja luottokannalle on asetettu luottoluokittaisia tavoitearvoja, jotta luottosalkun laatu säilyy hyvänä. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti suhteessa asetettuihin limiitteihin, valvontarajoihin ja tavoitteisiin. Lisäksi seurataan luottosalkun laatua ja rakennetta, vakuuksien kattavuutta sekä ongelmasaamisia. Luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan sellaisia vastuita samalta asiakkaalta tai asiakaskokonaisuudelta, joiden yhteismäärä vähennyserien jälkeen on vähintään 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Säännösten mukaan yksittäisen asiakasriskin enimmäismäärä saa olla enintään 25 prosenttia omista varoista, keskusyhteisön luvalla enintään 40 prosenttia. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2016 yhteensä 25 451 tuhatta euroa. Pankin suurten asiakasriskien yhteismäärä vähennyserien jälkeen oli 12,4 prosenttia omista varoista. Yhdenkään yksittäisen asiakaskokonaisuuden asiakasriski ei ylittänyt 25 prosenttia. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan OP Yrityspankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. OP Osuuskunta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä on antanut jäsenluottolaitoksilleen talletuspankkien yhteenliittymälain mukaisen poikkeusluvan, jonka mukaan jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen kuudennessa osassa mainittuja luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Asetuksen mukaista maksuvalmiutta valvotaan ja raportoidaan osuuspankkien yhteenliittymän tasolla. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotuloriski eli korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, jolloin korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja ehdoilla sekä OP Ryhmässä käytössä olevien korkoriskin johdannaissuojausmallien mukaisesti, joista keskeisin on euribor-sidonnaisen luottokannan korkovirtojen suojaus koronvaihtosopimuksilla.
14 14 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Palveluverkko Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään OP Yrityspankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2016 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Ruukin Osuuspankin tiloissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. käteisautomaatti. Kassapalveluiden aukioloaika muutettiin 1.10.2016 lukien siten, että kassapalvelut ovat avoinna maanantaista perjantaihin kello 9 12 pankin aukiolopäivinä. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa.
15 15 Jäsenistö Pankin jäsenmäärä oli vuoden lopussa 3431. Osuuspankkiin liittyi tilikauden aikana 229 uutta jäsentä. Lisäys johtui aktiivisesti toteutetusta jäsenhankinnasta. Jäsenyydestä eroamisia oli 88, joten nettomääräisestikin jäsenmäärän kasvu 141 jäsenellä oli hyvä. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Henkilöstö OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ruukin Osuuspankissa oli työsuhteessa 14 toimihenkilöä. Työssä käyvän henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muunnettuna (FTE) tilikauden päättyessä oli 13. Ruukin Osuuspankki myi pankkilakimiehen palveluita Vihannin Osuuspankille toimeksiantojen mukaan. Henkilöstön määrä väheni 1.1.2017 lukien yhdellä toimihenkilöllä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Ruukin Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 18.4.2016. Kokoukseen osallistui 7 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.
16 16 Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 9 ja enintään 15 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 13. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2016 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema kaksi -jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva nimitysvaliokunta. Nimitysvaliokunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Valiokunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Nimitysvaliokunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi valiokunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Osuuskunnan kokoukseen nimityksiä valmistelevaan nimitysvaliokuntaan kuuluu kuusi jäsentä siten, että osuuskunnan kokous valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä ja hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä ja hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä. Hallintoneuvostolle nimityksiä valmistelevaan nimitysvaliokuntaan kuuluu neljä jäsentä; siten, että hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä ja hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä. Nimitysvaliokuntien sihteerinä ja kokoonkutsujana toimii toimitusjohtaja. Jokainen valiokunta valitsee valiokunnan jäsenten keskuudesta puheenjohtajan; kuitenkin siten, että toimitusjohtaja ei voi toimia nimitysvaliokunnan puheenjohtajana. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
17 17 Toimitusjohtaja Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä viisi jäsentä ja toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Ulla Kähkölä*, laboratoriohoitaja, Siikajoki (2016-2019) Varapuheenjohtaja Mikko Karhumaa, yrittäjä, Siikajoki (2015-2018) 7.11.2016 saakka Varapuheenjohtaja Helena Kukkonen, maatalousyrittäjä, Siikajoki (2016 2019) 7.11.2016 lukien Muut jäsenet: Seppo Heilala, production planner, Siikajoki (2016 2019) Juha Kangas, ylikonstaapeli, Oulu (2015 2018) Aarno Kellin, sales manager, Kempele (2016 2019) Timo Kurikka*, maatalousyrittäjä / maatalousmyyjä, Siikajoki (2014 2017) Birgitta Lahti, pakolaisohjaaja, Siikajoki (2014 2017) Hannu Mällinen, yrittäjä, Siikajoki (2014 2017) Juho Oikarinen, maatalousyrittäjä, Siikajoki (2015 2018) Raili Peltokorpi, rehtori, Siikajoki (2014 2017) Ella Pernu, kauppias, Siikajoki (2015 2018) Tero Pöyskö, maatalousyrittäjä, Siikajoki (2014 2017) Heikki Runtti*, metsätalousinsinööri, Siikajoki (2013 19.4.2016) Hallintoneuvoston sihteerinä on toiminut palvelupäällikkö Maria Liisa Karhumaa. *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsenet Ulla Kähkölä Timo Kurikka 19.4.2016 lukien Heikki Runtti 19.4.2016 saakka