1(10) PÄÄTÖS Dnro KASELY/350/07.00/2013 Kaakkois-Suomi 11.10.2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kotkan kaupunki PL 205 48101 Kotka Yhteyshenkilö: Tilapalvelu, rakennuttaminen Ville Suni puhelin 0052 344 371 sähköposti ville.suni@kotka.fi PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Kotkan kaupungin Karhulan kaupunginosassa sijaitsevaa kohdetta. Kohde sijaitsee Karhulan sairaalan alueella osoitteessa Toivelinnankatu 2. Kohteen kiinteistörekisteritunnus: 285-31-5-4 Kiinteistön omistaa Kotkan kaupunki. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus on saapunut Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) 1.10.2013. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde 0295 029 000 Salpausselänkatu 22 www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola
KASELY/350/07.00/2013 2(10) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Pilaantumisen tapahtumat ja ajankohdat Kohteessa sijaitsee Karhulan sairaalan polttoöljysäiliöt, jotka on tiettävästi asennettu 1960-luvun lopulla. Säiliöistä yksi (15 m 3 kevytpolttoöljysäiliö) on poistettu tietojen mukaan aikaisemmin, mutta kohteessa on vielä kaksi 50 m 3 säiliötä maassa. Toteutetun säiliöpoiston yhteydessä tehdyistä toimenpiteistä, maassa olevien säiliöiden tarkasta kunnosta tai mahdollisista vahingoista ei ole tietoa. Säiliöt eivät ole olleet käytössä muutamaan vuosikymmeneen. Säiliöalueella todetut öljyhiilivetypitoisuudet johtuvat alueen käyttötarkoituksesta, mutta pilaantumisen tarkka ajankohta ei ole tiedossa. Todennäköisesti pilaantuminen on tapahtunut vähitellen säiliöiden toiminta-aikana. Maaperätiedot Alueen maaperä on tutkitun säiliöalueen osalta 3 metrin syvyyteen täyttöä (hiekkaa, soraa). Alueen perusmaa on arvion mukaan hiekkaa ja soraa (tarkentuu kunnostustyön yhteydessä). Kohdealueen lähistöllä on havaittavissa avokallioita - arvion mukaan kohdealueella kalliopinta on kuitenkin vähintään noin 5 metrin syvyydessä. Pinta- ja pohjavesitiedot Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen lähellä (< 2 km) ole luokiteltuja pohjavesialueita. Alueen läheisyydessä ei ole pintavesistöjä. Kohdealueen orsi ja pohjaveden tasosta ei ole tietoja. Otetut näytteet olivat kuivia, joten voidaan arvioida, että orsivettä ei esiinny säiliöalueella alle 3 metriä maanpinnasta. Kohdealueella tehdyt selvitykset ja tutkimukset Kohteessa on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia (keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivetyjakeet). Pilaantuneisuus on aiheutunut kevyestä ja/tai raskaasta polttoöljystä, jota kohteessa on varastoitu useiden vuosikymmenien ajan. Vahinkomekanismi on tuntematon ja käytettävissä oleva tutkimusaineisto suppeahko, joten maaperään päässeen polttoöljyn määrää ei voida arvioida luotettavasti. Kohteesta on otettu maaperänäytteitä kahdesta tutkimuspisteestä (Piste 1 ja Piste 2) 50 m 3 polttoöljysäiliöiden välistä. Näytteenotto toteutettiin 13.9.2013 Kymen Sipti Oy:n toimesta kierrekairalla. Näytteenotto ulotettiin noin 3 metrin syvyyteen. Näytteenoton yhteydessä otettiin näytteet metrin välein maanpinnasta 3 metrin syvyyteen. Aistinvaraisesti 1 metrin syvyydessä ei todettu selvää öljyhiilivetyjen hajua, mutta 2 ja 3 metrin syvyydessä todettiin voimakas öljyhiilivetyjen haju. Laboratoriossa analysoitiin molemmista pisteistä näytteet 2 ja 3 metrin syvyydestä. Haitta-ainepitoisuudet olivat näytteistä toteutettujen Iaboratorioanalyysien perusteella suhteellisen korkeita ja suhteellisen samansuuruisia. Keskiraskaiden- ja raskaiden öljyhiilivetyjen summapitoisuudet olivat välillä 8600... 10000 mg/kg. Keskiraskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat välillä 2200...3000 mg/kg ja raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet välillä 6100...7100 mg/kg. Pitoisuudet ylittävät siis Vna 214/2007 ylemmän ohjearvotason kaikissa
KASELY/350/07.00/2013 3(10) analysoiduissa näytteissä. Yhdessä näytteessä pitoisuus sivuaa vaaralliselle jätteelle asetettua raja-arvotasoa 10000 mg/kg. Tutkimuksesta saatujen tulosten sekä aluekatselmuksen perusteella kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän alueen arvioitu laajuus on noin 100 m 2 ja pilaantuneen maakerroksen paksuus on arviolta keskimäärin noin 2 metriä. Kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia sisältävän maan määräksi arvioidaan siis noin 200 m 3 eli noin 400 tonnia. Arvion mukaan suurin osa maasta sisältää ylemmän ohjearvotason ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Kohteessa tulee myös varautua öljyhiilivedyillä pilaantuneen betonin esiintymiseen, koska tietojen mukaan säiliöalueen alla on betonilaatta. ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistustavoite Kohteessa esitetään kunnostuksen tavoitetasoksi keskiraskaiden- ja raskaiden öljyhiilivetyjakeiden osalta Vna 214/2007 aiempaa ohjearvotasoa. Puhdistusmenetelmä ja jätteiden käsittely Maaperän, pilaantumisen aiheuttavan haitta-aineen (keskiraskaat ja raskaat öljyhiilivedyt) sekä pilaantuneen maan sijoittuminen purettaviin rakenteisiin (säiliöt) huomioon ottaen, kunnostusmenetelmäksi soveltuu parhaiten massanvaihto. Pilaantuneet maat poistetaan kunnostuksen tavoitepitoisuustasoon asti. Jos pilaantuneisuus jatkuu siten, että sen poistaminen on kaivuteknisesti mahdotonta ilman kohtuuttomia toimenpiteitä, voidaan päätyä muunlaisiin kunnostusmenetelmiin (laaditaan erillinen suunnitelma tarvittaessa). Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan peitettyinä vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristöviranomaisen lupa vastaanottaa ko. haitta-aineilla ja pitoisuuksilla pilaantuneita maita. Kuormista laaditaan siirtoasiakirjat, joista toinen palautuu kuitattuna kunnostuksen valvojalle. Pilaantuneen maan vastaanoton järjestyminen varmistetaan hyvissä ajoin ennen kunnostustyön aloittamista. Säiliöt vapautetaan kaasuista ja puhdistetaan ennen nostamista. Muodostunut pesusakka toimitetaan puhdistusliikkeen toimesta vastaanottopaikkaan. Säiliöt toimitetaan joko kierrätykseen tai loppusoitettavaksi metalliromuna. Kunnostusta valvoo ympäristötekninen asiantuntija, joka huolehtii, että työssä noudatetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ohjetta ja määräyksiä. Puhdistustyön suorittaminen ja valvonta Työ aloitetaan esivalmisteluilla. Alueen kaapeli yms. maanalaisten rakenteiden tiedot selvitetään. Kaivualueet rajataan siten, että kohteen ympärillä liikkuvat ihmiset eivät vahingossa pääse kulkemaan kaivualueille (kiinteät aidat tai muuta vastaavaa). Kunnostusalue merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovin kyltein ja alueella liikkuvia (sairaalan henkilökunta tarvittavilta osin) informoidaan ennen kunnostuksen aloittamista. Tiealueelle sijoitetaan tarvittaessa liikennemerkit kertomaan kaivutyön suorituksesta erillisiin liikennejärjestelyihin ei työn toteutuksen aikana ole arvion mukaan tarvetta. Tarvittaessa laaditaan suunnitelma liikennejärjestelyistä alueella.
KASELY/350/07.00/2013 4(10) Pilaantuneen maan kaivussa edetään urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan parhaaksi katsomassa järjestyksessä siten, että kaivu ja maiden poisto alueelta on mahdollisimman sujuvaa ja keskeytyksetöntä. Työ aloitettaneen purkamalla säiliöalueen päällä sijaitseva betoninen kansi sekä puhdistamalla säiliöt. Tämän jälkeen kaivutyötä jatketaan säiliöiden ympärillä, kunnes säiliöt voidaan nostaa ja kuljettaa alueelta pois. Kaivutyötä jatketaan ja tiettävästi säiliöalueella sijaitseva betoninen pohjalaatta poistetaan. Purkutyöt on tarkoitus aloittaa lokakuussa 2013. Pilaantuneen maaperän kunnostus alkanee viimeistään lokakuun puolessa välissä. Tutkimusten mukaan haitta-aineet sijaitsevat pohjaveden pinnan yläpuolella, jolloin kaivantovesien käsittelyä ei tarvita. Jos kaivantoon kertyy vesiä, tulee niiden öljyhiilivetypitoisuus selvittää ja tarvittaessa pumpata ne öljynerottimen kautta Kymen Vesi Oy:n viemäriverkostoon tai vaihtoehtoisesti imuautoilla vastaanottopaikkaan. Pumpattaessa vettä viemäri- ja/tai sadevesiverkostoon tulee siihen pyytää lupa Kymen Vesi Oy:ltä. Kaivantoon kertyneet puhtaat vedet voidaan mahdollisuuksien mukaan johtaa maastoon. Pilaantuneita maita saatetaan joutua tilapäisesti varastoimaan alueella, esim. laboratorioanalyysituloksien odotuksen ajan. Varastointiaika on tällöin noin 2...3 päivää. Varastoitavan maan leviäminen lähiympäristöön estetään peittämällä kasat tarvittaessa (esim. kovan tuulen tai sateen vuoksi) ja varastoimalla pilaantuneet maat mahdollisuuksien mukaan asfaltoidulla alueella. Varastoidun maan poiston jälkeen kyseiseltä kohdalta (jos ei asfaltoitu alue) otetaan jäännöspitoisuusnäytteet ja varmistetaan maaperän puhtaus. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aluerajauksin ja varoituskyltein. Kiinteistön naapureita tiedotetaan tarvittaessa etukäteen työn aloituksesta. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen väitetään estämällä ajoneuvojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan ja pilaantunutta maata kastellaan. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti nostamaan kasalle (esim. odottamaan kuormausta viikonlopun yli), kasat peitetään. Läjitysalue puhdistetaan välittömästi kun kasat on poistettu. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maarakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Tarvittaessa sairaalakiinteistön ikkunat yms. pyydetään pitämään suljettuina. Kunnostuksessa käytettävät kuorma- tai rekka-autot lisäävät hetkellisesti kohdealueen raskasta liikennettä. Kiinnostuksen vaivoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto suoritetaan siten, että seurantanäytteet edustavat enintään noin 100 m 3 tilavuutta. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti, PetroFLAGanalyysein öljyhiilivetyjen toteamiseksi. Arviolta noin 10% näytteistä toimitetaan laboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan C10-C40 -pitoisuudet. Lisäksi kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haittaaineiden esiintymisestä ja tarvittaessa suoritetaan lisäanalyyseja.
KASELY/350/07.00/2013 5(10) Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteestä tutkitaan kyseisessä kaivannossa todetut haitta-aineet. Jos lisätutkimusten tai kaivun aikana todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan myös ko. yhdisteiden jäännöspitoisuudet laboratoriossa. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan siten, että kaivantojen seinämien ja pohjien jäännöspitoisuudet tulevat kattavasti selvitettyä. Pohjanäytteitä pyritään ottamaan tiheydellä enintään 1 näyte/100...200 m 2. Seinämänäytteitä pyritään ottamaan niin, että yksi kokoomanäyte edustaa enintään noin 20 30 m osuutta kaivannon seinämästä. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään yksi pohjanäyte ja yksi seinämänäyte. Kunnostus päättyy, kun alueelta on poistettu maa-ainekset, jotka sisältävät alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Jos kunnostuksen aikana todetaan pilaantuneisuuden leviävän arvioitua merkittävästi laajemmalle ja/tai pilaantuneisuuden poistaminen on teknisesti kohtuuttoman hankalaa, toteutetaan kohteessa pikaisesti tutkimus maaperään jäävien haitta-ainepitoisuuksien laajuuden selvittämiseksi. Tulosten perusteella laaditaan riskinarvio sekä arvio tarvittavista riskienhallintatoimenpiteistä. Kunnostus katsotaan tällöin päättyneeksi, kun kohde on todettu riskittömäksi nykytilanteessa tai riskien hallitsemiseksi toteutetut toimenpiteet on tehty ja hyväksytty Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen toimesta. Kunnostuksesta pidetään työmaapäiväkirjaa. johon merkitään vähintään seuraavat asiat: tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset) näytepisteiden paikat maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kunnostuksesta laaditaan loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi kaivutyön toteutus kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista jäännöspitoisuustiedot mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Pilaantuneen maan kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat olla: työntekijöiden altistuminen haitta-aineille, ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille, pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille, melu, pöly, haju, liikenne sekä haitta-aineiden liukeneminen kaivantojen täyttyessä sadevedellä.
KASELY/350/07.00/2013 6(10) Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyöntekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Urakoitsija vastaa työntekijöiden terveydestä työalueella ja järjestää tarvittaessa kaikille työntekijöille ja aliurakoitsijoille perehdyttämistilaisuuden, jossa käydään läpi työhön liittyvät terveysriskit. Vaivoja avustaa tarvittaessa. Alueen läheisyydestä osoitetaan tai alueelle järjestetään sosiaalitilat, joissa työntekijät voivat vaihtaa ja säilyttää vaatteita. Sosiaalitiloissa on oltava myös mahdollisuus käsien ja kasvojen pesuun. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A2P3 - suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Käsien pesuun kiinnitetään erityistä huomiota. Urakoitsija on vastuussa suojavarusteiden käytöstä. Kunnostuksen valvoja auttaa tarvittaessa käyttötarpeen määrittelyssä. Pilaantuneen maan kaivualueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kaivannon seinämät luiskataan maksimissaan 1:2 kaltevuuteen tai erillisen kaivusuunnitelman mukaisesti. Kaivutyössä noudatetaan erityistä varovaisuutta, koska säiliöalue sijaitsee rakennusten välittömässä läheisyydessä - tarvittaessa työstä laaditaan erillinen tuentasuunnitelma. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Kotkan ympäristökeskus totesi ilmoituksesta, mm. että asiaan liittyvät seikat oli otettu huomioon asianmukaisesti. Koska alkututkimuksia on tehty vain kahdesta kohdasta, jää työn aikaiselle tarkkailulle keskeinen rooli, jotta laajuus varmentuu. Lisäksi alueella on siis mahdollisesti myös vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua tasoa olevia massoja, joten eritasoiset massat tulee pitää erillään työn aikana ja toimittaa asianmukaisiin käsittelyihin. Työn aloittamisesta on hyvä ilmoittaa myös Kotkan ympäristökeskukseen. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maaainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei seuraavissa määräyksissä toisin mainita. 1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan, työn toteutta-
KASELY/350/07.00/2013 7(10) van urakoitsijan ja pilaantuneiden maamassojen vastaanottajien tiedot. Ympäristöteknisen valvojan tulee erityisellä huolella ohjata kunnostustyötä. 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperän puhdistuksen tavoitteena ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvotasot. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa: pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen rajaarvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä valtioneuvoston asetuksen (179/2012) säädösten mukaisesti. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maaaineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Työn aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa lähialueilla asuville tai liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pölyämistä on varauduttava vähentämään esimerkiksi kastelulla. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaaalueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttä-
KASELY/350/07.00/2013 8(10) mättömien laboratorioanalyysien ajan, tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvät orsi- tai sadevedet on johdettava asianmukaisesti viemäriin tarvittaessa öljyerottimen kautta tai toimitettava käsiteltäväksi asianomaisen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Viemäriin johtamisesta tulee etukäteen sopia viemärin omistajatahon kanssa. 7. Alueelta on poistettava tavanomainen jäte, romu ja jätteeksi katsottavat rakenteet myös maan pinnan tason alapuolelta kuitenkin ottaen huomioon rakennustekniset seikat. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on lisäksi noudatettava Kotkan kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 8. Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle ja Kotkan ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus kaivantojen tarkastamiseen ennen niiden täyttämistä. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä tehdä ilmoitus, jotta Kaakkois-Suomen Ely-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Kotkan ympäristökeskukselle kolmen (3) kuukauden kuluessa puhdistustoimenpiteiden päättymisestä. Perustelut Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen ja poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-ainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle myös tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Loppuraporttiin tulee sisällyttää selvitys jäännöspitoisuuksista. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen aineen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, maaperän puhdistustarpeesta sekä tarvittaessa ehdotus jälkitarkkailusta. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (Määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (Määräykset 4-7) ja valvonnan (Määräykset 1,3, 8 ja 9) kannalta. Kunnostustyön valvontaan paikan päällä tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ennakkotutkimukset ovat olleet varsin vaatimattomia.
KASELY/350/07.00/2013 9(10) Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen ja sen ympäristön nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Ilmoituksen mukaista periaatetta kunnostustavoitteen määrittelyssä voidaan pitää riittävänä. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus (Määräys 4). Alemman ohjearvotason alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan tai vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (Määräys 5) Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen käsittelyssä noudatetaan Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. (Määräys 7) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
KASELY/350/07.00/2013 10(10) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn käytetyn tuntimäärän, 10 h, mukaan maksua kertyy 500. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kotkan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97 ). Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristövastuuyksikön päällikön sijainen, yli-insinööri Päivi Pulkkanen Ylitarkastaja Erja Monto JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle Tiedoksi Kotkan kaupunki Kotkan kaupunginhallitus Kotkan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Valitusosoitus
KASELY/350/07.00/2013 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallintooikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 11.10.2013. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on 11.11.2013. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin 029 56 42611 telekopio 029 56 42760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.