Espoon kaupunki Pöytäkirja 21.05.2015 Sivu 1 / 32 Kokoustiedot Aika 21.05.2015 torstai klo 17:30-19:25 Paikka KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio Ari Paukku Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jyri Airinen Jussi Honkaheimo, puheenjohtaja Raakel Inkeri Seppo Kallunki Tipsu Bazouleva Riina Nevamäki Pasi Hovi Muut saapuvilla olleet Jaana Jalonen Martti Merra Merja Nordling Hanna Savilahti Paula Pullinen kaupunginhallituksen edustaja, poistui klo 19.08 24 aikana liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja, poistui klo 19.14 24 aikana nuorisopalvelupäällikkö nuorisonohjaaja, poistui klo 18.27 22 jälkeen hallintosihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21.05.2015 Sivu 2 / 32 Allekirjoitukset Jussi Honkaheimo puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 28.5.2015 Tipsu Bazouleva Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 29.5.2015 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21.05.2015 Sivu 3 / 32 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 19 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 20 1 nuorisolautakunnan vuoden 2015 talousarvion 6 kuukausiseuranta tilanteesta 30.4.2015 21 2 Auroran asukaspuiston ja nuorisotilan tarveselvitys 13 22 3 nuorisopalvelut, yleisavustus 31.3.2015 18 23 Leppävaaran nuorisotilan vuokraa koskeva 20 oikaisuvaatimus 24 nuorisolautakunnan lausunto Tapiolan 22 jalkapallostadionin suunnitteluvarauksen jatkamisesta 25 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 26
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 21.05.2015 Sivu 4 / 32 18 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 13.5.2015 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 21.05.2015 Sivu 5 / 32 19 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Kari Pajunen. Käsittely Pajusen estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Tipsu Bazoulevaa. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tipsu Bazouleva.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 6 / 32 249/02.02.02/2015 20 nuorisolautakunnan vuoden 2015 talousarvion kuukausiseuranta tilanteesta 30.4.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tanja Rontu-Hokkanen, puh. 043 824 9100 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Pirjo Mutanen, puh. 050 089 5980 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön talousarvion kuukausiseurannan tilanteesta 30.4.2015. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta tilanteesta 30.4.2015 - nuorisopalveluiden tuloskortin seurantaraportti Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 7 / 32 Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta. Tuottavuustavoite 1,8 prosentin paranemisesta on kuitenkin arvioitu toteutuvan, lukuisten tuottavuustoimenpiteiden ansiosta. Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut, sillä Tatu-toimenpiteet ja projektit ovat jo käynnissä ja tuloksia on jo saatu. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu kasvavien väistötilakustannusten takia. Sopimukset palveluliikelaitoksen kanssa valmistuvat vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tältä osin tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Toimenpidesuunnitelmia Kunta 10-tulosten pohjalta on tehty sekä toimialan yhteinen kehittämiskohde valittu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä laskee suunnitellusti ja tavoitteen odotetaan toteutuvan. Henkilöstötavoitteista maahanmuuttajataustaisen työntekijöiden osuus henkilöstöstä sivistystoimessa ei ole lähentynyt suhteessa prosentuaaliseen osuuteen väestöstä, tavoite ei siis toteudu. Henkilöstömäärä ei kasva sivistystoimessa vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään tarjoamaan kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille, jotka eivät saa toisen asteen koulutuspaikkaa. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen ja tulostavoitteen ennustetaan toteutuvan. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan loppuvuodesta ja tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Arvio määräaikojen toteutumisesta oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisessä 7 vuorokauden kuluessa saadaan kesäkuun alussa ja tavoitteen toteutumisesta vahvistuu silloin. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittämisellä ja hyvinvointia vahvistamalla on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on suunnitelma kerhopaikkojen lisäämisestä palvelualueittain. nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Tavoite toteutuu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Uuden tulosyksikön Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee Espoon kumppaneiden kanssa ja toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 8 / 32 Espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen kärkisijoille valtakunnallisessa vertailussa varmistuu syksyllä matematiikan oppimistulosten ja kevään ylioppilastulosten valmistumisten myötä. Tavoite toteutuu pohjautuen aiempien vuosien tuloksiin. Imagollisesti tärkeiden kulttuuritapahtumien määrä ja kävijämäärä on kasvanut ja tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta Innovation Gardenissa toteutuu. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmista on tehty ja tavoite toteutuu. Alkuvuodesta on jo Meri-Matin, Matinkylän uimahallin, Espoonlahden aluekirjaston tarveselvitykset hyväksytty, Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus sisältyvät sivistystoimen investointiesitykseen ja Matinkylän monitoimitalo saadaan kulttuurin käyttöön. Toimenpiteinä loppuvuodelle on Opinmäen palvelujen sujuvuuden seuraaminen, varmistaminen sivistystoimen palveluiden mukanaolosta Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuudessa ja osallistuminen Espoolahden tilojen suunnitteluun. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne 30.4.2015 Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta Espoonlahden tulevat ratkaisuihin on saatu lautakunnan päätös, Matinkylän alueen palvelujen tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki valmistuu ja Ison Omenan palvelutorin yhteistyömallin valmistelussa ollaan mukana. Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä on tutkittu. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015 alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus seuranta I:n yhteydessä. Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhotoimintaan on paljon hakijoita, koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Ruotsinkielisen opetuksen osalta ns. kokopäivä koululaisilla toiminnan suunnittelu etenee. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sito-
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 9 / 32 infra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut, uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä, opetuksen resurssoinnista tehdään päätökset osana v. 2015 budjetin sopeuttamista. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ennakoitua suurempi eikä siihen ole täysimääräisesti varauduttu. Oppilasmäärän kasvu, syksystä n. 700 oppilasta, hoidetaan ilman lisäeuroja, mikä on iso osa tuottavuutta. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta pilottina jatkaa suomenkielinen opetus, johtoryhmävalmennukset ovat käynnissä. ICT:n organisointi palveluliikelaitokseen on tapahtunut ja toimintamallia otetaan käyttöön, lisäksi yhteistyötä kehitetään. Lisäksi varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei ole tehty. nuorisopalvelujen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen Oheismateriaalina on liikunta- ja nuorisopalvelujen tuloskortin seurantaraportti. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä on huhtikuun 18,9 milj. euroa eli 40,5 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 18,2 milj. euroa eli 39,7 prosenttia. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 3 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista kuten ylimääräinen perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu avustus ja lähes kaksinkertaistunut tasa-arvoraha. Lisäksi on useita pienempiä avustuksia. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen heikkeneminen on vaikuttanut myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen kertymiseen. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kolme koulua siirtyy ip-toiminnan osalta kaupungin omaksi toiminnaksi syksyllä. Toiminnasta tulee tuloja ja menoja noin 0,1 milj. euroa. Mahdolliset esitykset määrärahojen ja -tuloarvioin muutoksista tehdään Seuranta I:ssä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 10 / 32 Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. nuorisopalvelujen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,3 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toiminnasta saatujen tulojen ennustetaan toteutuvan suunnitelmien mukaisesti. Muun sivistystoimen toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 3,9 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta. Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) alittavat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Alitus johtuu sivistystoimen liian suuresta tulo-odotuksesta. Toimintamenojen kertymä on 223,6 milj. euroa eli 32,7 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä on 218,8 milj. euroa, 32,7 prosenttia. Työvoimakustannukset (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) ovat 102,3 milj. euroa ja käyttöprosentti on 31,8. Sivistystoimen toimintamenojen ilman nettobudjetoituja yksiköitä ennustetaan ylittyvän yhteensä noin 3,3 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3,0 milj. eurolla. Ylitys on katetta saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman lisämäärärahaa. Ylityksestä tehdään lisämäärärahaesitys Seuranta I:seen. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 14 401 lapselle. Maaliskuussa päivähoidossa oli yhteensä 14 922 lasta, mikä oli 521 lasta ennakoitua enemmän. Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuoden 2014 keväästä kaikissa ikäluokissa. Yksityisen hoidon tuella oli vuoden 2015 maaliskuussa 164 lasta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön keväällä 2014 valmistelemat talouden tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet sisältyvät vuoden 2015 myönnettyyn talousarvion määrärahaan ja ne on huomioitu käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Svenska rum -lautakunnan toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ruotsinkielisen työväenopiston osalta on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 11 / 32 kustannusten jako vielä kesken, joten kaikki menot eivät ole oikein kohdistettuna. Avustuksiin varattu määräraha tulee ylittymään, johtuen perheille maksettavien avustusten tarkistetusta jakoperusteesta suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatusten välillä. Kulttuurilautakunnan pois lukien nettobudjetoidun kulttuuri toimintamenojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Espoossa ensimmäisenä kuntana Suomessa käynnistettiin 1.4.2015 pilottihanke valtakunnalliselle Kaikukortti-kokeilulle. Kaikukortti on opiskelija- tai eläkeläiskorttia vastaava alennuskortti, joka on suunnattu aikuisille tai 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Kaikukortin haltija voi hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkostossa mukana olevien toimijoiden kulttuuritarjontaan. Kokeilussa on mukana kahdeksan espoolaista kulttuurikohdetta sekä viisitoista sosiaalialan toimijaa. Kokeilujakson jälkeen mukaan pyritään saamaan uusia kulttuurikohteita ja sosiaalialan yhteisöjä. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ja -menot ylittävät talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. nuorisolautakunnan toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Laaksolahden jäähallin mentyä käyttökieltoon joulukuussa 2012 jääurheiluseurojen jääaikapula on lisääntynyt. Laaksolahden jäähallin käyttökieltoa on vuosittain korvattu Tapiolassa sijaitsevasta Barona Areenasta tapahtuvilla, sopimukseen perustuvilla ostoilla vuosina 2013-2014. Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta. Muun sivistystoimen toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Seuranta I:en yhteydessä tarkistetaan kuntayhtymä Omnialle Espoon työväenopistosta ja Espoon aikuislukiosta maksettava korvaus. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Koneet ja kalusto - investointimenojen arvioidaan toteutuvan talousarvioiden puitteissa. Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyi viime vuodelta tälle vuodelle. Kalustamiseen ei ole tälle vuodelle määrärahaa, joten se saattaa aiheuttaa lisämäärärahatarpeen. nuorisopalvelujen tulosyksikön menokertymä on 31,1 prosenttia (vuonna 201 29,9 prosenttia). Tulokertymä on 42,3 prosenttia
Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 21.05.2015 Sivu 12 / 32 (2014 39,7 prosenttia). Henkilöstömenojen käyttöprosentti on 32,8 (2014 31,3 prosenttia). Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) määräraha on 11,4 milj. euroa, josta on käytetty 3,8 milj. euroa, 33,1 prosenttia. Vuonna 2014 määräraha oli 11,3 milj. euroa ja toteuma vastaavana aikana 3,6 milj. euroa, joka oli 32,0 prosenttia määrärahasta. Laaksolahden jäähallin mentyä käyttökieltoon joulukuussa 2012 jääurheiluseurojen jääaikapula on lisääntynyt. Laaksolahden jäähallin käyttökieltoa on vuosittain korvattu Tapiolassa sijaitsevasta Barona Areenasta tapahtuvilla, sopimukseen perustuvilla ostoilla vuosina 2013-2014. Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta. Toimialajohtaja on tehnyt päätöksen määrärahasiirrosta toimialan yhteisistä määrärahoista liikunta- ja nuorisopalvelujen määrärahoihin koskien nuorisopajojen toimintaa. Siirretty määräraha on 126 000 euroa. Tulojen ennustetaan ylittyvän 0,3 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena - projektille. Toiminnasta saatujen tulojen ennustetaan toteutuvan suunnitelmien mukaisesti. Liikuntapaikkojen perusparantamisen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan kuluvan suunnitelmien mukaisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 21.05.2015 Sivu 13 / 32 2244/10.03.02/2015 21 Auroran asukaspuiston ja nuorisotilan tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Eija Riikonen, puh. 09 81623004 Riikka Kurki, puh. 050 525 2705 Tero Luukkonen, puh. 050 321 3813 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy Auroran asukaspuiston ja nuorisotilan tarveselvityksen liitteen mukaisesti. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Tarveselvityslomake, Auroran asukaspuisto ja nuorisotila - Huonetilaohjelma, Auroran asukaspuisto ja nuorisotila - Sijaintikartta, Auroran asukaspuisto ja nuorisotila Auroran päiväkodin nykyinen toiminta siirtyy elokuussa 2016 Auroran koulu, päiväkoti- ja neuvola -hankkeessa valmistuviin tiloihin (Lippajärventie 44). Vapautuvat päiväkotitilat ja leikkipiha voidaan esittää toteuttavaksi välttämättömin muutostöin asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä vanhaan ja suojeltuun rakennukseen toteutetaan peruskorjaus. Hankkeen nimi tulee todennäköisesti muuttumaan. Vuoden 2015 talousarviossa sekä taloussuunnitelmassa ko. muutostyöhankkeelle on esitetty 0,8 M vuosille 2015 ja 2016. Tarveselvitys käsitellään liikunta- ja nuorisolautakunnassa 21.5.2015. Hankkeen kuvaus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 21.05.2015 Sivu 14 / 32 Järvenperässä sijaitseva Auroran päiväkoti toimii nykyisin 1892 valmistuneessa Träskändan koulurakennuksessa (Kulloonmäentie 20). Alueella on voimassaoleva asemakaava. Rakennuksen tontti liittyy puistoihin kolmelta ilmansuunnalta. Tontin itäpuolelta on yhteys Karamzininpuistoon ja -kenttään ja pohjois- ja länsipuolelta ovat yhteydet Walleeninpuistoon. Vanhan koulurakennuksen kanssa samalla tontilla sijaitsee Karamzinin koulu. Tilakeskus-liikelaitoksen hankekehitys ja erikoissuunnittelu on teettänyt esisuunnitelman vanhan rakennuksen muuttamisesta asukaspuisto- ja nuorisotilaksi. Rakennus peruskorjataan pieteetillä ja sen rakennushistoriallinen arvo otetaan huomioon suunnittelussa. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen julkisivua palautetaan vastaamaan alkuperäistä ulkoasua. Vesikatto uusitaan ja samalla rakennuksen kattomuoto palautetaan alkuperäiseen ulkoasuun. Suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Asukaspuisto- ja nuorisotoiminnalle toteutetaan kummallekin omat, toisiinsa käyntiyhteydessä olevat monikäyttöiset toimintatilat päiväkodin entisiin ryhmähuoneisiin. Näiden tilojen toiminnallisuutta parannetaan. Toisesta ryhmähuoneesta puretaan vanha parvi ja ryhmähuoneiden välinen kaapisto puretaan. Tilojen välille toteutetaan ääntäeristävä väliseinä ja ovet. Pääsisäänkäynti ja wc-tilat toteutetaan esteettömiksi. Kuraeteisen ja eteisaulan toiminnallisuutta ja monikäyttöisyyttä parannetaan mm. kalusteratkaisuin. Päiväkodin jakelukeittiö muutetaan kotikeittiömäiseksi tilaksi, jossa on mahdollista järjestää myös kokki-kursseja. Entisen kylmiön tilalle rakennetaan siivoustila. Rakennuksen toiseen kerrokseen toteutetaan henkilökunnan wc-, suihku- ja sosiaalitilat ja uusitaan taukotilan keittiökalustus. Päiväkodin vuonna 2006 peruskorjattu leikkipiha soveltuu miltei sellaisenaan asukaspuiston käyttöön. Leikkipiha-alueella korjataan painaumia ja kaivojenkansia. Sisäänkäynnin uuden portaan esteettömyysjärjestelyjen kohdalla olevat penkit siirretään valvottavissa olevaan paikkaan. Lastenvaunujen säilytys osoitetaan esim. ulkovälinevaraston yhteyteen rakennettavaan katokseen. Hankkeessa otetaan huomioon tonttiin rajautuva puistoalue, jota on tarkoitus kehittää nykyistä monipuolisemmaksi. Leikkipiha-alueella urheilupuiston suunnalle lisätään kulkuyhteys ja uusi portti. Asukaspuistotoiminnan tilatarve Asukaspuisto ja nuorisotila -hanke tulee palvelemaan laajasti Järvenperän, Vanhakartanon, Lippajärven ja ympäröivien alueiden lapsiperheitä ja koululaisia sekä muita alueen asukkaita. Nykyisellään näiden alueiden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 21.05.2015 Sivu 15 / 32 lähin asukaspuisto sijaitsee Viherlaaksossa. Keskeisiä asiakasryhmiä asukaspuistoissa ovat pienet koululaiset sekä perheet, jotka eivät tarvitse lapselleen päivähoitoa esimerkiksi vanhempain- tai hoitovapaasta johtuen. Väestöennusteen mukaan Järvenperässä ja sen lähialueilla asuu lähivuosina noin 300 7-8-vuotiasta lasta ja 0-6-vuotiaita lapsia, jotka eivät ole päivähoidossa on noin 270. Nuorisotoiminnan tilatarve Nuorisotilatoiminta on lähipalvelu 9-17-vuotiaille nuorille. Järvenperän alueella asui vuonna 2014 noin kuusisataa 9-17 -vuotiasta lasta ja nuorta. Lähialueista Lippajärvellä asuu noin 500 ja Vanhakartanossa noin 200 9-17-vuotiasta lasta ja nuorta. Järvenperän alueella ei sijaitse nuorisotilaa. Lähimmät nuorisotilat sijaitsevat Karakalliossa yli kolmen kilometrin ja Niipperissä yli neljän kilometrin päässä. Ne eivät kuitenkaan sijainniltaan palvele Järvenperän nuorisoa. Tämän vuoksi sopivaa toimitilaa on etsitty jo useita vuosia. Rakennuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Karamzininpuiston ja Karamzininkentän kehittäminen nuorisoa palvelevaksi monipuoliseksi liikunta-alueeksi (esim. skeittialue ja pienpelikenttä) parantaa nuorisoille tarjottavia palveluita. Asukaspuiston ja nuorisotilan toiminta ja tilojen yhteiskäyttö Asukaspuisto ja nuorisotila -hanke esitetään toteuttavaksi yhteishankkeena, mikä tuo etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Hankkeeseen voidaan sisällyttää molempien toimintojen tilatarpeet. Ne soveltuvat toiminta-ajoiltaan ja huonetiloiltaan toteutettavaksi yhteisinä tiloina. Asukaspuistotoiminta ajoittuu aamu- ja päivätoimintaan ja nuorisotoiminta iltapäivään ja iltaan sekä viikonloppuihin. Henkilökunta toimii yhteistyössä ja järjestää toimintaa yhteisesti suunnitellen. Kaikki tilat ovat yhteiskäytössä. Tiloja voidaan vuokrata tilanteen mukaan myös muille käyttäjäryhmille. Asukaspuisto on lapsille, nuorille ja aikuisille tarkoitettu avoin toiminta- ja vapaa-ajanviettopaikka, joka sisältää myös säännöllistä, ohjattua toimintaa eri-ikäisille lapsille. Aamupäivisin asukaspuiston käyttäjinä ovat pääosin pienet koululaiset ja alueen lapsiperheet ja iltapäivisin käyttäjinä ovat koululaiset ja nuoret. Asukaspuisto tarjoaa pienille koululaisille mahdollisuuden valvottuun aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä maksulliseen välipalaan. Siten se on osa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluverkkoa. Tarpeen mukaan asukaspuistossa järjestetään mm. kerhotoimintaa, perhevalmennusta, suomenkielen oppimisryhmiä sekä asukkaiden omaehtoista toimintaa. Asukaspuistotoiminta painottuu aamu- ja päivätoimintaan (klo 8-16), toimintaa järjestetään pääasiassa arkisin. Asukaspuiston leikkipiha on alueen asukkaiden vapaassa käytössä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 21.05.2015 Sivu 16 / 32 Nuorisotila tarjoaa nuorille kokoontumispaikan, ohjattua toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Toimintaa järjestetään kahdelle eri ikäryhmälle. Järvenperän lähipalveluna toteutettavan nuorisotilatoiminnan keskeinen asiakaskunta ovat 9-12-vuotiaat lapset. Alakouluikäisten toiminta-aika on välittömästi koulupäivän jälkeen iltapäivisin. Osittain toimintaa toteutetaan yhdessä asukaspuiston kanssa. Toinen keskeinen kohderyhmä ovat 13-17-vuotiaat, erityisesti yläkouluikäiset nuoret. Heille suunnattu toiminta on iltapainotteista mukaan luettuna viikonloppuillat. Nuorten illat tarjoavat mahdollisuuden ikäistensä kohtaamiseen turvallisessa ja omaehtoisen toiminnan mahdollistavassa nuorisopalveluiden hallinnoimassa, erityisesti nuorille suunnitellussa, tilassa. Pienryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden lasten harrastusmahdollisuuksiin. Pienryhmätoiminnat keskittyvät erilaisten teemojen ympärille. Pienryhmät ovat esimerkiksi kädentaitojen kerhoja ja kokkikerhoja. Kädentaitojen kerhot vaativat vesipisteen ko. tilaan. Kokkikerhot on tarkoitus toteuttaa nuorisotilan ja asukaspuiston yhteisessä keittiössä. Tämän takia keittiön varustukseen kuuluu liesi, uuni, astianpesukone sekä jääkaappi. Lisäksi tarvitaan pöytätilaa kokkailua varten. Liikunnalliset kerhot toteutetaan ulkona tai läheisen koulun liikuntasalissa. Läheisen puiston suunnittelussa toivotaan otettavan huomioon nuorten omaehtoisen liikkumisen harrastaminen mm. skeittipaikan ja monitoimikentän muodossa. Nuorten vapaa-ajalla tärkeä ajanviete on konsolipelit. Nuorisotilan tarkoitus on tarjota mahdollisuus etenkin verkkopelaamiseen ja esimerkiksi LAN- verkkopelitapahtumien järjestämiseen. Nämä vaativat toimivat langattomat internet-yhteydet sekä virtalähteet noin 10 pelikonsolille nuorisotilan omaan tilaan. Kohdennettua nuorisokasvatustyötä tehdään yhteistyössä koulun kanssa. Kohdennettuihin pienryhmiin ohjataan lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan. Nuorisotilan toiminta muokkaantuu ajan myötä lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Lapsia ja nuoria kuullaan tilojen suunnitteluvaiheessa sekä toiminnan toteuttamisessa. Rakennuksen mitoitus ja kustannukset Asukaspuiston ja nuorisotilan yhteishankkeen laajuus on tilaohjelman mukaan n. 320 hym² ja n. 450 brm² (lämmin bruttoala). Asukaspuiston tilat ovat 62,4 m², nuorisotila 72,5 hym² ja yhteiset tilat 184,6 hym². Yhteishankkeessa hyödynnetään molempien toimintojen tilojen vuorokäyttöä. Hankkeen tavoitehinta on 1,0 M (n. 2 200 /brm²) ilman arvonlisäveroa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 21.05.2015 Sivu 17 / 32 Asukaspuiston käyttömenot ovat arvioitu vuokra n. 43 300 /v ja viiden vuoden jälkeen 32 800 /v, henkilöstö- ja toiminta 111 000 /v ja siivous 7 000 /v. Nuorisotilan käyttömenot ovat arvioitu vuokra 46 000 /v ja viiden vuoden jälkeen 34 800 /v, henkilöstö- ja toiminta 125 000 /v ja siivous 7 000 /v. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Heikki Ruski, Tilakeskus-liikelaitos - Titta Tossavainen, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö - Hannu Tuominen, Talonrakennus - Pekka Eurasto, Talonrakennus - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Leena Ihalainen, Katu- ja viherpalvelut - Kristina Rocha, Katu- ja viherpalvelut - Harri Kivinen, Tilahallinta - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 21.05.2015 Sivu 18 / 32 5355/02.05.01/2014 22 nuorisopalvelut, yleisavustus 31.3.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Savilahti, puh. 046 877 2962 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää 1 myöntää yleisavustusta 149 344 espoolaisille nuorisoyhdistyksille liitteen mukaisesti, 2 siirtää 2656 kohdeavustuksiin, 3 olla myöntämättä yleisavustusta Susivuoren vaeltajat ry ry:lle, koska yhdistyksen toiminta ei ole alkanut edellisenä kalenterivuotena 1.6 mennessä ( nuorisopalvelujen avustusohje 1.1.2015 alkaen, kohta 3A), 4 että avustuksia maksettaessa otetaan huomioon maksetut ennakot. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 3 nuorisopalvelut, yleisavustus 2015 Selostus Vuoden 2015 yleisavustus oli haettavana 31.3.2015 mennessä. Yleisavustusta haki yhteensä 58 yhdistystä, joista yksi yhdistys peruutti hakemuksensa. Liikunta - ja on kokouksessaan 26.2.2015
Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 21.05.2015 Sivu 19 / 32 4 hyväksynyt nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelman. Yleisavustuksista ehdotetaan siirrettäväksi 2656 kohdeavustuksiin. Avustusohjeen (voimassa 1.1.2015 alkaen) mukaan liikunta- ja myöntää yleisavustusta espoolaisille, vähintään edellisenä kalenterivuonna toimintansa aloittaneille nuorisoyhdistyksille, niiden sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen. Jos kyseessä on aikuisjärjestön järjestämä nuorisotoiminta, sen osuus on erotettava kirjanpidossa ja toimintakertomuksessa yhdistyksen muusta toiminnasta. asettaa pääpainon 7-20-vuotiaiden nuorten toiminnallisuuteen sekä varhaisnuoriin kohdistuvan toiminnan osuuteen. Yleisavustuksen valmisteluehdotuksessa liikunta- ja nuorisopalvelut on huomioinut yhdistysten avustuksen saannin tarpeet liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjeen mukaan. Yleisavustus voi olla korkeintaan 80 % hakijan hyväksyttävistä toimintakuluista. nuorisolautakunnalla on oikeus periä takaisin myönnetty avustuserä, joka ylittää edellä mainitut rajat tai ottaa ylitys huomioon seuraavaa avustusta myönnettäessä. nuorisopalvelut valvoo avustusohjeen noudattamista ja avustuksen käyttöä. Mikäli avustuksen saaja rikkoo avustusperiaatteita, on antanut virheellistä tietoa tai avustuspäätös muutoksenhaun johdosta muuttuu tai kumoutuu, avustus voidaan periä takaisin. Tiedoksi - Hakijat - Talousyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 21.05.2015 Sivu 20 / 32 340/10.03.02/2015 23 Leppävaaran nuorisotilan vuokraa koskeva oikaisuvaatimus Valmistelijat / lisätiedot: Markku Sistonen, puh. 046 877 3884 Antti Hovilainen, puh. 050 322 3568 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hylkää selostusosassa mainituin perustein Mannerheimin lastensuojeluliiton Leppävaaran yhdistyksen oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan muutosta Leppävaaran nuorisotilan maksuperiaatteisiin. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Oikaisuvaatimus, MLL Leppävaara Liikuntapalvelupäällikkö on päättänyt 7.4.2015 5 nuorisotilojen käyttövuoroista kaudelle 1.9.2015. - 31.5.2016. Oikaisuvaatimuksessa pyydetään Mannerheimin lastensuojeluliiton Leppävaaran perhekahvilan maksuluokan alennusta hintaryhmästä 3 (22 tunti) hintaryhmään 1 (2,50 tunti). on hyväksynyt nykyiset käyttö- ja maksuperiaatteet kokouksessaan 11.12.2014. Päätöksen mukaan perhekahvilat ja muu yhteisöllisyyttä tukeva toiminta kuuluu hintaluokkaan 3. Koska perhekahvilat ovat tarkoitettu valtaosin alle 3 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen, ei sitä voida pitää toimintana lapsille ja nuorille, päätavoite on yhteisöllisyyttä tukevaa. Edellä mainituilla perusteilla oikaisuvaatimus ei anna aihetta maksuluokan alennukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 21.05.2015 Sivu 21 / 32 Tiedoksi - MLL Leppävaara
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 21.05.2015 Sivu 22 / 32 2193/10.00.02/2015 24 nuorisolautakunnan lausunto Tapiolan jalkapallostadionin suunnitteluvarauksen jatkamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 Jarmo Ikävalko, puh. 050 553 5649 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra päättää esittää Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle lausuntonaan: Tapiolan urheilupuisto palvelee monipuolisesti Espoolaista huippu- ja harrasteurheilua. Urheilupuisto halutaan säilyttää ja kehittää mahdollisimman monipuolisena, useamman eri liikuntamuodon harrastamisen paikkana. Nykyinen jalkapallostadion on Espoolaiseen jalkapallokulttuuriin ja Veikkausliigan tarpeisiin riittämätön ja siksi urheilupuistoon tarvitaan nykyaikainen stadion palveluineen. Tapiolan Jalkapallostadion Oy on suunnittelemassa alueelle isoa, katettavaa stadionia. Lautakunta katsoo, ettei Espoolainen huippujalkapalloilu tarvitse esitetyn kaltaista, katettavaa ja 12000 katsojaa vetävää stadionia nyt eikä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Espoolainen jalkapallo tarvitseekin ratkaisun, joka on kestävän kehityksen mukainen, alueelle sopiva sekä sijaintinsa että katsomokapasiteettinsa puolesta. Lautakunta toivoo, että jalkapallostadion rakennettaisiin pääkatsomomallin mukaisesti niin, että tarpeen muuttuessa katsojakapasiteettia voidaan helposti ja suunnitellusti lisätä, niin, että lopullisessa koossaan stadionille mahtuisi noin 5000-7000 katsojaa. Käsittely nuorisopalvelujen johtaja Martti Merran estyneenä ollessa asian esitteli nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling. Puheenjohtaja Honkaheimo ja Aarrekivi tekivät muutosehdotuksen: päättää esittää kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle lausuntonaan: Tapiolan urheilupuisto palvelee monipuolisesti espoolaista huippu- ja harrasteurheilua. Urheilupuisto halutaan säilyttää ja kehittää mahdollisimman monipuolisena, useamman eri liikuntamuodon harrastamisen paikkana. Nykyinen jalkapallostadion on espoolaiseen jalkapallokulttuuriin ja Veikkausliigan tarpeisiin riittämätön ja siksi urheilupuistoon tarvitaan nykyaikainen stadion palveluineen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 21.05.2015 Sivu 23 / 32 Tapiolan Jalkapallostadion Oy on suunnittelemassa alueelle isoa, katettavaa stadionia. Espoolainen jalkapallo tarvitsee ratkaisun, joka on kestävän kehityksen mukainen, alueelle sopiva sekä sijaintinsa että katsomokapasiteettinsa puolesta. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko muutosehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti esittää kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaostolle lausuntonaan: Tapiolan urheilupuisto palvelee monipuolisesti espoolaista huippu- ja harrasteurheilua. Urheilupuisto halutaan säilyttää ja kehittää mahdollisimman monipuolisena, useamman eri liikuntamuodon harrastamisen paikkana. Nykyinen jalkapallostadion on espoolaiseen jalkapallokulttuuriin ja Veikkausliigan tarpeisiin riittämätön ja siksi urheilupuistoon tarvitaan nykyaikainen stadion palveluineen. Tapiolan Jalkapallostadion Oy on suunnittelemassa alueelle isoa, katettavaa stadionia. Espoolainen jalkapallo tarvitsee ratkaisun, joka on kestävän kehityksen mukainen, alueelle sopiva sekä sijaintinsa että katsomokapasiteettinsa puolesta. Oheismateriaali Selostus - Jalkapallostadion varausalue - Tapiolan Jalkapallostadion Oy:n jatkohakemus - Tapiolan jalkapallostadion, esitys 4.5.2015 (eky) Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on kokouksessaan 4.5.2015 päättänyt palauttaa Tapiolan jalkapallostadionin suunnitteluvarauksen jatkamisesta koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että molemmat hankkeet tuodaan tasavertaisesti käsittelyyn. Sekä liikunta- ja nuorisolautakunnalta että kulttuurilautakunnalta on pyydetty lausunto asiasta. Lausunnon perustelut Suunniteltu mittava stadion vie urheilupuistosta suuren pinta-alan ja vähentää olemassa olevia liikuntapaikkoja. Tapiolan urheilupuisto halutaan säilyttää ja kehittää monen eri lajin harrastuspaikkana. Urheilupuistoon halutaan jättää tilaa myös kaikkien vapaassa käytössä oleville lähiliikuntaalueille esim. monitoimikentille, skeittialueelle sekä kunto- ja leikkivälineille. Liikuntapalvelut katsoo, että maksimissaan 5000-7000 hengen katsomo riittää Veikkausliigatasoisten tapahtumien järjestämiseen. Tämä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 21.05.2015 Sivu 24 / 32 toteutettaisiin ns. pääkatsomomallilla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaan pääkatsomoon voi sisältyä vähemmän katsomopaikkoja. Pääkatsomo tulee suunnitella siten, että sitä voidaan laajentaa tulevaisuudessa. Pääkatsomon yhteyteen tulee toteuttaa katsojien oheispalvelutilat sekä mahdollisesti urheilupuiston muut ulkokenttien pukuhuonetilat, kaluston huoltotilat ja henkilökunnan sosiaalitilat. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokous 4.5.2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 6.10.2014 jatkaa Tapiolan Urheilupuiston pohjoisosaan merkityn alueen suunnitteluvarausta Tapiolan Jalkapallostadion Oy:lle jalkapallostadionin kehittämistä ja suunnittelua sekä toteuttamisedellytysten selvittämistä varten 30.4.2015 saakka. Stadionyhtiön edellytettiin esittävän jaostolle konkreettinen suunnitelma aikatauluineen stadionin toteuttamiseksi. Lisäksi päätöksessä edellytettiin, että hankkeen vaatima pysäköinti tulee sovittaa osaksi Urheilupuiston pysäköinnin kokonaisratkaisua. Tapiolan Jalkapallostadion Oy anoo kirjeellään 27.4.2015 jatkoa suunnitteluvaraukselle. Alueen asemakaava Alueen asemakaava (Tapiola, Koivu-Mankkaa) on hyväksytty valtuustossa 23.4.2012. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 12.4.2013. Kaava on lainvoimainen. Nykyiset suunnitelmat ja varauksen jatkaminen Varauksen saaja on jatkanut hankkeen kehittämistä ja suunnittelua sekä jättänyt poikkeamishakemuksen kaupunkisuunnittelukeskukseen 18.8.2014. Poikkeamista haetaan mm. rakennusoikeuden ylityksestä avattavan pelikentän osalta, asemakaavan salliman liiketilojen laajuuden ylittämiseksi ja autopaikkavelvoitteen täyttämättä jättämiseksi. Poikkeamishakemuksen käsittely on vielä kesken Kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Edellisen varauspäätöksen mukaisesti varauksen saaja on toimittanut hankkeesta yhteenvedon, jossa esitetään perustiedot hankkeesta, yhtiön hallinto ja omistuspohja, yhtiön suhde konkurssiin asetettuun Pallohonka Oy:öön, hankeaikataulu, hankkeen rahoitus, toiminnallinen sisältö sekä Urheilupuistossa tehtävä yhteistyö muiden yrittäjien kanssa. Suunnittelun keskeneräisyyden sekä erityisesti sen vuoksi, että poikkeamishakemuksen käsittely on kesken kaupunkisuunnittelukeskuksessa, varausaikaa on syytä jatkaa 31.12.2015 saakka. Poikkeamispäätöksen lopullisella sisällöllä on merkittävä vaikutus hankkeen sisältöön ja myös alueen pysäköintiratkaisuun.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 24 21.05.2015 Sivu 25 / 32 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkaa entisin ehdoin liitekarttaan merkityn alueen suunnitteluvarausta Tapiolan Jalkapallostadion Oy:lle jalkapallostadionin kehittämistä ja suunnittelua sekä toteuttamisedellytysten selvittämistä varten voimassa olevan asemakaavan pohjalta 31.12.2015 saakka. Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että molemmat hankkeet tuodaan tasavertaisesti käsittelyyn. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Antti Mäkinen, Tekninen ja ympäristötoimi - Juha Hovinen, Tilat ja alueet -yksikkö - Susanna Tommila, Kulttuurin tulosyksikkö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 21.05.2015 Sivu 26 / 32 25 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra ei käytä kuntalain 51 mukaista ottooikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Liikuntapalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 7 / 11.5.2015 Vaakatasoleikkurin hankinta liikuntapalveluihin nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 3 / 12.5.2015 salassa pidettävä nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 4 / 12.5.2015 salassa pidettävä nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 5 / 12.5.2015 salassa pidettävä nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 6 / 12.5.2015 salassa pidettävä nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 7 / 12.5.2015 salassa pidettävä nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 8 / 12.5.2015 salassa pidettävä nuorisopalvelujen johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 9 / 12.5.2015 salassa pidettävä Nuorisopalvelupäällikön päätöspöytäkirja (hankinta-asiat) 2 / 13.5.2015 Rock Academy bänditoiminnan kehittämishankkeen yhteistyösopimus Käsittely nuorisopalvelujen johtaja Martti Merran estyneenä ollessa asian esitteli nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 21.05.2015 Sivu 27 / 32 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 28 / 32 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 18-21, 24-25) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 32 Oikaisuvaatimus ( 22) Oikaisuvaatimusohje Oikaisuvaatimusviranomainen Edellä mainittuihin liikunta- ja nuorisolautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimus tehdään Espoon liikunta- ja nuorisolautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava liikunta- ja nuorisolautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 32 Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virkaaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite:Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe 8.00-15.45 Postiosoite: PL1 02070 ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0)9-816 22495 Vaihde: +358-(0)9-81621
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 31 / 32 Kunnallisvalitus ( 23) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 32 / 32 Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallintooikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.