KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.4.2014 Taltionumero 1446 Diaarinumero 3650/3/12 Lyhyt ratkaisuseloste 1 (10) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely Vaasan hallinto-oikeus 14.11.2012 nro 12/0785/2 A on 24.8.2011 jättänyt hakemuksen saada korvaus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) ja vastaavan asetuksen (vammaispalveluasetus) nojalla asunnon muutostöistä kaupungin rakennustarkastajan 27.4.2011 laatiman suunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti. Suunnitelmassa esitettiin pesuhuoneen ja kodinhoitohuoneen välisen seinän sekä oven poistamista, apukeittiön muuttamista wc-tilaksi ja pääoven yhteyteen rakennettavaksi invaluiska. Arvion mukaan muutostöistä aiheutuvat kustannukset olivat yhteensä 5 000 euroa. Peruspalvelulautakunnan alainen viranhaltija oli myöntänyt A:lle 27.9.2011 hakemuksen mukaisesti korvauksen välttämättömistä asunnon muutostöistä aiheutuvista kohtuullisista kustannuksista. A:n luona 7.2.2012 tehdyn kotikäynnin yhteydessä ilmeni, että asunnon muutostöistä aiheutuvat kustannukset ylittävät alkuperäisen kustannusarvion 8 536,36 eurolla. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän peruspalvelulautakunnan yksilöjaoston alainen viranhaltija on päätöksellään 8.2.2012 hylännyt A:n hakemuksen saada korvausta vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla korvattavista asunnonmuutostöistä aiheutuneista alkuperäisen kustannusarvion ylittäneistä kustannuksista.
2 (10) Hallinto-oikeuden ratkaisu Peruspalvelulautakunnan yksilöjaosto on päätöksellään 22.5.2012 ( 22) pysyttänyt viranhaltijan päätöksen. Päätöksen perustelujen mukaan hakemus on hylätty, koska A:n asuinrakennuksen muutostöiden kustannusarviossa on laskettu kustannukset wc-tilan rakentamiselle. Entinen pesutila todettiin toimivaksi ja tarkoituksena oli leventää sinne johtavaa oviaukkoa. Wc-tilaksi suunniteltu apukeittiön tila oli remontissa muutettu suihkutilaksi eli tilasta oli tehty täydellinen märkätila, joka on huomattavasti lisännyt kustannuksia. Alkuperäisen, vammaispalvelulain mukaisesti tehdyn asunnon muutostyön suunnitelman mukaisesta poikettujen töiden kustannusosuus on noin 10 400 euroa. Lisäkustannuksen osalta päätöksessä on esitetty eritelmä. Päätöksen mukaan laatoitustyötä ei voida kokonaisuudessaan laskea ylimääräiseksi kustannukseksi, koska seinät ja lattia olisi pitänyt jotenkin laatoittaa. Katon osalta olisi riittänyt pelkkä maalaus. Remontissa on käytetty noin kaksi kertaa enemmän työaikaa mitä keskimäärin käytetään kylpyhuoneremontissa. Koko lattian purkaminen, uudelleen rakentaminen ja viemäröintityöt selittävät osaltaan runsaan työajan käytön. Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen yksilöjaoston päätöksestä. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 9 :n 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen 12 :n 1 momentin mukaan korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, wc:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat
3 (10) muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Pykälän 2 momentin mukaan korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Saman asetuksen 13 :n mukaan suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Vaikeavammaisella on näin ollen subjektiivinen oikeus saada kunnalta korvaus vamman tai sairauden vuoksi välttämättömistä asunnon muutostöistä. Asiakirjojen mukaan vuonna 1950 syntynyt A sairastaa motoneuronisairautta. Asiassa on riidatonta, että A on vaikeavammainen. Peruspalvelulautakunnan alainen viranhaltija on 27.9.2011 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle korvausta asuinrakennuksen muutostöistä aiheutuvista kustannuksista yhteensä 5 000 euroa. Rakennustarkastajan laatiman kustannusarvion mukaan edellä mainittuun summaan sisältyvät väliseinän ja oven purku sekä lattian, katon ja aukon reunojen paikkaus 600 euroa, sähköpisteiden siirto pesuhuoneessa 250 euroa, uuden wc-tilan rakentaminen sisältäen uudet pintarakenteet purku- ja paikkaustöineen, uuden wc-istuimen vesi- ja viemäritöineen, tukikahvat ja uuden pesualtaan käsisuihkuineen 3 400 euroa. Lisäksi arvioon sisältyy invaluiskan ja porrastasanteen rakentamisesta pääoven yhteyteen aiheutuvia kustannuksia 750 euroa. Asuinrakennuksen muutostyön toteuttamisessa on poikettu edellä mainitusta suunnitelmasta siten, että wc-tilaksi suunniteltu apukeittiö on muutettu samalla suihkutilaksi. Hallinto-oikeus toteaa, että kunnalla ei ole oikeutta vaatia, että vammainen henkilö neuvottelee etukäteen kunnan kanssa asunnonmuutostöistä. Jos asunnonmuutostyöt on suoritettu vammaisen henkilön toimesta ilman siihen liittyvää kunnan etukäteisarviota, vaatimus asunnonmuutostöiden kustannusten välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta merkitsee sitä, että kunta päätöksessään suorittaa jälkikäteen tämän arvion. Vaatimusta ylimääräisten kustannusten korvaamisesta ei siten voida hylätä yksinomaan sillä perusteella, että A on ylittänyt hyväksytyn kustannusarvion.
4 (10) Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan rakennustarkastajan 27.4.2011 laatima kustannusarvio perustuu vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ja rakennustarkastajan keväällä 2011 tekemään kotikäyntiin. A, joka on kertonut toimineensa muun muassa suunnittelupäällikkönä ja työmaapäällikkönä, on tuolloin ollut paikalla suunnittelemassa tarpeellisia muutostöitä. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että rakennustarkastaja on velvollinen virkansa puolesta tuntemaan rakentamista koskevat lait ja rakentamismääräykset. Edellä olevan vuoksi hallinto-oikeus katsoo, että asiassa ei ole näytetty, että A:n sairaudesta johtuvista välttämättömistä asunnonmuutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset olisivat jo korvattua määrää suuremmat. Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9 2 momentti Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12 1 ja 2 momentti sekä 13 A on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja yksilöjaoston päätökset kumotaan. A on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti: Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan rakennustarkastaja on virkansa puolesta velvollinen tuntemaan rakentamista koskevat lait ja rakentamismääräykset. A on kuitenkin valituksessaan asettanut kyseenalaisiksi rakennustarkastajan kustannuslaskelmat sekä rakentamismääräysten soveltamisen ja työmenetelmät, mihin rakennustarkastaja vetoaa. Tältä osin A:n valitus on kokonaan jätetty tutkimatta. Viranhaltijan päätöksessä pesuhuoneen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 3 400 euroa. Saman päätöksen mukaan kohtuullisena työtuntimääränä pidetään 100 tuntia. Kun rakennusurakoitsijan tuntilaskutus on 39 euroa, työkustannusarvioksi tulee siten 3 900 euroa, mikä on enemmän kuin pesuhuoneen kokonaiskustannusarvio. Kustannusten ylittymisen on väitetty johtuneen muun muassa lattiakaivon, pesukonehanan, pesukoneviemäriliitännän ja pesukoneelle tarkoitetun pistorasian rakennuttamisen vuoksi. Väite on virheellinen, koska apukeittiön varusteluun on ennestään kuulunut mainittu varustelu.
5 (10) On virheellistä väittää, että tila, jossa on lattiakaivo, lavuaari vesihanoineen, wc-istuin, käsisuihku sekä vesi- ja viemäriliitäntä pesukoneelle, ei olisi märkätila. A on rakennuttanut tilan Rakentamismääräyskokoelman C2 mukaisesti märkätilana. Lattian ja seinien pintarakenteet on toteutettu märkätiloissa yleisimmin käytetyllä materiaalilla eli laatoittamalla. Virheellinen tilaluokitus on johtanut alimittaiseen kustannusarvioon vesieristysten ja pintamateriaalien osalta. Wc-istuimelle tarvittiin uusi riittävän iso viemäriputki. Uuden viemäriputken asennus edellytti lähes koko lattian rikkomista. Tästä aiheutui kustannuksia, joita ei voitu välttää. Kysymyksessä on inva-wc, jonka lattian tulee olla kaadoiltaan yhtenäinen. Siihen ei saa rakentaa korokkeita eikä jyrkkiä kaatomuutoksia. Näistä syistä koko lattia oli tasoitettava. Alkuperäisestä kustannusarviosta ovat ilmeisesti jääneet viemäröinnin ja lattian korjauksen kustannukset kokonaan pois. Apukeittiössä ei ollut toimivaa lämmitystä, joka tilan käyttötarkoituksen muututtua on tarpeellinen. Lämmitys toteutettiin Rakentamismääräyskokoelman C2 suosittelemalla tavalla lattialämmityksenä. Alkuperäisessä kustannusarviossa ei ole eritelty lämmitystä eikä oven kustannuksia. Ovi on välttämätön, koska tila on keittiön yhteydessä. A on asentanut pesutilaan kiinteän suihkun. Suihkun asentaminen samaan tilaan oli järkevää ja inhimillistä. Suihkun asentamisesta aiheutui lisäkustannuksena suihkulaitteen kiinnitys. Rakennustarkastaja arvioi asennuskustannukseksi 500 euroa, mutta toteutunut kustannus oli alle 100 euroa. Kiinteän suihkun asentamisen kustannukset ovat pienemmät kuin alkuperäisen kustannusarvion mukaiset korjauskulut vanhaan suihkutilaan. Pyörätuoliluiskan kustannusarvio on alle puolet toteutuneista kustannuksista. Perusturvalautakunta ja hallinto-oikeus eivät ole ottaneet asiaan kantaa. Alkuperäinen kustannusarvio oli alimitoitettu ja puutteellinen. A on toimittanut kuntaan tositteet toteutuneista kustannuksista. Viranhaltija on perustanut päätöksensä alimitoitettuun kustannusarvioon ja perusturvalautakunta rakennustarkastajalta pyytämäänsä seikkaperäiseen selvitykseen kustannusten ylityksistä. Selvitys ei kuitenkaan perustu todellisiin tapahtumiin ja toteutuneisiin kustannuksiin.
6 (10) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän peruspalvelulautakunnan yksilöjaosto on antanut selityksen, jossa se on vaatinut valituksen hylkäämistä ja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa: A on itsenäisesti poikennut alkuperäisestä suunnitelmasta teettämällä sellaisia muutostöitä, jotka eivät olleet välttämättömiä eivätkä kustannuksiltaan kohtuullisia. Alkuperäisessä kustannusarviossa on otettu huomioon A:lle sopiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Muutostöissä oli myös noudatettu yleisesti hyväksyttyä ja käytössä olevaa laatutasoa. Muutostöistä aiheutuvat kustannukset perustuvat asiantuntijan eli rakennustarkastajan laatimaan arvioon. Korvattavaksi eivät tule kustannukset, jotka ylittävät välttämättömät kohtuulliset kustannukset tai aiheutuvat asumismukavuudesta, asumistason parantamisesta tai ovat aiheutuneet tavanomaisesta laatutasosta poikkeavien materiaalien tai työtapojen käytöstä. Kohtuullisten kustannusten ylimenevä osuus jää näin ollen vammaisen henkilön itsensä maksettavaksi. A on antanut vastaselityksen. Ainoa muutos alkuperäiseen suunnitelmaan on ollut kiinteän suihkun asentaminen uuteen wc-tilaan ja vanhan pesutilan jättäminen ennalleen. Korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden ja yksilöjaoston päätökset ja palauttaa asian Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän peruspalvelulautakunnan yksilöjaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) 3 :n 2 momentin mukaan kysymyksessä olevan lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen tarve.
7 (10) Vammaispalvelulain 9 :n 2 momentin mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen (vammaispalveluasetus) 12 :n 1 momentin mukaan korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, wc:n ja vesijohdon asentaminen, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Pykälän 2 momentin mukaan korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Vammaispalveluasetuksen 13 :n mukaan suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Oikeudellinen arviointi A sairastaa motoneuronisairautta, ja hän on vammaispalveluasetuksen 13 :ssä tarkoitetulla tavalla vaikeavammainen henkilö. Peruspalvelulautakunnan alainen viranhaltija on 27.9.2011 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle korvausta tämän hakemuksen mukaisesti asunnon muutostöistä aiheutuvista kustannuksista yhteensä 5 000 euroa kaupungin rakennustarkastajan aiemmin laatiman suunnitelman ja kustannusarvion mukaisesti. Rakennustarkastajan laatiman kustannusarvion mukaan edellä mainittuun summaan sisältyvät väliseinän ja oven purku sekä lattian, katon ja aukon reunojen paikkaus 600 euroa, sähköpisteiden siirto pesuhuoneessa 250 euroa, uuden wc-tilan rakentaminen sisältäen uudet pintarakenteet purku- ja paikkaustöineen, uuden wc-istuimen vesija viemäritöineen, tukikahvat ja uuden pesualtaan käsisuihkuineen 3 400 euroa. Lisäksi arvioon sisältyi inva-luiskan ja porrastasanteen rakentamisesta pääoven yhteyteen aiheutuvia kustannuksia 750 euroa.
8 (10) Kuten hallinto-oikeus on todennut, kunnan asianomaisella viranomaisella ei sinänsä ole oikeutta vaatia, että vaikeavammainen henkilö neuvottelee etukäteen kunnan kanssa asunnon muutostöistä. Käsillä olevan asian arvioinnissa voidaan merkitystä kuitenkin antaa sille, että rakennustarkastaja on A:n kodissa tehdyn ennakkotarkastelun jälkeen laatinut kustannusarvion, johon välttämättömäksi katsottavia muutostöitä koskevat suunnitelmat sisältyivät. A on asunnon muutostöitä sittemmin toteuttaessaan poikennut mainitusta suunnitelmasta siten, että wc-tilaksi suunniteltu apukeittiö on muutettu samalla pesutilaksi. Hän on vasta jälkeenpäin vedonnut siihen, että alkuperäinen kustannusarvio olisi ollut liian alhainen. Asiassa tulee tältä osin arvioitavaksi, onko apukeittiön muuttamista wctilan lisäksi myös pesutilaksi pidettävä välttämättömänä muutostyönä. A on perustellut vaatimustaan sillä, että muusta asunnossa jo olevasta pesutilasta häntä tulisi kuljettaa nyt asunnon muutostyönä toteutettaviin wc-tiloihin kantotelineellä huoneiston poikki, joten uuden pesutilan rakentaminen on ollut järkevää. Asunnossa jo olevan pesutilan osalta ei ole muutoin esitetty selvitystä siitä, etteikö se oven leventämisen jälkeen olisi käyttökelpoinen tarkoitukseensa. Vaikkakin uuden pesutilan rakentaminen on sinänsä saattanut olla järkevää ja se on lisännyt A:n asumismukavuutta, korkein hallinto-oikeus katsoo, että uuden, mainittuun suunnitelmaan sisältymättömän pesutilan rakentaminen ei ole ollut välttämätöntä eivätkä pesutilan rakentamisesta aiheutuneet kustannukset siksi tule vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla kaupungin korvattaviksi. Edellä esitetyn mukaisesti korvattavaksi ei siten voi tulla betonilattian purku ja uuden betonilattian valutyö siltä osin kuin se on johtunut tilan muuttamisesta pesutilaksi. Asiassa ei myöskään tule korvattavaksi uuden lattiakaivon asennus, vesieristeiden asentaminen kaikkialle seiniin, pesukoneen poistoputken ja vesipisteen asennus hanoineen, suihkun vesiputkiston asennus, sähköasennusten uusiminen eikä uusi sähköpiste pesukoneelle. Siltä osin kuin laatoitustyöt ylittävät vammaispalveluasetuksen 12 :n 2 momentissa tarkoitetun valtion asuntolainoituksessa käytettävän laatutason, ne eivät tule korvattavaksi. Näin ollen esimerkiksi koristelistat asennustöineen eivät tule korvattavaksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lattialämmityksen asentamista koko lattiaan, vesieristeiden asentamista koko lattiaan sekä altaan osuudelta seinään, katon verhouslevyn poistoa ja uuden kattopaneelin asentamisesta sekä wc-putkitöistä aiheutuneita lisäkustannuksia on sen sijaan
9 (10) pidettävä välttämättöminä asunnon muutostöinä, jotka johtuvat apukeittiön muuttamisesta wc-tilaksi. Siihen nähden, että laatoitustyöt on joka tapauksessa tullut tehdä kokonaan, hyväksyttävinä kuluina on pidettävä myös keittiön vastaisen vanhan levytyksen poistosta ja uudelleen levytyksestä johtuneita kustannuksia. Luiskan rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten osalta yksilöjaosto ei ole lausunut kustannusten liiallisuudesta. Hallinto-oikeuskaan ei ole hallintolainkäyttölain 51 :n 1 momentissa edellytetysti antanut ratkaisua asiassa esitettyyn vaatimukseen ja asia olisi siitä syystä palautettava hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Viivytyksen välttämiseksi ja koska ratkaisu on A:lle tältä osin myönteinen, korkein hallinto-oikeus ottaa asian tältä osin välittömästi ratkaistavaksi. A on korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittänyt yksityiskohtaisen selvityksen luiskan rakentamisesta syntyneistä materiaali- ja työkustannuksista, jotka ovat yhteensä 1 870 euroa. A:n selvityksen mukaan talon sisäänkäynti on korkealla ja se on melko leveä, mikä on osaltaan vaikuttanut luiskan rakentamisesta syntyneisiin kustannuksiin. Korkein hallintooikeus katsoo, että A:lla on luiskan osalta oikeus saada jo saamansa korvauksen lisäksi 870 euroa. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden ja yksilöjaoston päätökset on kumottava ja asia palautettava jaostolle pesuhuoneen osalta kustannusarvion ylittävän edellä mainittuja korvattavaksi tulevia töitä koskevan kohtuullisen osuuden arvioimiseksi ja maksamiseksi sekä luiskan osalta 870 euron korvauksen maksamiseksi. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Anne E. Niemi Eija Siitari Alice Guimaraes-Purokoski (t) Tuomas Lehtonen Outi Suviranta Asian esittelijä, oikeussihteeri Camilla Sandström
10 (10) Jakelu Päätös Jäljennös A, maksutta Vaasan hallinto-oikeus Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän peruspalvelulautakunnan yksilöjaosto