SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Samankaltaiset tiedostot
SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Kainuun Pelastusalue

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Lapin Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Jokilaaksojen Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson Pelastusalue

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Helsingin Pelastusalue

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

TAPATURMAKATSAUS Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Länsi-Uudenmaan Pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Satakunnan Sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI. Lokakuu 2013 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Itä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Helsingin pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kainuun pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Oulu-Koillismaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Kymenlaakson pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Itä-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Pohjanmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Päijät-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Vaasan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Kanta-Hämeen pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Lapin sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Keski-Uudenmaan pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Vaasan sairaanhoitopiiri

TAPATURMAKATSAUS Etelä-Savon pelastusalue

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TAPATURMAKATSAUS Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri

Transkriptio:

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 20% 3% 7% 6% 31% 14% 14% 5% 274 770 Hankasalmi 19% 2% 4% 5% 28% 17% 17% 8% 5 472 Joutsa 15% 2% 4% 3% 28% 18% 22% 8% 4 928 Jyväskylä 20% 3% 10% 9% 31% 13% 11% 4% 132 772 Jämsä 19% 3% 4% 4% 30% 16% 18% 7% 22 430 Kannonkoski 18% 1% 3% 3% 28% 18% 20% 9% 1 548 Karstula 18% 2% 4% 4% 28% 18% 19% 8% 4 419 Keuruu 18% 2% 4% 4% 28% 18% 18% 8% 10 531 Kinnula 21% 2% 4% 4% 27% 17% 18% 7% 1 790 Kivijärvi 19% 3% 4% 3% 23% 17% 23% 8% 1 318 Konnevesi 17% 2% 4% 3% 29% 18% 19% 8% 2 914 Kuhmoinen 12% 1% 3% 3% 24% 20% 25% 11% 2 472 Kyyjärvi 19% 2% 4% 4% 27% 18% 19% 7% 1 486 Laukaa 26% 2% 3% 5% 34% 14% 12% 4% 18 384 Luhanka 13% 1% 2% 3% 25% 17% 27% 12% 788 Multia 18% 2% 3% 3% 25% 18% 19% 12% 1 832 Muurame 27% 2% 3% 5% 36% 13% 11% 3% 9 504 Petäjävesi 24% 2% 4% 4% 32% 15% 14% 6% 4 080 Pihtipudas 21% 2% 4% 4% 28% 17% 18% 7% 4 470 Saarijärvi 18% 2% 4% 4% 29% 18% 18% 7% 10 319 Toivakka 22% 2% 4% 4% 30% 17% 16% 6% 2 465 Uurainen 28% 2% 4% 5% 32% 13% 12% 4% 3 538 Viitasaari 16% 2% 5% 4% 26% 19% 20% 8% 7 011 Äänekoski 21% 2% 4% 5% 31% 15% 16% 5% 20 300 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 5 10 16 <5 Liikenne, moottoriajoneuvot 15 13 19 11 58 24 28 10 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 55 79 178 418 Hukkuminen 6 <5 <5 <5 29 29 17 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 20 15 19 9 Tulipalo <5 <5 <5 <5 18 10 13 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 13 12 16 9 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 155 106 43 <5 Muu myrkytys 7 <5 8 15 11 87 33 15 <5 Muut tapaturmat <5 <5 <5 <5 28 29 40 19 Yhteensä 30 20 40 30 470 350 390 480 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 25 14 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 140 38 180 - Kaatuminen ja putoaminen 398 337 740 +18% Hukkuminen 75 13 90 - Tukehtuminen 41 26 70 +37% Tulipalo 37 8 50 - Paleltuminen 41 11 50 +46% Alkoholimyrkytys 249 62 310 +28% Muu myrkytys 130 42 170 +20% Muut tapaturmat 83 39 120 - Yhteensä 1 220 590 1 810 +17% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Paleltuminen Hengitystä estävät tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 251 12 63 41 335 164 155 45 1 070 Liikenne, moottoriajoneuvot 451 175 293 223 917 231 182 70 2 540 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 700 186 542 525 4 044 2 794 3 948 2 683 16 420 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 11 <5 6 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 17 <5 <5 <5 8 9 15 6 60 Tulipalo 18 <5 14 8 59 28 36 11 180 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 28 15 18 6 80 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 61 8 15 9 80 29 21 13 240 Alkoholimyrkytys 55 <5 7 <5 49 16 7 <5 140 Muu tapaturma 1 171 234 652 556 3 253 1 726 1 867 705 10 160 Yhteensä 3 730 620 1 590 1 370 8 780 5 010 6 260 3 540 30 900 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 146 14 37 27 171 130 197 82 800 Liikenne, moottoriajoneuvot 141 77 100 64 334 114 157 34 1 020 Kaatumis- ja putoamistapaturma 993 83 229 251 2 134 2 160 5 544 9 373 20 770 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 16 <5 15 <5 50 Tulipalo 6 <5 <5 <5 13 18 18 5 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 6 <5 <5 8 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 74 9 14 8 47 27 41 33 250 Alkoholimyrkytys 46 <5 <5 <5 12 <5 <5 <5 70 Muu tapaturma 691 94 233 223 1 645 1 091 1 870 1 323 7 170 Yhteensä 2 110 280 620 580 4 380 3 550 7 850 10 870 30 230 Yhteensä 5 840 900 2 210 1 950 13 170 8 560 14 100 14 410 61 130

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 77 Hankasalmi 495 Multia 172 Joutsa 500 Muurame 179 Jyväskylä 592 Petäjävesi 182 Jämsä 601 Pihtipudas 216 Kannonkoski 729 Saarijärvi 226 Karstula 850 Toivakka 249 Keuruu 892 Uurainen 256 Kinnula 931 Viitasaari 265 Kivijärvi 992 Äänekoski 275 Konnevesi 291 Kuhmoinen 312 Kyyjärvi 410 Laukaa 435 Luhanka

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 213 10 52 36 252 112 107 34 810 Liikenne, moottoriajoneuvot 336 135 217 158 588 154 115 45 1 680 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 326 165 438 445 2 811 1 685 2 023 1 344 9 920 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 8 <5 5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 17 <5 <5 <5 7 9 15 6 60 Tulipalo 13 <5 8 5 44 17 23 6 120 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 20 11 13 5 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 61 8 15 7 68 24 21 13 220 Alkoholimyrkytys 54 <5 7 <5 45 15 7 <5 130 Muu tapaturma 997 209 550 467 2 513 1 188 1 233 413 7 410 Yhteensä 2 830 510 1 210 1 040 5 670 2 850 3 160 1 670 18 110 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 114 13 32 25 144 95 138 58 620 Liikenne, moottoriajoneuvot 115 60 84 54 250 78 100 16 740 Kaatumis- ja putoamistapaturma 796 75 187 218 1 630 1 389 2 967 4 180 11 020 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 12 <5 14 <5 40 Tulipalo 6 <5 <5 <5 10 13 15 5 50 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 5 <5 <5 6 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 71 8 13 7 44 20 35 32 230 Alkoholimyrkytys 45 <5 <5 <5 10 <5 <5 <5 60 Muu tapaturma 607 77 200 184 1 273 775 1 187 852 5 060 Yhteensä 1 680 230 490 480 3 080 2 170 3 970 4 630 16 070 Yhteensä 4 520 740 1 700 1 520 8 750 5 020 7 120 6 300 34 170

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 504 39 223 148 2 666 2 139 1 227 886 7 830 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 807 1 140 2 877 1 397 7 491 1 908 1 344 626 18 590 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 930 511 1 653 1 606 19 669 25 047 53 656 40 997 146 070 Veteen vajoaminen 10 <5 6 <5 129 <5 8 <5 150 Hengitystä estävät tapaturmat 24 <5 <5 <5 29 20 24 10 110 Tulipalo 105 <5 85 37 515 377 453 69 1 640 Paleltuminen <5 31 <5 12 354 69 303 19 790 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 71 19 35 29 149 118 47 65 530 Alkoholimyrkytys 63 <5 8 <5 114 59 35 26 310 Muu tapaturma 2 326 638 1 693 1 946 12 459 10 809 15 953 8 454 54 280 Yhteensä 7 840 2 380 6 580 5 180 43 580 40 550 73 050 51 150 230 300 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 321 43 110 54 726 2 326 1 486 1 064 6 130 Liikenne, moottoriajoneuvot 395 715 329 221 1 640 2 180 1 263 436 7 180 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 553 195 893 558 7 680 12 788 74 253 205 610 303 530 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 19 <5 <5 8 40 Hengitystä estävät tapaturmat 14 <5 <5 <5 20 <5 45 8 90 Tulipalo 6 <5 7 <5 180 183 86 7 470 Paleltuminen <5 <5 8 <5 44 19 13 57 140 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 166 11 16 31 96 107 159 126 710 Alkoholimyrkytys 54 <5 <5 6 32 <5 10 <5 110 Muu tapaturma 1 490 264 809 606 6 663 6 545 16 232 14 727 47 340 Yhteensä 4 000 1 230 2 170 1 480 17 100 24 150 93 550 222 040 365 730 Yhteensä 11 850 3 610 8 750 6 660 60 680 64 700 166 600 273 200 596 040

Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 746 805 319 1 870 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 469 1 405 689 3 563 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 10 335 16 667 10 187 37 189 61 Veteen vajoaminen 20 11 5 36 0 Hengitystä estävät tapaturmat 78 25 2 105 0 Tulipalo 83 87 68 238 0 Paleltuminen 29 41 28 98 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 321 137 31 489 1 Alkoholimyrkytys 144 55 8 207 0 Muu tapaturma 6 967 7 181 3 186 17 334 28 Yhteensä 20 192 26 414 14 523 61 129 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 4 364 3 543 14 330 3.3 90192 - JYVÄSKYLÄN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS / TERVEYDENHUOLTO 1 116 870 18 926 16.2 60753 - SUOMEN TERVEYSTALO OY/JYVÄSKYLÄ 537 512 537 1.0 90752 - LAUKAAN TERVEYSASEMA JA VUODEOSASTO 557 424 6 398 11.1 60788 - JOKILAAKSON SAIRAALA 366 320 2 166 5.9 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 213 191 825 3.8 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 75 62 454 6.1 90626 - SAARIJÄRVEN-KARSTULAN SEUDUN TERVEYSKES- KUS 195 171 2 993 15.1 90618 - ÄÄNESEUDUN TERVEYSKESKUS 197 164 2 374 11.5 90586 - VIITASAAREN KAUPUNGIN TERVEYSKESKUS 170 133 2 382 13.6 60710 - SAIRAALA MEHILÄINEN, JYVÄSKYLÄ 132 123 132 1.0 90707 - JÄMSÄN SEUDUN TERVEYSKESKUS 115 89 4 482 34.7 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 15 15 97 6.5 90140 - HANKASALMEN TERVEYSKESKUS 68 53 2 173 29.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 4 4 4 1.0 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 9 7 16 1.8 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 40316 - KAINUUN KESKUSSAIRAALA 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 3 3 20 6.7 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 23 18 333 14.5 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 1 1 1 1.0 60718 - TEKONIVELSAIRAALA COXA OY 15 14 88 5.5 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 4 4 5 1.2 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 7 6 12 1.7 40315 - KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 4 3 13 3.2 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 1 1 1.0 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 2 2 3 1.5 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 2 2 2 1.0 40311 - LAPIN KESKUSSAIRAALA 8 8 15 1.9 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 12 11 19 1.6

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa Ei kirjattu 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 537 Liikenne 5 915 Kotitapaturma 22 545 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 189 Muu vapaa-ajan tapaturma 15 400 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 672 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 406 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 478 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 5 842

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 39 790 +12% 22 720 +6% 322 050-7.9 1 300 +25% Hankasalmi 960 +16% 513-12 328-12.5 31 - Joutsa 1 020 +28% 518 +13% 7 868-7.6 30 - Jyväskylä 17 350 +12% 10 407 +8% 123 288-7.0 491 +10% Jämsä 3 080-1 760-9% 34 615-10.9 141 +46% Kannonkoski 290-174 - 2 188-7.3 11 * Karstula 730-436 +11% 6 086-8.2 21 - Keuruu 1 820 +15% 1 002 +9% 12 884-19% 7.0 63 +34% Kinnula 280-165 - 1 271-50% 4.5 7 * Kivijärvi 260-135 - 2 782 * 10.4 9 * Konnevesi 460-265 - 3 110-32% 6.7 16 - Kuhmoinen 600 +32% 266-10 852 * 17.4 20 - Kyyjärvi 280 +24% 145-2 133 * 7.4 <5 * Laukaa 2 380 +11% 1 425 +8% 14 531-17% 6.0 76 - Luhanka 160-95 - 1 602 * 9.7 8 * Multia 350-190 - 2 473-32% 7.1 11 * Muurame 1 040-656 - 9 144-8.6 34 - Petäjävesi 620-330 - 5 733-9.0 19 - Pihtipudas 850 +28% 467 +21% 7 373-8.5 28 - Saarijärvi 1 680 +9% 952-16 087-9.3 70 +52% Toivakka 310-196 - 2 088-35% 6.8 7 * Uurainen 420-253 - 2 374-33% 5.5 20 - Viitasaari 1 340 +22% 726 +14% 11 396-8.4 55 +67% Äänekoski 3 550 +32% 1 825 +14% 29 839 +24% 8.2 124 +57% 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 970 +16% 20 340 +17% 2 210 +43% 11 760 +8% 2 510-19% 39 790 +12% Hankasalmi 53-573 +32% 49 * 248-34 - 960 +16% Joutsa 58 +61% 560 +32% 27 * 330 +44% 42-1 020 +28% Jyväskylä 1 284-8 361 +17% 1 226 +53% 5 176 +6% 1 302-9% 17 350 +12% Jämsä 228-1 626-119 - 975-127 -52% 3 080 - Kannonkoski 15 * 160-8 * 91 +45% 16 * 290 - Karstula 72 +121% 380-25 * 223-29 - 730 - Keuruu 108-1 111 +34% 55-459 - 86-27% 1 820 +15% Kinnula 26 * 142-21 * 67-20 * 280 - Kivijärvi 25 * 130-8 * 80 +58% 19 * 260 - Konnevesi 27-254 - 12 * 144-18 - 460 - Kuhmoinen 32 * 359 +41% 26 * 155-23 - 600 +32% Kyyjärvi 14 * 142-9 * 95 +62% 22 * 280 +24% Laukaa 216 +31% 1 173 +15% 120-755 - 120-26% 2 380 +11% Luhanka 7 * 99-6 * 47 - <5 * 160 - Multia 18 * 228 +34% 9 * 81-10 * 350 - Muurame 100 +36% 509-54 - 320-54 -31% 1 040 - Petäjävesi 64 * 331 +25% 19 * 183-26 - 620 - Pihtipudas 69 +84% 433 +30% 35 +127% 267 +41% 42-850 +28% Saarijärvi 127 +44% 957 +18% 65 +44% 436-92 -24% 1 680 +9% Toivakka 20 * 158 - <5 * 107-16 - 310 - Uurainen 24-212 - 11 * 144-29 - 420 - Viitasaari 128 +115% 681 +18% 70 +144% 389 +22% 68-1 340 +22% Äänekoski 259 +40% 1 760 +32% 231 +118% 984 +20% 314 +38% 3 550 +32% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 730 +12% 14 770 +19% 710 +11% 1 400 +10% 1 570 +16% 20 180 +17% Hankasalmi 54 +94% 416 +28% 38 * 30-29 - 570 +29% Joutsa 53 +110% 442 +40% 8 * 22-34 - 560 +32% Jyväskylä 811 +18% 5 951 +18% 307-610 - 604-8 280 +16% Jämsä 148-1 066-13% 75-115 - 207 +75% 1 610 - Kannonkoski 12 * 118 - <5 * 17 * 10 * 160 - Karstula 35 +88% 224-13 * 37 +162% 69 +203% 380 - Keuruu 88 +55% 872 +42% 26-66 +47% 58-1 110 +34% Kinnula 12 * 100 - <5 * 15 * 8 * 140 - Kivijärvi 5 * 92 - <5 * 15 * 18 * 130 - Konnevesi 21-182 - 11 * 21 * 18 * 250 - Kuhmoinen 12 * 262-13 * 23 * 47 * 360 +39% Kyyjärvi 13 * 90 - <5 * 18 * 18 * 140 - Laukaa 108 +34% 831 +18% 42-84 - 100 +36% 1 170 +15% Luhanka <5 * 89 - <5 * <5 * <5 * 100 - Multia 11 * 183 +40% 5 * 14 * 15 * 230 +29% Muurame 59 +51% 364 +18% 18 * 40-23 - 500 - Petäjävesi 26 * 247 +31% 18 * 23 * 13 * 330 - Pihtipudas 26-351 +41% 7 * 17 * 28 +71% 430 +25% Saarijärvi 50-748 +26% 26-54 - 74 +49% 950 +18% Toivakka 17 * 114 - <5 * 10 * 14 * 160 - Uurainen 23 * 154 - <5 * 17 * 13 * 210 - Viitasaari 34-515 +20% 24 * 47 +86% 55 +53% 680 +17% Äänekoski 112-1 354 +42% 67 +52% 100-113 +30% 1 750 +32% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 12 200 +26% 1 540 +16% 7 500 +4% 1 200-6% 16 950 +15% 390-67% 39 790 +12% Hankasalmi 369 +43% 23 * 174-29 - 354-8 - 960 +16% Joutsa 378 +53% 20-189 +29% 27-392 +24% 11-1 020 +28% Jyväskylä 4 367 +14% 964 +43% 3 504 +8% 498-19% 7 898 +19% 118-75% 17 350 +12% Jämsä 946-103 - 570-11% 86-1 339-31 -63% 3 080 - Kannonkoski 99 - <5 * 45-10 * 123-10 * 290 - Karstula 246-19 * 123-32 +83% 302-7 * 730 - Keuruu 754 +56% 39-321 - 50-614 - 41-1 820 +15% Kinnula 102 +37% <5 * 57-13 * 100 - <5 * 280 - Kivijärvi 89-7 * 41-13 * 106 +45% 6 * 260 - Konnevesi 186 +39% 13 * 76-21 * 158 - <5 * 460 - Kuhmoinen 196-6 * 57-12 * 319 +88% 5 * 600 +32% Kyyjärvi 87-5 * 46 +70% 21 * 120 - <5 * 280 +24% Laukaa 776 +42% 92-474 - 90-942 - 10-63% 2 380 +11% Luhanka 74 - <5 * 25-7 * 54 - <5 * 160 - Multia 162 +56% <5 * 46-8 * 124 - <5 * 350 - Muurame 285 +23% 59 +50% 194-14% 34-459 - 6 * 1 040 - Petäjävesi 205 +39% 13 * 117-16 * 269 - <5 * 620 - Pihtipudas 295 +51% 10 * 163 +48% 34 * 342 +29% <5 * 850 +28% Saarijärvi 628 +33% 32-242 -18% 55-635 - 85 +97% 1 680 +9% Toivakka 98-5 * 66-10 * 124 - <5 * 310 - Uurainen 127-16 * 90-12 * 171 - <5 * 420 - Viitasaari 505 +51% 24-218 - 40-535 +22% 14-1 340 +22% Äänekoski 1 230 +65% 81-665 +22% 84-1 472 +33% 16-70% 3 550 +32% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 990 +7% 440-1 130-1 040-6 050 +9% 3 240 +9% 3 950 +19% 2 310 +8% 20 150 +10% Hankasalmi 44-8 * 19-6 -59% 145 +30% 95-73 - 54-440 - Joutsa 29-9 * 11-16 * 119-91 - 134-86 - 500 +24% Jyväskylä 932 +9% 253 +28% 713-668 - 2 895 +11% 1 260-1 316 +10% 786-8 820 +8% Jämsä 135-31 - 73-39 -35% 441-318 - 388-168 -25% 1 590 - Kannonkoski 17 * <5 * <5 * <5 * 46-12 -46% 45-37 - 160 - Karstula 42-18 * 28 * 19 * 94-54 - 75-36 -33% 370 - Keuruu 64-10 - 19-33% 16-42% 201-173 - 219 +32% 151-850 - Kinnula 13 * <5 * 13 * 6 * 27-26 - 42-22 - 150 - Kivijärvi 13 * <5 * <5 * 15 * 41 +81% 11-38% 36 * 26 * 150 +41% Konnevesi 15 - <5 * <5 * <5 * 66-54 - 60-44 - 250 - Kuhmoinen 6 * 5 * 15 * <5 * 51-48 - 105 * 83 +100 320 +53% % Kyyjärvi 10 - <5 * <5 * 11 * 51-37 * 42-10 * 170 +42% Laukaa 152-18 - 64 +60% 53-436 - 239-245 +32% 87-1 290 +11% Luhanka <5 * <5 * <5 * <5 * 17-21 * 24-12 - 80 - Multia 14 - <5 * <5 * <5 * 35-22 - 62 +66% 52-190 - Muurame 100-14 - 19-17 - 183-59 -35% 103-42 - 540 - Petäjävesi 31-6 * 11 * 8 * 84-72 - 75-63 - 350 - Pihtipudas 30 - <5 * 14 * 10-101 - 77-130 +69% 60-430 +28% Saarijärvi 62-10 - 32-38 * 216-123 - 208-113 - 800 - Toivakka 14-5 * <5 * <5 * 47-24 - 26-9 -64% 130-24% Uurainen 38 - <5 * 7 * 21 * 36-50% 49-43 - 16-210 - Viitasaari 60 +39% 12 * 22-21 * 149-102 - 179 +33% 109-650 +19% Äänekoski 165-23 - 54-65 - 569 +35% 269-320 - 241 +56% 1 710 +23% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 190-250 - 590 +18% 530 +20% 3 350 +9% 2 380 +9% 4 800 +21% 6 550 +21% 19 64 +16% 0 Hankasalmi 26-6 * 6 * 8 * 50-46 - 121-250 +41% 510 +22% Joutsa 16 * 6 * 5 * <5 * 56-66 - 154 +37% 215 +37% 520 +31% Jyväskylä 568-142 - 407-355 +21% 1 711 +16% 1 055 +10% 1 838 +19% 2 450 +20% 8 530 +16% Jämsä 76-13 - 26-21 - 247-196 - 376-527 - 1 480 - Kannonkoski 7 * <5 * <5 * <5 * 9-43% 13 * 47-50 - 130 - Karstula 20-6 * <5 * 8 * 38-58 - 67-25% 163-360 - Keuruu 28-35% 6 * 20 * 6-112 - 112-255 +25% 427 +37% 970 +19% Kinnula 7 * 6 * <5 * <5 * 15-25 * 36-34 - 130 - Kivijärvi 12 * <5 * <5 * <5 * <5 * 15 * 45-37 - 110 - Konnevesi 12 * <5 * <5 * <5 * 42-30 - 46-75 - 210 - Kuhmoinen 8 * <5 * <5 * <5 * 18-19 - 64-167 +44% 280 - Kyyjärvi 6 * <5 * <5 * <5 * 14-17 * 28-49 - 120 - Laukaa 98-8 * 15-26 - 249-157 - 230-307 - 1 090 +11% Luhanka <5 * <5 * <5 * <5 * 7 * 7 * 38 * 27-80 - Multia 9 * <5 * <5 * <5 * 15-6 -60% 39-82 - 160 - Muurame 51 - <5 * 7 * 29 * 136-52 - 117-105 - 500 - Petäjävesi 24 - <5 * 5 * 6 * 60-27 - 74-73 - 270 - Pihtipudas 18 - <5 * <5 * 7 * 60-50 - 127 +48% 151-420 +29% Saarijärvi 42-10 * 23 * 14 * 95-20% 73-271 +36% 347 +18% 880 +13% Toivakka 5 * <5 * <5 * <5 * 13-49% 28 * 51-71 - 170 - Uurainen 25 - <5 * <5 * <5 * 18-51% 32-57 - 70-210 - Viitasaari 34-5 * 27 * <5 * 82-76 - 170-286 +41% 680 +26% Äänekoski 95-29 * 31-34 - 301 +28% 224 +30% 545 +69% 583 +49% 1 840 +45% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 35 385 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Hankasalmi 878 Multia 357 Joutsa 851 Muurame 829 Jyväskylä 14 371 Petäjävesi 618 Jämsä 4 422 Pihtipudas 586 Kannonkoski 223 Saarijärvi 1 151 Karstula 764 Toivakka 245 Keuruu 1 711 Uurainen 270 Kinnula 236 Viitasaari 1 007 Kivijärvi 136 Äänekoski 2 731 Konnevesi 300 Kuhmoinen 1 650 Kyyjärvi 320 Laukaa 1 462 Luhanka 266 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 500 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.