13.9.2012
Lappeenrannan Energia Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä ja vettä. Konsernin muodostavat emoyhtiö Lappeenrannan Energia Oy ja tytäryhtiöt Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Osakeyhtiö-muotoinen toiminta alkoi vuonna 2003. Lappeenrannan Vesi Oy fuusioitui 1.3.2011
Lappeenrannan Energiaverkkojen (LEV) toimialue
Sähkönjakelun uhat Luonnonvoimat; laaja myrsky (tuuli & ukkonen) tai jäätävä lumisade (tykkylumi) Ilkivalta fyysistä sähköjärjestelmää tai käytönvalvonta- tai tietojärjestelmiä kohtaan Tekninen vika, kahden tai useamman vakavan yhtäaikaisen vian tapahtuminen, mihin suunnittelussa ei ole varauduttu Tuotantokapasiteetin puute Polttoainepula
Sähkön toimitushäiriöt Tehopula Sähköntuotanto ei vastaa kulutusta Kantaverkkotason häiriöt Paikallinen sähkönjakeluverkko on kunnossa Paikallisen sähkönjakeluverkon häiriöt
Tehopula Kulutus Tuotanto Joka hetki on sähkön kulutuksen ja tuotannon oltava tasapainossa. Jos kulutus kasvaa on tuotantoa lisättävä ja päinvastoin.
Tehopula Pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä ylläpidetään taajuusohjattua häiriöreserviä niin paljon, että voimajärjestelmä kestää esim. suuren tuotantoyksikön irtoamisen verkosta. Koko järjestelmässä vaadittava reservi määritellään viikoittain vastaamaan järjestelmän suurimman yksittäisen vian yhteydessä irtoavaa tuotantoa tai rajasiirtoa. Normaalissa käyttötilanteessa pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä vaadittava hetkellinen häiriöreserviteho on noin 1000 MW, josta Suomen velvoite on noin 240 MW.
Tehopula 1. Kiristynyt tehotilanne Kun tuotanto- ja kulutusennusteet osoittavat, että tuotanto ja tuonti eivät lähitunteina mahdollisesti riitä kattamaan kulutusta, Fingrid lähettää sähkömarkkinatoimijoille "kiristynyt tehotilanne" -ilmoituksen. Toimijoita pyydetään tarkastamaan suunnitelmansa ja varautumaan tilanteeseen. 2. Tehopula Tehopula syntyy kun Fingrid joutuu käynnistämään verkko-ja tuotantovikoja varten hankittua reserviä (mm. kaasuturpiinit) korvaamaan puuttuvaa tuotantoa. Sähköjärjestelmän kyky selvitä yllättävistä vioista alenee. 3. Vakava tehopula Vakavassa tehopulassa kaikki reservit ovat jo käytössä ja lisäksi Fingrid joutuu rajoittamaan kulutusta turvatakseen koko sähköjärjestelmän toiminnan. Kulutuksen rajoittaminen tehdään pyytämällä paikallisia sähköyhtiöitä rajoittamaan oman toimialueensa sähkönkulutusta ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti.
LEVin varautuminen tehopulaan Pidetään tehonrajoitussuunnitelmat ajan tasalla Lappeenrannan Energiaverkkojen viimeisin päivitys maaliskuussa 2013 Suunnitelmissa on varauduttu pudottamaan jakelualueen sähkötehoa 10 %, 20 % tai 30 % Ylläpidetään Fingridin varaamaa tuotantoreserviä Lappeenrannan Energialla on Fingridin kanssa sopimus kolmesta kaasuturbiinista Rajoitetaan jakelualueen sähkönkäyttöä Fingridin pyynnön mukaisesti Tarkoittaa käytännössä eri alueiden asiakkaiden sähkönsaannin rajoittamista (tunti pois ja 2 tuntia päällä) Rajoitusalueet on valittu etukäteen siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeissä kohteissa pyritään pitämään sähköt koko ajan päällä Tiedotetaan paikallisesti tilanteesta
Kantaverkkotason häiriöt Quebecin jäämyrsky 1998 Kanadan Quebecissä katkesi sähkönjakelu 1,4 miljoonalta kotitaloudelta, kun voimakas jäämyrsky teki tammikuussa 1998 tuhojaan alueella. Alijäähtynyt sade ja voimakas tuuli muodostivat jäätä rakenteisiin, ja monia voimalinjoja sortui jääkuormasta. Suurimmille käyttäjäryhmille sähköt saatiin palautettua viikossa sen ansiosta, että alueelle saatiin korjaustöihin suuret määrät niin kansallista kuin kansainvälistäkin apua. Sähkönkäyttäjistä osa joutui kuitenkin odottamaan sähköjen palautumista kuukauden.
Kantaverkkotason häiriöt Ranskan hirmumyrskyt joulukuussa 1999 Ranskan yli kulki joulukuussa 1999 kaksi hirmumyrskyä, joiden seurauksena kaikkiaan kymmeneltä miljoonalta ihmiseltä katkesivat sähköt. Myrskyt koettelivat myös muuta Eurooppaa, muun muassa Tanskaa. Noin miljoonalle asiakkaalle sähköt saatiin takaisin rajuilman jälkeisenä päivänä, mutta yli puoli miljoonaa asiakasta joutui odottamaan sähköjen palautumista kaksikin viikkoa.
UTSJOKI IVALO FINGRID OYJ:N VOIMANSIIRTOVERKKO VAJUKOSKI KOKKOSNIVA 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko KALAJOKI VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI LEVÄSUO OSSAUSKOSKI TAIVALKOSKI KEMINMAA SELLEE PIRTTIKOSKI PIKKARALA PYHÄKOSKI PYHÄNSELKÄ UTANEN NUOJUA SEITENOIKEA VENTUSNEVA UUSNIVALA VUOLIJOKI TUOVILA ALAJÄRVI ALAPITKÄ LIEKSA UIMAHARJU SEINÄJOKI KONTIOLAHTI KRISTIINA PETÄJÄVESI VIHTAVUORI VARKAUS HUUTOKOSKI PUHOS MERI-PORI OLKILUOTO RAUMA ULVILA KANGASALA JÄMSÄ TOIVILA MIKKELI VIRKKALA LOVIISA LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO INKOO JUVA YLLIKKÄLÄ FORSSA HIKIÄ KORIA HYVINKÄÄ LIETO NURMIJÄRVI KYMI ANTTILA IMATRA
Kantaverkon rakenne
LEVin varautuminen kantaverkkotason häiriöihin Pidetään suurhäiriöohje ja osaaminen ajan tasalla Mikäli suurhäiriö toteutuu: Tunnistetaan suurhäiriötilanne (sähkö puuttuu kantaverkosta) Hälytetään riittävä määrä henkilökuntaa paikalle Toteutetaan valmiuskytkennät suunnitelman mukaisesti Tarvittaessa miehitetään sähköasemat Kun jännite palaa kytketään etukäteen valituille alueille sähkö, Fingridin antamaan tehorajaan saakka (30 MW) Odotetaan lupaa kytkeä lisäkuormaa Mikäli suurhäiriö pitkittyy pyritään muodostamaan saareke Mertaniemen voimalaitoksen varaan Tilanteen mukaan pyritään tiedottamaan paikallisesti häiriön edistymisestä
LEVin jakeluverkon rakenne Sähköasemia Siirtojohdot 110 kv 12 kpl 68 km Fingrid Oyj:n kantaverkko Keskijännitejohdot 20 kv 1900 km (kaapeli 300km) Jakelumuuntamot 1900 kpl Pienjännitejohdot 0,4 kv 3800 km (kaapeli 2200 km)
LEVin varautuminen jakeluhäiriöihin Sähkönjakeluverkon rakenne Varmuus vähintään n+1 (sähköasemat, päämuuntajat) Useita vaihtoehtoisia jakelureittejä Materiaalin varmuusvarasto ja monipuoliset hankintakanavat eri tukkureilta Avunantosopimukset ja materiaaliyhteistyö muiden jakeluyhtiöiden ja verkonrakennusyhtiöiden kanssa Yhteystiedot valmiina Mm. metsäkoneurakoitsijat, puolustusvoimat Henkilöstön harjoittelu ja kouluttaminen
LEVin varautuminen jakeluhäiriöihin Säätiedotusten ja myrskyvaroitusten seuranta Häiriötiedotussuunnitelmat ja välineet Tiedotusvälineet, netti, automaattiset puhelinvastaajat, asiakkaille mahdollisuus tietojen jättämiseen, tekstiviestit Joustava varallaolo (24/7) Testatut yhteydenpitovälineet (kännykät ja Virvet) Käyttökeskuksessa useita häiriöselvityspisteitä Laajoissa häiriöissä joka pisteelle oma alue ja omat asentajat Ruokahuolto etukäteen mietitty Asiakkaiden tärkeysjärjestys tiedossa Kuntien yhteyshenkilöt ja tiedot selvillä
LEVin toiminta jakeluhäiriön aikana Hälytetään riittävästi resursseja paikalle Selvitetään häiriöiden ja vahinkojen laajuus sekä mahdollinen kesto (tilannearvio) Meneekö yhdellä valvomisella Järjestetään asiakaspuheluiden vastausrinki Tiedotetaan tilanteesta ja sen edistymisestä Hoidetaan viat tärkeysjärjestyksessä Asiakasmäärä ja tärkeys Varmistetaan materiaalin ja resurssien riittävyys (myrskytilanteessa häiriöiden selvitys voi kestää useita vuorokausia) Tarvittaessa hankitaan ulkopuolista apuvoimaa
LUMIMYRSKY 31.10.2006-8.11.2006
LEVin kokemuksia vuoden 2006 suurhäiriöstä Kaikki toimi suunnitellusti suurhäiriösuunnitelman mukaan Henkilöstö oli motivoitunutta ja yhteistyö toimi erinomaisesti kaikki halusivat auttaa kykyjensä ja osaamisen mukaan (myös kaukolämmön ja mittaroinnin henkilöt olivat maastossa apuna vikapaikkoja etsimässä) Käyttökeskuksesta hallittiin kokonaisuutta ja ohjattiin toimintaa Järjestelmät ja laitteet toimivat hyvin Ensimmäisen yön ja päivän jälkeen, aloitettiin työskennellä kahdessa vuorossa, joka jatkui n. viikon, kunnes saatiin kaikille asiakkaille sähköt Ulkopuolisia resursseja saatiin apuun sopivasti Yhtään tapaturmaa ei sattunut Asiakkaita ja omaa henkilöstöä pidettiin tilanteen tasalla sähköpostin, Etelä-Karjalan radion ja Etelä-Saimaan kautta Olosuhteet maastossa olivat erittäin haastavat
Asiakkaiden tärkeysjärjestys Sairaalat, hoitolaitokset ja palokunnat LEV käyttökeskus ja Mertaniemen voimalaitos Kuntien johtokeskukset ja Virve-tukiasemat Vesi- ja jätevesihuolto Tiedotusvälineet ja radiotalo Kaukolämpölaitokset (lämmitysaikana) Kauppakeskukset Raja-asemat, lentokenttä ja rautatieasema Lisäksi huomioidaan taajamat, yritysten tärkeysluokitus ja suuret maatilat
Sähkökatkon vaikutuksia Sähkökatkon seurauksena mikään ei toimi: valot pimenee eikä lämmitys tai ilmastointi toimi pumput pysähtyy, vesi loppuu ja jätevesi tulvii ruokaa tai kahvia voi valmistaa vain kaasulla tai puilla radio ja TV pimenee ja viestiyhteydet tukkeutuu tietokoneet pimenee teollisuustuotanto pysähtyy kokonaan kauppojen kassat pimenee ja kaupankäynti lakkaa huoltoasemilta ei saa polttoainetta palveluiden tuotanto pysähtyy junat pysähtyy sähkölukot ei toimi
Mitä sitten, jos...? Häiriötilanteita ei voida välttää (pahimmillaan sähkökatkot voivat kestää useita viikkoja) Näihin tilanteisiin varautuminen kuuluu kaikille Varautumisessa kuuluu miettiä oman toiminnan riskit Mitkä keskeiset toiminnat ovat riippuvaisia sähkön tai lämmön saannista? Voisiko ne hoitaa jotenkin muutoin, vai tarvitaanko varavoimaa? Varautuminen on tehtävä etukäteen, sähkön tai lämmön puuttuessa on myöhäistä